1942-12-12-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LAUANTAINA, JOULUKUUN 12 PÄIVÄNÄ Sivu 11 PITSI on vasta renesanssin mukanaan tuoma uutuus. Pitsin e-deltäjä, reikäompelii, tunnettiin jo niuinaisessa =Eg\ptissä. Sillä koris-ritteltuja - vaatekappaleita on tavattu koptilaisista haudoista. Myöhäisantiikki tuiksi taidon, ja keskiaikaisissa kirvTSsa näkee sitä -messupaito-ien- koristuksina. Vanha skandina-v^ jaiainen ^'terminus technicus" eli 'sprangning''. esiintyy islantaaisissa . elokka^n ja tunnelmallisen sä\7Ti, jo-lähteissä, jo. \-arhaisemmala ^^^^ \: ka kofe^riaaiff/^puuttuu tehdasvalmisteista; ^olivaitpa ne kudottuja kuinka bergin harteille näin kruunaten hänet illan tanssiaiskuningattareksi. Kaulassa kannettavien pitsien hinnat olivat useinkm huikean korkeat. Eräskin ranskalainen ylimys kehaisi; *'Kamian kaulani ympärillä 32 mor-genia parhainta yiinitarhamaata". Tavallisempien kaulusten hinta hiihteli n. 4—5 puntaa. Kun miesten pu\*ussa kaikki n^ah-dolUset kohdat olivat pitsien peitossa, keksittiin vihdoin avarasuiset saa-pa §varret sopivaksi pitsin sijoituspai-juuri antaakin näUle «ehta^-pit^ffle mihiri; vxiitiih ^kerrö^ ' jätä tätä kallisarvoista ylellisyystavaraa. Näitä nimitettiin Ranskassa tiin eläin- ja ihmisku\4a, tyyliteltyjen kasviaiheitten jaksottamana. Näissä käsinluoduissa pitseissä tulee esiin \-oimakas yksilöllisyys ja täyte-liäs, uhkuva muoto, joka ueinkin etsii tiensä omien oikkujensa mukjaan .välittämättä synmietrian säännöistä. Se ikäänkuin uhmaten järjestää ku- \-iot ''oman päänsä" mukaan. Tämä jalla. ^ ^^adstenan-iup^änn^vanh^ ..53 •asiakirjoissa mainitaan.reikäom-l^ lusta^("^angade gerning").^Piis- ,pa Olaus -Magnus kertoo pohjoismaiden historiassaan ,v:Jta 1555, .että •spraangning'.'-taidossa skandinavia-lajset naiset voittivat kilpailijansa •Jbikissa-OT •NyplätjTi pitsin alkuperä on ha-eitava seinävyötekniikasta, 1500- Iirvun alulla johti reikäompelu Italiassa ompelupitsin luomiseen. Kun Fciat alkoiv-at yhä suurentua (punto 'i£.gIiato) ja näihin vihdoin a.l.ettiin ; : omjnella ^koristeellisia täyteaosia. • s)Tityi .amsi teknillinen menettelyta-y- >pa., ?5pkä.-po^aa -enää. täf\-itsemattä • vk^diStti -pminaisen-- koristetuötteen, n. , . s. pitsin, r^Geomelrisia koristeita suo- •v-siväir Tcakäcmpdun ja ;^'anhimman ^<:Q3ipeIupitsm Akilla'.^ ollut siiiirta -,\.^f50ast^ tavallL- - - j^sesti *'reticdiak'si" eli verkkopitsiksi ; vseii- johdosta., että aukot koristettuina ristimäisiilä täytebsilla tekivät verkon vaikutuksen, •.\Iussa käytettiin pitsiä vain paitoihin, mutta sittemmin kauluksiin, hihoihin, myssyihin, rinnuksiin, ne, näJiinoibin, pöytäliinoihin ja: v;uode-vaatteihin. Ja Navarran kuningatar .Margareet^ pesäluettelossa v:lta 1545 mainitaan: "hienoja floreihsi-iaisia pitsejä kaulusten reunustamista varten". ^-T"^^ Ensimmäiset runsaampikoristeiset : pitsit ovat njpläten -suoritettuja al-hienosti • ja säännöllisesti tahansa. Hammastus on yleisin kaularöyhe-löissä, kauluksissa ja kalvosimissa. Kun pitsejä useasti käytettiin poi-muteltuina, tiili mallin olla siron kevyt ja tarkoitukseen soveltuva. Ai- .noastaan" Hollannissa valmistettiin raskaampityyiisiä, kukka-, köynnös-tai v^aasikoristeisia tiheitä malleja, jotka useasti, poikkesivat pitsin varsinaisesta luonteesta. Verrattain pian opittiin yhdistämään nämä molemmat tekniikat, nyplätty ja ommeltu. Pitsi, jonka .pääviivat o\'at nyplätyt, mutta joka •pn yhdptrtty ompelemaU on nimel- -tään ^'point lace:'. N.s. kulta- ja-ho-peapitsit ovat peräisin Genuasta ja ^Milanostar mutta ovat tekotavaltaan seinävYÖtekniikkaa. PitsiteoUisuiiden saavuttamat tavattoman suuret mittasuhteet aiheut-ti. vallitse\'a muoti. Ensinnäkin kau-laröyhelö kasvamistaan kasvoi. Pitsin kysyntä kasvoi niin suureksi, että sitä pii miltei mahdoton tyydyttää. Tiedetään, että kuningatar Elisabeth, , joka pii koreilevin nainen, mikä milloinkaan on valtaistuinta koristanut, käytti suuret määrät kaikenlaisia pitsejä. Hänen kaularöyhelönsä olivat korkeammat, laajemmat ja jäykem-mät kuin kenenkään muun Euroopassa. Kaikissa kuvissa Elisabet on esitetty runsaitten pitsien, pitsikaulusten, -kalvosinten, -laahustimien "<^anons". Kun markiisi Cinq-Mars V. 1642 uhrasi kauniin päänsä Ric-helieun jalkojen jmireen, jätti hän jälkeensä 300 paria tällaisia saapas-varsiröyhelöitä. Käytettäessä pupli-kenkiä oli tapana pölvimutkien kohdalle sitoa pitkät, pitseillä päätetyt nen jäi odottamaan, leveät nauhat, jotka taidokkaasti ' ——.^^^ solmieltiin. Kenkien päälle kiinnitettiin pitsiröyhelöitä, jotka useasti nousivat melkoisiin summiin. / / . JD. il/.: Saapuihan se. Kiitos suuri. XoIIa: Sehän on oikein hauska juttu; " • Onni: Kyllähän se muuten olisi mukavakin, mutta niin kovin kulutettu aihe. Hörökorva: Tpine;i jo meni, toi- Naiset käyttivät samanlaisia levein tä pitsikauluksia kuin miehetkin sekä lisäksi pitsi-esiliinoja, pitsihelmai-sia päähineitä ja pitsillä koristeltuja liinavaatteita.-. Samoin . .uhrattiin pÖ3^äliinoihin ja vuodevaatteihi.nkin. teloittaja astuessaan mestauslavalle pn pukeutuneena pitseillä koristeltuun pukuun. V.-4768 oli *Fäs Hammond-niminen mies Nottinghamista keksinyt koneen, jolla voitiin kutoa pitsipoh-jaa, n.s. fond de .Bruxelles, siis kudosta, .jota nn-phemmin nimitettiin tylliksi. Kuten jo mainittiinkin, ai- -runsaasti pitsejä. Lasten puvut oli- Jieutti Ranskaa -vallankumous pitsi- . vat samantapaiset kuin aikuistenkin teollisuuden kukistumisen ja yksin ja samoin pitseillä.koristellut. Ranskassa suljettiin 30 suurempaa Vaikka pitsiteollisuuden lalalla ar ..pitsiteollisuuslaitPsta. Myöhemmin hersikin. ta.vattoraan suuret määrät se kyllä Napoleonin toimesta uudel-työntekijöitä, ,ei "tuotanto -monessa- Jeen virkosi, mutta pian senjälkeen, kaan paikassa voinut tyydyttää ky- v. 1837, aletaan jiiitä valmistaa teh-syfltää. -Englanti ja .Ranska tuottivat maahan suuria määriä pitsejä. Epäkohta pakotti hallitukset puuttumaan -asiaan, mutta tämä tapahtui useinkin niin jyrkässä muodossa, että se samalla antoi kuoliniskun o-mankin maan pitsituotannolle. Tällaisen kiellon takia Auvergninkin nyplääjät olisivat joutuneet turmioon, ellei eräs jesuiittaisä Franciscus Regis olisi tarmolla ja menestyksellä ajanut heidän asiaansa. Kiitollisuudesta ovatkin pitsityöntekijät dasmaisesti, jplloin pitsi mpnet.Uiii taiteellisen viehättävjytensä. b. PAAER. kuaikoiua-iis^asti kaksi- tai useani- ja -nauhojen koristamana. Hän pii Jhänet valinneet suojeluspyhimyksek-ipiyärisiä, mutta tämän käsityötaidon nopeasti levitessä alkavat yksiväriset saada yleisempää kannatusta. Pitsitepllisuus, oli pian saanut tavattoman, suuren levikin ja sitä harjoitettiin kaikissa maissa, mutta A-iankomaiden kanssa ei mikään muu r.iaa kyennyt kilpailemaan. -Sen pel- .lavapitsit saivat pian maailmanmai-r- een. -Siellä valmistetun pellavalan-niin suunnattomasti ihastunut pitsei- seen. hin, että hän v. 1562 ja toisen kerran Ludvig XIV:n aikainen ranskalai- V. 1573. ankjirasti kielsi valtakunnas- nen valtiomies Jean Baptiste Cplbert saan pitsien käytön, sillä hän tahtoi alkoi uudelleen järjestää Ranskan vain yksin käyttää tätä ylellisyysta- pitsiteollisuutta, ja pian alkoikin varaa. Kultapitsiä käytettiin vain damas-ti- ja brokadikankaisten pukujen koristuksena. Säätyjen päivillä f Eloisassa V. 1577 pii kuningas Henrik zdxi hienoutta ja.loistpa ei mikään -H: 11a yllään puku, johon pii käytetty voittanut, ja usgat maat tuottivat c-^llavan Hollannista. Nypläys tuli suosituksi ylhäisöönkin kuuluvien naisten piirissä, sitä harrastettiin iuurella innostuksella, ja alempisää-tyiset saivat siitä tuottavan ansioläh-teen jo siinä määrin, että Filip II v. -590 luuli-tarpeen vaatimaasi Alankomaissa kokonaan, kieltää -nypläyk- 5«i palvelusväen puutteen takia. Ommellun pitsin kehitys kplkee samansuuntaisesti kuin nyplätynkin. 4000 kyynärää kultapitsiä, Kouva d'.-\ulnoy kertoo, että espanjalaiset naiset .vielä 17:nnellä .vs:lla käyttivät päällään toista tusinaa runsas-kankaisia alushameita, joista kukin oli vyötäisiin asti mitä ihanimmin koristeltu kulta- ja hppeapitseillä. 17- ja I8-v^psi^ataa voidaan hyvällä, syyllä niraiuää pitsin "kultaiseksi .ajaksi", sillä sekä mies- että Ranska kehittyä pitsien vientimaaksi. Päätyöpaikat olivat Alencpnissa, jonka pitsit paikannimisinä tulivat varsin kuuluisiksi. Alussa jäljiteltiin Venetsien malleja, mutta vähitellen keksittiin omintakeisiakin, Hammastus ja pienet yksityiskohtaiset Keinottelu silmälaseilla • Yhdysvaltain apiilaisprokuraatto-ri Arnold paljasti joku aika takaperin m.m. sen, että Yhdysvalloissa on arvion mukaan 34,000,000 ihmistä silmäläsith puutteessa vain siksi kun niiden jakokustannukset ovat 300 ja 400 prosenttia alkuperäisestä hinnasta. Vähittäismyyjä yksin .saa 100 pros. verrattuna auton myyjään, joka saa vain 20 pros. ja on siitä hy\'ästä pidettävä hyvin monimutkainen koneisto kunnossa kolme kuukautta. Silmälaseista, jotka maksavat $3.25 pari tukkukauppiaalle, on ostajan maksettava $15 ja;?20 parista. Suomen herrat halonhakkuussa Jpku aika sitten kerrottiin, että Suomen valtiopäivämiehet ovat kes-osat häviävät, ja uuret, tavallisesti " keyttäneet istuntonsa, nousseet ajo-suljetut köynnösaiheiset mallit alkavat vallita tekotavan yhä hienostuessa. Ranskassa alettiin 1670:n tie-noilla käyttää mustia pitsejä kulta-ja hopeabrokadikankaisten pukujen päällä. •Kaupoissa käytetyt pitsien nimet eivät aina ehdottomasti ilmaisseet te-peleihin ja painuneet halkometsään. Edelleen kehutaan, että Suomessa ei ole niin suurta herraa, ettei hänen täytyisi taistella herra talvea vastaan hakkaamalla ainakin yksi "motti" (35,3 kuutiojalkaa) halkoja. Halonhakkuuta toimittavat presidentistä lähtien kaikki hallituksen jäsenet, naispuoliset haaskasivat. sitä kilvan kopaikan nimeä. "Malines"-pitseik- kuvernöörit, kenraalit, amiraalit. miltei mässäämällä vaatetukseensa. Italia on johtavassa asemassa ja var- Pu\TAn kuosien muuttuessa säilyi jinkiu Venetsiassa ilmestyneet qialli-iirjat huolehtivat - mallien ja tekniikan laadusta, ja vuosien 15.62 ja iS99 välisellä ajalla ilmestyy useita •eoksia, joiden mallien suunnittelijoina tapaamme monta kuuluisaa ni- ^€ä. Varsin huomattava pn, että uostarien nunnat ottivat osaa pitsien • •>almistamiseen, ja luostaripitsit oli- •atkiu aina I9:nnelle v-uosisadalle aineensa kukkuloilla, Pitsien koristeaiheina vallitsi geo- ^letrinen ornamentti, johpn yhdistet-pitsi, jonka vasta suuri.vallankumous tuhosi. ,16- ja 17-7Vuosisadan vaihteessa kaularöyhelö saavutti suurimman laajuuteensa. Englannin kuningas Jaakko. I. käytti tähä,n 25 kyynärää, mutta häneji kprkea puolisonsa vain 18 kyynärää. Röyhelön tilalle, niin naisille kuin miehillekin, tvilee 17-vuosisadan a-lussa leveä pitsikaulus. Kuningas Kustaa II Aadolf eräissä tanssiaisissa si nimitettiin kaikkia Flanderin pitsejä. 18-vuosisadalla alkoivat Brjs-selin pitsit voittaa kaikki muut. Pohja ..joko «yplättiin tai ojiuneltiin ja tämän päälle suoritettiin roallit ompelemalla. Tällöin alkavat luonnonmukaiset aiheet vallita ja symmetriaa aletaan, kart.taa. *fKavaljeerin tuntee hänen pitseistään", on vanha sanontatapa. Mer-cier kirjpittaa, että Pariisin herroilla on likaiset paidat tai puuttuvat ne heiltä tykkänään, mutta sensijaan Augsburgissa riisui tällaisen pitsikau- pitävät he pitsikauluksia ja -kalvosi-luksensa ja asetti sen Jösefine Lau- mia mitä hienointa laatua. Yksinpä kaupunkien pormestarit ja raatimie-het, ^nalla sanoen kaikki virkamiehet ylimmästä alimpaan asti. — Joku pn tämän johdosta huomauttanut, että jos Suomen nykyiset hallitusher-rat olisivat menneet halkometsään jo muutamia vuosia sitten ja pys3nae^t ^ l l ä näihin asti, niin Supmen kansan asema olisi paljon parempi kuin mitä se nyt on. Ojenna LIEKKIÄ osattomjan tut' tavasi tai ystäväsi luettavaksi ja huO' jnauta sitten, että sen voi t^hfa itselleen — NIIN VÄHÄLLÄ!
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 12, 1942 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1942-12-12 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki421212 |
Description
Title | 1942-12-12-11 |
OCR text | LAUANTAINA, JOULUKUUN 12 PÄIVÄNÄ Sivu 11 PITSI on vasta renesanssin mukanaan tuoma uutuus. Pitsin e-deltäjä, reikäompelii, tunnettiin jo niuinaisessa =Eg\ptissä. Sillä koris-ritteltuja - vaatekappaleita on tavattu koptilaisista haudoista. Myöhäisantiikki tuiksi taidon, ja keskiaikaisissa kirvTSsa näkee sitä -messupaito-ien- koristuksina. Vanha skandina-v^ jaiainen ^'terminus technicus" eli 'sprangning''. esiintyy islantaaisissa . elokka^n ja tunnelmallisen sä\7Ti, jo-lähteissä, jo. \-arhaisemmala ^^^^ \: ka kofe^riaaiff/^puuttuu tehdasvalmisteista; ^olivaitpa ne kudottuja kuinka bergin harteille näin kruunaten hänet illan tanssiaiskuningattareksi. Kaulassa kannettavien pitsien hinnat olivat useinkm huikean korkeat. Eräskin ranskalainen ylimys kehaisi; *'Kamian kaulani ympärillä 32 mor-genia parhainta yiinitarhamaata". Tavallisempien kaulusten hinta hiihteli n. 4—5 puntaa. Kun miesten pu\*ussa kaikki n^ah-dolUset kohdat olivat pitsien peitossa, keksittiin vihdoin avarasuiset saa-pa §varret sopivaksi pitsin sijoituspai-juuri antaakin näUle «ehta^-pit^ffle mihiri; vxiitiih ^kerrö^ ' jätä tätä kallisarvoista ylellisyystavaraa. Näitä nimitettiin Ranskassa tiin eläin- ja ihmisku\4a, tyyliteltyjen kasviaiheitten jaksottamana. Näissä käsinluoduissa pitseissä tulee esiin \-oimakas yksilöllisyys ja täyte-liäs, uhkuva muoto, joka ueinkin etsii tiensä omien oikkujensa mukjaan .välittämättä synmietrian säännöistä. Se ikäänkuin uhmaten järjestää ku- \-iot ''oman päänsä" mukaan. Tämä jalla. ^ ^^adstenan-iup^änn^vanh^ ..53 •asiakirjoissa mainitaan.reikäom-l^ lusta^("^angade gerning").^Piis- ,pa Olaus -Magnus kertoo pohjoismaiden historiassaan ,v:Jta 1555, .että •spraangning'.'-taidossa skandinavia-lajset naiset voittivat kilpailijansa •Jbikissa-OT •NyplätjTi pitsin alkuperä on ha-eitava seinävyötekniikasta, 1500- Iirvun alulla johti reikäompelu Italiassa ompelupitsin luomiseen. Kun Fciat alkoiv-at yhä suurentua (punto 'i£.gIiato) ja näihin vihdoin a.l.ettiin ; : omjnella ^koristeellisia täyteaosia. • s)Tityi .amsi teknillinen menettelyta-y- >pa., ?5pkä.-po^aa -enää. täf\-itsemattä • vk^diStti -pminaisen-- koristetuötteen, n. , . s. pitsin, r^Geomelrisia koristeita suo- •v-siväir Tcakäcmpdun ja ;^'anhimman ^<:Q3ipeIupitsm Akilla'.^ ollut siiiirta -,\.^f50ast^ tavallL- - - j^sesti *'reticdiak'si" eli verkkopitsiksi ; vseii- johdosta., että aukot koristettuina ristimäisiilä täytebsilla tekivät verkon vaikutuksen, •.\Iussa käytettiin pitsiä vain paitoihin, mutta sittemmin kauluksiin, hihoihin, myssyihin, rinnuksiin, ne, näJiinoibin, pöytäliinoihin ja: v;uode-vaatteihin. Ja Navarran kuningatar .Margareet^ pesäluettelossa v:lta 1545 mainitaan: "hienoja floreihsi-iaisia pitsejä kaulusten reunustamista varten". ^-T"^^ Ensimmäiset runsaampikoristeiset : pitsit ovat njpläten -suoritettuja al-hienosti • ja säännöllisesti tahansa. Hammastus on yleisin kaularöyhe-löissä, kauluksissa ja kalvosimissa. Kun pitsejä useasti käytettiin poi-muteltuina, tiili mallin olla siron kevyt ja tarkoitukseen soveltuva. Ai- .noastaan" Hollannissa valmistettiin raskaampityyiisiä, kukka-, köynnös-tai v^aasikoristeisia tiheitä malleja, jotka useasti, poikkesivat pitsin varsinaisesta luonteesta. Verrattain pian opittiin yhdistämään nämä molemmat tekniikat, nyplätty ja ommeltu. Pitsi, jonka .pääviivat o\'at nyplätyt, mutta joka •pn yhdptrtty ompelemaU on nimel- -tään ^'point lace:'. N.s. kulta- ja-ho-peapitsit ovat peräisin Genuasta ja ^Milanostar mutta ovat tekotavaltaan seinävYÖtekniikkaa. PitsiteoUisuiiden saavuttamat tavattoman suuret mittasuhteet aiheut-ti. vallitse\'a muoti. Ensinnäkin kau-laröyhelö kasvamistaan kasvoi. Pitsin kysyntä kasvoi niin suureksi, että sitä pii miltei mahdoton tyydyttää. Tiedetään, että kuningatar Elisabeth, , joka pii koreilevin nainen, mikä milloinkaan on valtaistuinta koristanut, käytti suuret määrät kaikenlaisia pitsejä. Hänen kaularöyhelönsä olivat korkeammat, laajemmat ja jäykem-mät kuin kenenkään muun Euroopassa. Kaikissa kuvissa Elisabet on esitetty runsaitten pitsien, pitsikaulusten, -kalvosinten, -laahustimien "<^anons". Kun markiisi Cinq-Mars V. 1642 uhrasi kauniin päänsä Ric-helieun jalkojen jmireen, jätti hän jälkeensä 300 paria tällaisia saapas-varsiröyhelöitä. Käytettäessä pupli-kenkiä oli tapana pölvimutkien kohdalle sitoa pitkät, pitseillä päätetyt nen jäi odottamaan, leveät nauhat, jotka taidokkaasti ' ——.^^^ solmieltiin. Kenkien päälle kiinnitettiin pitsiröyhelöitä, jotka useasti nousivat melkoisiin summiin. / / . JD. il/.: Saapuihan se. Kiitos suuri. XoIIa: Sehän on oikein hauska juttu; " • Onni: Kyllähän se muuten olisi mukavakin, mutta niin kovin kulutettu aihe. Hörökorva: Tpine;i jo meni, toi- Naiset käyttivät samanlaisia levein tä pitsikauluksia kuin miehetkin sekä lisäksi pitsi-esiliinoja, pitsihelmai-sia päähineitä ja pitsillä koristeltuja liinavaatteita.-. Samoin . .uhrattiin pÖ3^äliinoihin ja vuodevaatteihi.nkin. teloittaja astuessaan mestauslavalle pn pukeutuneena pitseillä koristeltuun pukuun. V.-4768 oli *Fäs Hammond-niminen mies Nottinghamista keksinyt koneen, jolla voitiin kutoa pitsipoh-jaa, n.s. fond de .Bruxelles, siis kudosta, .jota nn-phemmin nimitettiin tylliksi. Kuten jo mainittiinkin, ai- -runsaasti pitsejä. Lasten puvut oli- Jieutti Ranskaa -vallankumous pitsi- . vat samantapaiset kuin aikuistenkin teollisuuden kukistumisen ja yksin ja samoin pitseillä.koristellut. Ranskassa suljettiin 30 suurempaa Vaikka pitsiteollisuuden lalalla ar ..pitsiteollisuuslaitPsta. Myöhemmin hersikin. ta.vattoraan suuret määrät se kyllä Napoleonin toimesta uudel-työntekijöitä, ,ei "tuotanto -monessa- Jeen virkosi, mutta pian senjälkeen, kaan paikassa voinut tyydyttää ky- v. 1837, aletaan jiiitä valmistaa teh-syfltää. -Englanti ja .Ranska tuottivat maahan suuria määriä pitsejä. Epäkohta pakotti hallitukset puuttumaan -asiaan, mutta tämä tapahtui useinkin niin jyrkässä muodossa, että se samalla antoi kuoliniskun o-mankin maan pitsituotannolle. Tällaisen kiellon takia Auvergninkin nyplääjät olisivat joutuneet turmioon, ellei eräs jesuiittaisä Franciscus Regis olisi tarmolla ja menestyksellä ajanut heidän asiaansa. Kiitollisuudesta ovatkin pitsityöntekijät dasmaisesti, jplloin pitsi mpnet.Uiii taiteellisen viehättävjytensä. b. PAAER. kuaikoiua-iis^asti kaksi- tai useani- ja -nauhojen koristamana. Hän pii Jhänet valinneet suojeluspyhimyksek-ipiyärisiä, mutta tämän käsityötaidon nopeasti levitessä alkavat yksiväriset saada yleisempää kannatusta. Pitsitepllisuus, oli pian saanut tavattoman, suuren levikin ja sitä harjoitettiin kaikissa maissa, mutta A-iankomaiden kanssa ei mikään muu r.iaa kyennyt kilpailemaan. -Sen pel- .lavapitsit saivat pian maailmanmai-r- een. -Siellä valmistetun pellavalan-niin suunnattomasti ihastunut pitsei- seen. hin, että hän v. 1562 ja toisen kerran Ludvig XIV:n aikainen ranskalai- V. 1573. ankjirasti kielsi valtakunnas- nen valtiomies Jean Baptiste Cplbert saan pitsien käytön, sillä hän tahtoi alkoi uudelleen järjestää Ranskan vain yksin käyttää tätä ylellisyysta- pitsiteollisuutta, ja pian alkoikin varaa. Kultapitsiä käytettiin vain damas-ti- ja brokadikankaisten pukujen koristuksena. Säätyjen päivillä f Eloisassa V. 1577 pii kuningas Henrik zdxi hienoutta ja.loistpa ei mikään -H: 11a yllään puku, johon pii käytetty voittanut, ja usgat maat tuottivat c-^llavan Hollannista. Nypläys tuli suosituksi ylhäisöönkin kuuluvien naisten piirissä, sitä harrastettiin iuurella innostuksella, ja alempisää-tyiset saivat siitä tuottavan ansioläh-teen jo siinä määrin, että Filip II v. -590 luuli-tarpeen vaatimaasi Alankomaissa kokonaan, kieltää -nypläyk- 5«i palvelusväen puutteen takia. Ommellun pitsin kehitys kplkee samansuuntaisesti kuin nyplätynkin. 4000 kyynärää kultapitsiä, Kouva d'.-\ulnoy kertoo, että espanjalaiset naiset .vielä 17:nnellä .vs:lla käyttivät päällään toista tusinaa runsas-kankaisia alushameita, joista kukin oli vyötäisiin asti mitä ihanimmin koristeltu kulta- ja hppeapitseillä. 17- ja I8-v^psi^ataa voidaan hyvällä, syyllä niraiuää pitsin "kultaiseksi .ajaksi", sillä sekä mies- että Ranska kehittyä pitsien vientimaaksi. Päätyöpaikat olivat Alencpnissa, jonka pitsit paikannimisinä tulivat varsin kuuluisiksi. Alussa jäljiteltiin Venetsien malleja, mutta vähitellen keksittiin omintakeisiakin, Hammastus ja pienet yksityiskohtaiset Keinottelu silmälaseilla • Yhdysvaltain apiilaisprokuraatto-ri Arnold paljasti joku aika takaperin m.m. sen, että Yhdysvalloissa on arvion mukaan 34,000,000 ihmistä silmäläsith puutteessa vain siksi kun niiden jakokustannukset ovat 300 ja 400 prosenttia alkuperäisestä hinnasta. Vähittäismyyjä yksin .saa 100 pros. verrattuna auton myyjään, joka saa vain 20 pros. ja on siitä hy\'ästä pidettävä hyvin monimutkainen koneisto kunnossa kolme kuukautta. Silmälaseista, jotka maksavat $3.25 pari tukkukauppiaalle, on ostajan maksettava $15 ja;?20 parista. Suomen herrat halonhakkuussa Jpku aika sitten kerrottiin, että Suomen valtiopäivämiehet ovat kes-osat häviävät, ja uuret, tavallisesti " keyttäneet istuntonsa, nousseet ajo-suljetut köynnösaiheiset mallit alkavat vallita tekotavan yhä hienostuessa. Ranskassa alettiin 1670:n tie-noilla käyttää mustia pitsejä kulta-ja hopeabrokadikankaisten pukujen päällä. •Kaupoissa käytetyt pitsien nimet eivät aina ehdottomasti ilmaisseet te-peleihin ja painuneet halkometsään. Edelleen kehutaan, että Suomessa ei ole niin suurta herraa, ettei hänen täytyisi taistella herra talvea vastaan hakkaamalla ainakin yksi "motti" (35,3 kuutiojalkaa) halkoja. Halonhakkuuta toimittavat presidentistä lähtien kaikki hallituksen jäsenet, naispuoliset haaskasivat. sitä kilvan kopaikan nimeä. "Malines"-pitseik- kuvernöörit, kenraalit, amiraalit. miltei mässäämällä vaatetukseensa. Italia on johtavassa asemassa ja var- Pu\TAn kuosien muuttuessa säilyi jinkiu Venetsiassa ilmestyneet qialli-iirjat huolehtivat - mallien ja tekniikan laadusta, ja vuosien 15.62 ja iS99 välisellä ajalla ilmestyy useita •eoksia, joiden mallien suunnittelijoina tapaamme monta kuuluisaa ni- ^€ä. Varsin huomattava pn, että uostarien nunnat ottivat osaa pitsien • •>almistamiseen, ja luostaripitsit oli- •atkiu aina I9:nnelle v-uosisadalle aineensa kukkuloilla, Pitsien koristeaiheina vallitsi geo- ^letrinen ornamentti, johpn yhdistet-pitsi, jonka vasta suuri.vallankumous tuhosi. ,16- ja 17-7Vuosisadan vaihteessa kaularöyhelö saavutti suurimman laajuuteensa. Englannin kuningas Jaakko. I. käytti tähä,n 25 kyynärää, mutta häneji kprkea puolisonsa vain 18 kyynärää. Röyhelön tilalle, niin naisille kuin miehillekin, tvilee 17-vuosisadan a-lussa leveä pitsikaulus. Kuningas Kustaa II Aadolf eräissä tanssiaisissa si nimitettiin kaikkia Flanderin pitsejä. 18-vuosisadalla alkoivat Brjs-selin pitsit voittaa kaikki muut. Pohja ..joko «yplättiin tai ojiuneltiin ja tämän päälle suoritettiin roallit ompelemalla. Tällöin alkavat luonnonmukaiset aiheet vallita ja symmetriaa aletaan, kart.taa. *fKavaljeerin tuntee hänen pitseistään", on vanha sanontatapa. Mer-cier kirjpittaa, että Pariisin herroilla on likaiset paidat tai puuttuvat ne heiltä tykkänään, mutta sensijaan Augsburgissa riisui tällaisen pitsikau- pitävät he pitsikauluksia ja -kalvosi-luksensa ja asetti sen Jösefine Lau- mia mitä hienointa laatua. Yksinpä kaupunkien pormestarit ja raatimie-het, ^nalla sanoen kaikki virkamiehet ylimmästä alimpaan asti. — Joku pn tämän johdosta huomauttanut, että jos Suomen nykyiset hallitusher-rat olisivat menneet halkometsään jo muutamia vuosia sitten ja pys3nae^t ^ l l ä näihin asti, niin Supmen kansan asema olisi paljon parempi kuin mitä se nyt on. Ojenna LIEKKIÄ osattomjan tut' tavasi tai ystäväsi luettavaksi ja huO' jnauta sitten, että sen voi t^hfa itselleen — NIIN VÄHÄLLÄ! |
Tags
Comments
Post a Comment for 1942-12-12-11