1939-11-18-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mmm
4
•••• ?'ftSt^-i
¥ •••mm.
'HV-Sivu
10 LAUANTAINA, MARRASKUUN 18 PÄIV.^VÄ 1939
Imaisten äänioikeus . ..
Värikkäät lisäkkeet vaatetukseen^ hattuihin ja käsineisiin tulevat nyt muotiin ja ne ovatkin omiaan
lisäämään pukujen vaikuttavuutta ja loistoa. Vasemmalla on oopperatähti Lily Pons kuvattu tämän
muodin edustajana. x
Syntymäkaupunkini
(Jatkoa toiselta sivulta)
Mielisairaalan tarkastelin myös
perinpohjin. Eräs järkensä menettänyt
mies maalasi kuvia,'joista johtajatar
sanoi saatavan aina tuhanteen
markkaan asti kappaleesta..
Eräässä huoneessa vänhanpuoleinen
mummo kiillotti ovenappulaa ja tämän
tästä katsahti ulos lähellä ole-viasta
akkunasta. Kysyin syytä mummon
ovennappulan kiillottamiseen
ja akkunasta ulos vilkumiseen ja
selitti johtajatar asian seuraavanlaisesti:
"Noin 40 vuotta sitten oli sulhanen
pettänyt tuon naisen ja sen seurauksena
oli hän menettänyt järkensä.
Nämä 40 vuotta on hän yhtämittaisesti
kiillottanut oven kädensijaa
ja tämän tästä kurkistaa ulos
akkunasta, eikö sulhasensa jo tule
häntä hakemaan.''
Yhdessä huoneessa tapasin useammalle
Amerikan suomalaisellekin
tunnetun puhujan ja sanomalehtimiehen,
A l i ^ Halosen. Häneltä on
myös ajattelemiskyky kadonnut.
Aamusta iltaan hikiotsalla kirjoittelee
kaikkea järjetöntä.
Eräässä nurkkauksessa liaksi suurta
oikein komean näköistä miestä
leikki kuin pienet lapset. Toinen
miehistä oli nyrkissji olevassii kä-dessiiän
pitävinään jotakin esinettä
ja käski hän toverinsa arvaamaan
mikä tuo esine on. Useamman kerran
ar\attuaari sanoi hän viimein
että: *'Kourassas on hevonen ja tril-lat*'.
''Niin ki^n näit," sanoi toinen
viihän loukkaantuneena.
Toinenkin yllätys tapahtui johtajattarelle
samana aamupuolena, josta
en malta olla mainitsematta. Mentiin
katsomaan hänen huoneustoaan
ja siisti se olikin. Mielisairaitten
tekemiä käsitöitä oU huoneessa runsaasti.
ni,m. tauluja ja aistikkaasti
\'almistettuja rjijyja. Huomasin
myöskin eräällä pöydällä viulun.
Kysyin, onko Johtajatar myöskin
Lisäantja-äisyys on suuri ja ravinto
tiilee halvaksi. 3,000 hiirch ravinto
tiilee maksamaan |»ivaä kohden
noin 60 senttiä. . Juustoa ei kuitenkaan
saa hiirille tai^ta^alla^^^^^s^
liiiden veri kuumenee iiikaa!
viulunsoittaja. Hän myönsi olevan
innostunut musiikkiin ja harjoitelleensa
viulunsoittoa useamman vuoden
ajan. Pyynnöstäni soitti hän
pari laulua, tietenkin sillä tavalla
kuin harjoittelija soittaa.
"Saanko katsoa neidin viulua?"
kysyin.
''Juu, herra on hyvä", vastasi neit
i . , '
Otin viulun käteeni, tarkastelin ja
rimputtelin ^tä . sormillani. Panin
sen leukani alle ja ennenkuin oikein
huomasinkaan olin saanut jousen-kin
käsiini ja soitin ihanaa mustalais-säveltä
Sorasaten "Zigereineweisen".
Kun viimeiset kappaleessa olevat
huiluäänet olivat lakanneet kuulumasta,
katsahdin johtajattareen. Hän
oli lyyhistynyt sohvan nurkkaukseen.
KLyyneieet virtana valui\'at
hänen poskilleen ja itkun seasta kuului
äänensä: "Miksi minä menin
näyttämään nolouteni! Mikä kumma
minut panikin soittamaan, enhän
koskaan ennen ole vierailleni soittanut?
Miksi ei herra sanonut että
hän on soittaja? Häpeän tekoani
nyt koko loppu ikäni."
Koetin johtajatarta lohduttaa ja
selittää, ettei hänellä ole mitään hävettävää.
Harrastattehan \^an soittoa
työnne lomassa ja minä olen vuo-sia
sitä tehnyt työkseni.
Ensimmäisellä Hämeenlinnan rei-sulla
käväsin myös lähellä Hämeenlinnaa
olex^assa Ahvenistan keuhkotautiparantolassa.
Sairaala sijaitsee
ihan uskomattoman ihanalla paikalla
kaupungin ja Hattelemalan harjanteen
\'älissii, sinivesisen järven
rannalla. Tämä on yksi ajanmukaisin
keuhkotautiparantola koko Euroopassa
ja oli sieltä käydessäni 300
potilasta.
Kysyin parantolan ylilääkäriltä,
"miksi Suomessa keuhkotautisten luku
yhsL Vaan lisääntyj'." Vastauksensa
oli tähän ta^an:
"Keyhkotauti on tavallaan epidemia,^
eli kulkutauti. Etelä-Euro-pan
maissa alkoi keuhkotauti rai-x^
oamaan noin 50 vuotta ennen kuin
Suomessa; Keuhkotaudin täytyy
saavuttaa määrätty. huippu ennenkuin
se rupeaa, vähenemään. Etela>
Euroopassa oh tämä huippu jo saavutettu,
mutta Suomessa ei vielä olla.
Täällä aina vaan keuhkotautisten
luku lisääntyy kunnes saavutetaan
huippu; ,kun se on saavutettu, alkaa
tauti vähetä."
Tuollainen oli tohtorin vastaus.
En sitä kuitenkaan ottanut täydestä.
Mielestäni ei tarvitsisi sitä huippua
odottaa. Jos työläisten oloja
alettaisiin parantaa, maksettaisiin
heille enemmän palkkaa työstään,
että voisivat hankkia enemmän ja
ravintopitoisempaä ruokaa, se minun
mielestäni olisi paras huippu ja
tepsivin keino keuhkotaudin ehkäisemiseksi.
Ahvenistosta kaupunkiin kävellessä
sivuutimme erään notkon, jonka
ympärillä oli punaiseksi maalattu
aitaus. Kysyin Hämeenlinnan vankilanjohtajalta
(vaikka hän olikin
vankilan johtaja, oli hän yksi inhimillisin
ihminen, jonka kanssa olen
koskaan ollut kosketuksissa) joka
oli oppaanani: "Mitä tuollainen yksinäinen
aitaus merkitsee?"
Oppaani veti syvän hengähdyksen
ja hiljaisella, melkein kuulumattomalla
äänellä sanoi: "Kuten tiedätte,
Suomessa oli luokkasota. Tuo
punainen aitaus on yksi muisto siitä.
Siinä ison kuopan reunalla ammuttiin
300 punaista ja ovat he siinä
haudattuna."
Kuivattua kyynelemme, kiiruhdimme
äänettöminä syntymäkau-punkiani
kohti.
0^ Valon vaikutus
kasveihin
Ruotsissa bn kokeiltu jättiläispa-jujen
taimien avulla pohjolan n.s.
valkoisten öiden vaikutusta kasveihin.
Toisten taimien annettiin kasvaa
peittämättä \^paasti, toiset taas
peitettiin illalla klo 7 ja aamulla klo
7 peitteet poistettiin. Tulos oli häm-mästyttäx^
ä: Peitetyissä penkeissä
kasv^aneet taimet oli\'at ehtineet vain
parin kolme sentin mittaisiksi, vapaasti
kasv-aneet taas 2O--30 sentin
pituisiksi. Pohjolan valkea ke^yö
oli siis kymmenkertaistanut kasvun.
-oOo-—•
SUOMEN PIENIN MIES Uenee
23-vuotias Armas Pentinmäki, Kar-vian
pitäjän kirkon kylästä; hänen
(Jatkoa l:lta.?ivnlta>
Quebecin naisilla on äänioikeus
liittoparlamentin vaaleissa. ..Tämä
oikeus annettiin heille v. 1020, jolloin
d^n^j^ion hallitus myönsi äänioikeuden
kaikille 21 vuotta täyttäneille
naisille, jotka ovat Britannian
alamaisia. Mutta äänioikeiiden laajentaminen
maakunnallisiiö x-aaleihin
on maakunnan lainlaatijakunnan ratkaistavissa.
Liittohallituksen äänioikeus
annettiin naisille v. 1917, mutta
se rajoitettiin vain sotilaitten sukulaisiin.
Protestien johdosta äänioikeus
annettiin seuraavana vuonna
kaikille naisille, joilla oli maakunnallinen
äänioikeus. Täten Quebecin
naiset jäivät sen ulkopuolelle.
V. 1920 nämä kuitenkin sisällytettiin
liittohallituksen äänioikeutettujen
joukkoon.,
Canadan naisille ei ole, kuten jotkut
voivat luulla, vain annetta äänioikeus.
Se voitettiin jatkuvan ja
väsymättömän' kampanjan johdosta,
joka alkoi v. 1878, vaikka se liike
ei ollutkaan vallan niin myrskyinen
kuin englantilainen liike. Tri Emily
Howard Stowen nimi, joka perusti
ja johti tätä liikettä ja hänen tyttärensä
tri Augusta Stowe GuUen, joka
asuu nyt Torontossa, nimi säilyy
kaikkien niiden mielissä, jotka antavat
arvoa tälle tapahtumalle. Sir
John A. Macdonald esitti Canadan
parlamentille ensinunäisen naisten
äänioikeuden lakiesityksen vuonna
1883. Tämä lakiesitys kumottiin silloin
ja sitä seuraavilla kerroilla. V.
1896 vaalilakiin tehty muutos siirsi
täniän kysymyksen maakuntien ratkaistavaksi.
Täten naiset järjesti\^t erillisen
kampanjan kussakin maakunnassa.
Läntiset maakunnat, ManitobäjvSas-katchewan
ja Alberta hyväksyivät
ensimmäiseksi naisten äänioikeuslain
V. 1916. Ontario ja British Columbia
seurasivat esimerkkiä v. 1917,
Nova Scotia v. 1918 ja New Bruns-'
wick v. 1919. Kunnalliset äänioikeudet
oli useissa tapauksissa myönnetty
jo aikaisemmin, mutta siinäkin
oli /mutta'. Kunnallinen äänioikeus
myönnettiin ainoastaan naimattomille
ja leskille. ja Nöya Scotiassa niille
naisille, joiden miehUtä äänioikeus
oli kielletty. Montrealissa annetaan
yksinäiselle naiselle äänioikeus, jos
hänellä on kiinteää omaisuutta, mut-ta
kun hän menee naimisiin, niin
silloin hänestä tulee vähempiarvoinen
ja menettää äähioikeutensa.
Uudella Seelannilla oh tässä suhr
teessä parhain ennätys; naiset saivat
siellä äänioikeuden v. 1893.
Australiassa se myönnettiin v. 1902,
Suomessa 1906, Norjassa v, 1913,
Tanskassa-v. 1915 ja 1918 maailmansodan
päätyttyä lukuisissa maissa
annettiin naisille äänimkeus. Espanjan
naiset saivat äänioikeuden v. 1931
ia nykyään ainoastaan takapajui-simpina
pidetyt maat kieltävät naisilta
äänioikeuden.
Täten tosiasiassa se mitä tapahtuu
Quebecin naisille kiinnostaa koko
maailräaa. A^iime maaliskuussa
heidän äänioikeuslakiehdotuksensa
esitettiin 15:nnen kerran, ja se kumottiin.
Kun pääministeri. M . God-bout
sen esittää, niin se tulee neljännentoista
kerran käsiteltiiväksi.
Canadan täyden demokrätranpiiöles-ta
on toivottavaa^ että se layt^ön-nistuisi;'
— (N. y ö ^
pituutensa on 105 cm (iioiö orjaflaa
4 ja puoli tumaa).
1939
0i]iiBiimiiiDniiinn
I Suurei
C^siuuuniiaiiiiiu»
Eräs Etel
nen oli mo
rohjennut O:
pin. koska
jäätä, joka
tenkin on k
Jääkaappi
Tuli sitten 1
kölasku ja t
Niin kallista
aikonut ma
myynyt liiki
No, paikalle
joka korjaili
sä mukaan,
n vt oli säli
Emäntä vai
lopuksi oike
nikko saapui
ei jääkaapiss
Liike, joka k
ottaa tästä
selvää ja lä!
retkelle.
Aluksi hän
erikoisempaa
päivänä asti
kaappi sijait
mionsa neek
silitti jääkä"!
kaapin oyi -
kylmiä höjrfj
Salaisuus (
tar selitti, e
kuoliaaksi. 1
kylmää ilma
turhaan?
*
Neekerit O'
nimistään; U
timänimiä .Ra
"Jobin Kärsi
raus,,, "Apost
tamentfi'?; pi
vista oikeista:
Oklahönias
ta. mr. jä mrs
tänyt k ^ s i%
Meningitis. \
tyttärensä'Ap
tuina nuo nir
sessä: kurkku
ja umpisuoleii
*
Budapestiss
teillä ensinm
patsas. Taid
eräs kuvanveii
rarina,-mutta
ja lahjojensa
ensimmäisiin
vuosina on -tä
hermosairas ij;
sesta on hän
^ittelyihin:
net j a ^ s s i a l
tisessa -tilassa,
tun monta'kei
sa^sa, jökä«
Ä ä r i ä nuk
hypnoottiseen
rättänytsuun
arvostelijat ^
renmoinen.
TSHEKIN ikii
H; s^tä puhut
^^akiassa. JBiil
slaavilainen- ki
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 18, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-11-18 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki391118 |
Description
| Title | 1939-11-18-10 |
| OCR text | mmm 4 •••• ?'ftSt^-i ¥ •••mm. 'HV-Sivu 10 LAUANTAINA, MARRASKUUN 18 PÄIV.^VÄ 1939 Imaisten äänioikeus . .. Värikkäät lisäkkeet vaatetukseen^ hattuihin ja käsineisiin tulevat nyt muotiin ja ne ovatkin omiaan lisäämään pukujen vaikuttavuutta ja loistoa. Vasemmalla on oopperatähti Lily Pons kuvattu tämän muodin edustajana. x Syntymäkaupunkini (Jatkoa toiselta sivulta) Mielisairaalan tarkastelin myös perinpohjin. Eräs järkensä menettänyt mies maalasi kuvia,'joista johtajatar sanoi saatavan aina tuhanteen markkaan asti kappaleesta.. Eräässä huoneessa vänhanpuoleinen mummo kiillotti ovenappulaa ja tämän tästä katsahti ulos lähellä ole-viasta akkunasta. Kysyin syytä mummon ovennappulan kiillottamiseen ja akkunasta ulos vilkumiseen ja selitti johtajatar asian seuraavanlaisesti: "Noin 40 vuotta sitten oli sulhanen pettänyt tuon naisen ja sen seurauksena oli hän menettänyt järkensä. Nämä 40 vuotta on hän yhtämittaisesti kiillottanut oven kädensijaa ja tämän tästä kurkistaa ulos akkunasta, eikö sulhasensa jo tule häntä hakemaan.'' Yhdessä huoneessa tapasin useammalle Amerikan suomalaisellekin tunnetun puhujan ja sanomalehtimiehen, A l i ^ Halosen. Häneltä on myös ajattelemiskyky kadonnut. Aamusta iltaan hikiotsalla kirjoittelee kaikkea järjetöntä. Eräässä nurkkauksessa liaksi suurta oikein komean näköistä miestä leikki kuin pienet lapset. Toinen miehistä oli nyrkissji olevassii kä-dessiiän pitävinään jotakin esinettä ja käski hän toverinsa arvaamaan mikä tuo esine on. Useamman kerran ar\attuaari sanoi hän viimein että: *'Kourassas on hevonen ja tril-lat*'. ''Niin ki^n näit," sanoi toinen viihän loukkaantuneena. Toinenkin yllätys tapahtui johtajattarelle samana aamupuolena, josta en malta olla mainitsematta. Mentiin katsomaan hänen huoneustoaan ja siisti se olikin. Mielisairaitten tekemiä käsitöitä oU huoneessa runsaasti. ni,m. tauluja ja aistikkaasti \'almistettuja rjijyja. Huomasin myöskin eräällä pöydällä viulun. Kysyin, onko Johtajatar myöskin Lisäantja-äisyys on suuri ja ravinto tiilee halvaksi. 3,000 hiirch ravinto tiilee maksamaan |»ivaä kohden noin 60 senttiä. . Juustoa ei kuitenkaan saa hiirille tai^ta^alla^^^^^s^ liiiden veri kuumenee iiikaa! viulunsoittaja. Hän myönsi olevan innostunut musiikkiin ja harjoitelleensa viulunsoittoa useamman vuoden ajan. Pyynnöstäni soitti hän pari laulua, tietenkin sillä tavalla kuin harjoittelija soittaa. "Saanko katsoa neidin viulua?" kysyin. ''Juu, herra on hyvä", vastasi neit i . , ' Otin viulun käteeni, tarkastelin ja rimputtelin ^tä . sormillani. Panin sen leukani alle ja ennenkuin oikein huomasinkaan olin saanut jousen-kin käsiini ja soitin ihanaa mustalais-säveltä Sorasaten "Zigereineweisen". Kun viimeiset kappaleessa olevat huiluäänet olivat lakanneet kuulumasta, katsahdin johtajattareen. Hän oli lyyhistynyt sohvan nurkkaukseen. KLyyneieet virtana valui\'at hänen poskilleen ja itkun seasta kuului äänensä: "Miksi minä menin näyttämään nolouteni! Mikä kumma minut panikin soittamaan, enhän koskaan ennen ole vierailleni soittanut? Miksi ei herra sanonut että hän on soittaja? Häpeän tekoani nyt koko loppu ikäni." Koetin johtajatarta lohduttaa ja selittää, ettei hänellä ole mitään hävettävää. Harrastattehan \^an soittoa työnne lomassa ja minä olen vuo-sia sitä tehnyt työkseni. Ensimmäisellä Hämeenlinnan rei-sulla käväsin myös lähellä Hämeenlinnaa olex^assa Ahvenistan keuhkotautiparantolassa. Sairaala sijaitsee ihan uskomattoman ihanalla paikalla kaupungin ja Hattelemalan harjanteen \'älissii, sinivesisen järven rannalla. Tämä on yksi ajanmukaisin keuhkotautiparantola koko Euroopassa ja oli sieltä käydessäni 300 potilasta. Kysyin parantolan ylilääkäriltä, "miksi Suomessa keuhkotautisten luku yhsL Vaan lisääntyj'." Vastauksensa oli tähän ta^an: "Keyhkotauti on tavallaan epidemia,^ eli kulkutauti. Etelä-Euro-pan maissa alkoi keuhkotauti rai-x^ oamaan noin 50 vuotta ennen kuin Suomessa; Keuhkotaudin täytyy saavuttaa määrätty. huippu ennenkuin se rupeaa, vähenemään. Etela> Euroopassa oh tämä huippu jo saavutettu, mutta Suomessa ei vielä olla. Täällä aina vaan keuhkotautisten luku lisääntyy kunnes saavutetaan huippu; ,kun se on saavutettu, alkaa tauti vähetä." Tuollainen oli tohtorin vastaus. En sitä kuitenkaan ottanut täydestä. Mielestäni ei tarvitsisi sitä huippua odottaa. Jos työläisten oloja alettaisiin parantaa, maksettaisiin heille enemmän palkkaa työstään, että voisivat hankkia enemmän ja ravintopitoisempaä ruokaa, se minun mielestäni olisi paras huippu ja tepsivin keino keuhkotaudin ehkäisemiseksi. Ahvenistosta kaupunkiin kävellessä sivuutimme erään notkon, jonka ympärillä oli punaiseksi maalattu aitaus. Kysyin Hämeenlinnan vankilanjohtajalta (vaikka hän olikin vankilan johtaja, oli hän yksi inhimillisin ihminen, jonka kanssa olen koskaan ollut kosketuksissa) joka oli oppaanani: "Mitä tuollainen yksinäinen aitaus merkitsee?" Oppaani veti syvän hengähdyksen ja hiljaisella, melkein kuulumattomalla äänellä sanoi: "Kuten tiedätte, Suomessa oli luokkasota. Tuo punainen aitaus on yksi muisto siitä. Siinä ison kuopan reunalla ammuttiin 300 punaista ja ovat he siinä haudattuna." Kuivattua kyynelemme, kiiruhdimme äänettöminä syntymäkau-punkiani kohti. 0^ Valon vaikutus kasveihin Ruotsissa bn kokeiltu jättiläispa-jujen taimien avulla pohjolan n.s. valkoisten öiden vaikutusta kasveihin. Toisten taimien annettiin kasvaa peittämättä \^paasti, toiset taas peitettiin illalla klo 7 ja aamulla klo 7 peitteet poistettiin. Tulos oli häm-mästyttäx^ ä: Peitetyissä penkeissä kasv^aneet taimet oli\'at ehtineet vain parin kolme sentin mittaisiksi, vapaasti kasv-aneet taas 2O--30 sentin pituisiksi. Pohjolan valkea ke^yö oli siis kymmenkertaistanut kasvun. -oOo-—• SUOMEN PIENIN MIES Uenee 23-vuotias Armas Pentinmäki, Kar-vian pitäjän kirkon kylästä; hänen (Jatkoa l:lta.?ivnlta> Quebecin naisilla on äänioikeus liittoparlamentin vaaleissa. ..Tämä oikeus annettiin heille v. 1020, jolloin d^n^j^ion hallitus myönsi äänioikeuden kaikille 21 vuotta täyttäneille naisille, jotka ovat Britannian alamaisia. Mutta äänioikeiiden laajentaminen maakunnallisiiö x-aaleihin on maakunnan lainlaatijakunnan ratkaistavissa. Liittohallituksen äänioikeus annettiin naisille v. 1917, mutta se rajoitettiin vain sotilaitten sukulaisiin. Protestien johdosta äänioikeus annettiin seuraavana vuonna kaikille naisille, joilla oli maakunnallinen äänioikeus. Täten Quebecin naiset jäivät sen ulkopuolelle. V. 1920 nämä kuitenkin sisällytettiin liittohallituksen äänioikeutettujen joukkoon., Canadan naisille ei ole, kuten jotkut voivat luulla, vain annetta äänioikeus. Se voitettiin jatkuvan ja väsymättömän' kampanjan johdosta, joka alkoi v. 1878, vaikka se liike ei ollutkaan vallan niin myrskyinen kuin englantilainen liike. Tri Emily Howard Stowen nimi, joka perusti ja johti tätä liikettä ja hänen tyttärensä tri Augusta Stowe GuUen, joka asuu nyt Torontossa, nimi säilyy kaikkien niiden mielissä, jotka antavat arvoa tälle tapahtumalle. Sir John A. Macdonald esitti Canadan parlamentille ensinunäisen naisten äänioikeuden lakiesityksen vuonna 1883. Tämä lakiesitys kumottiin silloin ja sitä seuraavilla kerroilla. V. 1896 vaalilakiin tehty muutos siirsi täniän kysymyksen maakuntien ratkaistavaksi. Täten naiset järjesti\^t erillisen kampanjan kussakin maakunnassa. Läntiset maakunnat, ManitobäjvSas-katchewan ja Alberta hyväksyivät ensimmäiseksi naisten äänioikeuslain V. 1916. Ontario ja British Columbia seurasivat esimerkkiä v. 1917, Nova Scotia v. 1918 ja New Bruns-' wick v. 1919. Kunnalliset äänioikeudet oli useissa tapauksissa myönnetty jo aikaisemmin, mutta siinäkin oli /mutta'. Kunnallinen äänioikeus myönnettiin ainoastaan naimattomille ja leskille. ja Nöya Scotiassa niille naisille, joiden miehUtä äänioikeus oli kielletty. Montrealissa annetaan yksinäiselle naiselle äänioikeus, jos hänellä on kiinteää omaisuutta, mut-ta kun hän menee naimisiin, niin silloin hänestä tulee vähempiarvoinen ja menettää äähioikeutensa. Uudella Seelannilla oh tässä suhr teessä parhain ennätys; naiset saivat siellä äänioikeuden v. 1893. Australiassa se myönnettiin v. 1902, Suomessa 1906, Norjassa v, 1913, Tanskassa-v. 1915 ja 1918 maailmansodan päätyttyä lukuisissa maissa annettiin naisille äänimkeus. Espanjan naiset saivat äänioikeuden v. 1931 ia nykyään ainoastaan takapajui-simpina pidetyt maat kieltävät naisilta äänioikeuden. Täten tosiasiassa se mitä tapahtuu Quebecin naisille kiinnostaa koko maailräaa. A^iime maaliskuussa heidän äänioikeuslakiehdotuksensa esitettiin 15:nnen kerran, ja se kumottiin. Kun pääministeri. M . God-bout sen esittää, niin se tulee neljännentoista kerran käsiteltiiväksi. Canadan täyden demokrätranpiiöles-ta on toivottavaa^ että se layt^ön-nistuisi;' — (N. y ö ^ pituutensa on 105 cm (iioiö orjaflaa 4 ja puoli tumaa). 1939 0i]iiBiimiiiDniiinn I Suurei C^siuuuniiaiiiiiu» Eräs Etel nen oli mo rohjennut O: pin. koska jäätä, joka tenkin on k Jääkaappi Tuli sitten 1 kölasku ja t Niin kallista aikonut ma myynyt liiki No, paikalle joka korjaili sä mukaan, n vt oli säli Emäntä vai lopuksi oike nikko saapui ei jääkaapiss Liike, joka k ottaa tästä selvää ja lä! retkelle. Aluksi hän erikoisempaa päivänä asti kaappi sijait mionsa neek silitti jääkä"! kaapin oyi - kylmiä höjrfj Salaisuus ( tar selitti, e kuoliaaksi. 1 kylmää ilma turhaan? * Neekerit O' nimistään; U timänimiä .Ra "Jobin Kärsi raus,,, "Apost tamentfi'?; pi vista oikeista: Oklahönias ta. mr. jä mrs tänyt k ^ s i% Meningitis. \ tyttärensä'Ap tuina nuo nir sessä: kurkku ja umpisuoleii * Budapestiss teillä ensinm patsas. Taid eräs kuvanveii rarina,-mutta ja lahjojensa ensimmäisiin vuosina on -tä hermosairas ij; sesta on hän ^ittelyihin: net j a ^ s s i a l tisessa -tilassa, tun monta'kei sa^sa, jökä« Ä ä r i ä nuk hypnoottiseen rättänytsuun arvostelijat ^ renmoinen. TSHEKIN ikii H; s^tä puhut ^^akiassa. JBiil slaavilainen- ki |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-11-18-10
