Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 29, 1955

              ^ I j . . «r.
V i . . VV
M»
ai
f .
-.1 V
— So, mikfi et sitten kysy mitä ha­luat
tietää. Kun minulla ei ole varaa
hankkia mitään omakohtaista syytä,
käytän kaikille yhteistä syjtä: , lais­kuutta.
— Hm . . . Sehän tosiaan nä>-ttää
olevan U5<;impien yhteinen ja kaikkien
todennäköinen syy . . . Mutta miksi
olet muuttanut nimesikin toiseksi? On­ko
rötöksiä vai?
— Ei — ei* ainakaan sen kummem­pia,
kuin että ori joskus-tuilut isketyk­si
silmää toisen miehen muijalle. Sekin
on tapahtunut sulastta kohteliaisuudes­ta.
Olen havainnut, että se nostaa oman
arvon tunnetta ^— varsinkin jos eivät
heti lyö tai huuda poliisia. Ja senkin
vuoksi, että olen poikamies, joskin jo vä-
Qiän arvonsa menettänyt, eikä siis ole
omaa muijaa, jolle silmää iskisi. Vaik­ka
kukapa nyt omalle muijalleen viitsisi
silmää iskeä.
— Joopa joo, imutta eihän sellaisen
takia kannata nimeään muuttaa — jos
eivät ukot ole sattuneet huomaamaan.
— Ei sen takia, mutta minulla oli
sellainen hämäläinen nimi, jossa oli 13
Ikirjainta — kovan onnen luku. En mi­nä
sitä vanhassa maassa huomannut,
paitsi että puhuin itseni pussiin, joka
olisi voinut tapahtua vaikka ei nimes­sä
olisi ollut kuin alkukirjaimet. . . Oi-
(keaimmin tyttö puhui ja ^minä sanoin
väärällä ajalla ''joo". Kun tulin tähän
maahan, kuulin heti, että 13 on kovan
onnen luku. Huomasin sen itsekin, kun
jouduin täällä heti työhön, vaikka olin
tullut vain rahaa hakemaan. Siksi ly­hensin
nimeä muutamalla kirjaune|la,
vaikka oli siinä säästävä/isyyskin kysy­myksessä.
Kynä näes kuluu enemmän
pitkän kuin lyhyen nimen kirjoittami­sessa
. . . Sitten jonkin vuoden kulut­tua
alkoivat toisetkin sitä lyhentele-mään
ja silloin aloin ajatella, ettei sii­hen
jää kohta kuin alkukirjaimet. Esim.
joku voi kirjoittaa vain A. H . ja silloin
en saa selvää onko kysymyksessä Asa-rias
vaiko Annastiina Härkönen, tai on­ko
Härkönen ollenkaaii, sillä voisihan
se o l l a vaikka Hummanen. Eikä siitä
s a a selvää o n k o kvsvmvksessä mies vai
PARHAINTA ONNEA
MAIJA JA UNO
WUORiSELLE
heidän 25-v. yhdessäolon ja
Unon 50-vuotissyntymäpäivän
johdosta, toivottavat allamai-nitut
ystävät ja toverit:
Jenny ija Len Hjorth
Elina ja Kalle Kajander
Lempi ja Lauri Jokinen
Myra, Elma-j^Lauri-^Semelius
Vieno Ja Eric
Anni Ja Charles Hobor
Mary Leihto
Eva {Suvitie
Senja ja Leo Sampola
Helvi Ja Viljo iSaarinen ja lapset
Johnnie. Aili ja John Kokkonen
'Paula Leivo
Meri Tohmo
KIITOS
Nä torontolaiset on sitte hauskaa
väke, ei sitä uskoisi kun ne päältä­päin
näkee. Jos ne 25 vuoden peräs­tä
iltapäiväkahville käskee, niin jo
seuraavana päivänä he lahjat suuret
tuomaan käskee.
Tahdomme lausua sydämelliset
okiitokset yllämainituille tovereille,
kun tulitfce viettämään kanssamme
yhteiselämämme muistopäivää.
Maija ja Uno Wuorinen
^ 107 Hillsdale Ave. West. Toronto 7
Otokal^uun 5 p. 1955
nainen ja se jää mieltä kaivelemaan.
Viepä joskus ruokahalunkin.
Xäitä seikkoja silmällä pitäen päätin
muuttaa nimeni paremmin luonnonmu-kaisekd
ja mikä olisi parempi kuin To-munen.
Tunnenpa tosiaan itseni hieman
pölyiseksi tai tomuiseksi tämän viimei­sen
50 vuoden perästä'Olkoon tuo etu­nimi
Topi — sekin toisten väkivaltai­sesti
lyhentämä — paikoillaan, sillä en
viitsi ryhtyä antamaan tuttavilleni sel­kään
yhden nimen väärentämisen takia.
Jokatapauksessa nyt jokainen näkee
etunimestäni, että olen miespuolinen ja
jälkinimestäni, etten ole mikään maito-suu,
jos ei ole paljon tuota partaakaan.
Viimeksi mainittu seikka johtuu siitä,
etten ole vielä löytänyt sellaista ''mete-siiniä"
joka kasvattaisi kunnollisen par;:
ran . . .
— Mitä muuta olet hommaillut viime
vuosien aikana? . ,
— Pääasiassa vain t o m u u n t u n u t , sil­lä
olen tutkinut tollotustiedettä ja val­mistellut
väitöskirjaa.
— Mikä se sellainen tiede on, sillä
en ole ennemmin kuullut siitä mitään?
— Etpä tietenkään, sillä minä olen
sen perustaja ja olen aikonut väitellä
itseni sen ensimmäiseksi tohtoriksi.
— Soo-o, vai ihan tohtoriksi!
— No, en siitä ole enää niinkään
varma. Epäilen ettei minua kukaan us­koisi,
sanoisivat vain Topiksi . . . Ja mi­nulla
ei enää ole sitä väitöskirjaa.
— Sepäs vahinko . . . Mihinkä se jou-
^ u i?
— Lähetin sen vanhaan maahan tie­deakatemialle
painamista varten, jotta
toisetkin tiedemiehet voisivat siihen tu­tustua.
Vastasivat, että kyllä se pai­netaan
Villasella. Sanoivat varastoivan­sa
sen akatemian W. C:hen, Jossa ha­lukkaat
saavat sitä tutkia. Eri oikiein ole
varma tuon W. C : n merkityksestä, mut­ta
luulen sen olevan lyhennyksen Agri­colan
aikaisesta "Wiisaus Ciriasta". Sen '
jälkieen ei kyselyihini ole tullut vas­tausta.
En tiedä ovatko siellä kaikki
'koko vuoden kesälomalla vai onko hal­la
vienyt j K ) S t i m e r k i t . Kukaan ei myös­kään
näytä tietävän missä on se Villa­sen
kirjapaino. Olen tullut siihen kä­sitykseen,
että se on Jokin maan alla
toimiva, vaikka minun kirjani olisi voi­nut
painaa julkisesti, ei se ollut halli­tuksen
kaatokone.
— Jokin aika sitten sain kuitenkin
kirjeen Niuanniemen instituutilta ja sa­noivat
jostakin saaneensa käsiinsä väi­töskirjani.
Sanoivat olevansa hyyin kiin­nostuneita
siihen — t a i paremminkin
s e n kirjoittajaan. Tarjosivat myöskin
paikkaa sisäluennoitsijaksi instituuttiin­sa,
luvaten aluksi A'ain täyden ylöspidon.
Tietääkseni se on jokin vähän suurem­pi
oppilaitos, koska vakinaisia luennoit­sijoita
pitävät. Jos ei tule muita tar­jouksia
niin luultavasti otan tarjouksen
vastaan.
— Onko noiden tutkimusten rinnalla
mitään "hobbyä", sillä tavallisesti kai­killa
tutkijoilla on jonkinlainen "hob­by".
— Joo, joo, kyllä minulla on ollut
hobbynä halkojen ja paperipuiden te­ko,
sillä olen huomannut sen parhaim­maksi
ruoansulatuksen edistäjäksi. Olen
ajatellut, että jos Hitlerikiri olisi otta­nut
minun hobbyni omakseen, niin on­nellisena
elelisi Eevansa kanssa vielä­kin
ja toinen maailmansota olisi jää-n\-
t tulematta. Mutta kun ottaa hobyk-seen
lankkujen maalauksen j a tapisee-rauksen,
niin vatsanväänteitä siitä vain
saa. Väänteet taas tekevät kärttyiseksi,
kuten oli Hitlerkin, ettei edes sellai­n
e n ^ijä k i i n Göring uskaltanut olla
s a m a s s a talossa, vaikka oli nähnyt pa-hannäköisiäkin*
ukkoja, jonkinlainen
ylrkenraali kun oli.
— ^litä muuten ajattelet nykyajasta?
— En voi muuta sanoa, kuin että se
on h ^ i n tyvpillinen.
— Onko naiset muuttuneet
aikanasi?
paljon
Sivu 10 Lauaxitaina. lokalcuun 29 päivänä. 1955
— On . . . toisia on melkein mahdo­ton
tuntea samoiksi kuin 30 vuotta sit­ten.
— Entä miehet, ovatko ne muuttu­neet?
— Ei paljonkaan. Samat miehet, jot­ka
30 vuotta sitten iskivät silmää 20-
vuotiaille tytöille, tekevät samaa vielä­kin,
joskin huonommalla tuloksella.
— Mitä muuten ajattelet avioliitosta?
— Ne, jotka ovat avioliitossa, ajat­televat
siitä tarpeeksi, joten minä en
ajattele siitä mitään.
— Minkä arvelet olevan suurimpana
S3ryriä avioeroihin?
— Suurimpana syynä katson olevan
itse avioliiton. Jos poistetaan avioliitto,
niin pidän melko varmana, että avioerot
loppuvat itsestään. Tämä on vakava
.asia, ja siksi olen yrittänyt sitä lieven';
tää. Jo 15 vuotta sitten tein parlamen­tille
esityksen, että avioliittolakiin teh­täisiin
sellainen muutos, että se on voi­massa
vain joka toisen viikon. Näin oli­si
olemassa varaventtiili siihen saakka,
kunnes vanhentunut laki voitaisiin pois­taa
kokonaan. Ne lähettivät sieltä mie­hen
oikein kädestä pitäen minua kiit­tämään.
Oikein töhtörimies se oli —-
syyttimartti vai pyykkikatri, mikt-^iie
ollut.
— Jos se oli psychiatri?
— Taisi ollakhi, en muista sitä tar­kalleen.
Kyseli kaikenlaista, josta en
ymmärtänyt hölynpölyä. Kysyi mm.,
että onko suvustani ollut ketään hullu­jenhuoneella.
Sanoin ettei ole ja että
olen sitä itsekin ihmetellyt. Hän ky­seli
myöskin, että kuinka usein
muijaani selkään (satuin silloi^
maan naimisissa) ja näenkö
unia, että minulla on monta
Myönsin joskus nähneeni sellafe^
ja herättyäni ollut aivan hiessä ja"
pissut kuin haavanlehti . . . Hän ss
sen johtuvan painajaisesta, joÄa^l
heuttaa ilmanala. Sanoi, että jos y
luan ilmanalan muutosta, niin iän tj.]
tää paikan Ja antaa vielä suositukstii!|
kin. Sanoi osoitteen olevan 999 n» f
St., Toronto. Olm kuitenkin siUoinJ
nostunut halonhakkuuseen, ettei
aikaa käydä edes katsomassa ja O
sitten sellaiset unetkin hävisivät J
hetin suositukset takaisin. ' j
— Onko sinulla mitään tule^-aisuud J
suunnitelmia?
— Eihän minulla muuta olekaan
suunniteTinia. Pahinta vain on, ettei njj.'
, den kanssa pääse halonhakkuuta pitem.!
mälle. I
— Entä se väitöskirja?
— Mistäpä se enää löytyisi. En d!e
koskaan ollut mainari, joten en osaa
hakea sitä maanalaista kirjapainoa. Oj.
neksi minulla on osa kirjani jäsennji
öistä tallela ja voin niiden perusteella
julkaista kohtia tutkimuksistani Suoma
kansan kunniaksi. Mielestäni ne nosta­vat
sitä yhtä paljon kuin Isontalon An­tin
ja Rannaaijärven teot aikoinaan.
— Voisitko vähän selostaa minkälais-tä
tiedettä se 't9llötustiede on?
— E i sitä t^ssä nyt yhdellä kertaa.
iMwtta joskus kun on enemmän aikaa
voin selittää pitemmälle. Aion nyt men-
PAKiAIOTA ONNEA TElliLE
AINO JA ROBERT GRONWALL
O M A N K O T I N N E S U O J I S S A T O I V O T T A V AT
A L I i A M A I N I T U T YSTÄVÄT:
Kaisa ja P. Kaarto
Sylvi ja J. Niemelä
Mary jPeräläl
Hilma ja M. Rasmus
Aili ija lE. Ranta
Lydia Putila
Taimi ja A. Nummi
Anni ja M. Nyberg
Minerva, G. ja iE. Hakala
Maiju ja A. 'Harju
Aili ja E. Post
Elisa ja Y. Ronn
Margit ja T. Tohmo
Martta ja Ö. Peltonen
Ida, rroini ja T. Heikkilä
Hilma ja A. Storberg J
Hilma ja V. Viofcman -
David, lAlma ja O. Saine
Salli 'ja Sanni Virtanen
Linda, Sirklka ja E. Lundgren
Hilja ja p. Ojanperä
Saga ja Eino Salo
Helien ja O. Wacklini
Kay ja R. Mustonen
Hilma ja O. Latvala
K I I T O S
Kiitämme sydämellisesti kaikkia ystäviämme, jotka tulivat meitä yllättä­mään
omassa kodissamme. Pailhain kiitos illan emännlle, jotka aivojaan sääs­tämättä
laittoivat pöydän koreaksi.
29 Cosburn Ave.
AINO JA ROBERT GRONWALL
Toronto, Ontario
PARHAAT ONNITTELUMME
KALLE SIPPOLALLE
hänen 70-vuotissyntymäpäivänsä johdosta
toivottavat allarhainitut sukulaiset ja ystävät:
Milja Sippola
Vi ja BiU Hindman ^
Elvi tja Len «McFarlane
Linda ja Wally Hermanson
M. 'Pretubadk
Helen Ja Bert Ostrom
Sifkl^ ja Steve
Maira ja Reino'
Mai-M ja VUjo
Miriam ja Walter
Mary Lu ja Wilfred
Mr. ja mrs. S. Kollhorien
Mr. ja mrs. R Lehto
A. T. HiU
Mr. ja mrs. J. Luoto
Mr. ja mrs. F. Wiita
Ml', ja mrs. Salminen
Mr. ja mrs. »A. Liikala
Mr. ja mrs. Koski
Mr. ja mrs. P. Ryynonen
Mr. ja mrs. J. Parta
Mr. ja mrs. Paul Törmä
Mr. ja mrs. A. Myllyniemi
Mr. Kalle Mäki
•Mr. ja mrs. S. Luoma
Mr. ja mrs. Järvi
Mr. ja mrs. M. Paavola
Mrs. lA. Pyhtilä
Mr. ja mrs. W. (Kukko
Mr. ja onrs. E. Kukkula
Mr. ja mrs. H. Pyhtilä
Mr. ja mrs. J. Pyhtilä
Mr. 3a mxs. W. Katainen
Mr. ja mrs. O. Ranta
Hilma Roivas
Mr. ja mrs. F. Leino
Mr. ja mrs. 'Emalin
Mr. ja mrs, J. Junnila
Mr. ja mrs. M. Kujanpää
Mr. ja anxs. W. Karell
Mr. ja mrs. H. Hpnkanen
Mr.ija mrs. T. Laamanen
Jenny jVesterback
Mr. ja onrs. U. Leino
Mr. ja mrs. A. Karjo
Mrs. H. WuoUe
Mr, ja mrs. K. Reito
Mr. ja mrs. K. Prouce
Mr, ja mrs. Klemola
Mr. ja mxs. Romppainen
Herman Koski
Wm. Mälki
Mr. ja mrs. A. Piukkala
Mr. ja ctnrs. H. Mäki
Mr. ja mrs. Jaakola
K I I T OS
tit?e^mfnnJ^Q^''-'^•^J'kiitokset sukulaisille. tuttavUle ja naapureille, kun yllä­titte
minut 9 paiva lokakuuta täyttäessäni 70 vuotta.
Kutos lahjoista sekä ^kaikesta hyvästä ja hauskasta illasta.
Port Arthur KALLE SIPPOLA Ontario