1940-05-11-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1540 L A U A X T A I X A , TOUKOKUITN: n PÄRr.xXÄ Svu It
Aina tapafituu jotakin
K I R J E E N V A I H T OA
Mitä on Ihttu ilmcn siipiä, mitä
on varsa. ilnuM sulavaa juoksuaan,
-4iiHä 0^^^^ el ui? Mifäon
rn^en Hinarr joustavaa, ryhdikästä,
Jsala^aava Räti du lintu il~
man sHpiä, varsa ilman juvksua, ka-
/ö, joka ei ui.
kittu, i^iiden suorittaminen aamm-^
sin vie vain kytnmenssen miitonttia
aikaa — mutta korvaa vaivan kyni'
menkertaiscsti päivän mittaan,.
Eräässä Parisin- tuomjoistiiimessa
otettiin äskettäiö iyöiyit^Mr
Ranskan ''yankikärktireitten "kuiiifr-.
oas" Spieglers, joka ofr tnomittu
elinkautiseen V2aT|keiiteen. Hän pn
tullut kuuluisaksi siitä, että ön luke-mattomia
kertoja karanntit vanMäs-tav
mutta aina jouturiut uudell&en
kiinni. Spieglers oli haastettu oikeu=
teen sen vuoksi, että vitänörtäaiset olivat
vaatineet, että häneii'oli; korvattava
viime karkaamisensa yhteydessä
poikki viilaamahBii ristikkpikkiinatv
Ifönet tuomittiin maksäinaan Visti-kot,,
mutta koska hänellä ei ole varoja,
muutettiin tuomio kyTiimenen
kuukauden vankeusrangaistukseksi.
Häneii ön siis suoritettava elinkautinen
vankeusrangaistus -ja. sen lisäksi
vielä kymmeneii kilUikautta.
Eräässä englantilaisessa, seurassa
kerrottiin äskettäiiir seuraava jutiu,
jonka väitetään olevan tälytta totta.
Lloyd George oli matkalla Walesissa,
kun hänen autonsa moottoriii\ ilnaies-tyi
jokin Vika, pakottaen, hänet-yöpymään
läheiseen. pikkuk5zlään^^H^
yritti etsiä majalalba, mutta kylässä
ei'ollut sellaista. Lopoiita hän soitti
craan suuren rakennukseh övikdlöa,
jolloin virkäpukuiiföä mies päästä hä<-
iiet sisääö; 'Efaiilluafeia saäd^^ täältä
yosljäh, i ä n selitti miehelle; — TääU
t^tö? rnies kysyi. Ettekö, tiedä, mis^
sa oletti ? täbä, oii sielullisesti sai-raitteiii
hbitbläitos. Se ei merkitse
mitääh. täytyyhän minun päästä
jpönekih yöksi. Nimeni ön Lliayd
^rge. — Lloyd George, miies saiioi
hymyiUen. Meillä on täällä jo en-nestääia
viisi Lloyd Gfeorgea. Kyllähän
täältä aina löytyy sija kuuden-nellekin.
Aivan ainutlaatuHien; muistomerkki
on pystytetty Enchendöriissa Bai-erissa.
Se on näet pystytetty
täitten kunniaksi! Näiden inhoitta-
"en syöpäläisten' k^sotäan: näet ai-teuttaneen.
seudun '^urasfcumisen.
^laailrnansodaaaikana oli Eneheii-dorfissa
jonkunlainen täisauna. Kun
sotilaita ja muuta täirikasta väkeä äl-
M tähän puhdistuslaitoksieen virrata
oikein suurissa joukoissa, katsottiin
jättäväksi rakentaa Enchendor-rautatie.
ISFyöhemmin täittän
rautatien ansiosta kehitti-^paikkakunnalla
vilkas puutavarateollis^us
ja nyt ovat natsit, jbtkäpalVöVät kaikessa
maailmansodait muistoja, ajatelleet,
että seutukunnan hyviÄvpin-öin
alkuläbteenäx)vat olleet nuprjupk^
Rautojen kutsumattomat vieraat—
_iIuistomerkfci o n s i i Ä ^
pilarin pääHe/jös^Pri Ensiksi
peni taulu, jossa muistutetaad kan-fa
tuon pienen elukan Ityvistä köistä
^\ ylinnä mastoa kauniisti iivestä
^tetty —täij
Beinäsirkkapacvef ovat Saaneet
abkaan suunnatonta ttihoa Algeriassa
aikoina. Ranskalaiset tiede-ovat
koettaneet määritellä sei-parven
painon, saaden tulok-
^20,000 tonnia, -
Niin moni nainen laiminlyä välin-p^
ämattömänä vartalonsa, jäsent^-
sä: jalihasttnsä karjaannuttamiseaja
hoidon, vaikkakin hän antaa kasvoilleen,
käsilleen, kiuksitteen ja hampailleen
kaikkea sitä hoitoa, mikä
liirUe-rkuuluu. Ja kuitenkin — tnitä
ovat hoidetut kasvot, hiukset, hampaat
ja kädet ilman kaunista, ryhdikästä
y joustavaa vartaloa? Hukkaan
heitettyä pääomaa, suureksi osaksi.
Lihakset, joita ei /tarjoiteta, jäy-
^ kistyvät', veltostuvat, kadottavat nuorekkaan
kiinteytensä ja sangen useis-ja
tapauksissa lisäksi kehittävät pinnalleen
pian varsin huomattavankin
rasvakerroksen. Ryhti veltostuu:
nartiat kumartuvat eteenpäin,, pää
"putoaa" hartiain väliin, vatsa alkaa
vähitellen pistää esiin aivan liian paljon
enemmän kuin olisi sallittua ja
samalla alkaa selän alaosa, takamusta
kuin vastapainoksi pistää myös
esiin, taaksepäin. Koko vartalo on
kuin yksi ainoa suuri nurinpäin käännetty
S-kirjain. Tällaisesta huonosta
asennosta voi vielä olla se suorastaan
terveydellekin arveluttava seuraus,
että monien tärkeiden ja arkojen sisäelinten'
saattaa tällöin olla pakko siirtyä
hiukan pioleen tai toiseen alkuperäisestä
asennostaan, jolloin niiden
sekä kiinnitys että toiminta saattaa
ajan mittaan kärsiä kohtalokkaallakin
tavalla. Raittiin ilman sisään-hen^
ittäminen kärsii niin ikään,, sillä
sisäänpäin painunut rintakehä ei salli
' keuhkojen kokonaisuudessaan täyttyä
Umalld sisäänhengittäessä, vaan
vain osan niistä.
Hyvän ryhdin Jtarjoitteleminen on
siksi mitä tärkein seikka. Vain harvat
meistä seisovat ja kävelevät todella
suorina. Kaettakaapa asettua
seisomaan selkä seinää vasten, niin
että sekä pää, hartiat, kantapäät ja
takamusta koskettavat seinää. Min,
evtmekö sitä arvannutkin — saittepa
ryhdistäytyä aika tavalla tehdäksenne
sen! Kuitenkin ^ juuri tämän-iapainen
on hyvä asento, joka meidän
olisi saavutettava. Päivän mittaan,
kävellessä ja seisoessa olisi siksi koetettava
muistaa se niin usein kuin
mahdollista — kuvitella yhä seisovansa
selkä seinää vasten. Se auttaa
ihneellisellä tavalla.
Päivittäiset voimisteluharjoitukset
' — vaikkapa niihin uhrattaisiin vain
viisikin minuuttia aamuisin — ovat
arvaamattoman suurimerkityksellisiä
ei vain vartalollamme vaan koko terveydellemme
ja hyvänolontunteelleni-ine.
Ne antavat lihaksille — sellaisillekin,
jotka ei^i^ät sitä muuten saa
— tarpeellista Imrjoitusta ja työtä.
iVe panevat stionissamme veren vilkkaaseen
kiertokulkuun, josta on seii-rauksena,
että aineenvaihtomme el-
~ pvy ja koko ruumiiittme täyttää su-loitten,
niieUyitävä lämmön- ja hyvänolontunne.
A'e edistävät hengitystä;
ruoansulatusta, sydätnetttoi-minfaa.
Ne tekevät mielen reippaaksi,
pirteäksi, iloiseksi — antavat meil-
^le tarmoa, ja voimaa aloittaa päivämme
oikein.
•Seuraavassa muutamia helposfisuo-titeUavia
voimisteluliikkeitä, joiden
hyväätekevä vaikutus ruumiillemme
jäsen eri osilU on tieteellisesti tut-
1. Seisokaa perusasennossa, vatsa
sisäänvedettynä, rintakehä tiiosfyon-nettynä
Kohottakaa sitten käsivarret
ylös ja hieman taaksepäin, kutUtes
kädet omuBvät ristiin pään^ talaana.
Pudottakaa kädet alas; toistakaa lii^,
ke muutamia kertoja.
2. Seiiokaa suorana^ kädet lanttiUa.
Pysyen tasapainossa- nostakaa oikea
polvi lantion korkeudelle, ojentakaa
se sitten eteetipäin. Viekää sitten
jalka takaisin alkuperäiseen asenioön-sa.
Toistakaa toisetta jalalla. -
3. .4loittakaa samalla tavalla ^uin
harjoitiis N:o 2, mutta heittäkää jalka
ulospäin sivulle niin korkealle kuin
malidoUista: Viekää jatka sitteh takaisin
alkuperäiseen asentoonsa.
Toistakaa liike toisella jalalla.
4f Seisokaa hajasäärin, nostakaa
käsivarret ylös. Kumartakaa alas vasemmalle,
kunnes kädet koskettavat
lattiaan. Pitäen kädet yhä ojennettuina
nouskaa ja kumartttkaa-sen jälkeen
samalla tavalla oikealle. ^ •
5. Paneutukaa pilkaksenne tattiatr
le. Koukistakaa jalat ylöspäin jä
eteenpäin niin paljon kuin mahdollista,
tukekaa käsillä, joi tarpeellista.
Laskekaa jalat hitaasti alas alkuperäiseen
asentoon. Toistakaa liike useita
kertoja, se tekee erinomaisen hyvää
veltostuneille vatsalihaksille.
6. Yhä maaten lattiaila -nostakaa
käsivarret päänne yli. Kohottakaa
sUtxn yläruumis Tantiota fttyöt^h ylös
lattialta, täivuttauiukaä eteenpäin ja
koskettakaa varpaitanhe sormienne
päillä. Paneutukaa jälleen pitkäk-semie
ja toistakaa liike.
7. Seisokaa suorassa hajasäärin
kädet lanteilla. Taivuttakaa vartaloa
lantiosta sivullepäin niin kauas
kuin mahdollista, ensin oikealle, sitten
vasemmalle kääntämättä vartaloa.
8. Seisokaa suorana, hajasäärin, kädet
ojennettuna ulospäin, kyynärpäät
taivutettuina eteen. Sitten taivuttaen
päätä ja vartalon yläosaa taaksepäin
lyökää käsivarret ulospäin. Suorittakaa
tämän jälkeen vartalon eteeiipäin
taivutus, niin että sormenpäät koskettavat
maata.
9. Istukaa lattialla, kuten ensimmäinen
ohje osoittaa. Kääntäkää
vartaloa vuoroin oikealle, heiluttakaa
käsivarsia samalla joka käännöksellä.
Pitäkää jalat koko ajan tiukasti
kiinni lattiassa.
10. Seisokaa lattialla oikea jalka
eteenpäin vietynä, oikea käsivarsi
viistoon alas taaksepäin ojennettuna.
Hyppäämällä kevyesti vailuletaan
säärien, asentoa päinvastaiseksi, sa-moin^
käsivarsien. Toistakaa liike
useita kertoja. ,
VEROSIKÄ^
HclmiM.iO Näkyy ole-vair
monta komeaa paikkaa,
Tuotfi Kaltinem toinen käytetään^
toinen samanlainen oli jo täällä te*
Mrs. Metsä: Eivät ole x>ikeia selviä
j mutta k9etetaan valmistaa.
ntalaiilii
Hiljaa soiden,
unelmoiden,
laulu, helkkys suo!
Illan rauhaan,
lehdon lauhaan
. armahanl tuot
BUjaa huojuu puiden latvat
: hphdoss* illan ktiun, .
ellös pelkkää, armas, tulla
illan haaveiluun f
• ' •
Kuule, vienoon
kautta tienoon
leivon ääni soil
Huökausiain,
kaipaustain,
mun se vaikeroi.
Ymmärrellen rinnan tuskaa,
tulta rakkauden,
helfif^ äähm läikyttää se
^^yjrtiä^sydlä . .
Anna, rakkain, että riemun
. rintaas myös se tuo!
Vavisten käy vastaas tie mun.
Onnes muUe suo!
STAN DC H EN.
Vankat luut
N3rl ja ^feai^
Astele, armas pienoinen,
äitisi ohjaa lastaan;
et voi langeta^ lintunen,
äitisi ottaa vastaan.
Lankeatko, no, nostetaan,
lunnas on auttajoita.
Mutta kun joudut maailmaan,
turhaan huutelet noita:
siellä ne töykkii toisiaan, ,
harva on valmis nostamaan. .
/. H. ERKKO.
Chicagon mainiossa luonnonhistoriallisessa
museossa on nähtävänä
eläimen luut, jotka ovat ainoat laas^
tuaan matailmassa. Tiet^Uiseltä nimeltään
luiden alkuperäinen omistaja
oli Titanoides faberi, noin 60,-
OOOjOOO vuotta sitten elänyt alku-imettäväinen.
Vaikea lienee sanoa, millainen eläin
on oikeastaan aikoinaan ollut, mutta
sitä kuvitellaan rtöin jääkarhun kokoiseksi^
jyhkeäksi, paksu jalkaiseksi,
suurihäntäiseksi ja puolen tonnin painoiseksi
olioksi, joka arvatenkin oli
mainio uimari. Eläimen arvellaan aikoinaan
rakastaneen soita ja murskanneen
vielä heikosti kdiittyneillä
hampaillaan kasviksia. Ennen vuotta
1932 tästä eläimestä ei ollut tun«
nettua muuta kuin yksi leukaluu.
Mutta sittemmin löysi Bryan Patter-
,son: Coloradosta Grand Junctionin läheltä
kolme luurankoa, joista yksi oli
melkein täydellinen, toiset kappaleina.
• '
Titanoiddwset ovat tavallaan idelät
^ välimuoto nykyisten imettäväisten ja
200,000,000 vuot^ sitten eläneiden
mat€li|'ain väliUä. NiiUä oli jo lämmin
veri, karvainen peite kylmyyden
suojaksi' ja maito jälkeläisten kasvattamista
x^rten. Niinkuin sanottu,
ovat titanoidekset kadonneet niin tarkoin
maan pinna!ta> että niiden kivettyneitä,
luitakaan ei ole löydetty muu-ta.>
uin ne vähät, mitkä ovat Chicagon
luonnonhistoriallisessa museossa.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 11, 1940 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1940-05-11 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki400511 |
Description
| Title | 1940-05-11-11 |
| OCR text | 1540 L A U A X T A I X A , TOUKOKUITN: n PÄRr.xXÄ Svu It Aina tapafituu jotakin K I R J E E N V A I H T OA Mitä on Ihttu ilmcn siipiä, mitä on varsa. ilnuM sulavaa juoksuaan, -4iiHä 0^^^^ el ui? Mifäon rn^en Hinarr joustavaa, ryhdikästä, Jsala^aava Räti du lintu il~ man sHpiä, varsa ilman juvksua, ka- /ö, joka ei ui. kittu, i^iiden suorittaminen aamm-^ sin vie vain kytnmenssen miitonttia aikaa — mutta korvaa vaivan kyni' menkertaiscsti päivän mittaan,. Eräässä Parisin- tuomjoistiiimessa otettiin äskettäiö iyöiyit^Mr Ranskan ''yankikärktireitten "kuiiifr-. oas" Spieglers, joka ofr tnomittu elinkautiseen V2aT|keiiteen. Hän pn tullut kuuluisaksi siitä, että ön luke-mattomia kertoja karanntit vanMäs-tav mutta aina jouturiut uudell&en kiinni. Spieglers oli haastettu oikeu= teen sen vuoksi, että vitänörtäaiset olivat vaatineet, että häneii'oli; korvattava viime karkaamisensa yhteydessä poikki viilaamahBii ristikkpikkiinatv Ifönet tuomittiin maksäinaan Visti-kot,, mutta koska hänellä ei ole varoja, muutettiin tuomio kyTiimenen kuukauden vankeusrangaistukseksi. Häneii ön siis suoritettava elinkautinen vankeusrangaistus -ja. sen lisäksi vielä kymmeneii kilUikautta. Eräässä englantilaisessa, seurassa kerrottiin äskettäiiir seuraava jutiu, jonka väitetään olevan tälytta totta. Lloyd George oli matkalla Walesissa, kun hänen autonsa moottoriii\ ilnaies-tyi jokin Vika, pakottaen, hänet-yöpymään läheiseen. pikkuk5zlään^^H^ yritti etsiä majalalba, mutta kylässä ei'ollut sellaista. Lopoiita hän soitti craan suuren rakennukseh övikdlöa, jolloin virkäpukuiiföä mies päästä hä<- iiet sisääö; 'Efaiilluafeia saäd^^ täältä yosljäh, i ä n selitti miehelle; — TääU t^tö? rnies kysyi. Ettekö, tiedä, mis^ sa oletti ? täbä, oii sielullisesti sai-raitteiii hbitbläitos. Se ei merkitse mitääh. täytyyhän minun päästä jpönekih yöksi. Nimeni ön Lliayd ^rge. — Lloyd George, miies saiioi hymyiUen. Meillä on täällä jo en-nestääia viisi Lloyd Gfeorgea. Kyllähän täältä aina löytyy sija kuuden-nellekin. Aivan ainutlaatuHien; muistomerkki on pystytetty Enchendöriissa Bai-erissa. Se on näet pystytetty täitten kunniaksi! Näiden inhoitta- "en syöpäläisten' k^sotäan: näet ai-teuttaneen. seudun '^urasfcumisen. ^laailrnansodaaaikana oli Eneheii-dorfissa jonkunlainen täisauna. Kun sotilaita ja muuta täirikasta väkeä äl- M tähän puhdistuslaitoksieen virrata oikein suurissa joukoissa, katsottiin jättäväksi rakentaa Enchendor-rautatie. ISFyöhemmin täittän rautatien ansiosta kehitti-^paikkakunnalla vilkas puutavarateollis^us ja nyt ovat natsit, jbtkäpalVöVät kaikessa maailmansodait muistoja, ajatelleet, että seutukunnan hyviÄvpin-öin alkuläbteenäx)vat olleet nuprjupk^ Rautojen kutsumattomat vieraat— _iIuistomerkfci o n s i i Ä ^ pilarin pääHe/jös^Pri Ensiksi peni taulu, jossa muistutetaad kan-fa tuon pienen elukan Ityvistä köistä ^\ ylinnä mastoa kauniisti iivestä ^tetty —täij Beinäsirkkapacvef ovat Saaneet abkaan suunnatonta ttihoa Algeriassa aikoina. Ranskalaiset tiede-ovat koettaneet määritellä sei-parven painon, saaden tulok- ^20,000 tonnia, - Niin moni nainen laiminlyä välin-p^ ämattömänä vartalonsa, jäsent^- sä: jalihasttnsä karjaannuttamiseaja hoidon, vaikkakin hän antaa kasvoilleen, käsilleen, kiuksitteen ja hampailleen kaikkea sitä hoitoa, mikä liirUe-rkuuluu. Ja kuitenkin — tnitä ovat hoidetut kasvot, hiukset, hampaat ja kädet ilman kaunista, ryhdikästä y joustavaa vartaloa? Hukkaan heitettyä pääomaa, suureksi osaksi. Lihakset, joita ei /tarjoiteta, jäy- ^ kistyvät', veltostuvat, kadottavat nuorekkaan kiinteytensä ja sangen useis-ja tapauksissa lisäksi kehittävät pinnalleen pian varsin huomattavankin rasvakerroksen. Ryhti veltostuu: nartiat kumartuvat eteenpäin,, pää "putoaa" hartiain väliin, vatsa alkaa vähitellen pistää esiin aivan liian paljon enemmän kuin olisi sallittua ja samalla alkaa selän alaosa, takamusta kuin vastapainoksi pistää myös esiin, taaksepäin. Koko vartalo on kuin yksi ainoa suuri nurinpäin käännetty S-kirjain. Tällaisesta huonosta asennosta voi vielä olla se suorastaan terveydellekin arveluttava seuraus, että monien tärkeiden ja arkojen sisäelinten' saattaa tällöin olla pakko siirtyä hiukan pioleen tai toiseen alkuperäisestä asennostaan, jolloin niiden sekä kiinnitys että toiminta saattaa ajan mittaan kärsiä kohtalokkaallakin tavalla. Raittiin ilman sisään-hen^ ittäminen kärsii niin ikään,, sillä sisäänpäin painunut rintakehä ei salli ' keuhkojen kokonaisuudessaan täyttyä Umalld sisäänhengittäessä, vaan vain osan niistä. Hyvän ryhdin Jtarjoitteleminen on siksi mitä tärkein seikka. Vain harvat meistä seisovat ja kävelevät todella suorina. Kaettakaapa asettua seisomaan selkä seinää vasten, niin että sekä pää, hartiat, kantapäät ja takamusta koskettavat seinää. Min, evtmekö sitä arvannutkin — saittepa ryhdistäytyä aika tavalla tehdäksenne sen! Kuitenkin ^ juuri tämän-iapainen on hyvä asento, joka meidän olisi saavutettava. Päivän mittaan, kävellessä ja seisoessa olisi siksi koetettava muistaa se niin usein kuin mahdollista — kuvitella yhä seisovansa selkä seinää vasten. Se auttaa ihneellisellä tavalla. Päivittäiset voimisteluharjoitukset ' — vaikkapa niihin uhrattaisiin vain viisikin minuuttia aamuisin — ovat arvaamattoman suurimerkityksellisiä ei vain vartalollamme vaan koko terveydellemme ja hyvänolontunteelleni-ine. Ne antavat lihaksille — sellaisillekin, jotka ei^i^ät sitä muuten saa — tarpeellista Imrjoitusta ja työtä. iVe panevat stionissamme veren vilkkaaseen kiertokulkuun, josta on seii-rauksena, että aineenvaihtomme el- ~ pvy ja koko ruumiiittme täyttää su-loitten, niieUyitävä lämmön- ja hyvänolontunne. A'e edistävät hengitystä; ruoansulatusta, sydätnetttoi-minfaa. Ne tekevät mielen reippaaksi, pirteäksi, iloiseksi — antavat meil- ^le tarmoa, ja voimaa aloittaa päivämme oikein. •Seuraavassa muutamia helposfisuo-titeUavia voimisteluliikkeitä, joiden hyväätekevä vaikutus ruumiillemme jäsen eri osilU on tieteellisesti tut- 1. Seisokaa perusasennossa, vatsa sisäänvedettynä, rintakehä tiiosfyon-nettynä Kohottakaa sitten käsivarret ylös ja hieman taaksepäin, kutUtes kädet omuBvät ristiin pään^ talaana. Pudottakaa kädet alas; toistakaa lii^, ke muutamia kertoja. 2. Seiiokaa suorana^ kädet lanttiUa. Pysyen tasapainossa- nostakaa oikea polvi lantion korkeudelle, ojentakaa se sitten eteetipäin. Viekää sitten jalka takaisin alkuperäiseen asenioön-sa. Toistakaa toisetta jalalla. - 3. .4loittakaa samalla tavalla ^uin harjoitiis N:o 2, mutta heittäkää jalka ulospäin sivulle niin korkealle kuin malidoUista: Viekää jatka sitteh takaisin alkuperäiseen asentoonsa. Toistakaa liike toisella jalalla. 4f Seisokaa hajasäärin, nostakaa käsivarret ylös. Kumartakaa alas vasemmalle, kunnes kädet koskettavat lattiaan. Pitäen kädet yhä ojennettuina nouskaa ja kumartttkaa-sen jälkeen samalla tavalla oikealle. ^ • 5. Paneutukaa pilkaksenne tattiatr le. Koukistakaa jalat ylöspäin jä eteenpäin niin paljon kuin mahdollista, tukekaa käsillä, joi tarpeellista. Laskekaa jalat hitaasti alas alkuperäiseen asentoon. Toistakaa liike useita kertoja, se tekee erinomaisen hyvää veltostuneille vatsalihaksille. 6. Yhä maaten lattiaila -nostakaa käsivarret päänne yli. Kohottakaa sUtxn yläruumis Tantiota fttyöt^h ylös lattialta, täivuttauiukaä eteenpäin ja koskettakaa varpaitanhe sormienne päillä. Paneutukaa jälleen pitkäk-semie ja toistakaa liike. 7. Seisokaa suorassa hajasäärin kädet lanteilla. Taivuttakaa vartaloa lantiosta sivullepäin niin kauas kuin mahdollista, ensin oikealle, sitten vasemmalle kääntämättä vartaloa. 8. Seisokaa suorana, hajasäärin, kädet ojennettuna ulospäin, kyynärpäät taivutettuina eteen. Sitten taivuttaen päätä ja vartalon yläosaa taaksepäin lyökää käsivarret ulospäin. Suorittakaa tämän jälkeen vartalon eteeiipäin taivutus, niin että sormenpäät koskettavat maata. 9. Istukaa lattialla, kuten ensimmäinen ohje osoittaa. Kääntäkää vartaloa vuoroin oikealle, heiluttakaa käsivarsia samalla joka käännöksellä. Pitäkää jalat koko ajan tiukasti kiinni lattiassa. 10. Seisokaa lattialla oikea jalka eteenpäin vietynä, oikea käsivarsi viistoon alas taaksepäin ojennettuna. Hyppäämällä kevyesti vailuletaan säärien, asentoa päinvastaiseksi, sa-moin^ käsivarsien. Toistakaa liike useita kertoja. , VEROSIKÄ^ HclmiM.iO Näkyy ole-vair monta komeaa paikkaa, Tuotfi Kaltinem toinen käytetään^ toinen samanlainen oli jo täällä te* Mrs. Metsä: Eivät ole x>ikeia selviä j mutta k9etetaan valmistaa. ntalaiilii Hiljaa soiden, unelmoiden, laulu, helkkys suo! Illan rauhaan, lehdon lauhaan . armahanl tuot BUjaa huojuu puiden latvat : hphdoss* illan ktiun, . ellös pelkkää, armas, tulla illan haaveiluun f • ' • Kuule, vienoon kautta tienoon leivon ääni soil Huökausiain, kaipaustain, mun se vaikeroi. Ymmärrellen rinnan tuskaa, tulta rakkauden, helfif^ äähm läikyttää se ^^yjrtiä^sydlä . . Anna, rakkain, että riemun . rintaas myös se tuo! Vavisten käy vastaas tie mun. Onnes muUe suo! STAN DC H EN. Vankat luut N3rl ja ^feai^ Astele, armas pienoinen, äitisi ohjaa lastaan; et voi langeta^ lintunen, äitisi ottaa vastaan. Lankeatko, no, nostetaan, lunnas on auttajoita. Mutta kun joudut maailmaan, turhaan huutelet noita: siellä ne töykkii toisiaan, , harva on valmis nostamaan. . /. H. ERKKO. Chicagon mainiossa luonnonhistoriallisessa museossa on nähtävänä eläimen luut, jotka ovat ainoat laas^ tuaan matailmassa. Tiet^Uiseltä nimeltään luiden alkuperäinen omistaja oli Titanoides faberi, noin 60,- OOOjOOO vuotta sitten elänyt alku-imettäväinen. Vaikea lienee sanoa, millainen eläin on oikeastaan aikoinaan ollut, mutta sitä kuvitellaan rtöin jääkarhun kokoiseksi^ jyhkeäksi, paksu jalkaiseksi, suurihäntäiseksi ja puolen tonnin painoiseksi olioksi, joka arvatenkin oli mainio uimari. Eläimen arvellaan aikoinaan rakastaneen soita ja murskanneen vielä heikosti kdiittyneillä hampaillaan kasviksia. Ennen vuotta 1932 tästä eläimestä ei ollut tun« nettua muuta kuin yksi leukaluu. Mutta sittemmin löysi Bryan Patter- ,son: Coloradosta Grand Junctionin läheltä kolme luurankoa, joista yksi oli melkein täydellinen, toiset kappaleina. • ' Titanoiddwset ovat tavallaan idelät ^ välimuoto nykyisten imettäväisten ja 200,000,000 vuot^ sitten eläneiden mat€li|'ain väliUä. NiiUä oli jo lämmin veri, karvainen peite kylmyyden suojaksi' ja maito jälkeläisten kasvattamista x^rten. Niinkuin sanottu, ovat titanoidekset kadonneet niin tarkoin maan pinna!ta> että niiden kivettyneitä, luitakaan ei ole löydetty muu-ta.> uin ne vähät, mitkä ovat Chicagon luonnonhistoriallisessa museossa. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1940-05-11-11
