1945-05-12-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
'^^^ jonka ui,
'^^^••^^ iänni,
' ^«Oastus oK
^"n^i Anmnd.
' "heiliä ole 01.
kulunut
5kuun'2I:stä.
töukcikuua
^-1^' iltapäi.
siitä,.kua-neiden
lentä.
oavan puner-an
suunnalle.
'omaIeIltinli^ ,
^""äin saisim.'
1'lähdön viik-bimmeko
sii."
1 vielä saam.
>sanömia. vai
n epäiltävä?
neet ilmatie-
Jkieksi, joka ;
tavasti. ' \
i 5ia.pamerea
?aJue, jonka
i itse navas-isään
on ko-näköisyyden
'li ja kirkas
lähdön jäi-elua
luulta.
ijois-Ämeri.
läjältä koil.
tnnäile kul-
-n • vuoksi,
koko aika-
Siellä on
aleista tuul-lutta
varsi-e
tuskin on
toukokuun
ny:iky siro
iva ^myrsky
lantia koh-rkeslkuksen
line, jonka
jokseenbn
3tta jatkuu
mme olet-leen
napa-tulosta
tä-saksalai-ikana
239.
t 13 :n ja
urin mes-imles
elä-avau
rhei-neii-nai;-
BIO
L A T O X T A I X A / T O U K O K O 12 PÄIVÄNÄ Sivu 11
uli-itos
ett,
HvödylUsiä tieto f a
Tämän tarinan tarkoituksena ei ole
luoda vhtenäistä tapakuvausta menneiltä
Vuosisadoilta, vaan^mainita^ai-noa^
taan eräitä asialcirjam sailytta-n,
iä piirteitä, jotka kuvastavat ajan
Tavat olivat pari kolme sataa vuotta
>rtten Suomessa karkeita. V. 1650
mmian Uudenkaupungin porvari va-liitT
ettef häirsääriut Naantalissa oikeutta,
koska raatimiehet pitivät
raastuvassa olutpitoja.
1600-luvun alkupuolella pääsi, Uudessakaupungissa"
kirkonisännäksi ja
raatimieheksi mies.^ joka oli juovuksissa
tapellessaan tappanut miehen.
\'anha5sa Helsingissä Vantaan partaina
— siis ennen vuotta 1640 — o l i
nvjuan porvari Vargh, joka ali nimensä
mukainen (susi): kova tappelija.
Hän oli mukana kaikkialla, missä
vain juotiin, lyötiin tai pistettiin miekalla.
Hänestäkin tuli raatimies. •
Raastuvanoikeuden istunnossa heinäkuun
13 päivänä 1659 ilmoitti Helsingin
pormestari Michel Zachrisson
valittaen, että hänen' armollinen maa-
Liitos
I Sydämsllinen kiitos Olgalle, K i r s -
jtille, Hilmalle, Elssille ja Elviiralle,
:kun yllätitte minut syntymäpäivä-
! näni.
! Kiitos lahjoista, joita toitte tulles-
'sanne.
I Ystä^Tydellä teitä muistaeii, ,\_
Hilja Junnila
JIALAJlTIG QUEBEC
Salat julki
1 Ei sitä totta itse sanoa viitsis',
I vaan kun sen ystävät jukiseen
sanaan Uitti,
! vaikka v;:^n ystävälle parhaalle
tuon kuiskasin: ^ ->
mun täyttyvi viisikymmentäkuusi.
I Savusaunassa Pitkänäperjantaina
; yndeksäntenätoista Iiulitikuuta
olen alkanut t ä ä n taipaleen karun,
, sen muistoja ei paljon ihanol.
I Mutta ystävät, toverit teidän
muistonne mua aina lämmittää.
! iaas tuhtle parhaan ystävän tavoin,
eue vaatineet minulta edes
muodollisuutta.
1 ^y'}:^t iloiset käynnistänne,
^jela lämpimät onnittelustanne.
1 stavyytcnne mun muistossa säilyy,
Mhamicstä tuskin molla lie.
; Vaan sen teiUe naiset kauniisti -
I sanon:
I lihettäkää paikkaamaan mun
paitani repaleinen,
ssi«^di i"p*a^i*ta*a rikk»»i«n»ä»«ias täp.ä älläni
SkS'^""***°^ el tämä tulkitse.
»ikoon toivomukseni parhain.
VnsiKYIViMENTÄKUUSI
VUOTTA TÄYTTÄNYT
herransa oli edellisenä yöhä tullut
hänen talolleen, lyönyt rikki hänen
ikkunansa ja muuten eri. tavoin nyt
niinkuin usein ennenkin soimannut
ja häväissyt häntä.
V. 1645 Uudenkaupungin maist-raat'ti
kielsi oluen myynnin sunnun-tai-
iltoina ja jumalanpalveluksen aikaan,
koska kirkuna ja kiljunta pyhäpäivinä
oli tullut yleiseksi. Kirkkoherra
Elias piti kuitenkin itse kapakkaa
ja oli ottanut olutkannusta luvattoman
korkeita hintoja. — Pappien
kapakoiminen oli näihin aikoihin
melko yleistä. Viipurin piispa valitti
vielä v. 1707. että hänen papistonsa
melkein yleisesti kaupitsi olutta,
viinaa ja tupaklcaa, vaikka se oli
kielletty kirkkolaissa.
Polijois-Karjalassa ei talonpojalla
ollut vielä 17. vuosisadalla luottamusta
oikeuslaitokseen. Käytettiin omankäden
oikeutta. Liperin käräjillä ei
ollut toisinaan ollenkaan asioita, vaikka
olot eivät suinkaan olleet kehuttavat.
Murhia kuitenkin vilisee tuomiokirjat
täynnä. Juoppous oli sangen
yleistä. Jo 1636 läänin rahvas
valitti siitä suuresta häiriöstä, jota
paloviinan ja oluen myynti heille aiheutti.
Monet — he sanovat — olivat
sen vuoksi tulleet rutiköyhiksi,
toiset olivat juoneet itsensä kuoliaiksi.
He pyysivät sentähden, että kaikki
tupakka-, viina- ja olutpuodit poistettaisiin.
Lupasipa rahvas siinä tapauksessa
itse ottaa maksaakseen n.s.
kapakkarahat. Maaherra Spare kasikin
väkijup.main. myynnin muualla
paitsi Käkisalmen kaupungissa. Mutta
tämä kielto unohtui ja papitkin
rupesivat toisinaan kapakoitsijoiksi.
Väkeväin kauppaa harjoitettiin kirik-komäellä
tai sen läheisyydessä, eikä
vain, arkipäivinä, vaan pyhinäkin.
Kansa saattoi tulla juovuksissa kirkkoon
ja käräjätupaan.
5j: * *
Liperissä oli uhripaikkoja vielä
1670- ja 1680-luvuilla. Ja oli vaikeaa
taivuttaa ihmisiä tuomaan ruumiita
vihittyyn maahan — ne kun
kuopattiin 17-vuosisadan loppupuolellakin
omiin kalmistoihin. Vielä v.
1702 on tällaisesta annettu sakkoja.
* * *
Ison vihan jälkeen siveellinen turmelus
oli Liperissäkin entistä suurempi.
Juopuneita tuli kirkkoon ja siellä
tapeltiin. Pyhäinmiesten päivänä
1725 muuan juopunut siellä oksensi
kesken kirkonmenon. Eerikki Eerikinpoika
Eronen löi jumalanpalveluksessa
1729 verihaavan Yrjänä Väisäsen
o-tsaan. Eronen mestattiin. (Ilmari
Manninen, Liperin seurakunnan
historia.)
KALARUOKIEN VALMISTUS
Tuoreet suolaisen veden kalat voivat
ottaa ohcpsien ja "kotlettien paikan
tyydfyttävästi, jos ne valmistetaan oikealla
tavalla^ Tämä ei merkitse paljoa
vaivaa ja mutJukikaitÄ socsien valmistuksia,
tulee vain tietää oikea kuumuus
kypsyttäessä, oikeat mausteet ja
oikea kypsyttäjmisaika. Nämä seikat,
vaik&a ovatkin tuttuja lihaa ja llntulja
valmistaessa, voivat olla vieraita mikäli
kala on kj'symyksessä.
Laiha ja lihava kala. Kalat jaetaan
lihaviin ja laihoihin, taricoittaa rasvaisiin
ja rasK&ttpmiin ja se määrää
niiden vaimistustäivari. ' Laihat kalat
sopivat paremmin vedessä keitettäväksi,
höyi^yssä tai päastinpannussa kypsytettäväksi,
lihavat taas broilattavaksi
j a uunissa paistettavaksi.
Yleiset kypsyttämisohject. Kaikkien
kalojen kj^syttämisaika on suhteellisesti
lyhyt. Kalankäsittelijät ja ekspertit
ovat sitä mieltä, että perheen-emäntien
'kesken siinä suhteessa yleens
ä vallitsee tietämättömyys, mistä syyst
ä monet ihmiset hyljeiksivät kalaa.
Niin pian kuin liha eroaa ruodeista
helposti kahvelilla koeteltaessa, cn kala
kypsää. Enempi keittäminen aiheuttaa
vain • kuivuutta, mauttomuutta 'ja
kala hajoaa. >
Paahtaminen. .Ljhava eli rasvainen
kala voidaan, broilata kokonaisena jos
s& on pieni; jos cn suuri, se halkaistaan
ja paloitellaan. Jos halutaan,
voidaan laihaakin kalaa muutteeksi
broilata, mutta sille tulee levittää runsaasti
sulattua rasvaa tai ranskalaista
ikastiketta. Aseta kala kyljelleen öljytylle
- pannulle tai broilarialustalle,
k ä ä n n ä kaasuliökki " (jos sellainen on
käytettävänä) puoleksi tai kolme nelj
ä t t ä osaa auki ja broilaa neljän tai
/viiden tuuman päässä liekistä Jcunnes
naMca murentuu. Käännä kala va-lovaisesti
lastalle ja broilaa toinen puol
i ruskeaksi. Tämän pitäisi yhteensä
kestää viidestätoista kymmeneen minuuttiin
riippuen kalan paksuudesta.
Jos kala on ohutta, voidaan se broilata
lähempänä liekkiä ja lihapuoli
eli halaistu puoli ylöspäin kaiken aikaa,
missä tapauksessa se kypsyy palj
o n nopeammin-
Kokonaisen kalan uunissa paistaminen.
Poista pää ja pyrstö, jos haluat
j a pane t ä y t e t t ä tai ei, miten haliiat.
Aseta paistamisen kestävään astiaan,
joka voidaan sellaisenaan asettaa pöytään,-
tai pannuun, jonka pohjan yli on
asetettu vaatekaistale, jotta kalan voi
kypsänä nostaa lautaselle. Paista uunissa
375 asteen kuumudessa noin viisitoista
minuuttia paunaa kohti. Jos
laihaa kalaa paistetaan, n i i n tulee usein
valella rasvalla.
8elkävilpaleita, steekejä tai pieniä
kaloja uunissa paistettaessa. Leikkaa
kappaleiksi, kuivaa, kasta maitoon,
mausta suolalla ja pippurilla, pyöritä
hienoissa leivänmuruissa, ripottele
päälle sulaa rasvaa ja, paista uunissa
400 asteen kuumuudessa noin viisitoista
minuuttia.
iPannussa paistaminen. Käytä sei-käviipaleita,
steekejä tai pieniä Scoko-naisia
kaloja. Kasta maidossa tai munassa,
joka cn lievennetty maidolla ja
pyöritä maustetuissa maissijauhoissa,
(hienoissa lelväranuruissa tai Jauhoissa.
Kuumemia paistinpannussa kahdeksasosa
tuunian ^paScsuudelta rasvaa
(kuumaksi, mutta ei sanruavaksi. Pane
siihen kalat ja ru^euta yhdeltä puolen,
k ä ä n n ä ja ruakeuta toiselta puolen.
A i k a : kahdeksasta ksnnmeneen minuuttiin.
Kfcittäminen. Käytä paccsuja selkä-kap-
paleita. steekeja tai kokonaisia kaloja.
Vettä niin paljon, että peittyj\
Lisää - suolaar-ja -etikkaa- vet^pn. teelu-_
sikallinen suolaa ja pöytälusikalllhen
etikkaa jc'kaista kvarttia kohti vettä.
Sido kala juustovaatteeseen tai rauta-lankakoriin
ja laske kiehuvaan veteen,
alenna liefeki j a anna hiljalleen kiehua
kypsäksi, noin kahdeksan tai kymmenen
minuuttia paunaa kohti suurelle
kalalle ja kymmenestä viiteentoista m i nuuttiin
selkäviipaleilla tai steekille.
Hyvin paksu steeki vei vaatia kaksi-kynnnentä
minuuttia. Tarjoa scosin
kera tai kylmänä tai valmista.
KALAKROTTEJA
2 kuppia hienonnettuja keitettyjä k a -
lahiutaleita, 1 pöytälusikallinen jauhettua
sipulia,. 1 pöytälusikallinen lemo-n
i n .mehua, 1 kuppi sakeaa valkoista
soosia, 1 kuppi pehmeitä leivänmuruja
tai'perunamuaiemiicsta, 2 munaa, suolaa
ja pippuria, kuivia sihdattuja leivän
muruja, 2 pöytälusikallista vettä, 2 pöy-tälusikallista
sulatettua rasvaa.
iSekoita kala, sipuli, lemonin mehu,
scosi, leivänmurut, yksi hiiikan vatkattu
muna, suola ja pippuri — maun
mitkaan. Anna hyvästi j ä ä h t y ä j a muodostele
palleroiksi. Pyörittele kuivissa
leivänmuruissa, sitten jälellä olevassa
munassa joka on hiuikan vatkuttu
j a lisätty vettä. Pyöritä jälleen leivänmuruissa,
aseta rasvatulle paistin-pellille
ja kaada sula rasva päälle. Paist
a uunissa 450 asteen kuumuudessa
ruskeaiksi, eli noin kymmenen minuuttia.
Tarjoa tomaattl-v persilja-, muna-
tai sienisoosln kera.
* • * ,
Ruosteen saa pois nikikelilöydystä
esineestä levittämällä ruosteiseen kehtaan
sulatettua rasvaa antaen sen olla
siinä kaksi tai kolme vuoroikautta, jonk
a . j ä l k e en ihankaa se pois ammoniakilla
j a kiillota. * • *
Maalin saa irroitetuksi ikkunaruudusta
hankaamalla maalista paikkaa
kuumaan etiödkaan kastetulla vaatteel-
"la.
m * *
Valkoisen vilttihatun voi puhdistaa
seuraavalla tavalla: Sekoittalcaa puoleen
kvarttiin maissijauhoja pucli kupillista
suolaa ja vehnäjauhoja. Hangatkaa
seoksella hatun päällinen ja j ä t t
ä k ä ä jauho seisomaan siihen yön ajaksi,
jonka jälkeen sen voi harjata pois
tavallisella harjalla.
5|c >je *
Huonekaluista irtauneen pienen kappaleen
voi liimata paikoilleen kananmunan
valkuaisella.
Oikeukäyttö ja kurinpito olivat hyvin
epätasaisia. Toisinaan mentiin
esim. kirkkokurissa aivan mahdottomiin.
Niinpä sakotettiin Porissa'
Antti Eerikinpoikaa 1678 kirkosta
poissaolosta, vaikka hän näytti toteen,
että hänen, ollessaan silloin
matkalla Kokemäellä, olisi ollut ihan
mahdotonta ehtiä takaisin kaupunkiin
kirkonajaksi. V. 1625 tuomittiin
samoin Porissa Matti Kouhi varkaudesta
henkensä menettämään
"varkauskaaren 3 luv. mukaan", missä
sanotaan: "jos mies, joka ei ennen
ole varkaudesta ollut kiinni, varastaa,
älköön häntä vähemmästä syystä hirtettäkö
kuin markan tahi markan arvon
tähden". (J, VV. Ruuthin Porin
kaup. historia]) Mutta suuremmille
herroille ei.yleensä ollut oikeastaan
mitään lakia' —r- murhasta korkeintaan
pieni sakko. • * *
Kun K^äkisalmen lääni joutui Ruotsin
haltuun 1617, lähetettiin sinne
seuraavana vuonna hallituksen määräämä
erityinen tutkijakomissioni, joka
antoi kertomuksessaan synkän kuvan
hallinnosta, laittomuuden tilasta
ja asukkaiden tukalasta asemasta.
Linnan tynnyri, jolla veroja mitattiin,
oli 2 kappaa suurempi oikeata, kyynärä
liian pitkä j.n.e, Staarosta Nils
Niukanen oli käyttänyt vääriä mittoja
veroja kantaessaan. Hänet tuomittiin
hirtettäväksi, mutta armahdettiin,
kun maksoi 95 ruplaa. Hänen
poikansa koetti vaikuttaa siihen,
että isä olisi hirtetty, jolloin hän olisi
saanut *rahat perintönä. Mutta isä
sanoi, että jos hänet hirtetään, käy
pojan samoin, sillä he ovat yhdessä
harjoittaneet vääryyttä. Silloin poika
vaikeni. — Tutkijat totesivat, että
rahaa oli kiristetty oikeuden nimessä.
Linnan herrat olivat kavaltaneet
valtion varoja ja houkutelleet
erään kirjurin todistamaan, että venäläiset
olivat ne vieneet. Virkamiehiä
vastaan nostetuissa jutuissa tut-kijakomissioni
ei tehnyt "lopullisia
päätöksiä, vaan toimitti alustavia
kuulusteluja. Kun asia joutui korkeamman
tuomioistuimen ratkaistavaksi,
tuli tavallisesti vapauttava tuomio.
Harvoin heille lienee tähän aikaan
annettu muita rangaistuksia
kuin varoituksia. Kustaa II Adolf
lienee tuntenut aatelisten ja virkamiesten
värinkäytökset, mutta ei käynyt
niihin lujemmin käsiksi. Hän
asetti kyllä komissionin niitä tutkimaan,
mutta aateliset eivät tulleet
edes oikeuteen. Ja heille annettiin
murhistakin vain varoituksia. (Vils-ka,
Parikkalan hist. 1.)
V. 1647 sitten hallituksen asettama
viskaali Samuel Cröell paljasti oikeudenhoidon
hirveän mädännäisyyden
Käkisalmen läänissä. Lahjominen
huomattiin äärimmäisen räikeäk-si.
Mutta virkamiehet otattivat Grö-ellin
ilman muuta kiinni ja pistivät
vankilaan — hallituksen asettaman
tutkijan!
"Suomi oli talonpoikien kiusaamisen
luvattu maa", sanoo muuan näiden
aikojen kttvailija.
mfM
m
k'Ti' 1 f
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 12, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-05-12 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki450512 |
Description
| Title | 1945-05-12-11 |
| OCR text | '^^^ jonka ui, '^^^••^^ iänni, ' ^«Oastus oK ^"n^i Anmnd. ' "heiliä ole 01. kulunut 5kuun'2I:stä. töukcikuua ^-1^' iltapäi. siitä,.kua-neiden lentä. oavan puner-an suunnalle. 'omaIeIltinli^ , ^""äin saisim.' 1'lähdön viik-bimmeko sii." 1 vielä saam. >sanömia. vai n epäiltävä? neet ilmatie- Jkieksi, joka ; tavasti. ' \ i 5ia.pamerea ?aJue, jonka i itse navas-isään on ko-näköisyyden 'li ja kirkas lähdön jäi-elua luulta. ijois-Ämeri. läjältä koil. tnnäile kul- -n • vuoksi, koko aika- Siellä on aleista tuul-lutta varsi-e tuskin on toukokuun ny:iky siro iva ^myrsky lantia koh-rkeslkuksen line, jonka jokseenbn 3tta jatkuu mme olet-leen napa-tulosta tä-saksalai-ikana 239. t 13 :n ja urin mes-imles elä-avau rhei-neii-nai;- BIO L A T O X T A I X A / T O U K O K O 12 PÄIVÄNÄ Sivu 11 uli-itos ett, HvödylUsiä tieto f a Tämän tarinan tarkoituksena ei ole luoda vhtenäistä tapakuvausta menneiltä Vuosisadoilta, vaan^mainita^ai-noa^ taan eräitä asialcirjam sailytta-n, iä piirteitä, jotka kuvastavat ajan Tavat olivat pari kolme sataa vuotta >rtten Suomessa karkeita. V. 1650 mmian Uudenkaupungin porvari va-liitT ettef häirsääriut Naantalissa oikeutta, koska raatimiehet pitivät raastuvassa olutpitoja. 1600-luvun alkupuolella pääsi, Uudessakaupungissa" kirkonisännäksi ja raatimieheksi mies.^ joka oli juovuksissa tapellessaan tappanut miehen. \'anha5sa Helsingissä Vantaan partaina — siis ennen vuotta 1640 — o l i nvjuan porvari Vargh, joka ali nimensä mukainen (susi): kova tappelija. Hän oli mukana kaikkialla, missä vain juotiin, lyötiin tai pistettiin miekalla. Hänestäkin tuli raatimies. • Raastuvanoikeuden istunnossa heinäkuun 13 päivänä 1659 ilmoitti Helsingin pormestari Michel Zachrisson valittaen, että hänen' armollinen maa- Liitos I Sydämsllinen kiitos Olgalle, K i r s - jtille, Hilmalle, Elssille ja Elviiralle, :kun yllätitte minut syntymäpäivä- ! näni. ! Kiitos lahjoista, joita toitte tulles- 'sanne. I Ystä^Tydellä teitä muistaeii, ,\_ Hilja Junnila JIALAJlTIG QUEBEC Salat julki 1 Ei sitä totta itse sanoa viitsis', I vaan kun sen ystävät jukiseen sanaan Uitti, ! vaikka v;:^n ystävälle parhaalle tuon kuiskasin: ^ -> mun täyttyvi viisikymmentäkuusi. I Savusaunassa Pitkänäperjantaina ; yndeksäntenätoista Iiulitikuuta olen alkanut t ä ä n taipaleen karun, , sen muistoja ei paljon ihanol. I Mutta ystävät, toverit teidän muistonne mua aina lämmittää. ! iaas tuhtle parhaan ystävän tavoin, eue vaatineet minulta edes muodollisuutta. 1 ^y'}:^t iloiset käynnistänne, ^jela lämpimät onnittelustanne. 1 stavyytcnne mun muistossa säilyy, Mhamicstä tuskin molla lie. ; Vaan sen teiUe naiset kauniisti - I sanon: I lihettäkää paikkaamaan mun paitani repaleinen, ssi«^di i"p*a^i*ta*a rikk»»i«n»ä»«ias täp.ä älläni SkS'^""***°^ el tämä tulkitse. »ikoon toivomukseni parhain. VnsiKYIViMENTÄKUUSI VUOTTA TÄYTTÄNYT herransa oli edellisenä yöhä tullut hänen talolleen, lyönyt rikki hänen ikkunansa ja muuten eri. tavoin nyt niinkuin usein ennenkin soimannut ja häväissyt häntä. V. 1645 Uudenkaupungin maist-raat'ti kielsi oluen myynnin sunnun-tai- iltoina ja jumalanpalveluksen aikaan, koska kirkuna ja kiljunta pyhäpäivinä oli tullut yleiseksi. Kirkkoherra Elias piti kuitenkin itse kapakkaa ja oli ottanut olutkannusta luvattoman korkeita hintoja. — Pappien kapakoiminen oli näihin aikoihin melko yleistä. Viipurin piispa valitti vielä v. 1707. että hänen papistonsa melkein yleisesti kaupitsi olutta, viinaa ja tupaklcaa, vaikka se oli kielletty kirkkolaissa. Polijois-Karjalassa ei talonpojalla ollut vielä 17. vuosisadalla luottamusta oikeuslaitokseen. Käytettiin omankäden oikeutta. Liperin käräjillä ei ollut toisinaan ollenkaan asioita, vaikka olot eivät suinkaan olleet kehuttavat. Murhia kuitenkin vilisee tuomiokirjat täynnä. Juoppous oli sangen yleistä. Jo 1636 läänin rahvas valitti siitä suuresta häiriöstä, jota paloviinan ja oluen myynti heille aiheutti. Monet — he sanovat — olivat sen vuoksi tulleet rutiköyhiksi, toiset olivat juoneet itsensä kuoliaiksi. He pyysivät sentähden, että kaikki tupakka-, viina- ja olutpuodit poistettaisiin. Lupasipa rahvas siinä tapauksessa itse ottaa maksaakseen n.s. kapakkarahat. Maaherra Spare kasikin väkijup.main. myynnin muualla paitsi Käkisalmen kaupungissa. Mutta tämä kielto unohtui ja papitkin rupesivat toisinaan kapakoitsijoiksi. Väkeväin kauppaa harjoitettiin kirik-komäellä tai sen läheisyydessä, eikä vain, arkipäivinä, vaan pyhinäkin. Kansa saattoi tulla juovuksissa kirkkoon ja käräjätupaan. 5j: * * Liperissä oli uhripaikkoja vielä 1670- ja 1680-luvuilla. Ja oli vaikeaa taivuttaa ihmisiä tuomaan ruumiita vihittyyn maahan — ne kun kuopattiin 17-vuosisadan loppupuolellakin omiin kalmistoihin. Vielä v. 1702 on tällaisesta annettu sakkoja. * * * Ison vihan jälkeen siveellinen turmelus oli Liperissäkin entistä suurempi. Juopuneita tuli kirkkoon ja siellä tapeltiin. Pyhäinmiesten päivänä 1725 muuan juopunut siellä oksensi kesken kirkonmenon. Eerikki Eerikinpoika Eronen löi jumalanpalveluksessa 1729 verihaavan Yrjänä Väisäsen o-tsaan. Eronen mestattiin. (Ilmari Manninen, Liperin seurakunnan historia.) KALARUOKIEN VALMISTUS Tuoreet suolaisen veden kalat voivat ottaa ohcpsien ja "kotlettien paikan tyydfyttävästi, jos ne valmistetaan oikealla tavalla^ Tämä ei merkitse paljoa vaivaa ja mutJukikaitÄ socsien valmistuksia, tulee vain tietää oikea kuumuus kypsyttäessä, oikeat mausteet ja oikea kypsyttäjmisaika. Nämä seikat, vaik&a ovatkin tuttuja lihaa ja llntulja valmistaessa, voivat olla vieraita mikäli kala on kj'symyksessä. Laiha ja lihava kala. Kalat jaetaan lihaviin ja laihoihin, taricoittaa rasvaisiin ja rasK&ttpmiin ja se määrää niiden vaimistustäivari. ' Laihat kalat sopivat paremmin vedessä keitettäväksi, höyi^yssä tai päastinpannussa kypsytettäväksi, lihavat taas broilattavaksi j a uunissa paistettavaksi. Yleiset kypsyttämisohject. Kaikkien kalojen kj^syttämisaika on suhteellisesti lyhyt. Kalankäsittelijät ja ekspertit ovat sitä mieltä, että perheen-emäntien 'kesken siinä suhteessa yleens ä vallitsee tietämättömyys, mistä syyst ä monet ihmiset hyljeiksivät kalaa. Niin pian kuin liha eroaa ruodeista helposti kahvelilla koeteltaessa, cn kala kypsää. Enempi keittäminen aiheuttaa vain • kuivuutta, mauttomuutta 'ja kala hajoaa. > Paahtaminen. .Ljhava eli rasvainen kala voidaan, broilata kokonaisena jos s& on pieni; jos cn suuri, se halkaistaan ja paloitellaan. Jos halutaan, voidaan laihaakin kalaa muutteeksi broilata, mutta sille tulee levittää runsaasti sulattua rasvaa tai ranskalaista ikastiketta. Aseta kala kyljelleen öljytylle - pannulle tai broilarialustalle, k ä ä n n ä kaasuliökki " (jos sellainen on käytettävänä) puoleksi tai kolme nelj ä t t ä osaa auki ja broilaa neljän tai /viiden tuuman päässä liekistä Jcunnes naMca murentuu. Käännä kala va-lovaisesti lastalle ja broilaa toinen puol i ruskeaksi. Tämän pitäisi yhteensä kestää viidestätoista kymmeneen minuuttiin riippuen kalan paksuudesta. Jos kala on ohutta, voidaan se broilata lähempänä liekkiä ja lihapuoli eli halaistu puoli ylöspäin kaiken aikaa, missä tapauksessa se kypsyy palj o n nopeammin- Kokonaisen kalan uunissa paistaminen. Poista pää ja pyrstö, jos haluat j a pane t ä y t e t t ä tai ei, miten haliiat. Aseta paistamisen kestävään astiaan, joka voidaan sellaisenaan asettaa pöytään,- tai pannuun, jonka pohjan yli on asetettu vaatekaistale, jotta kalan voi kypsänä nostaa lautaselle. Paista uunissa 375 asteen kuumudessa noin viisitoista minuuttia paunaa kohti. Jos laihaa kalaa paistetaan, n i i n tulee usein valella rasvalla. 8elkävilpaleita, steekejä tai pieniä kaloja uunissa paistettaessa. Leikkaa kappaleiksi, kuivaa, kasta maitoon, mausta suolalla ja pippurilla, pyöritä hienoissa leivänmuruissa, ripottele päälle sulaa rasvaa ja, paista uunissa 400 asteen kuumuudessa noin viisitoista minuuttia. iPannussa paistaminen. Käytä sei-käviipaleita, steekejä tai pieniä Scoko-naisia kaloja. Kasta maidossa tai munassa, joka cn lievennetty maidolla ja pyöritä maustetuissa maissijauhoissa, (hienoissa lelväranuruissa tai Jauhoissa. Kuumemia paistinpannussa kahdeksasosa tuunian ^paScsuudelta rasvaa (kuumaksi, mutta ei sanruavaksi. Pane siihen kalat ja ru^euta yhdeltä puolen, k ä ä n n ä ja ruakeuta toiselta puolen. A i k a : kahdeksasta ksnnmeneen minuuttiin. Kfcittäminen. Käytä paccsuja selkä-kap- paleita. steekeja tai kokonaisia kaloja. Vettä niin paljon, että peittyj\ Lisää - suolaar-ja -etikkaa- vet^pn. teelu-_ sikallinen suolaa ja pöytälusikalllhen etikkaa jc'kaista kvarttia kohti vettä. Sido kala juustovaatteeseen tai rauta-lankakoriin ja laske kiehuvaan veteen, alenna liefeki j a anna hiljalleen kiehua kypsäksi, noin kahdeksan tai kymmenen minuuttia paunaa kohti suurelle kalalle ja kymmenestä viiteentoista m i nuuttiin selkäviipaleilla tai steekille. Hyvin paksu steeki vei vaatia kaksi-kynnnentä minuuttia. Tarjoa scosin kera tai kylmänä tai valmista. KALAKROTTEJA 2 kuppia hienonnettuja keitettyjä k a - lahiutaleita, 1 pöytälusikallinen jauhettua sipulia,. 1 pöytälusikallinen lemo-n i n .mehua, 1 kuppi sakeaa valkoista soosia, 1 kuppi pehmeitä leivänmuruja tai'perunamuaiemiicsta, 2 munaa, suolaa ja pippuria, kuivia sihdattuja leivän muruja, 2 pöytälusikallista vettä, 2 pöy-tälusikallista sulatettua rasvaa. iSekoita kala, sipuli, lemonin mehu, scosi, leivänmurut, yksi hiiikan vatkattu muna, suola ja pippuri — maun mitkaan. Anna hyvästi j ä ä h t y ä j a muodostele palleroiksi. Pyörittele kuivissa leivänmuruissa, sitten jälellä olevassa munassa joka on hiuikan vatkuttu j a lisätty vettä. Pyöritä jälleen leivänmuruissa, aseta rasvatulle paistin-pellille ja kaada sula rasva päälle. Paist a uunissa 450 asteen kuumuudessa ruskeaiksi, eli noin kymmenen minuuttia. Tarjoa tomaattl-v persilja-, muna- tai sienisoosln kera. * • * , Ruosteen saa pois nikikelilöydystä esineestä levittämällä ruosteiseen kehtaan sulatettua rasvaa antaen sen olla siinä kaksi tai kolme vuoroikautta, jonk a . j ä l k e en ihankaa se pois ammoniakilla j a kiillota. * • * Maalin saa irroitetuksi ikkunaruudusta hankaamalla maalista paikkaa kuumaan etiödkaan kastetulla vaatteel- "la. m * * Valkoisen vilttihatun voi puhdistaa seuraavalla tavalla: Sekoittalcaa puoleen kvarttiin maissijauhoja pucli kupillista suolaa ja vehnäjauhoja. Hangatkaa seoksella hatun päällinen ja j ä t t ä k ä ä jauho seisomaan siihen yön ajaksi, jonka jälkeen sen voi harjata pois tavallisella harjalla. 5|c >je * Huonekaluista irtauneen pienen kappaleen voi liimata paikoilleen kananmunan valkuaisella. Oikeukäyttö ja kurinpito olivat hyvin epätasaisia. Toisinaan mentiin esim. kirkkokurissa aivan mahdottomiin. Niinpä sakotettiin Porissa' Antti Eerikinpoikaa 1678 kirkosta poissaolosta, vaikka hän näytti toteen, että hänen, ollessaan silloin matkalla Kokemäellä, olisi ollut ihan mahdotonta ehtiä takaisin kaupunkiin kirkonajaksi. V. 1625 tuomittiin samoin Porissa Matti Kouhi varkaudesta henkensä menettämään "varkauskaaren 3 luv. mukaan", missä sanotaan: "jos mies, joka ei ennen ole varkaudesta ollut kiinni, varastaa, älköön häntä vähemmästä syystä hirtettäkö kuin markan tahi markan arvon tähden". (J, VV. Ruuthin Porin kaup. historia]) Mutta suuremmille herroille ei.yleensä ollut oikeastaan mitään lakia' —r- murhasta korkeintaan pieni sakko. • * * Kun K^äkisalmen lääni joutui Ruotsin haltuun 1617, lähetettiin sinne seuraavana vuonna hallituksen määräämä erityinen tutkijakomissioni, joka antoi kertomuksessaan synkän kuvan hallinnosta, laittomuuden tilasta ja asukkaiden tukalasta asemasta. Linnan tynnyri, jolla veroja mitattiin, oli 2 kappaa suurempi oikeata, kyynärä liian pitkä j.n.e, Staarosta Nils Niukanen oli käyttänyt vääriä mittoja veroja kantaessaan. Hänet tuomittiin hirtettäväksi, mutta armahdettiin, kun maksoi 95 ruplaa. Hänen poikansa koetti vaikuttaa siihen, että isä olisi hirtetty, jolloin hän olisi saanut *rahat perintönä. Mutta isä sanoi, että jos hänet hirtetään, käy pojan samoin, sillä he ovat yhdessä harjoittaneet vääryyttä. Silloin poika vaikeni. — Tutkijat totesivat, että rahaa oli kiristetty oikeuden nimessä. Linnan herrat olivat kavaltaneet valtion varoja ja houkutelleet erään kirjurin todistamaan, että venäläiset olivat ne vieneet. Virkamiehiä vastaan nostetuissa jutuissa tut-kijakomissioni ei tehnyt "lopullisia päätöksiä, vaan toimitti alustavia kuulusteluja. Kun asia joutui korkeamman tuomioistuimen ratkaistavaksi, tuli tavallisesti vapauttava tuomio. Harvoin heille lienee tähän aikaan annettu muita rangaistuksia kuin varoituksia. Kustaa II Adolf lienee tuntenut aatelisten ja virkamiesten värinkäytökset, mutta ei käynyt niihin lujemmin käsiksi. Hän asetti kyllä komissionin niitä tutkimaan, mutta aateliset eivät tulleet edes oikeuteen. Ja heille annettiin murhistakin vain varoituksia. (Vils-ka, Parikkalan hist. 1.) V. 1647 sitten hallituksen asettama viskaali Samuel Cröell paljasti oikeudenhoidon hirveän mädännäisyyden Käkisalmen läänissä. Lahjominen huomattiin äärimmäisen räikeäk-si. Mutta virkamiehet otattivat Grö-ellin ilman muuta kiinni ja pistivät vankilaan — hallituksen asettaman tutkijan! "Suomi oli talonpoikien kiusaamisen luvattu maa", sanoo muuan näiden aikojen kttvailija. mfM m k'Ti' 1 f |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-05-12-11
