1956-01-28-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
e frakkipakkoa KAUNEUDEN SALAISU^
LIEKKI, the only Finnish .Uteraryweeklr to
Published and priiited by the Vapaus PublisKtog Company
Lumted. ljOO-102 Elm Street West, SudÖuiV, Orftarto-
Rtigistered at the Post Office Department,'bttäwa äs:
second class matter. 'yi..,J^^.:.0::,:./y.'
Hekki Ilmestyy jokaisen viikon lauantaina l^;,jsiyuisena^^
sisältäen parasta kaunokirjallista Ja tieteellij^"luettay
YHDYSVALTOIHIN: _
1 vuosikerta . . . $5.00
6 kuukautta ..:. , . . 2*75?:
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta . . . . . . . . . .$4.00
6 &uukaufcta . . . . . ,>» 2.25
8 kuukauUa . . . . . . . . . 1.50 .• J\::':':-r:':r'^:'^
S^OIÄEENJA MlJUAiiLE XJLiaäja^
l vuoslkertavv.;..... .$5.50 6 k u u l i ^ t t ä ' v i ^.$3.00
, ILMOITUSHINNAT:
ei.OO palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $400. Kuo-lemanilmoltus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisro-väi;
8y $1.00 ja kiitos $1.75. KirjeenvaihtoUmoitukset $2.00
£rikoisliinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisllmottajen
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
«luatantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus PubBsftin^Gömpany Limi--
led. 100-102 Elm Street West. Sudborjr-ÖntarUr. r ~.
Toimitta ja: K. Salo.
Asiamiehille myönnetään 15 prosentin- palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI v: ;
P o. BOX 6^ KUDBURY/ONTARIO
Kulttuuritoimintakausi on nyt parhaillajua ja.k^
kiila haaleilla ja toimintahuonei&tpillä on Hireeliistä
häärinää, sillä tavallisten näytelmä- ja kuoroljQäisuuk-sien
lisäksi on tulossa iiseita suurenipiä kulttuuri-»
juhlia joihin on valmistauduttava huolella.
Ensimmäinen laajempia joukkoja käsittävä'kuittuu^^
ritapahtuma tulee olemaan nuorten näyteimäkil^äilii,
jöksL nyt on neljäs järjestyksessä. Tänä vuonna, kuten
viime vuonnakin, tullaan tämä näyttämötoimintaa
innoittava kilpailu pitämään Sudburyssa, sillä koska
tähän tilaisuuteen odotetaan kilpailujoukikueita Port
Arthurista, Soosta ja Pohjois-Ontarion kauppaloista,
on Sudbury katsottu kaikkein keskeisemmäksi paikalc-si.
Sudburyn Finnish-haali on myöskin hyvin sopiva
kilpailuja varten, ikoska se käsittää avaran katsomon
ja hyvän näyttämön.
Olisi hyvin suotavaa, että kilpailuista tänä vuonna
muodostuisi entistä paremmat siinä mielessä, jotta
niihin osallistuisi yielä paljon useampi kilpailujoukkue
Jkuin tätä eciellisiinvkilpailuihin on osallistunut. Me
olemme jo tulleet näkemään, että nuorilla on innos*
tusta näyttämötoimintaan ja jos mikään, niin juuri
tällaiset toverilliset Jcilpailut tuleyat sitä lisäämään,
samalla kuix ne- antavat lisää kokemusta ja johtavat
läheisempään yhteistoimintaan toisten. paikkakuntien-nuorten
kanssa.
Myöskin vanhemman väestön ja varsinkin näyttä-jnötpimintaan
osallistuvan koikeneemman jouko^, tulisi
olla mukana innostamassa ja ohjaamassa nuoria.
Monilla paikkakunnilla riiippuukin Suuresti vanhemmasta
näyttelijäjoukosta se, joSko nuorista saadaan '
koolle kilpailujoukkue. Jos vanhemmat järjestävät
ohjauksen ja muuten innostavat ^uorta joukkoa on^
melkein varma, että jokaiselta vallankin suuremmalta
paikkakunnalta saadaan kilpailuryhmä Sudburjryn.
Toivotammekin menestystä nuorten jaloille ja kauniille
pyrkimyksille ja keholtamme vanhempaa väestöä
antamaan heille kaiken apunsa.
Elettiin Suomessa kif.Uolakikauden
ensimmäisiä vuosia ja Heisin? n poliisikin
yritti täyttää lainkirjaimen raukais
ta velvollisuuttaan arvoon, säätyyn ja.
sukupuoleen katsomatta. Tästä JyysJä
fattuitin tavallista runsaammin niin-kutsuttuja
pahnoille viemisiä.
Eräänä iltana \'ietettiin eräässä^^kau-
. pungin sivistyneistön klubissa rattoisaa
^•juhlaa, jonka aiheena oli vastalieivottu
; tohtori. Niin tohtori kuin toverinsakin
-olivat pukeutuneet frakkiin. Juhlassa
esitettiin monia maljoja ja tyhjennettiin
•-muutaimia ylimääräisiäkin laseja, pi-
;;de^ ja laulettiin.
vKtiii "herrat puoliyön jälkeen hyväs-tiilessään
-ravintolan ulkopuolella pisti-vät
vfelä lauluksi, vieri heidän viereensä
suuri musta auto, johon lainAartijat
auttoivat herrat tavallista nopeammassa
tempossa. . ' ^
Lyhyen ajelun jälkeen herrat huomia-sivat
olevansa kamarissa, jonka ikku-
_noissa oH kalterit. Tämä huomio ei kuitenkaan
lannistanut heidän mielialaansa,
vaan täysin rinnoin ja hehkuvin innoin
he aloittivat laulun "liu tiefen
Keller .
K.^^itys muodostui oikein kalevalalai-
• j»?iksi kilpalaulannaksi, jossa jokainen
pani parastaan, mitä ääneen, volyymiin
ja rikkauteen tuli ja matalaan loppusoo-loon
osallistui likko kuin ukko housujaan
pidellen, sillä kannattlmet oli ohi-imehheh
otettu. talteen.
Kesken loppusäveliä avautui kamarin
ovi ja sisälle tupsahti Eino Leino tavanomaisessa
prässääimättöinässä asussaan.
Runoilija silmäsi frakkrherroja ja
lausahti:
"Siiokaa anteeksi hyvät herrat, että
olen arkiasussa, mutta täällä ei aikaisemmin
ole ollut frakkipakkoa.^'
KIRJEENVAIHTOA
BiwniMiH,'iimiii» -tr "ir fr
Toinen suuri tilaisuus, johon valmistelut ovat nyt
käynnissä, on ensi kesän laulujuhla, joka pidetään
nyt Torontossa. Laulujuhla, joka on viime vuosina
pidetty joka toinen vuosi, onkin muodostunut aina sen
vuoden suurimmaksi kulttuuritilaisuudeksi ja saanut
vuosi vuodelta aina enenmiän ja enemmän huomiota.
Mikäli tiedossamme on, ovat suurimpien keskuksien
kuorot tällä kertaa entistä ehommassa kunnossa. Niin
on asia ainakin Sudburyssa ja Torontossa, ehkäpä
myöskin Port Arthurissa ja Vancouverissa. Viimeksi
mainitun paikkakunnan musikaaliset voinlat eivät kuitenkaan
matkan pituuden takia ole voineet tähän
mennessä osallistua laulujuhliin, joka tietenkin on
*vahinko, mitä tuskin tänäkään vuonna voidaan välttää.
Jos nyt kuitenkin voidaan järjestää niin, että edellämainittujen
suurten paikkakuntien musikaalisten voimien
lisäksi saadaan laulujuhlille mukaan St. Catha-rinesin,
Soon ja Pohjois-Ontarion keskuksien musikaaliset
voimat, tulee juhlien ohjelma entistä täyteläi-semmäksi.
Niinpä siis kaikki kulttuurin ja erikoisesti
musilcaalisen toiminnan ystävät kaikkialla tekevätkin
Emelia ~r~ Kiitos paljon. Kyllä
se tilansa löytää.
An)a. — Liian yksityi*^kohtainen
niin arkaluontoisesta asiasta. Asia
on tietenkin niitfkuih sariotte, mot-ta
se on hoidettava toisia teitä
myöten. ,.
VUa — Kiitos, osa jää kai seu-
, raavaan numeroon.
J. Junnila — Se noitajuttu on
joutunut odottamaan, mutta ei sitä
o!e i^ivuun heitetty.
Midstakaaltan — että nyt alkaa
. olla aika ryhtyä hankkimaan Hm-oi-tuksia
järjestöiltä ja liike.aiiehiltä
Kalevala-numeroon ja — myöskin
kirjoituksia. '
varmaan parhaansa, että heidän
paikkakimniltaan osallistutaan tähän
maanmiestemme suurimpaan
kulttuuritilaisuuteen.
Nyt olemme taas saapuneet olym-pialaisvuoteen
ja tällä viikolla torstaina
alkoivat Cortinassa, Italiassa
talviolympialaiset, jotka eivät luonnollisestikaan
voi olla iciinnosta-mättamyöslkin
meitä Liekin piiriin
kuuluvia kulttuuri-ihmisiä, sillä
onhan fyyskulttuuri läheisessä kosketuksessa
henkisen kulttuurin
kanssa. Molemmat' kehittävät ihmistä
paremmaksi ja jalommaksi
ja ovat siis juuri niitä kehitysmuo-toja,
joiden pariin meidän tulisi
kyetä nuorisomme johtamaan.
Tällä 'kerralla me luonnollisesti
emme voi muuta kuin pitää peukaloa
pystyssä sen puolesta, että
meidän nuorillamme, Canadan nuorilla,
olisi onnea näissä kansojen
välisissä toverillisissa voiman ja
taidon lyiittelöissä ja että myöskin
meidän vanhan kotimaamme Suonien
pojat ja tyttäret voisivat pitää
korkealla vanhaa urheilukun-niaansa.
K. S.
OSMEETTISTEN aineiden tuottajat ovat suuren
pelon vallassa.^ Heitä kauhistuttaa ajatus, että
nykyaikaiset tytöt huomaavat eräänä päiyähä olevansa
kyllin puoleensavetäviä alistumatta kaikenlaisten sekoitusten
orjiksi. Kosmeettisen teollisuuden, alalla on
kaksi nimeä kohonnut yläpuolelle muita. Helene
Rubinstein ja Elisabeth Arden ovat lyöneet.miljoonia
"naisen ikuisella kauneudella".'He ovat psahneet käyttää
hyväkseen nuoren tytön ja n^^ halua
olla kaiJkistä kaunein. Kyrönieriiin ihiljoonu kohoavilla
ansioillaan pitää toinen heistä yllä satumaista
kilpahevostallia ja toinen yhtä iiukke-kokoelmaa.
• /
Elisabeth Arden alkoi ursinsa erään niew^yorJtiiaisen
kauneuhoitolan kassanhoitajana. Siihen aikaan ei näitä
laitoksia arvostettu vielä kovinlkaän 'korkealle, päinvastoin
niitä pidettiin eh neitosten
kaunistautuhiispa:"kköiria; E^ Arden usfkoi kui-tenkin
viiorenvarrnasti kaiuieushoitola-iajätiikseen jä
opittuaan änmiatin hän uhrasi kaikki säästönsä perustaakseen
oman liikkeen. Joldn aika kului suuressa
puutteessa, mutta sitten häntä tkohtasi sattuma. V.
1912 julkaisi eras amerikkalainen, arvovaltainen viikkolehti
kir joitu!ksen, jossa suositteli hillittyä maalaus-,
ta myös "parö*npien piirien*' naisille. T kirjoituksen
johdosta «lähtivät nailet liikkeelle kartuttamaan
Elisabeth Ardenin miljoonia.
Helene Rubinsteinin tehdas syntyi sattumalta. Helene,
joka oli syntynyt Krakovassa, joutui lapsena erään
engiantilaisen perheen luokse Australiaäh. Hän oli
kaunis ja hän sanoi ihonsa salaisuuden piilevän eräässä
voiteessa, jota hänen äitinsä valniisti. Kun ihmiset
pyysivät häneltä tölkin tätä voidetta, käsitti Helene
uransa aukeavan edessään. Hän pani ilmoituksen lehteen
ja möi etukäteen 15 tuhatta tölkki ja sai etukäteen
myös suiuren summan rahaa" Ansaitakseen
enemrnän päätti, Rubinstein pystyttää ;^räänlaisen
"tieteellisen" neuvolan asiakkailleen, joille hän neuvoi
ihon hoitoa omilla tuotteillaan. Onn^ JjkrtM Heleneäj
hän jätti Australmn ja matkusti liohtoos josta
hankki itselleen kokonaisen huvilan Ja alkoi taistelua
pahinta kilpailijaansa, Elisabeth Ardenia vastaan. Viime
vuosien kuluessa ori kosmeettanen teollisuus vuollut
ennennäkemättonuä voittoja. Rifckäat ja kuuluisat
amerrkkalaiset ovat pistäneet likoon jöpelkäst
vaahtokylpyihin mm. v. 1950 900 miljoonaa markkaa.
Viisikertainen määrä on uponnut kynsien kiilloitus-aineisiih,
heljästoistakertainerisunmiä huulipuna ja'
viisikymmenkertainen rahamäärä parfyymeihin. Suurin
osa noistamiljardeista on sujahtahut Elisabeth Ar-denin
ja Helene Rubinsteinin taskuihin, toimelle ratsutallin
ylläpitämiseksi jä toisdle nukkekokoelman laajentamiseksi.
; '
Kysymykseksi väin jää ovatko nämä sotkut ja sai-"
vat kaikissa tapäilksissa todella hyödyllisiä iholle vai
muodostuvatko he ihon tuhoiksi ja yleisön herkkäuskoisuuden
hävittäjäksi.'
Kauneuden hoitö on timhettu jo antiikin ajoilta asti..
Kuuluisia olivat jb Poppean aäsinmaitokylvyt Muhammed
värjäsi partansa hennalla ja seuraajiensa arvostelua
välttääkseen kertoi, että enkeli itse ehdotti
hänelle sitä reseptiä. Laajan levikin saivat keskiajalla
hajuvedet :ja erilaiset esänssitr, joita saatiin tislaamalla
kukkia. Nämä esanssit sekoitettiin alkoholiin, kuten
nytkin esimerkiksi Eau de Colognea valmistettaessa.
Ne olivat voimakkaita ja läpitunkevia tuoksuja, joiden
tarkoituksena oli saada hien löyhkä häviämään. Keskiajan
haisten ja miesten vähäinen siisteys-saa selityksensä
siitä, että oli synti riisua itsensä alasti'kylpyä-vai'ten.
Vähitellen alkeellisemmat hygenian muodot
saivat kuitenkin jalansijaa. Kansa peseytyi enemmän.
Vaateliaampi naisväki ikylpi mantelipuun maidossa tai
kirsikan mehussa. Kim sitten haluttiin täydentää kosmeettisten
aineiden tuotantoa asianmukaisilla koneilla
ja laitteilla, saattoivat sen tehdä vain kaikkein varakkaimmat
yrittäjät, sillä kallista oli tarveaineiden keruu
ja kallista tuotannon edistäminen. Mutta kun vuosisatamme
ensimmäisinä vuosrkymmenina. kyettiin kemiallisesti
jo valmistamaan 'kaikkia mahdollisia tuoksuja
erilaisilla kojeilla, auikeni kosmeettisten aineiden
tuotannolle laajat mahdollisuudet. Näiden aineiden-käyttö
levisi sangen laajoihin piireihin ja tuotti suuna
voittoja tehtailijoille.
Muutamien vuosien kohun jälkeen alkoi terve järki
voittaa alaa ja kosmeettisia aineita alettiin myydä entistä
vähemmän. Näin puhkesi taistelu terveen jär-
.jen ja tuottajien juonikkaan keinottelun välillä. Viimeksimainitut
käyttivät hyväkseen kaikkia mahdollisia
tieteen viimeisimpiä keksintöjä saadaikseen vakuuttavalta
tuntuvan maineen tuotteilleen. Niin muuttuivat
vähitellen tavalliset öljyrasvat vitamiinirasvoiksi ja
vähitellen tieteen mukana jops^hormoonirasvoiksi-Ter
veesti ajatteleva tytön järki oli pois huitaistu kauneus-lääkkeiden
käden viittauksesta. Mutta tällä hetkellä
Sivu 2 Lauantaina; iämdukutäi^^e j^älvänau'1956
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 28, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-01-28 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki560128 |
Description
| Title | 1956-01-28-02 |
| OCR text | e frakkipakkoa KAUNEUDEN SALAISU^ LIEKKI, the only Finnish .Uteraryweeklr to Published and priiited by the Vapaus PublisKtog Company Lumted. ljOO-102 Elm Street West, SudÖuiV, Orftarto- Rtigistered at the Post Office Department,'bttäwa äs: second class matter. 'yi..,J^^.:.0::,:./y.' Hekki Ilmestyy jokaisen viikon lauantaina l^;,jsiyuisena^^ sisältäen parasta kaunokirjallista Ja tieteellij^"luettay YHDYSVALTOIHIN: _ 1 vuosikerta . . . $5.00 6 kuukautta ..:. , . . 2*75?: TILAUSHINNAT: 1 vuosikerta . . . . . . . . . .$4.00 6 &uukaufcta . . . . . ,>» 2.25 8 kuukauUa . . . . . . . . . 1.50 .• J\::':':-r:':r'^:'^ S^OIÄEENJA MlJUAiiLE XJLiaäja^ l vuoslkertavv.;..... .$5.50 6 k u u l i ^ t t ä ' v i ^.$3.00 , ILMOITUSHINNAT: ei.OO palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $400. Kuo-lemanilmoltus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisro-väi; 8y $1.00 ja kiitos $1.75. KirjeenvaihtoUmoitukset $2.00 £rikoisliinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisllmottajen on lähetettävä maksu etukäteen. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava «luatantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus PubBsftin^Gömpany Limi-- led. 100-102 Elm Street West. Sudborjr-ÖntarUr. r ~. Toimitta ja: K. Salo. Asiamiehille myönnetään 15 prosentin- palkkio. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: LIEKKI v: ; P o. BOX 6^ KUDBURY/ONTARIO Kulttuuritoimintakausi on nyt parhaillajua ja.k^ kiila haaleilla ja toimintahuonei&tpillä on Hireeliistä häärinää, sillä tavallisten näytelmä- ja kuoroljQäisuuk-sien lisäksi on tulossa iiseita suurenipiä kulttuuri-» juhlia joihin on valmistauduttava huolella. Ensimmäinen laajempia joukkoja käsittävä'kuittuu^^ ritapahtuma tulee olemaan nuorten näyteimäkil^äilii, jöksL nyt on neljäs järjestyksessä. Tänä vuonna, kuten viime vuonnakin, tullaan tämä näyttämötoimintaa innoittava kilpailu pitämään Sudburyssa, sillä koska tähän tilaisuuteen odotetaan kilpailujoukikueita Port Arthurista, Soosta ja Pohjois-Ontarion kauppaloista, on Sudbury katsottu kaikkein keskeisemmäksi paikalc-si. Sudburyn Finnish-haali on myöskin hyvin sopiva kilpailuja varten, ikoska se käsittää avaran katsomon ja hyvän näyttämön. Olisi hyvin suotavaa, että kilpailuista tänä vuonna muodostuisi entistä paremmat siinä mielessä, jotta niihin osallistuisi yielä paljon useampi kilpailujoukkue Jkuin tätä eciellisiinvkilpailuihin on osallistunut. Me olemme jo tulleet näkemään, että nuorilla on innos* tusta näyttämötoimintaan ja jos mikään, niin juuri tällaiset toverilliset Jcilpailut tuleyat sitä lisäämään, samalla kuix ne- antavat lisää kokemusta ja johtavat läheisempään yhteistoimintaan toisten. paikkakuntien-nuorten kanssa. Myöskin vanhemman väestön ja varsinkin näyttä-jnötpimintaan osallistuvan koikeneemman jouko^, tulisi olla mukana innostamassa ja ohjaamassa nuoria. Monilla paikkakunnilla riiippuukin Suuresti vanhemmasta näyttelijäjoukosta se, joSko nuorista saadaan ' koolle kilpailujoukkue. Jos vanhemmat järjestävät ohjauksen ja muuten innostavat ^uorta joukkoa on^ melkein varma, että jokaiselta vallankin suuremmalta paikkakunnalta saadaan kilpailuryhmä Sudburjryn. Toivotammekin menestystä nuorten jaloille ja kauniille pyrkimyksille ja keholtamme vanhempaa väestöä antamaan heille kaiken apunsa. Elettiin Suomessa kif.Uolakikauden ensimmäisiä vuosia ja Heisin? n poliisikin yritti täyttää lainkirjaimen raukais ta velvollisuuttaan arvoon, säätyyn ja. sukupuoleen katsomatta. Tästä JyysJä fattuitin tavallista runsaammin niin-kutsuttuja pahnoille viemisiä. Eräänä iltana \'ietettiin eräässä^^kau- . pungin sivistyneistön klubissa rattoisaa ^•juhlaa, jonka aiheena oli vastalieivottu ; tohtori. Niin tohtori kuin toverinsakin -olivat pukeutuneet frakkiin. Juhlassa esitettiin monia maljoja ja tyhjennettiin •-muutaimia ylimääräisiäkin laseja, pi- ;;de^ ja laulettiin. vKtiii "herrat puoliyön jälkeen hyväs-tiilessään -ravintolan ulkopuolella pisti-vät vfelä lauluksi, vieri heidän viereensä suuri musta auto, johon lainAartijat auttoivat herrat tavallista nopeammassa tempossa. . ' ^ Lyhyen ajelun jälkeen herrat huomia-sivat olevansa kamarissa, jonka ikku- _noissa oH kalterit. Tämä huomio ei kuitenkaan lannistanut heidän mielialaansa, vaan täysin rinnoin ja hehkuvin innoin he aloittivat laulun "liu tiefen Keller . K.^^itys muodostui oikein kalevalalai- • j»?iksi kilpalaulannaksi, jossa jokainen pani parastaan, mitä ääneen, volyymiin ja rikkauteen tuli ja matalaan loppusoo-loon osallistui likko kuin ukko housujaan pidellen, sillä kannattlmet oli ohi-imehheh otettu. talteen. Kesken loppusäveliä avautui kamarin ovi ja sisälle tupsahti Eino Leino tavanomaisessa prässääimättöinässä asussaan. Runoilija silmäsi frakkrherroja ja lausahti: "Siiokaa anteeksi hyvät herrat, että olen arkiasussa, mutta täällä ei aikaisemmin ole ollut frakkipakkoa.^' KIRJEENVAIHTOA BiwniMiH,'iimiii» -tr "ir fr Toinen suuri tilaisuus, johon valmistelut ovat nyt käynnissä, on ensi kesän laulujuhla, joka pidetään nyt Torontossa. Laulujuhla, joka on viime vuosina pidetty joka toinen vuosi, onkin muodostunut aina sen vuoden suurimmaksi kulttuuritilaisuudeksi ja saanut vuosi vuodelta aina enenmiän ja enemmän huomiota. Mikäli tiedossamme on, ovat suurimpien keskuksien kuorot tällä kertaa entistä ehommassa kunnossa. Niin on asia ainakin Sudburyssa ja Torontossa, ehkäpä myöskin Port Arthurissa ja Vancouverissa. Viimeksi mainitun paikkakunnan musikaaliset voinlat eivät kuitenkaan matkan pituuden takia ole voineet tähän mennessä osallistua laulujuhliin, joka tietenkin on *vahinko, mitä tuskin tänäkään vuonna voidaan välttää. Jos nyt kuitenkin voidaan järjestää niin, että edellämainittujen suurten paikkakuntien musikaalisten voimien lisäksi saadaan laulujuhlille mukaan St. Catha-rinesin, Soon ja Pohjois-Ontarion keskuksien musikaaliset voimat, tulee juhlien ohjelma entistä täyteläi-semmäksi. Niinpä siis kaikki kulttuurin ja erikoisesti musilcaalisen toiminnan ystävät kaikkialla tekevätkin Emelia ~r~ Kiitos paljon. Kyllä se tilansa löytää. An)a. — Liian yksityi*^kohtainen niin arkaluontoisesta asiasta. Asia on tietenkin niitfkuih sariotte, mot-ta se on hoidettava toisia teitä myöten. ,. VUa — Kiitos, osa jää kai seu- , raavaan numeroon. J. Junnila — Se noitajuttu on joutunut odottamaan, mutta ei sitä o!e i^ivuun heitetty. Midstakaaltan — että nyt alkaa . olla aika ryhtyä hankkimaan Hm-oi-tuksia järjestöiltä ja liike.aiiehiltä Kalevala-numeroon ja — myöskin kirjoituksia. ' varmaan parhaansa, että heidän paikkakimniltaan osallistutaan tähän maanmiestemme suurimpaan kulttuuritilaisuuteen. Nyt olemme taas saapuneet olym-pialaisvuoteen ja tällä viikolla torstaina alkoivat Cortinassa, Italiassa talviolympialaiset, jotka eivät luonnollisestikaan voi olla iciinnosta-mättamyöslkin meitä Liekin piiriin kuuluvia kulttuuri-ihmisiä, sillä onhan fyyskulttuuri läheisessä kosketuksessa henkisen kulttuurin kanssa. Molemmat' kehittävät ihmistä paremmaksi ja jalommaksi ja ovat siis juuri niitä kehitysmuo-toja, joiden pariin meidän tulisi kyetä nuorisomme johtamaan. Tällä 'kerralla me luonnollisesti emme voi muuta kuin pitää peukaloa pystyssä sen puolesta, että meidän nuorillamme, Canadan nuorilla, olisi onnea näissä kansojen välisissä toverillisissa voiman ja taidon lyiittelöissä ja että myöskin meidän vanhan kotimaamme Suonien pojat ja tyttäret voisivat pitää korkealla vanhaa urheilukun-niaansa. K. S. OSMEETTISTEN aineiden tuottajat ovat suuren pelon vallassa.^ Heitä kauhistuttaa ajatus, että nykyaikaiset tytöt huomaavat eräänä päiyähä olevansa kyllin puoleensavetäviä alistumatta kaikenlaisten sekoitusten orjiksi. Kosmeettisen teollisuuden, alalla on kaksi nimeä kohonnut yläpuolelle muita. Helene Rubinstein ja Elisabeth Arden ovat lyöneet.miljoonia "naisen ikuisella kauneudella".'He ovat psahneet käyttää hyväkseen nuoren tytön ja n^^ halua olla kaiJkistä kaunein. Kyrönieriiin ihiljoonu kohoavilla ansioillaan pitää toinen heistä yllä satumaista kilpahevostallia ja toinen yhtä iiukke-kokoelmaa. • / Elisabeth Arden alkoi ursinsa erään niew^yorJtiiaisen kauneuhoitolan kassanhoitajana. Siihen aikaan ei näitä laitoksia arvostettu vielä kovinlkaän 'korkealle, päinvastoin niitä pidettiin eh neitosten kaunistautuhiispa:"kköiria; E^ Arden usfkoi kui-tenkin viiorenvarrnasti kaiuieushoitola-iajätiikseen jä opittuaan änmiatin hän uhrasi kaikki säästönsä perustaakseen oman liikkeen. Joldn aika kului suuressa puutteessa, mutta sitten häntä tkohtasi sattuma. V. 1912 julkaisi eras amerikkalainen, arvovaltainen viikkolehti kir joitu!ksen, jossa suositteli hillittyä maalaus-, ta myös "parö*npien piirien*' naisille. T kirjoituksen johdosta «lähtivät nailet liikkeelle kartuttamaan Elisabeth Ardenin miljoonia. Helene Rubinsteinin tehdas syntyi sattumalta. Helene, joka oli syntynyt Krakovassa, joutui lapsena erään engiantilaisen perheen luokse Australiaäh. Hän oli kaunis ja hän sanoi ihonsa salaisuuden piilevän eräässä voiteessa, jota hänen äitinsä valniisti. Kun ihmiset pyysivät häneltä tölkin tätä voidetta, käsitti Helene uransa aukeavan edessään. Hän pani ilmoituksen lehteen ja möi etukäteen 15 tuhatta tölkki ja sai etukäteen myös suiuren summan rahaa" Ansaitakseen enemrnän päätti, Rubinstein pystyttää ;^räänlaisen "tieteellisen" neuvolan asiakkailleen, joille hän neuvoi ihon hoitoa omilla tuotteillaan. Onn^ JjkrtM Heleneäj hän jätti Australmn ja matkusti liohtoos josta hankki itselleen kokonaisen huvilan Ja alkoi taistelua pahinta kilpailijaansa, Elisabeth Ardenia vastaan. Viime vuosien kuluessa ori kosmeettanen teollisuus vuollut ennennäkemättonuä voittoja. Rifckäat ja kuuluisat amerrkkalaiset ovat pistäneet likoon jöpelkäst vaahtokylpyihin mm. v. 1950 900 miljoonaa markkaa. Viisikertainen määrä on uponnut kynsien kiilloitus-aineisiih, heljästoistakertainerisunmiä huulipuna ja' viisikymmenkertainen rahamäärä parfyymeihin. Suurin osa noistamiljardeista on sujahtahut Elisabeth Ar-denin ja Helene Rubinsteinin taskuihin, toimelle ratsutallin ylläpitämiseksi jä toisdle nukkekokoelman laajentamiseksi. ; ' Kysymykseksi väin jää ovatko nämä sotkut ja sai-" vat kaikissa tapäilksissa todella hyödyllisiä iholle vai muodostuvatko he ihon tuhoiksi ja yleisön herkkäuskoisuuden hävittäjäksi.' Kauneuden hoitö on timhettu jo antiikin ajoilta asti.. Kuuluisia olivat jb Poppean aäsinmaitokylvyt Muhammed värjäsi partansa hennalla ja seuraajiensa arvostelua välttääkseen kertoi, että enkeli itse ehdotti hänelle sitä reseptiä. Laajan levikin saivat keskiajalla hajuvedet :ja erilaiset esänssitr, joita saatiin tislaamalla kukkia. Nämä esanssit sekoitettiin alkoholiin, kuten nytkin esimerkiksi Eau de Colognea valmistettaessa. Ne olivat voimakkaita ja läpitunkevia tuoksuja, joiden tarkoituksena oli saada hien löyhkä häviämään. Keskiajan haisten ja miesten vähäinen siisteys-saa selityksensä siitä, että oli synti riisua itsensä alasti'kylpyä-vai'ten. Vähitellen alkeellisemmat hygenian muodot saivat kuitenkin jalansijaa. Kansa peseytyi enemmän. Vaateliaampi naisväki ikylpi mantelipuun maidossa tai kirsikan mehussa. Kim sitten haluttiin täydentää kosmeettisten aineiden tuotantoa asianmukaisilla koneilla ja laitteilla, saattoivat sen tehdä vain kaikkein varakkaimmat yrittäjät, sillä kallista oli tarveaineiden keruu ja kallista tuotannon edistäminen. Mutta kun vuosisatamme ensimmäisinä vuosrkymmenina. kyettiin kemiallisesti jo valmistamaan 'kaikkia mahdollisia tuoksuja erilaisilla kojeilla, auikeni kosmeettisten aineiden tuotannolle laajat mahdollisuudet. Näiden aineiden-käyttö levisi sangen laajoihin piireihin ja tuotti suuna voittoja tehtailijoille. Muutamien vuosien kohun jälkeen alkoi terve järki voittaa alaa ja kosmeettisia aineita alettiin myydä entistä vähemmän. Näin puhkesi taistelu terveen jär- .jen ja tuottajien juonikkaan keinottelun välillä. Viimeksimainitut käyttivät hyväkseen kaikkia mahdollisia tieteen viimeisimpiä keksintöjä saadaikseen vakuuttavalta tuntuvan maineen tuotteilleen. Niin muuttuivat vähitellen tavalliset öljyrasvat vitamiinirasvoiksi ja vähitellen tieteen mukana jops^hormoonirasvoiksi-Ter veesti ajatteleva tytön järki oli pois huitaistu kauneus-lääkkeiden käden viittauksesta. Mutta tällä hetkellä Sivu 2 Lauantaina; iämdukutäi^^e j^älvänau'1956 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-01-28-02
