Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 29, 1944

              •(Cnnadan suomalcisten viikkolehti)
JPullllshed and printed by the Vapaus
Publishing Company limlted, 100*102
Elm. Street West, Sudbury, Ontario.
Registered at the Post Office Dept.*
Ottava, as second class matter:
Tilaushinnat:
1 vk,'.. $2.00
IB kk. ••»•»•••••••••••»•••• 1.10
3 kk« «60
! Yhdysvaltoihin:
1 vk» »^250
C fefe* 1*40
Suomeen ja munalle nllcomaUle:- .
1 vk. . $3.t}0
Liekki ilmestyy Jokaisen viikon laU"..
_imitatim~12«sivuiseiia, sisältäen iiarasta
kaiindkirjalllsta luettavaa kaikilta alöil^^
-ta.
Asiamiehille myöhnnetaän 20 prosen­tin
palkkio. . V '
Pyytäkää asiatniesvälineitä jo tä^
nään. ^ "\
iLMOITUSHlNNAf: Yleinen iHnöl-tttshinta
40 senttiä palstatuumalta Ja
Icerralta. Alin ilmoitushinta $1.00. Alin
maksu—kuöliniliäoi^uksesta ^:0Q
En tahdo kertoa teille verkoiHa
pyydystämisestä, mihinkä kaikenlai­s
i kiiäkit ja sokkerit sotkeutuvat.
Enkä myöskääfi rysien aäettelemisfe-ta,
minkä saattaa löytää puolillaan
. kurnuttavia rupisammakolta, vaikka
olet sen kaloja ^ varten laittanut. En
tahdo kertoffla onkimisesta ollenkaan^
kun yritetään narrata turhanaihaisia
alyv^nen pii^iäisiä, taikka suuripäisiä
'kissakai(>ja. Sellaisia kuin kaveri sai.
Sai ninuhäin kahdeksan paunan pai-inöisen
oikean kanävakissan, Channel
Cat/ niinkuin kielinen sitä nimit­tää.
Slflä oli niin suuri pää, että kun
se katka^tiin siitä mistä mustalainen
tapasi katkaista sianpään, kun sai sen
•teurastuspaikastaan, niin koko kana-
^vakissasta jai jälelle vain vaivaiset-
' kolme paunaa;- mut^a- tua-hiryittäyän_
ruma päähoito painoi viisi paunaa.
En minä aio kertoilla sellaisista
kalareisuista, vaan tahdon kertoa
mahtavasta ja suurenmoisesta ulsti-mensoutamisfötä.
Uistimen, jota
esi-isämme jo sidlä Suomen salajär-villä
kiidätti ruuhen jälessä kesäisenä
valoisana iltana. Taikka aamuau­ringon
noustessa seisoi rannalla tuu-lenkaataman
puunrungon päällä ja
heitteli uistinta viittä syltä pitkän
vavan päässä roikkuvassa siimassa.
Ja saivat niin suuria haukia että leu-
—^ kaluista tehtiin pellavaloukkuja ja
Katsomntepa mitä puolta tahansa, selkätruodöstä käskisahroja.
itiin asiat kehitt^iDät meille edulliseen \ , „ . , . . , '
s»uun^t aan. Ktre*ttk.'ä'ä^n muut kum pt^ Se. llaisesta, k.u. nn.i oite, ttavasta kalas.-.
inetmt^njia* t^ h•*t/t l^er1il-ai1s et Ve"t. vat —en aja." 'e patta-i tuse. sta m.m a a•i o.n k.e rt.o a•. Tam• a
Saksan kukistumista, vasaUeineen, «»mun uistdemisem ei kyUa tapahUi-
Su^minmn-luetiunayS^^^^^ antaa ^ n>issaan m e t ^ l a n i ^ Ei.
tatmmtd^^ ei i>ain /^W?OTy<^'ä/-mei/g«V-?L'.A. .'- - . [ M , < i , .V
"OäajäämätöH etemfninen mi^ella-rin^ -
tamalla, mutta sotatoimien kehittynii^
iten myöskin läntisillä rintamilla. Se -
vihollisen toive, että Yhdistyneiden
Kansojen kesken saataisiin hajaantfus,
joka erottaisi ainakin Neuvostoliiton
tihtä yhteydestä, on jo sammunut.
Sen sijaan alkaa näkyä merkkejä^ että
itse pääviholliscn leirissä kyteen pa-rhaenteinen
hajaannus, kuten uutiset
. Saksasta kertovat. Ja tämä on pa-
Se t^ahtui suurella <rhamplain-jär*
veliä, joka on niiia suuri, että siifaä
5opii isompikin häUki kääntyTnään
ympäri tarvitsematta liiutkalle väänj-tyä.
Se ön iiiin suuri, että se ulottuu
Canädästä aina Attietikan Yhdysval­toihin
saakka. Sitä voi soudella
RicheleaUwerille, Montrealin peni­koille,
^tai Hudson-joelle New Yotfc^
kiin. Ja aina vain riittää vettä.
Tämän pienen, vaatimattoman esi­puheen
päälle kerron siis tuon uis-telureisuni.
50 senttiä Jokaiselta muistovärsyltä tai
kUtosiaiiseelta. Erikoishinnat pyssrvistS
ilmoituksista. iTilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut makäu-osoitukset
on ostettava kustantajan ni->
roeen: Vapaus Publishing Company
Umited. , ..
Kustantaja ja painaja: Vapaus Pub­lishing
Companjr Limited, 100>102 ISixn
Street West, Sudbury, Ontario
Toimittaja A. Palvia
Liekkiin aijotut kirjoitukset osoi­tettava:
mm t,0. Box 69 Sadbä^, Ohi.
Toimituksen kutmasta
Oli Trijtä öianin sunnuntaipäivä
kun työnsin venhöni vesille. Läm­min
oli myöskin, jiiin että jos se olisi
ollut minun vallassani, niin-olisin
kääntänyt hanaa vähän pienemmälle.
Soutelin edemmäksi ranualta_i.koska
tiesin ettiei^ne oikeat isot hauet ranta-rapakossa
ryveskele. Mutta kun se
äoutaminen tuntui tulevan kovin
työksi, asetuinpa veneen pohjalle pot-lojoksi
ja jätin uistimen Tiuijettami-sen
päiväläisen t^tävä^si. Tapsin
nimittäin mennessäni "tuossa vainiOTi'
syrjässä sen komian vihertäväselkai-äen
sammakon, jonka vedipuolen
sorkkia söin kerran kiinalaisen ravin-
. tolassa. Siksipä otinkin sen mukaani,
niinkuin tutun vuoksi. Ja niin minä
kiinnitin uistimeni sen sammakon ta-kajjalkaan
ja heirin järveen. Ajattelin
e>ttä antaapa sen nyt juoksuttaa uis­tinta
sen dollarin ja kahdenkymmenen
sentin edestä minkä Stenroosin Matti
maksoi niistä sen velTpuolivainaan
sorkista, jotka söimme.
Kiinnitin sitten uistimen siiman ve­neen
hankapeiikaloon ja aseluiii lan.
- hallisesti lepäämään, ja ennenpitks
0Mn ihanilla unenmailla. En Uefi
'kuin kaukana se sammakko oli sitä
uisrinta kuljetellut, mutta oli kuin
olikin löytänyt sen ison hauen iob
niin monelta on päässyt karkuun.
, , & n h g^
renmoinen että x)lisin lentänyt seläl­leni;
nuittä en-voinut, kun olin jo ^
läiläni veneenpohjalla. Se iso hauki
öli nostanut päänsä veneen perälaidan
pääHe ja odotti siinä että koska minä
herään auttainaan_ häntä veneeseen.
Sen pää öli niin suuri, että vaikka se
oli vain silmiä myöten vedestä yi
häällä, niin oli kuin pitkä mies olisi
istunut perätuhdolla. Ja voi varjele
niitä helyjä mitkä kiikkui sen suu-pielrssä.
iSJiitä oli varmasti enemmän
kuin Hoopdjenkuninkaan takissa ja
lakissa yhteensä. Arvaahan sen, kun
niin monelta on päässyt karkuun ja
.yieny:t;äina^«istimeir
iTiirtä ajatellutkaan ruveta sitä raahaa-rnaän
veneeseen, kömmin vain y]os
veheeixpohtjälta ja kehoitin ukkohau-kea
ölerhaan hiljaa niin kauan kun
löysin veitseni, että sain siiman poik­ki;
Pyysin änteeVsi että se uistin, jo­ka
mihiiltäjai koristamaan sen va­semman
puoleista^ylähuulipieltä, oli
vain kympisentisftä ostettu. Heilau­tin
kättäni hyvästiksi ja niin se pai­nui
hiljaa takaisin järveen.
£n huomannut kysyä; että minne
joutui se sanamakko, joka sen uisti­men
kuljetti sen huulipieleen.
Sitten lähdin hiljalleen soutelemaan
rannalle tyhjän siiman kanssa. Olin
kuitenkin hyvin tyytyväinen, sillä mi­nä
olisin saanut sen kuuluisan suuren
hauen, riiutta ei mahtunut veneeseea
. -SPOKANEN KALLE
"P^ARMATAAX sitä vain tämmöi-
^ senkin kyttyrän selässä. Oman
mielikuvitukseni perusteella nimitän
tätä kyläämme tässä nyt vaikka kol-menmailin
kontriksi, koska suoma­laiset
eninimistönä asuvat tällä pi-hinta.
tuusrtii talla.
Britannian pääministeri Churchill Luonto on itse varustanut tämän
Sanoi viime sunnuntaina, palattuaan kolmen mailin pinta-alan semnfioisil-juuri
Normandiesia, Saksassa olevan la raja-äidoillä kolmelta suunnalta,
"vakavia. heikkouden merkkejä^' ja että on mahdottomuus jatkaa vilje-
' ennusti samalla, että sota voi päättyä lyksiä eterttmäksi. Neljäs suunta on
pikfmmin kuin on odotettukaan. Se se, josta olemme tänne ylös nousseet.
näyttäisikin mahdolliselta. Uusilla Tästä kolmen mailin alasta omistaa
järgsielyillä, kenraalien t>aihdolla,i intiaanit enemmän kuin puolet, mut-joukkojen
siirroilla ja julmalla terro- ta jokaineh tietää, että intiaanien far-riltd
koetetaan tietysti Jfitleriläisiä ko- maus on kuin piun paun, ettei heitä
mcntoa pönkittää ja yö^J^öa, tarvitse ottaa huomioon.
mutta epäilemättä asema pahenee päi- Näistä seikoista» huolimatta kont-päivältä
ja sitä mukaa kasvaa ka- rimme kuitenkin varustaa maailman
pinamieli niiltä pohjilta mistä se oh markkinoita monilla tuotteillaan. Pä-jo
esiin pistänyt. Jo aikaa sitten av ha puoli on vain siinä, että ruvetaan
Hitlerin armeijoilta murtunut se uh tulemaan vanhoiksi, ja mikä hullum-maava
voittajan moraali, mikä niitä paa. kun kaikki tupataan vanhene-aikoinaan
kannusti hurjasti eteenpDin. maan yhtä aikaa, vaikka ikäero yaih-
Xyt ne näkevät, että heitä lyödään, telee kaksikymmentäkin vuotta..
Kirj, ERAKKO.
renfimin nuorta lihaa kuin vanhaa. —
—^Jotain kuitenkin on vinossa vanhem
piin ja nuoren^iin nähden, koska on
tullut melkein tavaksi, että kuoleman­tapaukset
sattuvat nuoremmille.
Suomalaisten keskuudessa onkin
ikäihmisiä koko paljon tällä konttt)!-
la. Vanhin suomalainen mies SS-vuotias
ja hänen vaimonsa 78-vuotias,
mutta korkeasta iästään huolimatta
he suorittavat talousaskareehsa joka
pärVä.
Toinen vanha mies on iältään 79
vuoden ja minulla on kunnia ilmoit­taa,
että kun hän haki minua polk­kaan
viime vappu tansseissa, niin jal­ka
nousi yhtä keveästi ja hyvässä
tahdissa kuin jonkun puolta nuorem­man
hyvän tanssijan.
Seitsemänkymmenen ikäisiä on ky­lässämme
aika sakki, mutta heitä ei
oikein sopisi vielä vanhoina pitää, niin
touhukkaan pirteitä he vielä ovat.
heidän on paettava ja heitä ajetaan
takaa, ja että edes heidän johtajansa-kaan
eivät ole mitään yli-ihmisiä,
vaan varsin heikkoja ja lopuihi kaik^
Liikakuormitettuna kvllä joutuu
• Olen kuullut joskus jonkun arvele- jokainen täällä kohdaltaan olemaan,
van, etta taalla ei ole sovelias ilman- siliä työvoimasta^on öuute. KontnU
ala. \oisihan tuolle mielipiteelle
ponnen saada tekemällä. Voitaisiin
kein suurimpiin erehdyksiin langen- "yt vaikka olettaa siten, että se joh-neita
ihmisiän Kaikki raakuudetkaan tuu siitä läpivedosta, jonka kourissa
eivät ole tuottaneet saksalaisille muu- kiemurtelemme, koska korkeitten
ta kuin tuomion suurimtta, häpeää ja "vuönen välionkaloista ilmavirta pus-kurjuuttä.
yöissä merkeissä voimme katsella
tuleviin päiviin tosiaankin nopeampaa
yovoimasta on puute. Kontril­lamme
on vain kolme farmaria, jotka
ovat omasta puolestaan varustetut
nuoremmalla työvoimalla, ja noita
kolmea miesrikasta farmaria piirite­tään
kilvalla saadakseen heiltä lisä­apua
töilleen; etenkin farmarinnat.
sodan päättymistä toivoen. — AP.
kee läpi kontrin, tullen sisään toises- joilla ei ole omasta takaa yhtään mies­tä
ja mennen ulos toisesta onkalon työvoimaa. Varmaankin noin 90 pro­senttia
£lamS on. kyHmä^ sc ei pyydä, eikä
kysy, vaan taaiii monta kertaa
te^ii Mä sittettkiily kun kaikki on
jo intneltM,
suusta.
Ensimmäiset tänne tulleet äsu1;kaat
saivat suojaa metsien turvin, mutta
vuoden kuluessa on metsät hävitetty
Ja siitä syystä ilmavirta on nyt niin
voimakas. \lelä voidaan olettaa
minkin, että ilman hammas ^urce fm-kylämme
asukkaista joutuu
jonkun verran nojaamaan noihin edel-lämainittuihin
onnellisempiin voiman
ihmisiin.
Kaikista vaikeuksista huolimatta
täällä farmataan monella eri tavalla,
toisin sanoen, kasvatetaan monenlai­sia
maantuotteita. Omenia lähtee
kontriltamme tuhansia laatikoita
vuodessa. Sen lisäksi monia muita
hedelmiä sekä marjoja. Kasvatetaan
myöskin paljon herneitä, jotka vifr
dään kannutuslaitoksille. Viljaa kas­vatetaan
omaksi tarpeeksi. Niin
myöskin heinää, ja viedään sitä ulos­kin
jonkun verran. Kanafarmarit
puolestaan vievät munia melkoisen
määrän välittäjille. Kaksi kertaa vii­kossa
haetaan trokikuorma kermoja
meijeriin. Monta trokikuormaa siko­ja
ja muuta karjaa viedään vuoden
mittaan. Suuret määrät vieläkin
haetaan kontriltamme talven aikana
polttopuita kaupunkiin. — Oikein
täytyy ihmetellä, että vaikka työvoi-ma
on lyhyenä ja vanhoja ollaan,
niin niinkin paljon aikaan saadaan
täällä kotirintamalla.
- Työvoiman puutteen lisäksi on
muutakin harmia tuottavaa ja turhaa
työtä teettävää vastusta, etenkin hei-näntekoaikana
^äsuotuisat ilmat
Heti kun farmarit tänäkin kesänä al­koivat
heinätyöt, tuli ilmat sateisiksi
kuin käskystä. Sitä on nyt piisan­nut
toista kuukautta — on satanut,
on myrskynnyt, ja aina vain sitä sa­maa.
Parhaansa mukaan on kuiten­kin
kukin koettanut saada heinätyöt
edistymään. Jotkut ovat pan«^'
heinänsä räkyille kuivamaan ja
ovatkin parhaat tulokset saaMitta-neet.
Mutta paljon on saanut teb<»
turhaa työtä ja kuluttaa kallista ai­kaa.
Surkuteltavimmassa asemassa o\^t
farmarinnat, sillä eiväthän he heinäl­leen
yksin mitään voi.
Käydäänpä tässä nyt yhden
<Jatkoa Ötila slvUlla)