Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 25, 1948

              iUUDELlE
letilaisuudessa.)
vaan laella.
iQTi nousu . . .
\ä
e päivälle,
us —
a —
aälean vihreä
nut aamu elää.
'odieista
? „• •
eltäkään,
lantalalta?
rikkaissa kodeissa
znissä pirteissä
a ~
peiliä kaduilla
uaardeilla—
njieju likasi
me.
•ientävän
non ääreen
den —
tähden —
oman nuoruutensa
ain silmin
an hempein
en-— rakkauteen,
\,'hteisenä
ken.''
ESTER K.4USTIXE\.
atkalla
na, kun savea aivan lainehtii
iusten latvoja hipo\-3t tipu-nikot
tieltä loppuisi. Mutta
Se on k u i n pahainen poika-lessaan
porhaltaa läpi lam-si
roiskuu liaten pyhätakin
tut kengät.
i kiidätti Che\i meidät y i i
Taakse jäi tuo murheen maa
;i hurmaava, pienoinen jäni
• j a tien tuolla puolen löinen.
Lkyy jo kolmas ja neljäfkinl
nl Olemmeko tulleet tuhai-
. Tasainen tie pujotteleik^i
matalan, kupumaisen kallion
.. Lähtee kaartamaan 5i'^
kapealle kannakselle, mii--^
>soiltavat suuntaa ia viihdy:-
mäa j a sydäntä.^,
kselta kannakselle ja.-^eiia
»mitse . . - Mitä. .Aivaak^^
. kyllä ne niitä on kat.^^
ai. ' -Mikä se kata;^
poika on pitkästi : -
kataja! Miten köyh-i" r-'^-
kaan ainokaisemn-.e ~yr.ny--
tietämään katajan ia r. aisa
a \-alkoniänlyjä (vai:;v. r-a-in
noin paljon! Niitä ••.an
? meidän pihaan! : r " v '
nmäntyjä ( n o r ^ i a i . ;
sä todistaa niin olov.r
t niivsä on ia y h t a k.v.;-
liitä on pari kotiin v-e.ava .
Lioksi ne minulle luva:aa"
nählävää ia aina \^in ertota
Läikistä oli vielä näkera''^
jonkin järx^cn lakana ^-ieH.
a, jMättdi ministeri. Ja '^"^
korkeaiia knn olim-ne > ^
MIC O.
Michelangelo Buonarrotti (1475—
1564) Oli firenzerämen renessanssimes-tari,
uudemntan ajan kenties voimak-
^ ja suuriaatteisin kuvaamataiteilija.
Kuten useat renessanssin nerot hänkin
toimi monella taiteen alaUa: kuvanveis­täjänä,
maalarina, runoUijana, arkki­tehtinä.
Merkittävimmät ovat hänen
suurimmaksi osaksi .ihmismuotoja esit­tävät
kuvanveistoksensa j a maalauk^ avonaisempi käsittelytapa vallalla,
^nsa. Niissä ilmenee korkea, usein M:n nuoruudenajan päätyö on Roo-vikivaltainen
luomisvoima, joka pur- man Pietarinkirkossa oleva 1499 lope-fcautuu
usein yliluonnollisissakin mitta- tettu Pieta, jossa Madonna ja Kristus
suhteissa ja muodoissa. Hän ei ole ovat sopusuhtaisesti kauniita. Aivan
useimpien aikalaistensa tavoin realis- toinen mieliala puhhu v v :n 1501 ja 1504
tinen luonnonesittäjä, ei myöskään an- välillä syntyneestä nuoren Davidin jät-malla
on mainitussa marmorikuvassa
M : I l e ominaista voimakasta intohimoa
j a esityksen elävää intensiivisyyttä.
P o r t a i l l a istuvan Madonnan reliefiku-vassa,
Bolognan p. Dominicuksen hau-tausmuistomerkin
enkelissä ja p. Pet-roniuksen
kuvassa, marmorisessa pie­nessä
Apollonin kuvassa sekä Firenzen
Bargello-gallerian Bachuksessa on \äelä
kattofreskot elivät tällöin M : n mielessä, Aamunkoitoin j a Iltahämärän allegoriset
mutta niistä valmistuivat ainoastaan kuvat. Vaikka M . e i tuntenut persoo-viimeksimainitut
täydellisesti. Toisel- nallista mielenkiintoa tehtävään Medi-ta
puolen ilmaisumuotojen riittämättö- cien itsensä vuoksi (sittemmin synty-myys
j a suunnitelmifen l i i a l l i n en suuruus, neessä taistelussa Firenzen tasavallan
toiselta kaikenlaiset selkkaukset into- ja valtaan pyrkivien Medicinien välillä
himoisen j a jäykän taiteilijan sekä hä- M . o l i järjestämässä kaupungin piiolus-nen
ympäristönsä kanssa estivät suunni­telmien
toteutumisen. Huolimatta vas­tuksista
j a omista estelyistään, puolek­si
paavillisten tilaajien pakottamana M .
loi teoksia, j o t k a kuuluuvat taiteen mah-tavimpiin.
Vv 1508—12 hän maalasi
tustöitä Medicejä vastaan) ovat hänen
hautapatsaansa kuitenkin maailman
merkillisimpiä. Varsinkin Lorenzon,
i ' i l pensoson" (ajattelijan) kuva vai­kuttaa
syvästi kontrastin kautta, joka
on kauniin sankarin ruumiillisen voi­man
j a hänen tyynen surullisen ajatte­lunsa
välillä. Vielä enemmän ylistystä
tilkin tapaan luonnon ihanteellinen k u ­vaaja,
hänen taiteensa Fähenfe pikem-nin
Platonin taideihannetta, jonka f i ­losofiaan
hän oli tutustunut.; S u u r i itse­näisyys,
aatteen rohkeus j a tunteen laa-tiläismäisestä
patsaasta, jonka M . veis­t
i Firenzen Signorian tilauksesta (ny­kyään
Firenzen taideakatemiassa). Tyy­ni
päättäväisyys j a voitonvarmuus ku- »
vastuu taisteluvalmiin "gigantin" kas-tukan
yksinäinen jalous t e k e e ^ i c h e l a n - voilla, joka pn ensimmäinen laatuaan
m teokset inhimillisen pyrkimisen uudemmalla ajalla.
Sikstiläisen kappelin kattofreskot. Illu-sionistisen
arkkitehtuurin" kehystämille
pinnoille hän teki kuvia maailman luo- ovat herättäneet allegoriset kuvat, nuk-misesta,
ensimmäisten ihmisten elämäs- kuva Iltahämärä, surua täynnä makaava
tä sekä N o a n »ihmiskunnan uudistajan Yö, vaikeasta unestaan heräävä Aamun-ja
hänen jälkeläistensä historiasta, esit; koitto j a tarpiokas Päivä. Paisuneista
taen lisäksi profeettoja, s i b y l l i a j a koris- lihaksien muodoista j a asentojen tahalli-teellisia
nuorukaishahmoja. Ylevimpiä sista väännöksistä näemme kuvanveis-näiden
maalausten joukossa on Aata- ton näissä teoksissa lähestyvän yhä
min luominen, missä Jumala antaa eta- ejnemmäjri; barokkia; . . '
mänkipinän ensinunäiselle ihmiselle, ^ Keskeneräiseksi jäi myös Julius I I : n
suurenmoisimpia luomiskuvat, joissa Tiautamonumentti, joka kutistui alin-valtavimmiksi
muistomerkeiksi. Hänen
tiiteellisen kehityksensä historia kulkee
nuorukaisen voitonvarmasta • tiskalluk-sesta
miehuuden usein s y n k k i i n k a m p ­pailuihin,
niistä vanhuuden järk5rttäviin
pett>'myksiin ja. viimeisiin - pelottaviin
voimanpurkauksiin. • • .
Jumalan piirteet ja liikkeet kertovat
majesteetillisesta voimasta ja hengen
suuruudesta — ainoat kuvat maail­massa,
missä luova Kaikkivaltias on
havaittavaan muotoon.
M . lopetti suuren työnsä Sikstiläises-sä
kapp>elissa maalaamalla vanhalla iäl-
M : n aikaisemmista tempera\^reillä
tehdyistä maalauksista on jälellä kes­kentekoiseksi
, jäänyt Madonnaa enke­lien
seurassa esittävä pyörökuva (nyk.
Lontoon Burlington Housessa) ja F i ­renzen
Uffizzi-galleriassa oleva Pyhä
perhe. Ainoastaan Marcantonion ja
Michelangelo on opiskellut maalaus- Agostio Vehezianon tekemissä j a hei- ^^än paavin tilauksesta kappelin aitta-taidetta
Domenico Ghirlandajon työpä- dän mielivaltaisesti muuttamissaan piir- riseinälle Viimeisen tuomion. Niinkuin
jassa, kuvanveistäjänä on häntä ohjan- roksissa on säilynyt jälkiä siitä valmis- J^appelin kattomaalaukset ovat mestarin
nut Bertoldo, Donatell^n myöhäJhen tamatta jääneestä seinämaalauksen valtavin miehuudentyö, niin alttari f res-apumies.
Bericien puutarhassa ollees- suunnitelmasta, jonka hän, kilpaillen hänen vanhuutensa suurin j a häm-firenzeläisen
mestarin Leonardo da V i n - mästyttävin voiman näyte. M . on esit-c
in kanssa Firenzen Palazzo Vecchion
kaunistamisessa, teki isoa neuvossalia
varten. M . kuvasi kartongissaan eräs­tä
välikohtausta firenzeläisten sodasta
Pisaa vastaan, jolloin pisalaiset hyökkä­sivät
Arno-joessa uivien firenzeläisten
kimppuun, mutta karkoitettiin voitol-tykseen
aiheutti sen, että,hänen maa- lisesti takaisin. Vielä kopijoitsijain piir-lauskin
on plastillista, korkokuvamais- roksistakin saatamme huomata, kuinka
ta, vailla erikoisesti maalauksellisia, vä- syvästi antiikkiset pergamolaiset taiste-ritaiteellisia
ominaisuuksia. Sarkofagi- lijain kuvat olivat vaikuttaneet M:oon
kuvien rykelmäinen kokoonpano sai nuo- J a kuinka hänen esityksensä kuitenkin
ren taiteilijan suosimaan'sekasortoisia on täynnä itsenäistä voimaa.
Myöhemmän jakson elämäänsä M i ­chelangelo
vietti etupäässä Roomassa,
paavi Julius I I :n ja hänen kuoltuaan
Paavali I I I : n palveluksessa. Jättiläis­mäiset
taiteelliset suunnitelmat, varsin-
Casa Buonnarrotissa) l i i t t y y s e l \ ^ t i an- kin paavi Julius I I : n j a hänen sukulais-tiiktisiin
lapithien ia kentaurien tais- tensa Medici-ruhtinaiden hautamerkit herttuan Lorenzon patsaat ynnä heidän
Wua kuvaaviin reliefeihin, mutta sa- sekä Rooman Sikstiniläisen kappelin hauta-arkuillaan olevat Fäivän j a Yön,
omaisten vastuksien vaikutuksesta *40-
patsaisesta jättiläismuistomerkistä 3
patsasta käsittäväksi. Tämän muisto­merkin
keskinen henkilö, vihastunut Po*
voitu pukea k y l l in arvokkaaseen silmin- seidonim^inen Mooses, vaikuttaa jär-sa
kuvanveistokoulussa hän jo tutustui
myohäisantiikkisiin sarkofagikuviin, hel-kmstisiin
giganttiesityksiin j a pahiskele-vien
tai kuolevien barbaarien k u v i i n , jot-h
vaikuttivat häneen suuresti. Samoin
han sai vaikutusta Jacopo della Quer-dan
ja Signorellin taiteesta. "
Kiintymys kuvanveistokselliseen esi-kompositsioneja,
joissa henkilöt sisäisen
paion voimasta vääntelehtien' kietoutu­vat
toisiinsa ja muodostavat' pilvivuo­ren
tapaisia ryhmiä.- Kentauritaiste-loa
esittävä nuoruudentyö (Firenzen
tänyt Viimeisessä tuomiossaan sen het­ken,
jolloin Kristus-Kostaja pyhässä
vihassaan syöksee kädenliikkeellä tuo­mitut
ikuiseen kadotukseen. Taivaalli­set
sotajoukot, pyhimysten parvet, mart­tyyrien
kostoa vaativat legioonat, ylös-nousseitten
kuorot, pahaatehneitten se­kavat
laumat ovat jättiläisfreskossa suu­ren
suuria paisuvia, kammottavia, i h ­misistä
muodostettuja pilviä, jotka kul­jeksivat
jilhialallisen myrskyn vimmas­ta
sinne tänne avaruudessa.
Vuosien 1516 ja 1520 välillä M . teki
luonnoksia Firenzen S. Lorenzo-kirkon
fasadia varten, joka kuitenkin jSi ra­kentamatta.
Erääseen saman kirkon
kappeliin suunnitellusta Medicien hau-taniuistomerkistä
valmistui vain Ne-moursin
herttuan Giulianon j a Urbinon
PIENESSÄ K E N O R A S SA
^'iin, pienessä kaupungissa, johon mahtuu vain yksi valta­katu,
mutta sivukatuja on kyllä useampia, j a mikä ihmeellisin­pä,
ce kaikki päättyvät järveen.
Jätimme Chevin lepäämään j a kahvikupposen ryypät-
^"ämme sievässä, siistissä ravintolassa kävelimme ensimmäis­iä
katua samaan suuntaankuin k a i k k i toisetkin. Se vei mei-rantaan,
jossa silmät häikästyi näkemästämme. Siellä
järven rannalla usein häikäsi silmää kalalokkien valkeat
^^•et. mutta tuossa kellui suunnaton parvi jättiläislokkeja
lentokoneita, joiden alumiinisiipiin aurinko kummasti hei-pakottaen
kirkkaudellaan kääntämään katseen toisaalle.
^;eressä seisovaan valkoiseen huvilaivaan ja lukemattomiin
P'«u veneisiin ja etempänä järvellä kiitävien veneiden pullis-
"^Tn purjeisiin. Mutta pian korviahuumaava pörinä pa-
'^Pti katseen takaisin lokkiparveen. Yksi lokki oli eronnut
°=fi5ta .sellaisella metelillä j a v i i l e t t i pitkin vedenpintaa ta-
^'^taakseen tuulta' siipiinsa. Mutta ennenkuin sen siivet
^^oivai. etempänä oleva saari kätki sen taakseen emmekä
>ita ennenkuin se lenteli korkealla ilmassa j a katosi
'^^'^n taivaan rannan taa.
^"^iirryinnne toiselle kadulle, joka vei meidät upealle
^ JJnlle. mi«;i loistopurret- odottelivat arvovaltaisia kyydit-
ScTir- ^^^'^ astua yhteen niistä j a lähteä järvelle.
i l U ^ f ' ^ ^ ' ' ' <^ll"t mahdollista pikku maksusta. M u t t a kun
^ lähestyä eikä viclä^)lIut yöpuusta tietoa, niin jätim-
Olihm tuossa keskellä kaupunkia kyllä mahtava
hotelli, mutta emme oikein tyytyisi siihen, pikku mökki,
turisti-cabin järven rannalla olisi paljon kotoisempi. Niitä
onkin Kenorassa paljon ja yhteen niistä kotiuduimme.
Illallisen Syötyä katsoimme lopun tuosta satumaisesta
pikku kaupungista. Kävelimme rautatieasemalle, missä viisi
suotta sitten eräänä yönä join kupin kahvikultaa j a ihailin
revontulia'. Xyt ei revontulia näkynyt, mutta taidokkaat
kukkaistukset edustivat kaikkia revontulten värejä. Ja illan
pimetessä kaupungin monivärinen valaistus, kuvastuen tyve­nen
järven pintaan, jätti muistoihini kuvan yhtä kauniin
kuin silloiset revontulet.
Kaupungissa oli sirkuskin parhaillaan. Raivasimme siel­läkin.
Väkeä oli paljon liikkeellä, mutta mikä kummallisinta,
emme kuulleet yhtään suomen sanaa, vaikka tiedän Kenoras­sa
jonkun suomalaisenkin asuvan. Ruotsinkieli melkein voi­ton
veisi jos ci yhdysvaltalaiset turistit niin ahkerasti viljelisi
cnplannnkicltä. Melkein luulisi että amerikkalaiset ovat val­lanneet
koko kaupungin, niin paljon heitä on kaikista valtiois­ta
tänne tiensä löytänyt. Eikä kumma, sillä täällähän odot­tavat
loistavat huvipurret ja lentokoneet valmiina palvele­maan
ja viihdyttämään heitä — ja meitä myös.
Vaan emme ajattele nyt sitä viihdytystä, sillä olemme
nähneet kylliksi yhden päivän osalle. Tyytyväisenä menem­me
kodikkaaseen mökkiimme ja oikaLsemme itsemme pehnrie-älle
höyhcnvuoteclle. Kyllä siinä uni maistuu — j a huomen­na
on edcs^-ii uusi päivä.
Jatkuu
kyttävästi katsojaan quos-ego-asennol-laan.
Inhimillisesti liikuttavampia ovat
samaan monumenttiin aiotut Lovreen
joutuneet Orjat, joista toinen nousee u h ­maten
isäntäänsä, kohtaloaan vastaan,
toinen hänen voittamansa vaipuu alas,
"ilmaisten tuskansa unohtumattoman
k a u n i i l l a likkeellä" (Laurin). Tässä
patsasparissa ilmenee M : n tunne-elä­män
poolit, väkivaltainen, vaivoin p i ­dätetty
intohimo ja raskas kohtaloon
alistuminen. Merkittäviä ovat mvös
muutamat valtavat kivilohkareet, joihin
mestari on ainoastaan hahmotellut muu­tamia
ihmisosia, loisten jäädessä kiven
kätköön. Tämä keskeneräiseksi jät­täminen,
joka M:Ile seurasi siitä, että
hänellä ei ollut tilaisuutta tai halua
tvön loDulliseen suorittamiseen, on Ro-d
i n in jälkeisessä kuvanveistossa muut­tunut
tahalliseksi taidekeinoksi.
M : n muista kuvanveist«ksista ovat
tunnetuimmat: pyhää perhettä esittävä
pyöröreliefi j a Apolloa kuvaava patsas
Firenzen Bargello-museossa, Durerin
ylistämä marmorinen Madonnanpatsas
Bruggessa sekä Pieta-ryhmä Firenzen
tuomiokirkossa. Hänen viimeisistä maa­lauksistaan
on mainittava Vatikaanin
Capella Paolinan freskot, jotka osoitta­vat
M : n luomiskyvyn heikenneen van­h
o i l l a päivillä.
Michelangelo, joka nuoruuden- ja
miehuudenaikoinaan oli saanut jakaa
taiteellisen kunnian Leonardon ja R a ­faelin
kanssa, oli elämänsä viimeisinä
vuosikymmeninä yksin kunniassa, ollen
jumaloitu ihmisenä, "vertaiseton" tai­teen
patriarkkana. Hän eli ystävyy­dessä
erään aikansa jalon naisen V i t t o r ia
Colonnan kanssa. Joukko oppilaita ja
seuraajia oli vanhan mestarin ympärillä,
kuunnellen hänen ohjeitaan ja maalaten
hänen suunnitelmiensa mukaan. Van­huksen
toimmta kääntyi viime aikoina
etupäässä arkkitehtuuriin: hän suun­nitteli
tukevammaksi Rooman Pietarin-kirkon
rakennuksen ja teki piirustukset
ylistettyä kupolia varten, samoin hän
johti Palazzo Farne.sen valmistustöitä
ja Kapitolio-paikan järjestelyä.
Ö. O—N'.-
Suomi — Kesäkuun. lopulla oli Suo­messa
lunastettujen radiolupien määrä
yhteensä 6ip,000 cli 8,000 enemmän
kuin viime vuoden lopulla.
L A L ' . ^ N . T A I X .% S Y Y S K U L T N 25 PÄIVÄNÄ, 1948
f'f 3
mi
ii
1r5
1.
^1
m-
1