1947-03-29-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1947 LArAXTAlXA MA^%LISKUIIN 29 PÄIVÄNÄ Shu 3
äriän Anderssonin säes- Me v o i m i n e . ..
ehänen kertoo
— Kyllä taitenijakin työtä saa paljon. Madame Cahiern säestä-tehdä,
niin että frakin hihat ovat kuluneet
rääsyiksi. Frakkihan se on
taiteilijan haalari, lausui taiteilija
Kosti Vehanen eilen kotiinsa järjestämässään
tiedoitustrlaisuudessa, jossa
olivat läsnä hänen .3,001: ssa kon-
.sertti-esiint>'misessään ensi keskiviikkona
laulavat italialainen laulajatar
Maria-PetriS) Lea Piltti, Mary
Hannikainen, Daria' Järnefelt ja laulaja
Reino Hallaperä (Aune Antti
saapui Tukholmasta vasta illalla ja
Astrid Lennes oli myös estetty saapumasta)
sekä lehdistön edustajat.
— Eihän minulla mitään muistiinpanoja
ole, mutta almanakkaan olen
konsertti-illat kirjoitellut. Sen mukaan
olen ollut 40 vuoden aikana
säestäjänä 3,000 konsertissa, voipa
olla enemmänkin; Ensimmäinen konsertti-
esiintymiseni oli v. 1907 Naantalissa,
jossa säestin musiikkiopisto-toveriani
Bertta Gahnströmiä. Sen
jälkeen dkh;yaeltanut maat ja mantereet,
Australia on ainoa maanosa,
jossa en ole käynyt. Myös Cuba jä
Meksikko ovat vielä näkemättä, mutta
ehkä nekin tulevat vielä eteen, kun
ensi talvena joulukuussa lähden Jo-landan
kanssa Amerikkaan. Neuvostoliittoonkin
tein pitkän turneen
vuosina 1935—35—37.
— Pisfmmän ajan,. kaikkiaan 10
vuotta olen konsertoinut yhdessä
Marian Anderssonin kanssa. Hänen
säestäjänsä pii Tukholmassa v. 1931
sairastunut, jolloin pääsin hänen tilalleen,
ja toisen konsertin jälkeen
(eimme viiden vuoden sopimuksen.
Kymmenen viioden aikana esiinnyimme
keskimäärin toistasataa kertaa
vuodessa. Elämänurani ehkä suu-
(JatRua l:selUL sivutta)
vereitaan ei kiinnostanut tämä ikä,
jonka he katsoivat aivan riittämättömäksi.
Kysymyksen tutkimiseksi tarvit-jänä
Kosti Vehanen oli viisi \^otta 100-vuotiaita vanhuksia. Ensimmäinen
• Venäjän asukastilasto
'vuodelta 1897 osoitti, että laajan
Venäjän alueella oli silloin 4,117 yli
lCÄ)-vuotiasta. Mutta kuinka heidät
löydettäisiin? He elivät hajallaan
Siperian lakeuksilla. Ukrainan tasangoilla,
Kaukasuksen vuorilla, Kasak-jne.
Pianonsoitonopettajana kertoi Kosti
Vehanen olleensa mm. laulajattarille
Lea Piltille ja Aulikki Rautavaaralle.
Tämän johdosta oli eräs
ruotsinmaalainen impressario humoristisesti
huomauttanut, että taidat
sinä olla huono pianonsoitonopettaja, ^^a^^n erämaissa ja napapiirin tun
kun oppilaistasi tulee laulajattaria.
Tilaisuudessa mukana olleet laulutaiteilijat
lausuivat yksimielisen i -
hastuksensa taiteilija Vehasesta säestäjänä.
Hänen sanottiin inspiroivan
säestettäväänsä, ja jos laulajattarella
on alemmuuskompleksi, voi Kosti
auttaa. Daria Järnefelt — joka
muuten keskiviikon kosertissa laulaa
Kosti Vehasen omia sävellyksiä Edith
Södergranin runoihin — sanoi Kosti
Vehasen säestämisen ole\*an kuin juhlaa,
se ei ole vain tekniikkaa, vaan
siinä on yksilöllistä sielukkuutta. Jo-lända
di Maria-Petris (hänen keski-
. kiviikko-ohjelmansa on Othellosta)
oli välittömän ihastunut sekä tem-permenttisiin
suomalaisiin — erikoisesti
tietysti säestäjäänsä — ja Suomen
luontoon, joka kauniista lehmuksissa
kimmeltävästä lumesta
huolimatta aukeine maisemiseen
muistuttaa Italiaa.
— Niin, siitä työpuvustani, frakista,
muistan vielä erään tarinan, puheli
taiteilija Vehanen vilkkaan sydämelliseen
tapaansa. Kerran Oslossa
piti meillä Marian Anderssonin kanssa
olla konsertti, mutta matkalaukustani
^ i löytynytkään frakkia. Soitin
ystävälleni, näyttelijä Ingolf Schanc-kelle,
joka lähetti minulle kaksi
frakkia. Niin kaunis mallivartalo
kuin hänellä onkin, sopi toinen mi-rih
tapaus liittyy tähän aikaan. Maa- ^ nulle, mistä olin sangen ylpeä. Hän
muuten konsertin jälkeen lahjoitti
frakin minulle, ja käytin sitä konsertissa
5—6 \'uotta. Kehumiseni oli
kuitenkin sattunut eräs lehtimies kuulemaan,
ja seuraavana päivänä ei
konserttiarvostelun rubriikissa puhuttu
konsertista mitään, vaan siinä
oli: Kosti Vehanen Ingolf Schancken
frakissa. Sellaisia lehtimiehet ovat.
Niin kuin olemmekin . . .
(Vapaa Sana, Helsinki.)
Neekeriraportteri päästetty
senaattiin
Yhdysvaltain senaatin sanomaleh-tiraportterien
parvekkeelle päästettiin
äskettäin ensikerran kaksi neekeri-sanomalehtimiestä,
toinen heistä ^ -
naatin sääntövaliokunnan määräyksellä.
Sanomalehtimiesten komitea,
joka \tavalli5esti valvoo parveketta
koskevien sääntöjen noudattamista,
oli neljällä äänellä yhtä vastaan kieltänyt
Louis Lautierilta parvekkeelle
pääsyn, multa senaatin - valiokunta
mvönsi hänelle, sen oikeuden.
liskuun 8 päivänä 1938 säestin Marian
Anderssonia Pariisin Suuressa
Oopperassa, jonka vain hän ainoana
laulajattarena on saanut omaa konserttia
värtenc Tällöin tämä suuri
taiteilijatar — josta ohjelmassa sanottiin:
Marian Andersson ou la nuit
qui chante, Mariani Andersson eli yö,
joka laulaa — lauloi Bachin, Schubertin,
Händelin ja muun lisäksi
suomeksi laulun "Tuku, tuku, lampaitani
. . [Marian Andersson saapuu
muuten taas ^-ksyllä Suomeen.
Paitsi Marian Anderssonia kertoi
Kesti Vehanen säestäneensä lukuisia
•nuita tunnettuja laulajia ja laulajattaria.
Helge Lindbergin mukana
^än oli 3J/S vuotta, ja hän lauloikin
"et naiset ja miehet kaupunkiin ja
vaeltavat hälisevän ja kauniisti »koristetun
kaupungin läpi etsien '"u-nelmiensa
pientä sinistä kukkaa",
>adat parit tanssivat päivällä kahviloissa
ja ulkosalla ja hämärän tullessa
suunnitellaan jo avioliittoja,
vanhan tavan mukaan toimii juhlissa
joku kokenut mies yleisenä *'nait-
''^jana';. Hänellä on tarkat luette-ot
jokaisesta naimaikäisestä tytöstä,
i a seurattuaan kosijaa tytön taloon
-iän esittele tämän koko perheelle.
I-liei naimiskauppa miellytä neitoa
^än ojentaa kieltäytymisensä merkiksi
erikoisesti valmistelun hunaja-leivän.
tureilla, laajoilla alueilla Mustasta
Merestä Ty>neen Valtamereen.^ Olisi
'mahdotonta siirtää edes joitakin
heistä johonkin määrättjyn paikkaan,
koska ympäristön ja elämänolosuhteiden
muutos heikentäisi heidän
organismiaan. Bogomoletsin
unelma tuntui sen vuoksi mahdottomalta
toteuttaa, sillä tiede tarvitsee
satoja ja tuhansia kokeiluja, ennenkuin
teoreettinen olettamus saa yleisesti
tunnustetun tieteellisen tosiasian
luonteen.
Vuoden 1926 väenlasku antoi tiedemiehille
tiedot siitä, missä satavuotiaat
elivät. Sen vuoksi oli Ukrainan
neuvostotasavallassa 117 sata-
%'uotiasta, venäläiseaisä neuvostotasavallassa
1,248, pienessä Grusiassa
1,832 ja samoin sangen pienessä Ab-chasiassa
3,792. *
Ukrainan tiedeakatemia lähetti tämän
perusteella kliinillisen fysiologian
laitoksesta retkikunnan .Abchasiaan.
Tiedemiehet työskentelivät etelä- ja
pohjois-Abchasian vuorilla tehden
havaintoja siitä, mitä muutoksia tapahtuu
pitkäikäisten ihmisten organismissa
sekä miksi toiset elävät sata
vuotta toisten saavuttaessa vain 40
tai 50 ikävuoden.
Tutkijat .kirjoittivat Abchasian
vuorilta Bogomoletsille: "Ei ole epäilystäkään
siitä, että useimmissa tapauksissa
vanhuus tulee paljon aikaisemmin
kuin organismi on käyttänyt
• kaikki uudistumismahdollisuutensa.
Puhuessamme 100-vuotiaitten ukkojen
kanssa voimme havaita sen yhä
uudelleen. Heillä on erinomaisen hyvä
muisti, selvä >-mmärrys, kiinnostusta
ympäristöön ja hämmästyttävää
elämäniloa. Nämä ihmiset, jotka
ovat olleet maaorjia stsaarivallan
aikana ja osallistuneet Kriminsotaan
1854—55 ja joilla useilla on 70—90
vuotiaita lapsia, työskentelevät vielä
kollektiivnviljelyksillä ja puutarhoissa,
tarjoavat meille hedelmiä ja kiipeävät
itse puuhun poimimaan omenoita
. . . " . «
Tutkittuaan vanhusten organismia
-osoittautui, että ihminen voi hyvin
elää yli 100 vuotta ja että vanhuus
ihmisillä ilmenee yleensä liian aikaisin.
VAXHEXTUMISES OX
SAIRAUS
Ajatus elämän pilentämisestä on
tuhansia vuosia askarruttanut eteviä
Miss Bergman nimittäin äsket-
" ^ täin antoi vastalauseensa sen
Ingrid Bergmanin johdosta, kun washingtonilaises-mielipide
teatterissa, jossa hän kävi vie-Äskettäin
lähetettiin Tanskas- railulla, on säädös, joka kieltää
ta kirje Ingrid Bergmanille. Kir- neekereiltä pääsyn mainittuun
jeessä pari tanskalaista ja norja- teatteriin. Miss Bergman sanoi,
laista näyttelijää ilmaisee yhty- eitä jos hän olisi tuon tiennyt,
vänsä Ingrid Bergmanin kannan- niin hän ei olisi tullutkaan Was-ottoon
neekerik>'symyksessä. hingtoniin esiintymään.
oppineita eri puolilla maailmaa. He
olivat; tehneet pieniä keksintöjä ja
ratkaisseet lääketieteellisiä ongelmia,
mutta vanhuus on vuosituhannet tullut
liian aikaisin ja vienyt ihmiset
pois, elämästä.
Bogomolets, joka oli ankaran johdonmukainen
tutkija, alkoi aineesta.
Tämä aine, materia, ihmisen organismissa
on hänen käsityksensä mukaan
sidekudokset. Taistelua elämän pi-tentämiseksi
ei kuitenkaan saa — kuten
hän sanoi —• rakentaa pyrkimyksille
nuorentaa organismiay joka jo
on alkanut \'anheta.^ Ön x^aikeata
saada virtaa virtaamaan ylöspäin,
mutta on kyllä mahdollista estää organismin
toimintojen vanhentumista.
Bogomolets otti taistelussaan vanhentumista
vastaan lähtökohdakseen
sidekudokset, joiden suuren merkityksen
kokonaisena fysiologisena järjestelmänä
hän määritteli. Ihmisen
organismissa ei ole ainoatakaan elintä,
ainoatakaan osaa, jossa ei olisi
sidekudoksia. Bogomoletsin mukaan
ovat sidekudokset organismin juuret.
Ni;n kuin kasvi saa ravintonsa maasta
juurien välityksellä, niin saavat
korkealla tasolla elävien eläinten solut
kaiken tarntsemansa verestä sidekudosten
välityksellä. Ja samoin
kuin kasvaminen, kehittyminen, kasvin
koko ulkonäkö on riippuvainen
juurimuodostelman mädännäisyydes-tä
tai terveydestä, vahvuudesta tai
heikkoudesta, samoin riippuu ihmisen
elämä mitä suurimmassa määrässä
sidekudosten fysiologisen systee-
• min tilasta.
Jo vuonna 1923 lausui Bogomolets
, eräässä artikkelissa arvelunsa sidekudosten
fysiologisen systeemm esiintymisestä,
ja sen jälkeen on tehty tuhansia
kokeita, jotka o\'at vahvistaneet
hänen olettamuksensa. Niin
syntyi oppi sidekudosten fysiologisesta
systeemistä.
Uutta Valentinoa etsitään
- 20,000 tarjolla
Elokuvasheikki Rudolph Valenti-no
ei vielä ole vaipunut unohdukseen,
vaikka hän on ollut kuollut 20 \'uot-ta,
ja nyt HollyTvood etsii tämän naisten
suosikin kaksois-olentoa tehdäkseen
filmin Valentinen elämästä.
Tuottaja Edward Small, joka on
alkanut etsiä uutta Valentinoa, on
saanut 15,000—70,000 kirjettä henkilöiltä,
jotka uskovat, että he itse tai
joku heidän sukulaisensa ovat tämän
edesmenneen mykän elokuvan sankarin
näköiset.
''Hyvät herrati", kirjoittaa eräs
ehdokas, ''Luulen, että melkein voisin
kantaa Valentinen' manttelia.
Rakkauden ollessa kysymykses^-ä, en
usko tuon Valentinen olleen minua
ihmeellisempi."
Muuan toinen kirjoittaa: '•Minulle
on usein .^anottu, että minulla on
samat kauniit piirteet kuin Valenti-noUa
oli.'' Kolmas kirjoittaa: '"Olen
kreikkalaista syntyperää, ja^ olen
kreikkalaisen jumalan näköinen,"
Ohjaaja Archie Mayo sanoo, että
melkein 180 hakijaa on koetettu,
mutta vielä ei ole löydetty sopivaa.
Ellei^ Amerikan yleisön keskuudesta
löydetä sopivaa, koetetaan saada lainata
Tyrone Povveria 20th Century
Foxilta,
Mayo, joka tunsi Valentinon henkilökohtaisesti,
kuvaa filmishcikin
'M Un
Mi
'^5
•ii
l -i.
«) ^
I
II
( , » '
t
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 29, 1947 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1947-03-29 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki470329 |
Description
| Title | 1947-03-29-03 |
| OCR text | 1947 LArAXTAlXA MA^%LISKUIIN 29 PÄIVÄNÄ Shu 3 äriän Anderssonin säes- Me v o i m i n e . .. ehänen kertoo — Kyllä taitenijakin työtä saa paljon. Madame Cahiern säestä-tehdä, niin että frakin hihat ovat kuluneet rääsyiksi. Frakkihan se on taiteilijan haalari, lausui taiteilija Kosti Vehanen eilen kotiinsa järjestämässään tiedoitustrlaisuudessa, jossa olivat läsnä hänen .3,001: ssa kon- .sertti-esiint>'misessään ensi keskiviikkona laulavat italialainen laulajatar Maria-PetriS) Lea Piltti, Mary Hannikainen, Daria' Järnefelt ja laulaja Reino Hallaperä (Aune Antti saapui Tukholmasta vasta illalla ja Astrid Lennes oli myös estetty saapumasta) sekä lehdistön edustajat. — Eihän minulla mitään muistiinpanoja ole, mutta almanakkaan olen konsertti-illat kirjoitellut. Sen mukaan olen ollut 40 vuoden aikana säestäjänä 3,000 konsertissa, voipa olla enemmänkin; Ensimmäinen konsertti- esiintymiseni oli v. 1907 Naantalissa, jossa säestin musiikkiopisto-toveriani Bertta Gahnströmiä. Sen jälkeen dkh;yaeltanut maat ja mantereet, Australia on ainoa maanosa, jossa en ole käynyt. Myös Cuba jä Meksikko ovat vielä näkemättä, mutta ehkä nekin tulevat vielä eteen, kun ensi talvena joulukuussa lähden Jo-landan kanssa Amerikkaan. Neuvostoliittoonkin tein pitkän turneen vuosina 1935—35—37. — Pisfmmän ajan,. kaikkiaan 10 vuotta olen konsertoinut yhdessä Marian Anderssonin kanssa. Hänen säestäjänsä pii Tukholmassa v. 1931 sairastunut, jolloin pääsin hänen tilalleen, ja toisen konsertin jälkeen (eimme viiden vuoden sopimuksen. Kymmenen viioden aikana esiinnyimme keskimäärin toistasataa kertaa vuodessa. Elämänurani ehkä suu- (JatRua l:selUL sivutta) vereitaan ei kiinnostanut tämä ikä, jonka he katsoivat aivan riittämättömäksi. Kysymyksen tutkimiseksi tarvit-jänä Kosti Vehanen oli viisi \^otta 100-vuotiaita vanhuksia. Ensimmäinen • Venäjän asukastilasto 'vuodelta 1897 osoitti, että laajan Venäjän alueella oli silloin 4,117 yli lCÄ)-vuotiasta. Mutta kuinka heidät löydettäisiin? He elivät hajallaan Siperian lakeuksilla. Ukrainan tasangoilla, Kaukasuksen vuorilla, Kasak-jne. Pianonsoitonopettajana kertoi Kosti Vehanen olleensa mm. laulajattarille Lea Piltille ja Aulikki Rautavaaralle. Tämän johdosta oli eräs ruotsinmaalainen impressario humoristisesti huomauttanut, että taidat sinä olla huono pianonsoitonopettaja, ^^a^^n erämaissa ja napapiirin tun kun oppilaistasi tulee laulajattaria. Tilaisuudessa mukana olleet laulutaiteilijat lausuivat yksimielisen i - hastuksensa taiteilija Vehasesta säestäjänä. Hänen sanottiin inspiroivan säestettäväänsä, ja jos laulajattarella on alemmuuskompleksi, voi Kosti auttaa. Daria Järnefelt — joka muuten keskiviikon kosertissa laulaa Kosti Vehasen omia sävellyksiä Edith Södergranin runoihin — sanoi Kosti Vehasen säestämisen ole\*an kuin juhlaa, se ei ole vain tekniikkaa, vaan siinä on yksilöllistä sielukkuutta. Jo-lända di Maria-Petris (hänen keski- . kiviikko-ohjelmansa on Othellosta) oli välittömän ihastunut sekä tem-permenttisiin suomalaisiin — erikoisesti tietysti säestäjäänsä — ja Suomen luontoon, joka kauniista lehmuksissa kimmeltävästä lumesta huolimatta aukeine maisemiseen muistuttaa Italiaa. — Niin, siitä työpuvustani, frakista, muistan vielä erään tarinan, puheli taiteilija Vehanen vilkkaan sydämelliseen tapaansa. Kerran Oslossa piti meillä Marian Anderssonin kanssa olla konsertti, mutta matkalaukustani ^ i löytynytkään frakkia. Soitin ystävälleni, näyttelijä Ingolf Schanc-kelle, joka lähetti minulle kaksi frakkia. Niin kaunis mallivartalo kuin hänellä onkin, sopi toinen mi-rih tapaus liittyy tähän aikaan. Maa- ^ nulle, mistä olin sangen ylpeä. Hän muuten konsertin jälkeen lahjoitti frakin minulle, ja käytin sitä konsertissa 5—6 \'uotta. Kehumiseni oli kuitenkin sattunut eräs lehtimies kuulemaan, ja seuraavana päivänä ei konserttiarvostelun rubriikissa puhuttu konsertista mitään, vaan siinä oli: Kosti Vehanen Ingolf Schancken frakissa. Sellaisia lehtimiehet ovat. Niin kuin olemmekin . . . (Vapaa Sana, Helsinki.) Neekeriraportteri päästetty senaattiin Yhdysvaltain senaatin sanomaleh-tiraportterien parvekkeelle päästettiin äskettäin ensikerran kaksi neekeri-sanomalehtimiestä, toinen heistä ^ - naatin sääntövaliokunnan määräyksellä. Sanomalehtimiesten komitea, joka \tavalli5esti valvoo parveketta koskevien sääntöjen noudattamista, oli neljällä äänellä yhtä vastaan kieltänyt Louis Lautierilta parvekkeelle pääsyn, multa senaatin - valiokunta mvönsi hänelle, sen oikeuden. liskuun 8 päivänä 1938 säestin Marian Anderssonia Pariisin Suuressa Oopperassa, jonka vain hän ainoana laulajattarena on saanut omaa konserttia värtenc Tällöin tämä suuri taiteilijatar — josta ohjelmassa sanottiin: Marian Andersson ou la nuit qui chante, Mariani Andersson eli yö, joka laulaa — lauloi Bachin, Schubertin, Händelin ja muun lisäksi suomeksi laulun "Tuku, tuku, lampaitani . . [Marian Andersson saapuu muuten taas ^-ksyllä Suomeen. Paitsi Marian Anderssonia kertoi Kesti Vehanen säestäneensä lukuisia •nuita tunnettuja laulajia ja laulajattaria. Helge Lindbergin mukana ^än oli 3J/S vuotta, ja hän lauloikin "et naiset ja miehet kaupunkiin ja vaeltavat hälisevän ja kauniisti »koristetun kaupungin läpi etsien '"u-nelmiensa pientä sinistä kukkaa", >adat parit tanssivat päivällä kahviloissa ja ulkosalla ja hämärän tullessa suunnitellaan jo avioliittoja, vanhan tavan mukaan toimii juhlissa joku kokenut mies yleisenä *'nait- ''^jana';. Hänellä on tarkat luette-ot jokaisesta naimaikäisestä tytöstä, i a seurattuaan kosijaa tytön taloon -iän esittele tämän koko perheelle. I-liei naimiskauppa miellytä neitoa ^än ojentaa kieltäytymisensä merkiksi erikoisesti valmistelun hunaja-leivän. tureilla, laajoilla alueilla Mustasta Merestä Ty>neen Valtamereen.^ Olisi 'mahdotonta siirtää edes joitakin heistä johonkin määrättjyn paikkaan, koska ympäristön ja elämänolosuhteiden muutos heikentäisi heidän organismiaan. Bogomoletsin unelma tuntui sen vuoksi mahdottomalta toteuttaa, sillä tiede tarvitsee satoja ja tuhansia kokeiluja, ennenkuin teoreettinen olettamus saa yleisesti tunnustetun tieteellisen tosiasian luonteen. Vuoden 1926 väenlasku antoi tiedemiehille tiedot siitä, missä satavuotiaat elivät. Sen vuoksi oli Ukrainan neuvostotasavallassa 117 sata- %'uotiasta, venäläiseaisä neuvostotasavallassa 1,248, pienessä Grusiassa 1,832 ja samoin sangen pienessä Ab-chasiassa 3,792. * Ukrainan tiedeakatemia lähetti tämän perusteella kliinillisen fysiologian laitoksesta retkikunnan .Abchasiaan. Tiedemiehet työskentelivät etelä- ja pohjois-Abchasian vuorilla tehden havaintoja siitä, mitä muutoksia tapahtuu pitkäikäisten ihmisten organismissa sekä miksi toiset elävät sata vuotta toisten saavuttaessa vain 40 tai 50 ikävuoden. Tutkijat .kirjoittivat Abchasian vuorilta Bogomoletsille: "Ei ole epäilystäkään siitä, että useimmissa tapauksissa vanhuus tulee paljon aikaisemmin kuin organismi on käyttänyt • kaikki uudistumismahdollisuutensa. Puhuessamme 100-vuotiaitten ukkojen kanssa voimme havaita sen yhä uudelleen. Heillä on erinomaisen hyvä muisti, selvä >-mmärrys, kiinnostusta ympäristöön ja hämmästyttävää elämäniloa. Nämä ihmiset, jotka ovat olleet maaorjia stsaarivallan aikana ja osallistuneet Kriminsotaan 1854—55 ja joilla useilla on 70—90 vuotiaita lapsia, työskentelevät vielä kollektiivnviljelyksillä ja puutarhoissa, tarjoavat meille hedelmiä ja kiipeävät itse puuhun poimimaan omenoita . . . " . « Tutkittuaan vanhusten organismia -osoittautui, että ihminen voi hyvin elää yli 100 vuotta ja että vanhuus ihmisillä ilmenee yleensä liian aikaisin. VAXHEXTUMISES OX SAIRAUS Ajatus elämän pilentämisestä on tuhansia vuosia askarruttanut eteviä Miss Bergman nimittäin äsket- " ^ täin antoi vastalauseensa sen Ingrid Bergmanin johdosta, kun washingtonilaises-mielipide teatterissa, jossa hän kävi vie-Äskettäin lähetettiin Tanskas- railulla, on säädös, joka kieltää ta kirje Ingrid Bergmanille. Kir- neekereiltä pääsyn mainittuun jeessä pari tanskalaista ja norja- teatteriin. Miss Bergman sanoi, laista näyttelijää ilmaisee yhty- eitä jos hän olisi tuon tiennyt, vänsä Ingrid Bergmanin kannan- niin hän ei olisi tullutkaan Was-ottoon neekerik>'symyksessä. hingtoniin esiintymään. oppineita eri puolilla maailmaa. He olivat; tehneet pieniä keksintöjä ja ratkaisseet lääketieteellisiä ongelmia, mutta vanhuus on vuosituhannet tullut liian aikaisin ja vienyt ihmiset pois, elämästä. Bogomolets, joka oli ankaran johdonmukainen tutkija, alkoi aineesta. Tämä aine, materia, ihmisen organismissa on hänen käsityksensä mukaan sidekudokset. Taistelua elämän pi-tentämiseksi ei kuitenkaan saa — kuten hän sanoi —• rakentaa pyrkimyksille nuorentaa organismiay joka jo on alkanut \'anheta.^ Ön x^aikeata saada virtaa virtaamaan ylöspäin, mutta on kyllä mahdollista estää organismin toimintojen vanhentumista. Bogomolets otti taistelussaan vanhentumista vastaan lähtökohdakseen sidekudokset, joiden suuren merkityksen kokonaisena fysiologisena järjestelmänä hän määritteli. Ihmisen organismissa ei ole ainoatakaan elintä, ainoatakaan osaa, jossa ei olisi sidekudoksia. Bogomoletsin mukaan ovat sidekudokset organismin juuret. Ni;n kuin kasvi saa ravintonsa maasta juurien välityksellä, niin saavat korkealla tasolla elävien eläinten solut kaiken tarntsemansa verestä sidekudosten välityksellä. Ja samoin kuin kasvaminen, kehittyminen, kasvin koko ulkonäkö on riippuvainen juurimuodostelman mädännäisyydes-tä tai terveydestä, vahvuudesta tai heikkoudesta, samoin riippuu ihmisen elämä mitä suurimmassa määrässä sidekudosten fysiologisen systee- • min tilasta. Jo vuonna 1923 lausui Bogomolets , eräässä artikkelissa arvelunsa sidekudosten fysiologisen systeemm esiintymisestä, ja sen jälkeen on tehty tuhansia kokeita, jotka o\'at vahvistaneet hänen olettamuksensa. Niin syntyi oppi sidekudosten fysiologisesta systeemistä. Uutta Valentinoa etsitään - 20,000 tarjolla Elokuvasheikki Rudolph Valenti-no ei vielä ole vaipunut unohdukseen, vaikka hän on ollut kuollut 20 \'uot-ta, ja nyt HollyTvood etsii tämän naisten suosikin kaksois-olentoa tehdäkseen filmin Valentinen elämästä. Tuottaja Edward Small, joka on alkanut etsiä uutta Valentinoa, on saanut 15,000—70,000 kirjettä henkilöiltä, jotka uskovat, että he itse tai joku heidän sukulaisensa ovat tämän edesmenneen mykän elokuvan sankarin näköiset. ''Hyvät herrati", kirjoittaa eräs ehdokas, ''Luulen, että melkein voisin kantaa Valentinen' manttelia. Rakkauden ollessa kysymykses^-ä, en usko tuon Valentinen olleen minua ihmeellisempi." Muuan toinen kirjoittaa: '•Minulle on usein .^anottu, että minulla on samat kauniit piirteet kuin Valenti-noUa oli.'' Kolmas kirjoittaa: '"Olen kreikkalaista syntyperää, ja^ olen kreikkalaisen jumalan näköinen," Ohjaaja Archie Mayo sanoo, että melkein 180 hakijaa on koetettu, mutta vielä ei ole löydetty sopivaa. Ellei^ Amerikan yleisön keskuudesta löydetä sopivaa, koetetaan saada lainata Tyrone Povveria 20th Century Foxilta, Mayo, joka tunsi Valentinon henkilökohtaisesti, kuvaa filmishcikin 'M Un Mi '^5 •ii l -i. «) ^ I II ( , » ' t |
Tags
Comments
Post a Comment for 1947-03-29-03
