Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 15, 1950

              ^ 'Midsille •tali»siioma!alsia'työväea sa-iiomaleMiä
J a useita •kuului sosialistlo-sastooa.
Kua E i l i n olo j a työhöntottu-
' mus olivat • rakiintimeet, alkoi hänkin
tarjoilijana ja huoneiden puhdistajana
clevan t3^ön kanssa käydä haälilla sil-
' loin tillöin." Ohjelma,, ^'aikka olikin ou­toa,
alkoi vetää puoleensa. -Mutta kun
työpäivä oli pitkä ja rasittava ja haalil-le
oli pitkä kävelymatka^ niin Elli oli
puheiden ja muun vakavamman ohjel­man
aikana niin väsynyt, että hän toisi­naan
nukahti.
Kuitenkin heitä veti t-ansseihinkin. EI-l'n
heräävässä aivostossa harhaili utuku-via
uuvuksissa taisteluistaan paitojen
kanssa. Hän huomasi aina, minkälai-ff
»en paita miehellä, joka häntä lähente­l
i , oli päällään. Kaipa se oli äidillinen
vaisto, mikä suostutti Ellin Oskari Hur­meen
puoleen, tällä kun oli aina ryppyi-i-
en ja resuinen paita päällään haalilla-kin.
Ja Oskarin työpaidat aivan kuin
seisoivat itsestään liasta, kun Elli haki
L>iitä Oskarin huoneesta pestäväksi. Os-tipa
hän uuden ja kauniin pyhäpaidan-kin
Oskarille kuherrusaikana rahalla,
jonka hän oli säästänyt ostaakseen ja
jotain ja jonkun Suomeen menijän mu­kana
isälleen lähettääkseen.
KirJ. Anna Wirta
päivä on loiakok. 14 p .
Iloinen i m t i i i e n , pakettien
täjiile
K-r^riE^ HINNAT
S A L i n " C " L A H J A P A K E T IN
Hinia ^S»®S
• 6 paunaa kahvia
K o k o n a i s p a i n o 10 paunaa
* T¥FE "Ä^^
HINTA S1®»SS
6 paunaa k a h v ia
5 paunaa vaik. riisiä
2 p a k e t t i a k u i v a t t u j a hedelmiä
1 pauna k u i v a t t u j a l u u m u ja
1^2 unssia kaneelia
K o k o n a i s p a i n o 13 paunaa
TYPE " B ' '
HINTAISTASI
4 paunaa kah\ia
2 paunaa vaik. riisiä
1 paketti kuivattuja hedelmiä
1 pauna kuivattuja luumuja
IV2 unssia kaneelia
Kokonaispaino 11 paunaa
Hinnat Ja sisältö muutoksen alaisia
Tilatkaa pakettinne tänään meiltä:
V&pms Travel Ägency
mx €^
EDWIN SUKSI
Valtuutettu asiamies
SIVU 10
Oskari oli laiskanpuoleiseksi mainittu
maansyntyinen lokari. Kun Oskari kul­ki
työssä kaukana metsäkämpällä, oli
hän vain joulun ja Fouth of July'n aika­na
niin kauan kaupungissa, että oli ai­kaa
taivuttaa ujoa ja vanhanaikaista
Elliä puoleensa. Niinpä kun he joulun
aikana tulivat haalilta, pääsi Oskari E l ­lin
kamariin ja ehdotti, että menisivät
keväällä, kun hän saa lomaa useamman
päivän, naimisiin. Sitä jäi Elli puolit­tain
morsiamena miettimään.
"Konttimiehiäkin" oli, sillä Oskari oli
tnemmän sellainen rentuntapainen. Juo­potteli
kun oli rahaa. Tulipa Elli selvil­le,
että Oskari oli antanut hänelle liika-nimenkin.
Ta%^allista on, että kapakoissa seulo­taan
kaikki, varsinkin riijausasiat. Kun
sinne kulkeutui tieto Oskarin hakkailuis-ta,
pisti Oskaria vähän vihaksi siksi, kun
Elli oli sellainen huomaamattoman nä­köinen
ja ummikkosuomalainen ja hän
koetti vetää Ellin etuisuuksiakin esille.
Työkkyrin kannatti naidakin.
" E l l i on vielä tuhti ihminen tekemään
työtäkin, joko paltain pesussa tai tiska-rina*',
kehui Oskari noin vain umpimär-kään
toriporinana. Mutta eräs nokka-viisas
myllymies, joka oli itsekin Elliä
katsellut, vähän kai mustasukkaisuudes­takin
keksi alkaa puhua Oskarin mor­siamesta
'-Tuhti-Ellinä".
Karu oli Ellin soitinlaulu sulhaseltaan.
Kapakkajuoruja. Haukkumanimi oli
kaksimielinen. Kun " T u h t i - E l l i " kan­tautui
E l l i n itsensä komin, loukkasi se
vähän, mutta hän kohautti tj/öntouhus-saan
A-ain vähän, olkapäitään, lausuen
muistissaan säilyneen isänsä erään sy­vällisen
lausunnon:
*'Xarri nimen antaa, mies nimen kan­taa!"
Oliko se sukuperintöä tai luonnonih-raisen
tervettä vaistOvi. niin ajan varrel­la
E l l i n sieluun painui aina vastuksissa
se opetus niistä, mikä oli S3-väHisintä.
Olosuhteet muokkaavat ihmisen, sano­taan,
mutta ympäröivissä oloissa olisi
Ellille ollut huonojakin esimerkkejä . . .
E l l i n palkasta jouduttiin maksamaan
naimalupa ja pappi — ja ensimmäinen
vuokra. Oskarilla oli vain muutama
kymppi ja hän ilmoitti tarvitsevansa ne
larjoillakseen ystävilleen poikamiespäi-väinsä
lopettajaisia.
Pari k-uukautta Elli oli vielä työssä
ruokatalossa. Jo siliä ajalla hän oli koon­nut
useita . miehiä antamiaan paitansa
kolona pestävään pyykkärin sivuliikkee­seensä.
Sitten, kun hän jäi vain vaimo-leivän
turviin, pois tiskaamasta, otti hän
yhä lisää pyykkiä. Työmiesten pyykki
oli melkeinpä vain paitoja, sillä hyvin
mora pesi aliisvaatteensä ja sukkansa it­se
nyrkkip\ykissä. Lokarit melkein poik-k-
euksetta heittivät hien ja pihkaisen
lian kanssa kelvottomiksi tahriintuneet
ulusvaateriekaleensa menemään lähties­sään
kaupunkiin, tai vaihtoivat uudet.
Työmiesten pyykin «peseminen kotona
on raskasta ja ikävää. Tosin ei ole sitä
kiirettä, työnkiihdytyksen pamppua se­län
takana uhkaamassa kuin oli pesu-laitoksella,
mutta toimessa sitä silti sai
clla, kun oli niin paljon paikkaamista ja
nappie:: neulomista.
Oskari jo aivan tuskitteli ainaista
saippuaveden hö\ryä ja silityskäryn ha­jua
kotona ollessaan. Mutta koskaan
hän ei ehdottanut, että Elli lopettaisi
tämän sivuansion. Hän oli kai mennyt
naimisiin mielessään *• Tuhti-Elli", työ­juhta,
joka olisi kuin turvana kaiken va­ralta.
Ehkä tässä vielä rikastuisi, kun
Tuhti-Elli silitti ja säästi.
Huoneiden puhdistaminen ja vaattei­den
puhdistushuolto on ajan mittaan
H U H T I K U t ^ S : 15 PÄIVÄNÄ. 1950
varsin kuolettavaa työtä siksi, että sel­laisessa
ei luoda mitään uutta. Se kuu­luu
siis luonnostaan syrjäisille, mitättö-
- mille. Naimisissakin E l l i oli vain hil­jainen
ja avuton. Mutta sitten sattui
sellainen välinäytös, mistä olisi voinut
- juontaa Ellin elämän murhenäytelmään
%-ästapeluri likaisten paitojen sijaan.
E l l i odotti lasta. Edelleen hän haki
paitakääröt, edelleen nosteli raskaita
pyykkisaaveja ja kiehutuskattilaa.
Juoksujalassa hän kiidätti painavan ko-rintäyden
lauantaina ruokalan miehille
ja sai pennosensa.
E l l i oikein hyräili, ajatuksensa uuden
elämän ihmeessä.
Mutta kai paidat oyat kateellisia . . .
Ellin on pysyttävä ainaisesti vain pai­tojen
vaalijana. Hän synnytti kesken.
Se sattui sangen vaarallisessa kehitys-
^'aiheessa. f^Elli sairasti kauan ja jäi hei­koksi
lopuksi ikäänsä.
Tuli työttömyyden aika ainakin Os­karille
ja se vaati Ellui pienet säästöt.
Elli ei voinut vielä mennä työhön. Oska^
ri venyi kaupungilla, ehkä kapakassa.
IMutta hän pys3^ nuorekkaana ja vere­vänä,
sillä Elli keitti. Joskus lihapottu-ja,
joskus kalalaatikkoa, joskus vain
maitopottuja, mutta kasvikset ja maito
elivät siihen aikaan halpoja ja Oskari
sai aina kerman.
Kun oli salakapakkain aikakausi, kel­pasi
Oskari väUlämpäksi eräälle korealle
kapakan emännälle. Lähtiessään hän
sätti vielä Elliä siitä, kun tämä oH niin
pieni ja mitätön olennoltaan ja henki­sesti,
ettei hänen kanssaan kehdannut
edes olutkauppaa alkaa,
L^usi morsian vaati Oskarin hakemaan
eron Ellistä. Elli jäi yksin yrittämään
hakea työtä elääkseen. Kuitenkin oli
tämä naiinisromanssi hyödyttänyt Elliä
xhdessä suhteessa. Hän oli muuttunut
kansalaiseksi, kun Oskari oli Anierikan
syntyinen.
Elli otettiin arvelematta pesulaitok-selle
työhön silittämään paitoja. Vielä­kään
ei. laitoksella ollut järjestytty uni-öon
ja Elliä alkoi vetää näkemään seu­raavan
mäen taakse mitä siellä olisi, heti
kun hänelle kertyi vähän rahaa. K a a l i l ­la
hän oli kuullut lausuttavan mieliin-i)
ainuvasti Aku Päiviön runon pyykkä-listä.
Siitä hänen mieleensä painuivat
säkeet:
'-Pcscc ja pesee, hyväu rGuvan pyykkiä,
1-alhoista pyykkiä . . . veri ii' on sormet,
jvurr' velvoilismis, pykä velvoUisHus . .»"
Ajatukset jauhoivat tuossa esille tuo­tua
kahtanaisesti. Ensiksi tuh mieleen,
että jos koettaisikin mennä rikkaalle
piiaksi, pesemään hyvän rouvan valkois­ta
py\*kkiä. - Toinen ajatus, ajan vai­kutteiden
merkki oli se, että oliko, niin
oliko, köyhän velvollisuus vain raataa
IMaan sisältä kuului uhkaava kumina.
Se oli kuin keväisen sahavirran ilmoitus
juoksustaan, voisiastaan. Köyhän kan­nel
värähteli soinnuttain, totuttaen
omaan suruisaan säveleensä. Heräsi
toivo, \irisi toimi.
Ellikin huomasi vaistomaisesti, että
yhteenliittyminen taistelussa helpottaa
leivän saantia. Vihan tuli alennuksen
tunteesta iski köyhän majaan. Aika te- ,
rästi Ellin mieltä. Ahjoina olivat omat
sanomalehdet.
"Salovetten rantaa siellä, salosaaren
rantamaa", kaikui kotoisena idyllinä
muistikuvana Ellin sielussa, kun puhut­tiin
maaseudusta. Amerikan maaseudus­ta
hän tuskin tunsi muuta kuin sen, mi­tä
Suomesta tullessaan oli maisemaa j u ­nan
ikkunoista katsellen ohi \ilahdellut.
Tässä on kaltevuudestaan kmi^ulss,,
torni, joka säästyi vatmoUa mkm
Italiassa olleessa kolmessa
tyksessä. Pisan torni on 179 jdkas h
kea ja se on nojallaan 16 tinimm.
suuresti saap.
Hänen silmänsä olivat silloin \ielä tött
mattomat erottelemaan asioita sel^ä
Olihan vihantaa metsää ja nlittva
vesistöjä.
Niinpä E l l i hämmästyi
tssaan itä-Oregonissä riisufar
asuntokeskukseen, suurempaan ja
meammin rakennettuun kau
kuin se pikkukaupunki, mistä häi
daii kanssa painimista;p^ldon lä
iiä öli kuvitellut tulevänk' maase
yksinkertaiseen rauhaan.
Eräs suomalainen piioJenmiljooiiaD
Eufarmin rouva oli ilmoittanutliale;
sa suomalaista paK5eliist>it|ä, ^
Tuhti-Ellin nimen ja arveli tämän i
van heille kovempaan t.vöntekoon
vittavaksi toiseksi piiaksi, sillä «Q
muutettiin vakinaiseksi sisäpiiaksi
saamaan rouvaa ja tytärtä.
' Hämmästyn}-t oli EHinpestaaja
sillä "nimestä päättäen piisi Ellin
clevan ison ja vahvaväMalmsen, n u
hän olikin tuollainen vähäverinen, l
kasvuinen tyllykkä. Yli viident-b
dollarin junakyj-din oli emäntä MI-nut,
täytyi siis yrittää pitää. Olil
E l l i kuitenkin ollut naimisissa^ ja t«r
nut taloust3'öhön. i::
. Talo oli komea. Isäntätantoi l
alussa tietää, että hän \oli osknutv
(EDWIN SUKSI)
Valtuutettu asiaÄies.
Järjestämme
tai
Edustamme k a i k k i a johtaviir::.;
v-altamerllinjoja. Suunnitelle^^
sanne huvimatkaa Suomeen F'
m u i h i n . E u r o o p a n maihin, voitti
l u o t t a m u k s e l l a k ä ä n t y ä F
leemme l i p p u - y.m. matkaa Kc:
kovissa asioissa.
AVUSTAMAIE TEITÄ PASSINNE W
VIISUMINNE HANKINNASSA.
PYYDETTÄESSÄ L A HE TAIT­TEILLE
YKSITYISKOHTAISET
JEET KAIKISTA MATKAA KQ^
VISTA KYSYMYKSISTÄ.
® Tämän vuoden kuika^^ci^
o n n y i järjestetty. .
® Tilatkaa hyitipaikkanne
® Ämöastaan rajolieiiu »as..*
paikkoja jälellä.
Box 69
EDWIN SVKSl_
Valtuutettu asiamies