Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 8, 1956

              Amur Ja Spokane; 1902 Bonita; 1906
Thetis; 1916 Princess Maquinna; 1919
Princess Ena; 1920 Prince George;
1929 Graylock ja Aleutian; 1943 Don­na
Lane ja 1944 Lakina.
Amerikkalainen Lakina toi 100 soti-
Gus Clements. Noin kymmenen vuot­ta
sitten, kun hän vielä oli seudulla vie­ras
ja kylliksi narri kysyäkseen autome-kanikolta
neuvoa, josko olisi turvallista
laskea Seymour-sälmen lävitse. Meka-nikko
tarkasteli, vedenvaihekäsikirjaa,
lasta Alaskasta ja Aleutian saarilta, mis- kirjaa joka ön melkein jokaisessa
sä ne olivat olleet sodan aikana. Kaik- Campbell Riverin kodissa. Vahingossa
ki he saavat pelastumisestaan kiittää hän kuitenkin katsoi väärän kuukauden
Milton Adamsia ja hänen vaimbaah, kohdalta. Clements oli matkalla poh-ilöluontoista
keski-ikäistä pa^^^^^ oö joiseen ja lähti iltahämärässä. Hän oU
metsästys-ja kalastusasema yksinäisellä yksin.
Plumper Bayn rannalla, vähän pohjoi- Hän aikoi mennä ylös idän puoleista
seen päin Seymour-salmesta. Liukues-saan
Plumper Baysta salmeen kaappasi
Lakinan voimakas merivirta ja löi sen
sivun kallioon, joka riipaisi propellin
jai^iSfäsimen jii-ti^. ^J^kiep'^virran pyöjr?
reittiä, sillä sen hän toki tiesi turvalli­semmaksi.
Kun hän sitten läheni sal­men
eteläistä suuta huomasi hän, ettei
veneen peräsin totellut; Hän kertoi:
^K^i^^ tyy-
Vastauksena Campbell Riverin poliisin' huomasin i kiitäväni alamäkeen, luistin
häiyytykseen — joka oli tavallista hei- pitkin silieaä^ mustaa vettä, niin sileää
dän toimessaan — Adamsit kiiruhitj^t-:^;j^ päällystetty maantie
voimakkaalla moottoriveneellään rank­kasateen
lävitse ja pelastivat matkusta­jat
useina ryhminä.
PeiasfUstyöhön kului yli kaksi tuntia,
mutta heidän työnsä ei'^ ollut siinä kaik­ki.
Adamsit kiinnittivät köyden aluk-säteisella
säällä . . . Sillä hetkellä
hänet valtas^ kauhu ja hän pysäytti ko­neen.
"Se jielasti henkeni", hän sanoi.
Hän näki nyt .edessään noin 20 jalkaa
korkean vesimuurin, jonka huipulla ve­si
vaahtosi. Vene syöksyi sen lävitse
sen perään ja käyttäen moottoriaan, ja jos kone olisi ollut käynnissä, olisi
täydellä voimalla onnistuivat siten
pitämään laivan edullisessa kulmassa
rantaan nähden ja puoliksi vedessä. Kun
sitten nousuvesi saapui jä kohotti L a ­kinan
keulan rannasta, onnistuivat A-damsit
pohjoiseen suuntautuvan virran
avulla vetämään ison laivan l*lumper
Bayn satamaan, jossa se korjattiin.
IVIildon Adams oh jo unohtanut niiden
pienten alusten henkilökuntien luku­määrän
jotka hän on pelastanut.
Hän sanoo kuitenkin, että niitä on
parinkymmenen paikkeille. Kerrankin
pari amerikkalaista uistajaa uskalsi
mennä salmeen pienellä ulkolaitamoot-torillaan,
heittelehtivät virran pyörteis­sä
ja häthätää jStääsivät etäiselle ran­nalle.
Adamsit näkivät heidän merk­kitulensa
ja hakivat yöksi majaansa. A -
damsin varoituksista huolimatta he
päättivät seuraavana päivänä lähteä ta­kaisin
salmen kautta. Sinä yönä Adam­sit
näkivät toisen hätämerkim Tällä
kerralla Adamsit eivät enää vieneet
vieraita kotiinsa, vaan jäisen äänettö­myyden
vallitessa kuljettivat heidät
Campbell Riverille.
Ainoa kalastaja jonka tiedetään kor­kean
veden vallitessa laskeneen Rockin .
ylitse elävänä, on campbellriveriläinen
vene varmasti murskaantunut, sanoi
hän.
Poikkeuksena tavallisista kalastajista,
Clements omisti itsensä vedestä auto­maattisesta
tyhjentävän veneen, joka
oli varustettu vedenrajan yläpuolella
olevilla säiliöillä, joista meren tunkema
vesi valui jälteen takaisin. "Siitä kiitin
• jumalaa", hän sanoi. Clements tarrasi
lujasti kiinni veneen heitellessä ylös ja
alas ja välillä pyörien päätähuimaa-vasti.
Kauhuissaan hän tirkisteli, näh­dessään
kolmen-suuren kurimuksen v i ­lahtavan
ohitseen. Sen jälkeen vene
syöksyi pitkällie myrskyiselle aallokolle
ja hyppi kuin troki hirsipohjaiseUa tiel­lä.
"Kun se loptiita saavutti tyynen
veden, en voinut uskoa olevani elossa",
sanoi häh. "Minun piti levähtää ve­neen
pohjalla ja kädelläni puristaa rin­taani
voidakseni pysäyttää sydämeni
hurjan takomisen."
Clements laskee, että sen kymmenen
^ vuoden aikana, minkä hän on asunut
Campbell Riverillä, noin 20 miestä op
saanut surmansa Seymour-salmessa.
Kun joutuu kurimuksen keskukseen,
nielee se alas. Nämä pyckylät, jotka
.syntyvät, sekavista virtauksista, ovat 20
. —30: Jalkaa läpimitaltaan, sivut niin
AVIOLIITTOON VIHITTY
TORONTO, ONTARIO
JA
MR. JESSE ROY GÖSUNG
TORONTO, ONTARIO
St. Stephens Anglican
kirkossa,, lokakuun 6 p. 1956
Häät vietettiin Legion Hall,
22^ College St., Toronto, Ont.
K I I T O S
Haluamme kiittää kaikkia
niitä hyviä ystäviämme, jotka
tekivät hääpäivämme niin
erittäin onnistuneeksi. Myös­k
i n kiitänmie niistä ihanista
lahjoista, joita saimme kiitol­lisuudella
vastaanottaa.
Erikoisesti haluanMne kiit­tää
meidän erinomaisia van­hempiamme.
I R M A J A J E S S E GfOSLING
851 Westminster Ave.
Winnipeg, Manitoba
jyrkät Ja nopeasti pyörivät, että tekus
on noin 15 jalan syvyydessä. Eräs k u ­rimus
maaliskuussa 1945 sieppasi yhdel­lä
kertaa 9 miestä. Heidän 35 jalan
pituisen gasoliiniveneensä kapteenina pii
Bob Blaine, entinen merisotilas. Vene
suistui pyörteeseen ja muutaman se­kunnin
hurjaa vauhtia pyörittyään hä­visi
perä edellä tuon märän pedon k i ­taan
kuin silakka hauen kurkkuun.
Vancouveriläiset Ned Nielsen ja B i ll
Mohlan pelastuivat tarrautumalla mas­ton
tukiköysiin. Mohlanin selostuksen
mukaan he pyörivät veden alla hurjaa
vauhtia. Häh kertoi tuttavilleen:
"Voin nähdä toisten miesten smkoilevan
joka suuntaan jalkojen ja käsien suu­ressa
sekasorrossa.-^ lapulta ^^^^^
veneensä kohosi pinnalle jä alkoi heilua
kovasti laidalta toiselle, masto kohosi
vedestä painuakseen taas uudelleen sin­ne.
Nielson ja Mohlen, jotka yhä pite­livät
kimni tukiköysistä, kohosivat ve­destä
ja painuivat sinne taas uudelleen.
Niin ainakin puolitusinaa kertaa, kun­nes
alus lopulta ajautui t5^nempään
veteen, jolloin toinen vene pelasti hei­dät.
Heidän tovereittensa ruumiita ei
koskaan löydetty. Muut paitsi Blaine
olivat BCrsta, silta- ja mutrausyhtiön
työläisiä. Se olikin sama yhtiö, joka
teki kaksi yritystä tämän vaaran hävit­tämiseksi.
Nämä yritykset tehtiin
vuosina 1943 ja 45.
Koko 30^1uvun ajan B C : n hallitus on
punninnut Victorian vaatimuksia rau­tatiesillan
rakentamiseksi Vancouver-saaren
ja mantereen välille, käyttäen
Ripple Rockia kannatuspilarin perus­kalliona.
Vancouverin kaupungin edus^
tajat syyttivät hallitusta "kielen pos-kaalUsta
it<aniiÄm^; JQä^ oli xaau!tei
ty tutkimaan kallion bävittämismabdf)},
lisuuksia/tuU nimitetykä "vaalisyötik
Pearl Harbprin tapauksen jäUjcen
kun liikenne tällä reitillä vilkastui ame-rikkalaisteii
laivojen.käy^ sitä lii-kennpimiseen
Alaskaan ja Aleuteille so.
tilaiden }ä sotätärpelden kuljetukseen
ihnaisi Yhdlsrsvallat Imi
Canada hävittäisi nuo- kalliot. VVashing.
tönin yliopisto SeatUessa laati mittakaa­vojen
mukaisen mallin Seymour-salmes­ta
ja osoitti mallilaiyoiila, kuinka ne
uudelleen ja uudelleen joutuivat ajautu-
. maan tuon kiven paaUe^ ,
" y . 19421 yleistentö^^ kysyi
tarjouksia tiion karin 7 hävittämisestä,
mutta kukaan ei tehnyt urakkatarjous­ta.
Niin töivottömalte tehtävä.
Lopulta B C Bridge & Dredging Co.
K I ITOS
Tahdomme lausua sydämelliset
liitoiksemme kaikille sukulaisille,
ystäville ja kuorolaisille siitä y l -
lätyäcsestä, jonka järjestitte kuo­ron
harjoitusiltana kauniine
kativipöytineen ja kukkineen,
marraskuun 28 pnä, meidän 30-
vuotishäälpäiväaiime muistoksi.
iBrikoinen\kiitos lahjasta ja ti­laisuuden
järjestä^jille.
Lyyli Ja Vilho Toikko
l»3 otto st. (Port Arthur, Ont.
K 1 1 T O S
Kauniit kiitoks^nme teille, naapurit ja' tuttava^;, siitä tQsiyUätiyQäsesta ionka jär­jestitte
meille marraskuun 14 pmä muuttaessamme uuteen kotitooime ESätih^essa.
Kiitos Helenalle ja Tyynelle lauluista, A. Höglundille puheesta Ja kertomuksista.
Kiitos emäzmille herkuista j a tarjoilusta, jozika eteen.ahersitte koko pitkän illan. '
Kiitos avustisksesta niille jotka eivät voineet saapua itähän tilaisuuteen sekä raha-lahjasta
jonka Jätitte muistoksi.
Kiitos vieläkin teille kaikiUe kaikesta.
Tämä tilaisuus tulee säilymään muistossaimme ikuisestL \
. . Toverillises*i teitä teaJkkia kiittäen,-
ECKVTTJ.E
L E M P I J A V E R N E R J U N N I LA
AT.BERTA
H i n i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i t J i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i n i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i i H i i i^
f PALJON ONNEA JA MENESTYSTÄ I
hänen 60"viiiotissyntyniäpäivänsä johdosta toivottavat
seuraavat omaiset ja ystävät:
Hulda Mäenpää
Ray, Tanya, Jennie ja
Sulo Mäenpää
Helmi Peltonienxi
^ R a i l i , Hilda j a Einari Nyfors
Saara Kuusisto
Lempi j a E r k k i Heikkilä
E l l e ja L a u r i Rajala
Helena Perämäki
Irma ja Toivo Perämäki sekä Hfulda
Helle ja Teemu Wälkky
Mr. ja mrs. Prank Kangas
Jenny ja Lauri Hellman
Martta ja Vester Kintala
Aino ja Aarne Malinen
Empi 'ja E , Blom ' ; •
Lily ija Niilo Jussila
Ida Tuominen
Amalia ja Nestor Matson ,
Hulda Ramsila
Tyyne ja Kalle Hiironen
Venla ja Antti Luukko
William Pajunen
Sippolat
Hilda Ja Mauno Poikkimäki
Alex Peräl§>., . ,—, v-
Vappu j a V. Heino.
Lydia ija Jussi
Mr. ja mrs. V . Holkko
Helmi j a Vilho Ylönen
Pitchlburg, Mass., U S A
Mr. Kalervo Ylönen
Fitchbm-g, Mass., U S A
SYDÄMELLINEN KIITOKSENI
kaikUle omaisille ja ystäville suuresta yllätyksestä, J o n k a järjestitte minulle
60-yuotissyntymapäiväni johdosta.
Kiitos lahjoista, kukista, onnittelusähkeistä, tervehdyksistä, piiheesta, ru-m^
fÄ™ "fi*" ,^iitos hyvistä syömisistä j a juomisista, jotka kalkki toitte
m^anaime. Myöskin kUtän suresta rahalahjasta, jonka sain vastaanottaa.
R^alaUe alkuunpanifloille Hilda Nyforsille. Lempi Heikikastlle ja Elle
s a S i ^ t u i i^uS ' ' ^ ^ toisesta voineet
Tämä tUaisuus säilyy kauniina muistona ainiaan.
I Gaxson, Ontario
. ^muunnuiVPninQaumtiMttiMiinnnuuau
Teitä kalkkia kUttäen,
K A L L E MÄENPÄÄ
OAiiaiitaiaa^ jotaiOaitttic eit^^ 1956
HBiQSIItl
'Man:aÄkuunl25 pnä 1956
wtianwMiMM«pniiian^