1950-04-15-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
o o SUN »OK nSE « » fMI ma SAT • . 1- 3 3 4 s f ? s 9 10 11 12 O 14 IS 16.17 IS 19 20 2122 o KAUNOKIRJALLiNEN VIIKKOLEHTi 15__XV VUOSIKERTA LAUAXTAIXA. HUHTIKUUX 15 PÄIVÄXÄ, 1950 N imipäivia c 16—Simmmt.ij Jalo ;o 17—Maananiai otto l 1&—Tiistai ; \h\lto » 10—Keskiviikko Pälvi o S 20—Torstai Lauha % 21—Perjantai . . . . — Aiissi « 22—Lauantai Alina •;:-:^v;';vWi'Sj ... 'M ii f !>'>~Ä X »- ^ •syv t '^•^ •VV '»^^ "wt. > \ ^ 1, V |;;;äH kevään kuMtessa on tapahtimut lukiiisia onnettommiksja, jotka ovat vaatineet uhreikseen pieniä lapsia. Enimmän kait ovat tulipalot vaatineet uhreja. Jokin pai- ^ittm tapahtui Scarborossa Ont. ikävä tulipaJo, jossa kuusi lasta memtti henkensä.' Kuvamme on talosta, missä lapset paloivat. "Ei mikään tminu niin kauhealta kiim mttd täytyy olla kykenemätön'mittamaan silloin kuin tietää ihmisten ja varsinkin lasten elämän olevan kysymyksessä", sanoi eräskin ylläolevan pa'on nähnyt mies^. ^kaUa oli lukuisia ihmisiä, jotka olisivat tehneet kaikkensa lasten pelastamiseksi, mutta knn palo huomeittiin, olivat pelasfusyrityksct tnrhia. 1- ia lailmakuulu tanssija pinsky kuollut paslav Xijinsky, yksi kaikkien aiko-parhaita tanssitaiteilijoita, kuoli vii-ilauantaina Lontoossa 60 vuoden ikäi-ii ». ieti koulunsa päätettyään liittyi ? pky Venäjän keisarilliseen balettiin hän oli baletin loistavin tähti. Hän |ni naiinisiin unkarilaisen näyttelijät- »'en kanssa ja kulki kiertueilla Euroo- .la Etelä-Amerikan pääkaupungeis- Hän saavutti kuuluisuutta miyöskin My-svalloissa. 1919 hänet julistettiin mielenvikai- •SI. Hänen vaimonsa on hoitanut hän-u^^ koUisesti ja kärsivällisesti 31 vuöt- ^ijinsky oli syntynyt Kievissä. Ve-i ällä 1890. RIISTÄ vuotta työssä, eikä 'täkääu "luusIpälYää' ayportissa Scotlannissa elelee iäkäs '5-1- Campbell, joka on ollut 74 vuot-iyössä samassa firmassa. Hän ei ole työstä poissa ainoatakaan päivää '^«an ja juhlapäiviä lukuunottamatta/ ^ kertaakaan -myöhästynyt työs- Kuinka vanha hän on. sitä hän ei «'soittanut. Hän käv edelleenkin 'ssä. ^änen sisarensa Kate Harley on teh- ^ »iinikään pitkän työpäivän, nimit- " ^0 Miotta ja on myöskin edelleen '-^ä- Sisarukset käyvät työssä Tav- •^•n tekstiilitehtaassa. MILJOONISTA ihmisistä, jotka juovat teetä on ainoastaan harv-oilla tietoa sen viljelyksestä. Ja tuskin niistäkään kaikki ottaisi uskoakseen, että Intiassa Ja Ceylonissa on pelkän teen viljelyksen hallussa ,300.000^ Ilaria maata ja että niillä vainioilla työskentelee toista miljoonaa ihmistä. Teelehtiä poimitaan tavallisesti maaliskuun keskivaiheilta aina marraskuuhun saakka, paitsi Ceylonissa, jossa korjuilta kestää melkein vuoden ympäri, koska siellä ei ollenkaan ole sellaista talvea, joka estäisi teepensasten kukkimisen. Viittä vuotta nuoremmista pensaista ei poimita lehtiä ollenkaan, mntta alavammilla mailla katkotaan niistä sentään latvat jo kolmantena vuonna. Xäissä töissä käytetään parhaasta päästä naisia ja lapsia, jotlca ovat rivakan kokeneita ammatissaan. Lehdet poimitaan vasuihin, jotka poimijat kahdesti päiviissä , vievät varastopaikkaan tyhjennettäväksi ja'punnitta\1ksi, sillä he saavat palkan työstään lehtien painon mukaan. " \ Löytyy monta eri tapaa poimia lehtiä, muttii tavallisin on se, että kaksi lehteä yksi kukannuppu nykäistään yhdessä Jotkut teeviljelyksien omistajat, jotka eivät katso niin paljon tavaran laatuun kuin paljouteen, anta%^^t nykäistä ja irti vhtaikaa irti osan kolmattakin lehteä, * • • - vi^^läpä joskus sen kokonaankin. Täytyy tietää, ettei pensaasta revitä kaikkia lehtiä, vaan ainoastaan nuorimmat, ja se on varsin tarkl;a tehtävä, joka vaatii^ suurta huoleilisuutta. Sitä-varten onkin aina saapuvilla kokenut työnjohtaja, joka tietää, kuinka, suuren poiminnan kukin pensas vahinkoa saamatta voi sietää. Poiminnan ja punnituksen jälkeen on ensimmäisenä toimena lehtien kuivaus. Xe levitetään ohueen metallilankaisille verkoille, jot-ka ulottuvat kuivaushuoneen päästä toi.seen. Tarkoitus on saada niistä siten suurin kosteus haihtumaan, eli nahistuttaä niitä. Tätä ensimmäistä kuivausta seuraa sitten lehtien "kiertäminen", jolloin niistä samalla puserretaan liiallinen mehu l>ois.\ alutta tämä toimi on tehtävä erit-täin varorasti. koska liiallinen nesteen \-ähenjiys voi vaikuttaa turmelevasti teehen. Kiinalaisten vanha tapa kiertää teelehtiä käsin on Intiassa ja Ceylonissa jäänyt kokonaan käytiinnöstä, Ja sen sijaan on tullut uudenaikaisia kiertämis-i. oneita. Ja muutenkin voi intialaisten CiBtaa pidellä lehtiä kuinka kauan taliansa, sillä heidän uskontonsa Jo pakottaa heitä suurempaan puhtauteen kuin (Jat&iiu toisella sivulla) Falkmto-ohjelma ei opettanut fiyvm Windsorissa on eräässä elokuvateatterissa lauantaisin järjestetty palkinto-ohjelmia ja viime lauantaina sai eräs nuori tyttö tehtäväkseen mennä kauppaan, valikoida useamman dollarin arvosta tavaraa ja sanoa sitten kassaneidille, ettei olekaan rahaa maksaa niitä. Tyttö palasi takaisin ja liähet ohjattiin näyttämölle kertomaan kuinka häntä onnisti. "Mitä kassaneiti sanoi kuultuaan, ettei sinulla ole rahaa?'- kysyi seremoniamestari. 'Oh, ei mitiiän", vastasi tyttö. "MlnS tn mennytkään kassan kautta, vaan varkain ovesta ulos." Tyttö osoitti isoa ko* ria ruokatavaraa, Jonka hän toi muka-i. aan. L i n j a l a i v a s t a löytyi nylon-sukkia Tullimiehet ovat etsineet neljä vuorokautta Cunärd "HTute Star-linjan anat-' kustajalaivasta Franconiasta salakulje* tettavaksi aiottuja nylon-sukkia Liverpoolissa ja löy.sivät viimein niitä ?246,- 000 arvosta. Poliisit uskovat päässeensä suuren salakuljetusrenkaan jäljille. Heidän lau-funtonsa mukaan ovat .salakuljettajaf käyttäneet Franconiaa .sen päällystön Ja nnslehistÖR tietämättä hjnäkseen, ktiljet-laen pitkät ajat nyldn-sukkia Yhdysvalloista Eurooppaan. ' ti '•1 '3 }« Vi li j 1 ''A 'dl 'i •m i •Il Mii 4t! , 5i i f -h lp]
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 15, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1950-04-15 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki500415 |
Description
Title | 1950-04-15-01 |
OCR text | o o SUN »OK nSE « » fMI ma SAT • . 1- 3 3 4 s f ? s 9 10 11 12 O 14 IS 16.17 IS 19 20 2122 o KAUNOKIRJALLiNEN VIIKKOLEHTi 15__XV VUOSIKERTA LAUAXTAIXA. HUHTIKUUX 15 PÄIVÄXÄ, 1950 N imipäivia c 16—Simmmt.ij Jalo ;o 17—Maananiai otto l 1&—Tiistai ; \h\lto » 10—Keskiviikko Pälvi o S 20—Torstai Lauha % 21—Perjantai . . . . — Aiissi « 22—Lauantai Alina •;:-:^v;';vWi'Sj ... 'M ii f !>'>~Ä X »- ^ •syv t '^•^ •VV '»^^ "wt. > \ ^ 1, V |;;;äH kevään kuMtessa on tapahtimut lukiiisia onnettommiksja, jotka ovat vaatineet uhreikseen pieniä lapsia. Enimmän kait ovat tulipalot vaatineet uhreja. Jokin pai- ^ittm tapahtui Scarborossa Ont. ikävä tulipaJo, jossa kuusi lasta memtti henkensä.' Kuvamme on talosta, missä lapset paloivat. "Ei mikään tminu niin kauhealta kiim mttd täytyy olla kykenemätön'mittamaan silloin kuin tietää ihmisten ja varsinkin lasten elämän olevan kysymyksessä", sanoi eräskin ylläolevan pa'on nähnyt mies^. ^kaUa oli lukuisia ihmisiä, jotka olisivat tehneet kaikkensa lasten pelastamiseksi, mutta knn palo huomeittiin, olivat pelasfusyrityksct tnrhia. 1- ia lailmakuulu tanssija pinsky kuollut paslav Xijinsky, yksi kaikkien aiko-parhaita tanssitaiteilijoita, kuoli vii-ilauantaina Lontoossa 60 vuoden ikäi-ii ». ieti koulunsa päätettyään liittyi ? pky Venäjän keisarilliseen balettiin hän oli baletin loistavin tähti. Hän |ni naiinisiin unkarilaisen näyttelijät- »'en kanssa ja kulki kiertueilla Euroo- .la Etelä-Amerikan pääkaupungeis- Hän saavutti kuuluisuutta miyöskin My-svalloissa. 1919 hänet julistettiin mielenvikai- •SI. Hänen vaimonsa on hoitanut hän-u^^ koUisesti ja kärsivällisesti 31 vuöt- ^ijinsky oli syntynyt Kievissä. Ve-i ällä 1890. RIISTÄ vuotta työssä, eikä 'täkääu "luusIpälYää' ayportissa Scotlannissa elelee iäkäs '5-1- Campbell, joka on ollut 74 vuot-iyössä samassa firmassa. Hän ei ole työstä poissa ainoatakaan päivää '^«an ja juhlapäiviä lukuunottamatta/ ^ kertaakaan -myöhästynyt työs- Kuinka vanha hän on. sitä hän ei «'soittanut. Hän käv edelleenkin 'ssä. ^änen sisarensa Kate Harley on teh- ^ »iinikään pitkän työpäivän, nimit- " ^0 Miotta ja on myöskin edelleen '-^ä- Sisarukset käyvät työssä Tav- •^•n tekstiilitehtaassa. MILJOONISTA ihmisistä, jotka juovat teetä on ainoastaan harv-oilla tietoa sen viljelyksestä. Ja tuskin niistäkään kaikki ottaisi uskoakseen, että Intiassa Ja Ceylonissa on pelkän teen viljelyksen hallussa ,300.000^ Ilaria maata ja että niillä vainioilla työskentelee toista miljoonaa ihmistä. Teelehtiä poimitaan tavallisesti maaliskuun keskivaiheilta aina marraskuuhun saakka, paitsi Ceylonissa, jossa korjuilta kestää melkein vuoden ympäri, koska siellä ei ollenkaan ole sellaista talvea, joka estäisi teepensasten kukkimisen. Viittä vuotta nuoremmista pensaista ei poimita lehtiä ollenkaan, mntta alavammilla mailla katkotaan niistä sentään latvat jo kolmantena vuonna. Xäissä töissä käytetään parhaasta päästä naisia ja lapsia, jotlca ovat rivakan kokeneita ammatissaan. Lehdet poimitaan vasuihin, jotka poimijat kahdesti päiviissä , vievät varastopaikkaan tyhjennettäväksi ja'punnitta\1ksi, sillä he saavat palkan työstään lehtien painon mukaan. " \ Löytyy monta eri tapaa poimia lehtiä, muttii tavallisin on se, että kaksi lehteä yksi kukannuppu nykäistään yhdessä Jotkut teeviljelyksien omistajat, jotka eivät katso niin paljon tavaran laatuun kuin paljouteen, anta%^^t nykäistä ja irti vhtaikaa irti osan kolmattakin lehteä, * • • - vi^^läpä joskus sen kokonaankin. Täytyy tietää, ettei pensaasta revitä kaikkia lehtiä, vaan ainoastaan nuorimmat, ja se on varsin tarkl;a tehtävä, joka vaatii^ suurta huoleilisuutta. Sitä-varten onkin aina saapuvilla kokenut työnjohtaja, joka tietää, kuinka, suuren poiminnan kukin pensas vahinkoa saamatta voi sietää. Poiminnan ja punnituksen jälkeen on ensimmäisenä toimena lehtien kuivaus. Xe levitetään ohueen metallilankaisille verkoille, jot-ka ulottuvat kuivaushuoneen päästä toi.seen. Tarkoitus on saada niistä siten suurin kosteus haihtumaan, eli nahistuttaä niitä. Tätä ensimmäistä kuivausta seuraa sitten lehtien "kiertäminen", jolloin niistä samalla puserretaan liiallinen mehu l>ois.\ alutta tämä toimi on tehtävä erit-täin varorasti. koska liiallinen nesteen \-ähenjiys voi vaikuttaa turmelevasti teehen. Kiinalaisten vanha tapa kiertää teelehtiä käsin on Intiassa ja Ceylonissa jäänyt kokonaan käytiinnöstä, Ja sen sijaan on tullut uudenaikaisia kiertämis-i. oneita. Ja muutenkin voi intialaisten CiBtaa pidellä lehtiä kuinka kauan taliansa, sillä heidän uskontonsa Jo pakottaa heitä suurempaan puhtauteen kuin (Jat&iiu toisella sivulla) Falkmto-ohjelma ei opettanut fiyvm Windsorissa on eräässä elokuvateatterissa lauantaisin järjestetty palkinto-ohjelmia ja viime lauantaina sai eräs nuori tyttö tehtäväkseen mennä kauppaan, valikoida useamman dollarin arvosta tavaraa ja sanoa sitten kassaneidille, ettei olekaan rahaa maksaa niitä. Tyttö palasi takaisin ja liähet ohjattiin näyttämölle kertomaan kuinka häntä onnisti. "Mitä kassaneiti sanoi kuultuaan, ettei sinulla ole rahaa?'- kysyi seremoniamestari. 'Oh, ei mitiiän", vastasi tyttö. "MlnS tn mennytkään kassan kautta, vaan varkain ovesta ulos." Tyttö osoitti isoa ko* ria ruokatavaraa, Jonka hän toi muka-i. aan. L i n j a l a i v a s t a löytyi nylon-sukkia Tullimiehet ovat etsineet neljä vuorokautta Cunärd "HTute Star-linjan anat-' kustajalaivasta Franconiasta salakulje* tettavaksi aiottuja nylon-sukkia Liverpoolissa ja löy.sivät viimein niitä ?246,- 000 arvosta. Poliisit uskovat päässeensä suuren salakuljetusrenkaan jäljille. Heidän lau-funtonsa mukaan ovat .salakuljettajaf käyttäneet Franconiaa .sen päällystön Ja nnslehistÖR tietämättä hjnäkseen, ktiljet-laen pitkät ajat nyldn-sukkia Yhdysvalloista Eurooppaan. ' ti '•1 '3 }« Vi li j 1 ''A 'dl 'i •m i •Il Mii 4t! , 5i i f -h lp] |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-04-15-01