Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 15, 1949

              S S i i i l i l i i l i i i Ä i
i
•1
e
ai
es
:in
*n
aa.
iin
ja
ien
;sin
unen
meet
Sitä
kun
yrtteli
ää-ikin!
ahdäl
tam­ililla-
1
elleij
i k a r v - |
estä-l
n oli|
ntali-l
iitiinj
siä 4
it ^
ikan-^
l;ome|
hdoil
akuJ
neii^
EM
Kkj. Ellen^ Linden
pois sen-Jähe^yydesta, tela iiänen kupin teetä ja juttelemaan ystävieQsä
«lamansa katkeraksi. Pois kauaksi^ jos* kanssa.^eikä suinkaan maalaamaan. Piaa
sa voisi unohtaa tai löytää uuden. :Mut> n4iän.'jättikin tämänrpaHsan ja vui&rasi
ta hän ei koskaan voinut unohtaa. .Vuo­sien
päästä hänen täytyi tunnustaa,
ettei hän voinut mennä mumisiin toisen
kanssa, koska elolisi milloinkaan voinut
kuulua hänelle kokonaan.
Vihdoin hänellä oti rahaa
ja hän voi ma&ustää. Englantiin, ol­tuaan
kokd matkan merisairaana hän
saapui elokuussa ^899 Lontooseen ja
TUISKUISENA joulukuun • 13 päi- San Franciscoon opettelemaan taide-vänä
1871 Victonassay B:'G:, syn-. maalausta. Kahdeksantoistavuotiaana
tyi maailmaau pieni t3rttö.;Ulk<Hia tuuli : hän paäs&in vanhaan San Francisco
ulvoi ja luihi ryöppysi/kj^t^Ätyehkor- School of ArtsMin. Siellä -hän tfki äh-keiksi
nietoföiM> ^ * ^ n fe^ teasti työtä ja asui eräiden s i ^
seen tälle ^uddleiitulc^kaal^ tuttaAden luona, joita hän ei^^^d^^ kos-nen
elämänsä ftilfeioleÄa^
kasta kuin kählÄnSKttxlumtkJh^ hänestä vain sen verran kuin oli väittä- vihksi sitä alusta alkaäi.' Se^^äfiäurta,
r ^3ni4iA ^^ri«htith «iniAlrrf ^ mätöntä; Siksi hän kuhittikin siuifim- sen ihmispaljoutta ennen kaikkea sitä
man osan ajastaan 4)iirustaen ja maa- ylenkatsettay jota <)Soitettiin j<^is-^
' V v^i®i| ^ täf siirtoma
Koulussaan Emily tapasi toisia^^^^ taan. Häntä erikoisesti suututti
toja, joiden kanssa hänestä tuli hyvä piintyneet, kaavamaiset perintätavat, ja
j^tävä ja jotka eivät olleet aivan yhtä se harras jumalpinti, jota kaikki por-;
ahdasmielisiä^kuin Victoriassa olleet per-'
Kasteessa- häiielle • a ^ ; nimeksi
Emily, jonka hänen i s Ä a vanhan
van tavan rmilkaan'i^j^^^ perfiiaräama^;
tun alkulehdelle, kuten bliJo sita ennen
kirjoittanut seitsemän IvaiAemraan
sensa nimet. •:-:;:^v-.v •
Perhe oli eriiglMitUaqst^/a^^
jossa oli tapänä usk<>!Uses^^
vanhoja periaatteita ja.jossa
isää sekä;äitr: että:i; t y t t e
palvelivat; ^ Pikku r l m i i j^
nuorinnpanä oli isän eriki^^
jolle hän koetti y^täyäUisJ^sti-i^^
selittää; t^öh.aätejrasttrk^
Kun Eiriily^cirfit^iiji^
tias,: her&ithäitesisb^
jonka huomatttiaa^^
• ti:: ;-häneU(eT -yfel^j^^pi^iB^itrsi^M^
lussa, joss^iihän^
er tyttö|en^5^^
monipuplfetag|ifl^3feats^t^ ;; i joitfiÄit^^asiäa^h^
van i^pee&,^^^^^^ii^g|ia^
hetuttavat,; eivätkä yhtä englantilaisia,
joka oli hänelle kuin helpotusta asunto-
. väkensä vastapainoksi..
Vanha San Francisco School of .Art
muutti Emilyn siellä cio aikana uuteen
mahtavaan rakennukseen ja sai nimek-smi
Mark (HopkiM ; of: Art.
Emily ama
^etin i ^ l ä ; ollutta stadiotai^jolt^jou­tui
^pär^tav2&^ Ilän, j a ^ i ^ ^ i t e n -
v<qmitojaatt:. ja^ j ^ ^ miiut-:
itselleen studion^ jossa alkoi opettazi
lapsia. ' — I
K e ^ ä hän matkusti pitkin British
Columbian rannikkoa aina Alaskaan. as«
ti^ Sillä mAtkala 1 ^ heräsi hajlii
maalata JBX^:n metsiä niiden koko-suu*
renmoisuudessa^ nlSutta vieläkin Miiha«
lusi saada «nen^ opetusta yoidakseeii
oikein tulkita niitä, flaiu^^^^^^
risiin : opiskelemaan säi^ hnäet yrittä*
mään parasta lasten kanssa, tl^^s^ bSii
vei oppUaansa^^ piitvstusmiatkalle; me
sään ja neuvoi heitä ymmärtämään eläi-*
miä"ja luontoa.;;;"yv-• r/• i : ^ . r r ^ i y : :
Vuonna:i910'hän.vihdouikin.onni^^
pääsemään Pariisiin. Siellä häh het» ^
varipiirien ihmiset osoittivat JQkäista ihastui, kaupungin •vapaaseenviUnapii*-,^:'?:;
aatelistitteliä kantavaa: kohtaan, sai hä­net
eristäytymään kokonis^. siitä pii­ristä,
johon hänet sukulaisten ja tut- ~~^Gölorossissa ja työskenteli kuumeisesti,-
Tiin ja sen (rikkaisiin historiallisiin inuis«
tomerkkehin. Häh opiskeli Academie
tavien taholu Victoriasta.oli suositeltu.
Hän valitsi itselleen mieleisensä asun­non.
läheltä Westminster School of Art'-
. sia, jossa ^lla^opi^^ Vavysniätt^
-teM työtä jnaalaten^ ja piir^
: JKe^lömaniai^
/Ivesrnimiseen ::kalas^a|a%läiiny:v - jossa
opiskdl rubt^
'•\ipc^;luiO^^ vktax^seebj^vjt^ ;-"v •"•'^^^^^^^Jl
;-:Ätvkuvati^^^
; ei 'ainoastaan. ^ maalauksia..
koska hän varojensa 'Vähyyden vuoksi
voisi viipyä ainoastaan lyhyen ajan.
Mutta se oli liian raskasta länelie jai
hän; ; s u i ^
kehoituksesta hän sisarensa.
kiisti «Ruotsiin. Xevätty-ään;jä^~vpim^
tuttuaan^iiän parin.kiiiikaudeh
joittaöiiiwn;^a,:*äs^^ v^^^K^ip^l
paistaavsy^ikimp^änkin^^^^m .191 tv E ^ ^ ''-tTH^J'^
siih«v;'val<^^ ja--:vaijpjeiit^^s^ ^l/SÄ^S^I
^ 01Iess£^n;^is;.l^oiitoo5t^..1]^ tunsiiämnatista?'^ja^-Mneh • r i S'Äw^^^
itsensä vapaammaksi. Matkustellessaan ; asettsunansa näyttely sai hyvm kylmän - ^'-l JSÄJSSÄS
piirifetu^tkiilä l^:useih -ihmetteliivan- •' ja"'-arvoötelevani - vastaähotÄ^^lvlel^^
toin < 4 Ä t M B k Ä l g ^ ^ ^
kv^kehivät/pi^^äijiri^^ tiittiyansa luokse ^Vahcöuver-saa^en
laa pitämään.V
TjtöiT ollessa k^
hänen äitin^ä;^ ja^ p^^vuÖtt^-^Erey^ieb
niin myöskin isa; jip^lom nlupn
set joutiiivat vinhin^an^^^^
dettavaksi: ^ Tämä M ^ ^ ^ ^
jonka kasvatusmene^teinmn; feuiiiui ruos­ka
ja rukous. Hän itseiöli EnglanuK^^
saita ja tutustui intiaanien eläihään.
; Hän ihaili mahtavaa luontoa ja .3aitti
piirustaakittsitäj mutta silloia hän tunsi,^
ettei ollut arpeeksi oppia eikä taitoa.
Vierailem^sa käyneet taidemaalarit
liinsiraimayey jos$a; ; tämä^^^ lähetjrsr
sa^aajanäi injtiaanien.; < ikeskuud^^
T^äUä^^,ensikwräi^^^ hen^jensa jlistystö Englannin maaseu- suoran^stat panettelua'äivd^di^
._x duhj&anuudesta. Canadan-rajattomiin holta.^
metsiin ja äen suuriin aavikoihin tottu- Hän kuitenkin itse tunsi, että voisi'^r'"/:--:'^;:-^^fil0f;^
neena hänen silmänsäv näkivät pienet ."paiemmin tulkita', - ; 'i \>'
pmiryhmätj joita siellä kutsuttiin miet- säisea innoituksen avulla,; jota h ^ ^^^^^^^ ' M
siksi ja pienet, pensasaitojen erottamat. modernia maalaussuuhtaa kohtaan ja hi -
rempiin . sisarukaihsaj^- t ^ n ^ yiejiätystä.:
Emilyn mielessäTnäÄteiÖÄl^eö^ jmi|y ajatteli toisin^
lisyyitäi kaifekea^Öii^^^ä^^ vanha .koulu,
lantilaista.: 5eh:wjöfesrhä^
nietsään;; milfiMtf sitei?si|inÖ|i^ piirteistä mäala^^
suus, päästäfcseMyNofe^^ä^ • '
män engJaittilaisten-;*^
Metsä lähellä tVktoHäa^f^Slr-vi^ rahaa päästäkseen. I^ntooseeh;^ -Sinä
koskeniatontä- vja^ TOkhto^ siiU-iTf talvena haa» ensikerrahtakastui^ imutta
renmoisuutta.jaVsaläpe^is^^ • mies^;ei hänen rakkauttaan pitanyt^^^c^^
joskus imohtuituntik^säfeii^^ J kään arvoisena.' Se koski kovasti JEUni-.-^
Näillä tnatköillaän han^itstri^tt^ lyn herkkään mieleen ja hän siitä -kir-tutki
jättiläisiitei:ie»r.ihiM)fea>jä niiden joittaakin muistelmissaan,, että • ^'se- oli
eri värivi\'ahduksiä.äurihgoii'!niaiin osu- • enempi kuin puoleksi tuskaa",
essav joko illoin tai Mmupäiyi^ Maalaus oli siihen asti ollut aiheen
jälleen Hänessä he^aöi^^
hiljaisuuteen, ja" sehvyä^^ siihen <)niaperäiäyyttäV
Kun kotona elämä >kätri- maalasi, teki ahkerasti
,sin Canadaan.- Mutta liiallisesta.työs^ hän; ryhtyi niitä ja yieensäintlaahieii.. . -
tä lasittuneehahän^. sairastui ja joutui .dämää' -kuvaamaan.- Mutta kun .häa v
; viettämään* yli vuoden: sanä^^ "•''-'••^•^•^00^:
Toivuttuaan hän ei fll v
I^tooseeir,, vaan n^kUsti B Itic^ua studic^taa^
.misee»:paikkaan^ jossa hänioi^ jo en- toriaan* : Se^
xienkih maalahuut :Whit^yii opastuk- ^ pikkuskyjHsta^upungiksi;^iiei^iirJ^
^ l a . ; V ; ^ - V ; X ^ : kipaikl^iKa'ja ^ E o r i t a l o ^ ;
•: EhglähhlssaEmiI3i^ viipyi viisi ja puoH : piii^ii^:
vuotta. iähdettyääft Vpaliiuraaätalle maan
hän oli äärettömän onnellinen, - josta ly kuitenkin rakennutti'omalle loUUe^
licfetäanv jä-r,fmattki^^ i i ^ - ; .
e^*- oli • f sillaa raiMssia:iiiasawi}jt^^ .^J'^}' :';v."lÄife
häh sanoo, että**minuiL sieluni, lauloi:
minä pääsen Ganadaan!"
Takaisin tultuaan hän alkoi uudelleen
opettäjatoimensa Vancouverissa. En-sm
häri otti vastaah' paidan" jonka' La-dies
Art Club of Vancouver hänelle tar­josi,
mutta huomasi pian, että nämä >1-
apartmenttttalon, josta toivoi saavansa
niiovpaljoft tuloja, että voisi omistaa
aikana maalaukselle.^ Ensimmäinen
kaamrnaksi, ; ^ 3 ^ i :^hän r i i i ^ ^
päitset ja sulkatöyhdöt-y;nnä^ s^^ punaiset satulaa jnuis-tuitavat
leveät nahkahihnktv^^^^
harjoitus, jojloin Kräibp^^iii ja neljäntuuleia^^
tuneena lappäläisehat asteli i^er^lieeh keskelle areenaa, soitto
ääri\ leisö: hra^I^ö^ e i l ^ t ^ ja /muutamat
pikku pojat pÄ^ivaib^s^
Qrosses Sensation! Der^te^^
dressierten Reihtieren'.(Suuri sensaatio! lappalainen herra
Aleko Lilius ja hänen kesytetyt poronsa).
Pari kuukautta myöhemmin tapasin ^ahdör Kraibm.
Helsingissä. Hän kertoi,-"että loistavastivalkanut yritys oli
menn3rt:täys^^^^
a f e vaah^sairastuivat toinen toisensa-j^älkeen ja ennen pitkää
• -ei^esHnty^ *
lomalaineh yritys viedä maailman
kesj^tty^vlajJpalÄ
K muurarik^/jiqlssaVam -
S£VG 3