1950-01-07-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
. Aivan-toista maata oli loinen etelä-
Vpohjalalneiikiiitlaisiius Ilmpajeu Matti:
'~ i l a t i n isoisä *öli Julia Heikinpoika,
kotoisin Keski-Fohjanmaalta. \'etelistä,
j a sieltä oli isoäitikin. He miiiitti\^t
Uuteenkaarlepyj^yn, maaseurakuntaan.^
josta ostivat Isakas-nimisen talon- ja
täältä taas tiilri^at he Isonkyrön Konisi-laan.
Siellä jatkoi talonligitQa Heiklii
Juhonpoika, kunnes muutti vaimonsa
INIaija Välmän kanssa Ylistaron Pollar
i i n ' j a sieltä imyöhemmin Kainaston
" Haapojalle. Matti oli sj^ntynyt Isossakyrössä
huhtikuussa 1845.
Ylistaron kirkonkirjoissa oit tä§,tä per-
Heestä sangen huonoja mainintoja. Matin
isästä Heikki Haapojasta on merkitty,
että häntä v. 1835 on sakotettu
ensimmäisen erän metsänhaaskaukses-ta,
\\ 1843 ensi kerran juoprumuksesta,
V. 1845 toisen erän juopumuksesta, v.
1846 toisen erän metsänhaaskauksesta,
V. 1851 irtolaisten tai kirjattomain henkilöiden
luonaan pitämisestä, V. 1853
kolmannen kerran .juopumuksesta, v.
1864 kolmannen kerran metsänhaas-kauksesta:
ja heinäin varkaudesta. Myös
on^hänen nimensä kohdalle merkitty:
huolehtii kelinosti lastensa lukemisesta.
CXIatin kaikkia veljiä myös rangaistiin.
\'anhinta Juhoa juopumuksesta, sabatin
rikofksesta Jä maantierauhan häiritsemisestä,
tappeliiksesta j a ihmisrääkkäyk-sestä.
Jaakkoa :samanlaisista rikoksis^
ta. _ llsaMcia; iiiui-tövarkaiidesta j a ih-misrääkkäyksestä;;^!
ja. .koti ' e i -'
7vat-pfleet;'möittfeeti^^^^
sai huQnOttpohjan/kehitykselleen. Isään-,
sä -ei''"^diätt^^sivaärt;jii[oi^ .hakka-sipa
iiäutakivenk haudalleen
Ivpkkplassa, j a lienee kivi vieläkin Ylis-tarori
hautausmaalla. Äidistään Matti
antoi huonomman todistA.iksen, sanoi
hänen estäneen isän kurituksen ja olleen
aina poikain puolella, tekivätpä nämä
pahaa tai hyvää. ' .
[Matti Haapoja oli miesten komeim-pia.
lähes kaksimetrinen mitaltaan ja
hyvin harteikas ja väkevä. Jo nuorena
oli hän peljätty tappelija. Ensi kerran
tuomittiin hänet 22-vuotiaana Vähänkyrön
käräjilli» varkaudesta ja murrosta.
Tästä rikoksesta hän pääsi lyhyemmällä
vankeudella. 'Pitemmäksi ajaksi
joutui hän istumaan, kun hän v. 1870
Ylistaron j a Isonkyrön käräjillä tuomittiin
kuritushuoneeseen taposta kymmeneksi
vuodeksi. Hän oli häissä Ylistaron
Vittingillä tappanut puukolla talo-kas
Heikki Antinp. Impposen Ylistaron
Pelmaan kylästä. Impponen, Matin
ikätoveri, oli hänen juopottelu- ja kor-tinpeluukaverejaan.
Suuri ja roteva
mies oli Impponenkin: juopottelija,
korttipeluri ja tappelija. Molemmat
pyrkivät olemaan "häjyjä", ja.' kun
ka-k^ kukkoa ei sopinut samalle tunkiolle
*%atkaistiin paremmuus puukolla.
Impponen sai kaulaansa puukoniskun
ja kuoli heti.
Kakolassa Matti joutui riitaan toveriensa
kanssa. Hänellä oli aikomus antaa
eräälle härmäläiselle vankitoverilleen
kirveeniskuv.mutta tämä oli varuillaan
ja ehti ennen,- antaen Matille iskun,
joka oli vähällä tappaa hänet. K a -
kolasta päästyään alkoi vasta Haapojaii
varsinainen rosvouselämä. Hän ryöväsi
ja varasti minkä ehti, joutui useat kerrat
vankilaan päästen sieltä joskus karkuunkin.
Ainakin 2 kertaa hänet vangittiin
Ylistaron ja Ilmajoen rajoilla.
Xuo kiinniotot olivat hyvin dramaattisia
tapahtumia, sillä Matti otti lujasti
vastaan. Ensi kerralla hän ampui piilopaikkansa
ovelta kiinniottajiaan kuitenkaan
osaamatta. 'Kiln kiinniottajatkin
olivat aseilla varustetut, täytyi hänen
antautua vangiksi. Toisella kerralla
ei hänellä ollut ampuma-asetta,
vaan lähti hän pakoon, hyvä juoksija
kun oli. 'Mutta joukossa oli eräs nuori
renkimies, joka oli vielä parempi juoksija.
Tämä seurasi Mattia ja kun tämä
(Jatkoa)
lopulta väsyi ulikasi nuorukainen ampua
hänet, ellei seisahdu, vaikkei takaa-aja-j
a l la ampuma-asetta ollutkaan. Matin
täji;yi seisahtua j a n i in ehtivät toiset
'miehet ja vangitsivat hänet.
Haapoja oli julmimpia ja raaimpia
rosvoja mitä tässä maassa on milloinkaan
ollut. Ihmishenki ei hänelle paljon
maksanut, kylmäverisesti hän murhia
teki, Ylistaron kirkonkirjoissa on
merkitty, että hän 14. 1. 1891 Hausjärven
kihlakunnanoikeudessa tuomittiin
4:nnen kerran varkaudesta ja murhalta
mestattavaksi, mutta tuomio muutettiin
elinkautiseksi pakkotyöksi Siperian
kaivannoissa. Sitä ennen oli hänen t i lillään
kuitenkin monia muita murhia ja
rosvouksia, tappoipa hän kylmäverisesti
naisenkin, tämän koettaessa puolustaa
kotiaan. Myös Matti pelasi toisinaan
suurta herraa, ajeli komeissa turkeissa
ja eleli hotelleissa. Hänen naisseikkailu
istaan on paljon puhuttu ja selvää onkin,
että tuollainen komea ilmestys sai
naisten sydämet palamäap. Paljonhan
kerrottiin aikoinaan siitä, kuinka M a t i l da
Wrede oli jhakuntit M tämän
ollessa Hakolassa; ^ |a miten M a t t i siellä
muka tuli sjmnintuntoon ja muuttui ta^
män aatelisnaisen vaikutuksesta usko-yaiseksi,
Eräs ^^^^ hiljattain
kirjoitettu tästä ifätin Kakbla-vaiheesta
ja Mnen suhteestaan Matilda
Wredeen, mutta vaikuttaa sanottu tekele
kovin epäuskottavalta ja tekaistulta.
Jos tämä ehkä kylmäverisin ja raain
murhamies ja rosvo mikä koskaan on
""Suomessa syntynyt olisi todella tullut
uskonnolliseen herätykseen, niin tuskinpa
hän olisi tällaisessa mielentilassa
raa'asti murhannut vartijaansa.
Matti joutui Siperiaan jo i880-Iuvul-la,
mutta karkasi sieltä, jolla karkumatkalla
tappoi Sutkin, ja kerrotaan hänen
siellä tehneen muitakin murhia. Kun
hänet toisen kerran tuomittiin Siperiaan
ei häntä sinne viety, vaan jätettiin K a -
kolaan elinkaudelle. Siellä hän pian sen
jälkeen kun oli murhannut vartijansa,
hirtti itsensä 1896. Ruumis joutui Helsingin
yliopiston anatoom^seen laitokseen
lääkärikokelasten leikeltäväksi, ja
luuranko on siellä vieläkin. Sitä kuljetettiin
viime talvena ''varo varasta"
näyttelyissä ympäri Suomen, ja harvinaisen
rotevan 'miehen luusto se oli. —
Sen ajan henkeä kuvaavana mainitta-koon^
että anatoomisella laitoksella M a tin
ruumista leikeltäessä muuan lääketieteen
ylioppilas nylki Matih säärinähän
ja vei sen nahkurille valmistettavaksi.
Muuan nahkurinoppilas teki
tästä nahasta kisällinäytteen, ns. shag-riininahkaa
ja esitti sen nahkurien ammattiyhdistyksen
lautakunnalle hyväk-
S3'ttäväksi, mutta sitä ei kuitenkaan
hyväksytty. Ylioppilas kuitenkin teetti
tästä säärinähän kappaleesta kirjan-kannet.
Siinä lyhyesti Pohjanmaan kuuluisimman
rosvon surulliset vaiheet.
Otettakoon tähän vielä myös erään
varsinaisen puukkojunkkarin elämänvaiheista
hiukkasen, sen mukaan kuin
tunnettu kotiseutututkija, nyt jo manalle
mennyt lääninrovasti Alanen on
niistä Kauhavan kirkonkirjain mukaan
kertonut.
Tämä puukkojunkkari oli myös kau-havalainen,
nimeltään Juho Matinpoika
Sippola, tunnetummalla nimellään
Sippolan Janne. Hän syntyi talokkaan
poikana Kauhavan Sippolassa huhtikuussa
1838. (Huhtikuussa olivat .syntyneet
myös Sutki ja Haapoja! Onkohan
tämä kuukausi erikoisen kiitollinen^
rikollisen taimen kehittymiselle?) Isä
kuoli Jannen ollessa vielä lapsi, j a hänen
sanotaan kuolleen sydäntautiin, joka
johtui siitä, että hän joutui menettämään
talonsa kytövalkeasta päässeen
metsävalkean vuoksi. Tuo kulo poltti
suureksi osaksi Sippolan, Näykin, Saari-maan
ja Kalliokosken kylien metsät ja
korvaukset olivat niin suuret, että talo
meni.
Äiti ei pystynyt paljonkaan hillitsemään
v i l l in pojan luonnetta, ja Janne
tappeli j a teki paliojaan jo poikasena
enemmän kuin toiset ikäisensä, jfb 17-
vuotiaana joutui hän ensi kerran tekemisiin
oikeuden kanssa. Y^hdessä erääir
toverin Kanssa ryösti hän Hölsöpakka-nimisen
kortesjärveläisen ja pieksivät
hänet. Pojat saivat vesileipätuomion.
Jannen toimista töissä kerrotaan, että
hän oli laiska j a huolimaton. Ku i i ei
elopelloHa ollut siltoja täytti Janne ojat
lyhteillä ja ajeli ylitse. Hevoset hän
piteli pahoin j a pilasi varsat. alutta i l lan
tullen oli hän miestä, ja samoin aina
päästessään häihin tai. tanssiti|äisimk-siin.
Aina oli puukko löyhänä tupessa,
Ja joukkotaptpeluissa oli Janne johtaja.
" Hänen luonnettaän kuvaavana keri^tta-
: koon seuraavat tapaukset:
yii-Näykissä pelattiin korttia. Häv
neen piti mennä %'arastamaan naapuritalosta
lammas, joka sitten keitettäisiin
ja syötäisiin. Janne hävisi ja lähti varkaisiin.
Mutta hän ottikin pelitoverinsa,
Yli-iNäyidn isännän navetasta lampaan.
Se syötiin ja juhlittiin, ja vasta
myöhemmin huomasi Yli-Xäykki, että
olikin juhlittu oman lammasnavetan an-timilla.
Kun isäntä tästä Jannelle rähisi
sai hän '"tääkin turpaansa ja vähän l i -
saa .
Mutta mi|vään sankari ei Janne ollut.
Kerran meni häia yöllä naapurinsa Juho
Sippolan ovelle kolkuttelemaan, ja kun
Sippola aukasi oven ampui Janne häntä
pistoolilla, kuitenkaan osaaimatta, ja
pötki sitten pakoon. Mutta Juho-isäntäpä
päiniii heti Jamien perässä tämän
kotiin, ottaen !Mikki-veljensä mukaansa,
ia siellä he jjieksivät Jannen vaskihe-laisella
tuppivyöllä niin että "selkä oli
vielä viikon päästä punaisella ruvella",
Janne pääsi miesten käsistä pakoon.
Toista kertaa ei Janne yrittänyt näiden
miesten päteneillä miestellä.
Monet olivat ne tappelut, joihin Janne
otti osaa, mutta hurjimpia lienee ollut
Kauhavan Eskolassa Näykin Aleksin
ja Amalia Eskolan häissä. Pienempiä
puukotuksia ja tappeluja oli jo päivän
kuluessa tapahtimut, kun illan hämärtyessä
kuuluisimmat puukkojunkkarit Sippolan
Janne, Pollarin Jussi, Lapinsaaren
l i s k a ja '•Musta-Jussi" alkoivat parit-tain
Janne ja Juho Pollari vastakkain,
samoin Lapinsaaren liska ja jMusta-Jussi
huhtoa toisiaan puukoilla. Pakokauhu
syntyi tuvassa. Kaikki hyökkäsivät
ulos, paitsi nuo kaksi paria, jotka koettivat
hosua puukoilla minkä ennättivät
kulkien ympäri tupaa. Kun Musta-
Jussi huomasi joutuvansa tappiolle, särki
hän ikkiraan ja yritti hypätä ulos.
ITlos hän pääsikin, mutta hypätessään
hän sai hän iskun Iikan puukosta, niin
että kaatui kuolleena pihalle. Vähää
ennen oli hän pyytänyt ruokaa emännältä,
'"'ettei ruumista avattaessa sanottaisi
Mustan-Jussin kuolleen nälkään",
kuten hän pilkallisesti oli sanonut, kohtaloaan
aavistellen.
Jannekin oli saanut puukoniskuja,
mutta hän oli myös iskenyt vastusta-jaansa-
n!in'^'pahoi% että Jämäoli tuu-perluhijt
Jätttirle-Svismat kuitenkaäh
kuoliniskua., Pahemmin kuitenkin' kävi
Jannelle hänen tullessa •tuvasta p i halle.
Siellä kohtasi häntä vastustajan-sa
• veli Titomas, joka jskii Jannea puukolla-
niskaan min, että hänkin kaatui
pihamaalle, ehtien kuitenkin siiä ennen
antaa Tuomaalle iskun, josta tämä vaipui
maahan. Kumpikaan ei ollut kuitenkaan
kuolettavasti haavoittunut.
Hääm^not. keskeytyivät, kun yksi maksusi
kuolleena ja toisia enemmän tai
vähemmän haavoittuneina sisällä j a u l kona.
Verta oli pihalla ^ j a huoneissa,
huutoa, naisten itkua ja valitusta kuu
lui illan pimeässä. Sitojamuijat j.
kruununmiehet saivat hoidella häät loppuun.
Tällaisessa elämässä Jannen nuoruus
kului. Paitsi A-arkain hevosella-ajoa ja
lammasten varkautta harjoitti hän aina
välillä suurempiakin varkauksia. Tämmöinen
oli aiheena myös Jannen tuomitsemiseen
Siperiaan. Hän oli tovereineen
igräältäir joka myöskin kuului hänen
seuraansa, Kustaa Perälältä, varastanut
tämäii perintörahoja 60 hopearuplaa.
, JcSrine luuli, et|ä hän oli näistä
rahoista saanut osalleen liian vähän,
ja, kfintoi senyuolvsi salaista \'ihaa näitä,
vallankin serkkuansa Iisakki Esko-Ä
kohtaan. Tä:tä li^li/olan ^'Pikku-
''IfMKaa" pidettiin,,, rohkeampana. ^ tappe-_
Iljana kuin Jannea, j a luonteeltaan hän
^"olikin' oikea.' ilkinvys. I isakki -oli- pieni' j a '
hento mies, joka vain pmikolla pystyi
miestä vastustamaan. Janne taas oli
KiiytännöUisin,
Imusielsa ja yleisin
puutarha-marja,
mitä
• koskaan kas-
• valetaan.
•f;iui;i kaunis. uu»!
marja kasvaa 'aienu;-
oisJä ensi vuonna. Se
o u erittäin mainio
pii.r.akka"u valuviRtiik-sQSiia
ja myöskin f i i i -
lötliivUksi. Son nato
ou isanipi kuin taval.
l i s en mii-tikan. Sitä
voi keittää omcniv.-!),
sitruunan tai muiden bappamieo hedelmäin
kanosa hyytelöksi' ( j e l l y ) . Se kasvaa helpoMli
minkälaiecBäa niaassa tahansa. Täiuä mainio
-uarja miullytliiä i c i l ä.
(lOc paketti) (3 pakettia 25c)
• ($1 iiHssi) p©stlvapaasti
V A P A A S T I meidän Iso v. 1950
siemen- ja Saimikirjainine.
(EDWIN SUKSI)
Valtuutettu asiamies
Järjestämme
tai
Edustamme kaikkia johtavimpia
valtamerilinjoja. Suunnitelles-sanne
huvimatkaa Suomeen tai
muihin Euroopan maihin, voitte
luottamuksella k ä ä n t y ä puoleemme
lippu- y.m. matkaa koskevissa
asioissa.
AVUSTAÄIME TEITÄ PASSINNE JA
VIISUMINNE HANKINNASSA.
PYYDETTÄESSÄ L Ä H E T Ä M M E
TEILLE YKSITYISKOHTAISET OHJEET
KAIKISTA MATKAA KOSKEVISTA
KYSYMYKSISTÄ.
® Tämän vuoden kulkuvuoroi;
on nyt järjestetty.
Ä Tilatkaa liytlipaikkanne nyt!
• Ainoastaan rajoitettu määrä
palkkoja jälellä.
[ency
EBWm SUKSI
Vaituuterra asiamies
Bos 69 Sudbui^, Onf.
miM2STMm, Tmmmjum 7.PAHTANA, 1950 SIVXJ s
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 7, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1950-01-07 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki500107 |
Description
| Title | 1950-01-07-09 |
| OCR text | . Aivan-toista maata oli loinen etelä- Vpohjalalneiikiiitlaisiius Ilmpajeu Matti: '~ i l a t i n isoisä *öli Julia Heikinpoika, kotoisin Keski-Fohjanmaalta. \'etelistä, j a sieltä oli isoäitikin. He miiiitti\^t Uuteenkaarlepyj^yn, maaseurakuntaan.^ josta ostivat Isakas-nimisen talon- ja täältä taas tiilri^at he Isonkyrön Konisi-laan. Siellä jatkoi talonligitQa Heiklii Juhonpoika, kunnes muutti vaimonsa INIaija Välmän kanssa Ylistaron Pollar i i n ' j a sieltä imyöhemmin Kainaston " Haapojalle. Matti oli sj^ntynyt Isossakyrössä huhtikuussa 1845. Ylistaron kirkonkirjoissa oit tä§,tä per- Heestä sangen huonoja mainintoja. Matin isästä Heikki Haapojasta on merkitty, että häntä v. 1835 on sakotettu ensimmäisen erän metsänhaaskaukses-ta, \\ 1843 ensi kerran juoprumuksesta, V. 1845 toisen erän juopumuksesta, v. 1846 toisen erän metsänhaaskauksesta, V. 1851 irtolaisten tai kirjattomain henkilöiden luonaan pitämisestä, V. 1853 kolmannen kerran .juopumuksesta, v. 1864 kolmannen kerran metsänhaas-kauksesta: ja heinäin varkaudesta. Myös on^hänen nimensä kohdalle merkitty: huolehtii kelinosti lastensa lukemisesta. CXIatin kaikkia veljiä myös rangaistiin. \'anhinta Juhoa juopumuksesta, sabatin rikofksesta Jä maantierauhan häiritsemisestä, tappeliiksesta j a ihmisrääkkäyk-sestä. Jaakkoa :samanlaisista rikoksis^ ta. _ llsaMcia; iiiui-tövarkaiidesta j a ih-misrääkkäyksestä;;^! ja. .koti ' e i -' 7vat-pfleet;'möittfeeti^^^^ sai huQnOttpohjan/kehitykselleen. Isään-, sä -ei''"^diätt^^sivaärt;jii[oi^ .hakka-sipa iiäutakivenk haudalleen Ivpkkplassa, j a lienee kivi vieläkin Ylis-tarori hautausmaalla. Äidistään Matti antoi huonomman todistA.iksen, sanoi hänen estäneen isän kurituksen ja olleen aina poikain puolella, tekivätpä nämä pahaa tai hyvää. ' . [Matti Haapoja oli miesten komeim-pia. lähes kaksimetrinen mitaltaan ja hyvin harteikas ja väkevä. Jo nuorena oli hän peljätty tappelija. Ensi kerran tuomittiin hänet 22-vuotiaana Vähänkyrön käräjilli» varkaudesta ja murrosta. Tästä rikoksesta hän pääsi lyhyemmällä vankeudella. 'Pitemmäksi ajaksi joutui hän istumaan, kun hän v. 1870 Ylistaron j a Isonkyrön käräjillä tuomittiin kuritushuoneeseen taposta kymmeneksi vuodeksi. Hän oli häissä Ylistaron Vittingillä tappanut puukolla talo-kas Heikki Antinp. Impposen Ylistaron Pelmaan kylästä. Impponen, Matin ikätoveri, oli hänen juopottelu- ja kor-tinpeluukaverejaan. Suuri ja roteva mies oli Impponenkin: juopottelija, korttipeluri ja tappelija. Molemmat pyrkivät olemaan "häjyjä", ja.' kun ka-k^ kukkoa ei sopinut samalle tunkiolle *%atkaistiin paremmuus puukolla. Impponen sai kaulaansa puukoniskun ja kuoli heti. Kakolassa Matti joutui riitaan toveriensa kanssa. Hänellä oli aikomus antaa eräälle härmäläiselle vankitoverilleen kirveeniskuv.mutta tämä oli varuillaan ja ehti ennen,- antaen Matille iskun, joka oli vähällä tappaa hänet. K a - kolasta päästyään alkoi vasta Haapojaii varsinainen rosvouselämä. Hän ryöväsi ja varasti minkä ehti, joutui useat kerrat vankilaan päästen sieltä joskus karkuunkin. Ainakin 2 kertaa hänet vangittiin Ylistaron ja Ilmajoen rajoilla. Xuo kiinniotot olivat hyvin dramaattisia tapahtumia, sillä Matti otti lujasti vastaan. Ensi kerralla hän ampui piilopaikkansa ovelta kiinniottajiaan kuitenkaan osaamatta. 'Kiln kiinniottajatkin olivat aseilla varustetut, täytyi hänen antautua vangiksi. Toisella kerralla ei hänellä ollut ampuma-asetta, vaan lähti hän pakoon, hyvä juoksija kun oli. 'Mutta joukossa oli eräs nuori renkimies, joka oli vielä parempi juoksija. Tämä seurasi Mattia ja kun tämä (Jatkoa) lopulta väsyi ulikasi nuorukainen ampua hänet, ellei seisahdu, vaikkei takaa-aja-j a l la ampuma-asetta ollutkaan. Matin täji;yi seisahtua j a n i in ehtivät toiset 'miehet ja vangitsivat hänet. Haapoja oli julmimpia ja raaimpia rosvoja mitä tässä maassa on milloinkaan ollut. Ihmishenki ei hänelle paljon maksanut, kylmäverisesti hän murhia teki, Ylistaron kirkonkirjoissa on merkitty, että hän 14. 1. 1891 Hausjärven kihlakunnanoikeudessa tuomittiin 4:nnen kerran varkaudesta ja murhalta mestattavaksi, mutta tuomio muutettiin elinkautiseksi pakkotyöksi Siperian kaivannoissa. Sitä ennen oli hänen t i lillään kuitenkin monia muita murhia ja rosvouksia, tappoipa hän kylmäverisesti naisenkin, tämän koettaessa puolustaa kotiaan. Myös Matti pelasi toisinaan suurta herraa, ajeli komeissa turkeissa ja eleli hotelleissa. Hänen naisseikkailu istaan on paljon puhuttu ja selvää onkin, että tuollainen komea ilmestys sai naisten sydämet palamäap. Paljonhan kerrottiin aikoinaan siitä, kuinka M a t i l da Wrede oli jhakuntit M tämän ollessa Hakolassa; ^ |a miten M a t t i siellä muka tuli sjmnintuntoon ja muuttui ta^ män aatelisnaisen vaikutuksesta usko-yaiseksi, Eräs ^^^^ hiljattain kirjoitettu tästä ifätin Kakbla-vaiheesta ja Mnen suhteestaan Matilda Wredeen, mutta vaikuttaa sanottu tekele kovin epäuskottavalta ja tekaistulta. Jos tämä ehkä kylmäverisin ja raain murhamies ja rosvo mikä koskaan on ""Suomessa syntynyt olisi todella tullut uskonnolliseen herätykseen, niin tuskinpa hän olisi tällaisessa mielentilassa raa'asti murhannut vartijaansa. Matti joutui Siperiaan jo i880-Iuvul-la, mutta karkasi sieltä, jolla karkumatkalla tappoi Sutkin, ja kerrotaan hänen siellä tehneen muitakin murhia. Kun hänet toisen kerran tuomittiin Siperiaan ei häntä sinne viety, vaan jätettiin K a - kolaan elinkaudelle. Siellä hän pian sen jälkeen kun oli murhannut vartijansa, hirtti itsensä 1896. Ruumis joutui Helsingin yliopiston anatoom^seen laitokseen lääkärikokelasten leikeltäväksi, ja luuranko on siellä vieläkin. Sitä kuljetettiin viime talvena ''varo varasta" näyttelyissä ympäri Suomen, ja harvinaisen rotevan 'miehen luusto se oli. — Sen ajan henkeä kuvaavana mainitta-koon^ että anatoomisella laitoksella M a tin ruumista leikeltäessä muuan lääketieteen ylioppilas nylki Matih säärinähän ja vei sen nahkurille valmistettavaksi. Muuan nahkurinoppilas teki tästä nahasta kisällinäytteen, ns. shag-riininahkaa ja esitti sen nahkurien ammattiyhdistyksen lautakunnalle hyväk- S3'ttäväksi, mutta sitä ei kuitenkaan hyväksytty. Ylioppilas kuitenkin teetti tästä säärinähän kappaleesta kirjan-kannet. Siinä lyhyesti Pohjanmaan kuuluisimman rosvon surulliset vaiheet. Otettakoon tähän vielä myös erään varsinaisen puukkojunkkarin elämänvaiheista hiukkasen, sen mukaan kuin tunnettu kotiseutututkija, nyt jo manalle mennyt lääninrovasti Alanen on niistä Kauhavan kirkonkirjain mukaan kertonut. Tämä puukkojunkkari oli myös kau-havalainen, nimeltään Juho Matinpoika Sippola, tunnetummalla nimellään Sippolan Janne. Hän syntyi talokkaan poikana Kauhavan Sippolassa huhtikuussa 1838. (Huhtikuussa olivat .syntyneet myös Sutki ja Haapoja! Onkohan tämä kuukausi erikoisen kiitollinen^ rikollisen taimen kehittymiselle?) Isä kuoli Jannen ollessa vielä lapsi, j a hänen sanotaan kuolleen sydäntautiin, joka johtui siitä, että hän joutui menettämään talonsa kytövalkeasta päässeen metsävalkean vuoksi. Tuo kulo poltti suureksi osaksi Sippolan, Näykin, Saari-maan ja Kalliokosken kylien metsät ja korvaukset olivat niin suuret, että talo meni. Äiti ei pystynyt paljonkaan hillitsemään v i l l in pojan luonnetta, ja Janne tappeli j a teki paliojaan jo poikasena enemmän kuin toiset ikäisensä, jfb 17- vuotiaana joutui hän ensi kerran tekemisiin oikeuden kanssa. Y^hdessä erääir toverin Kanssa ryösti hän Hölsöpakka-nimisen kortesjärveläisen ja pieksivät hänet. Pojat saivat vesileipätuomion. Jannen toimista töissä kerrotaan, että hän oli laiska j a huolimaton. Ku i i ei elopelloHa ollut siltoja täytti Janne ojat lyhteillä ja ajeli ylitse. Hevoset hän piteli pahoin j a pilasi varsat. alutta i l lan tullen oli hän miestä, ja samoin aina päästessään häihin tai. tanssiti|äisimk-siin. Aina oli puukko löyhänä tupessa, Ja joukkotaptpeluissa oli Janne johtaja. " Hänen luonnettaän kuvaavana keri^tta- : koon seuraavat tapaukset: yii-Näykissä pelattiin korttia. Häv neen piti mennä %'arastamaan naapuritalosta lammas, joka sitten keitettäisiin ja syötäisiin. Janne hävisi ja lähti varkaisiin. Mutta hän ottikin pelitoverinsa, Yli-iNäyidn isännän navetasta lampaan. Se syötiin ja juhlittiin, ja vasta myöhemmin huomasi Yli-Xäykki, että olikin juhlittu oman lammasnavetan an-timilla. Kun isäntä tästä Jannelle rähisi sai hän '"tääkin turpaansa ja vähän l i - saa . Mutta mi|vään sankari ei Janne ollut. Kerran meni häia yöllä naapurinsa Juho Sippolan ovelle kolkuttelemaan, ja kun Sippola aukasi oven ampui Janne häntä pistoolilla, kuitenkaan osaaimatta, ja pötki sitten pakoon. Mutta Juho-isäntäpä päiniii heti Jamien perässä tämän kotiin, ottaen !Mikki-veljensä mukaansa, ia siellä he jjieksivät Jannen vaskihe-laisella tuppivyöllä niin että "selkä oli vielä viikon päästä punaisella ruvella", Janne pääsi miesten käsistä pakoon. Toista kertaa ei Janne yrittänyt näiden miesten päteneillä miestellä. Monet olivat ne tappelut, joihin Janne otti osaa, mutta hurjimpia lienee ollut Kauhavan Eskolassa Näykin Aleksin ja Amalia Eskolan häissä. Pienempiä puukotuksia ja tappeluja oli jo päivän kuluessa tapahtimut, kun illan hämärtyessä kuuluisimmat puukkojunkkarit Sippolan Janne, Pollarin Jussi, Lapinsaaren l i s k a ja '•Musta-Jussi" alkoivat parit-tain Janne ja Juho Pollari vastakkain, samoin Lapinsaaren liska ja jMusta-Jussi huhtoa toisiaan puukoilla. Pakokauhu syntyi tuvassa. Kaikki hyökkäsivät ulos, paitsi nuo kaksi paria, jotka koettivat hosua puukoilla minkä ennättivät kulkien ympäri tupaa. Kun Musta- Jussi huomasi joutuvansa tappiolle, särki hän ikkiraan ja yritti hypätä ulos. ITlos hän pääsikin, mutta hypätessään hän sai hän iskun Iikan puukosta, niin että kaatui kuolleena pihalle. Vähää ennen oli hän pyytänyt ruokaa emännältä, '"'ettei ruumista avattaessa sanottaisi Mustan-Jussin kuolleen nälkään", kuten hän pilkallisesti oli sanonut, kohtaloaan aavistellen. Jannekin oli saanut puukoniskuja, mutta hän oli myös iskenyt vastusta-jaansa- n!in'^'pahoi% että Jämäoli tuu-perluhijt Jätttirle-Svismat kuitenkaäh kuoliniskua., Pahemmin kuitenkin' kävi Jannelle hänen tullessa •tuvasta p i halle. Siellä kohtasi häntä vastustajan-sa • veli Titomas, joka jskii Jannea puukolla- niskaan min, että hänkin kaatui pihamaalle, ehtien kuitenkin siiä ennen antaa Tuomaalle iskun, josta tämä vaipui maahan. Kumpikaan ei ollut kuitenkaan kuolettavasti haavoittunut. Hääm^not. keskeytyivät, kun yksi maksusi kuolleena ja toisia enemmän tai vähemmän haavoittuneina sisällä j a u l kona. Verta oli pihalla ^ j a huoneissa, huutoa, naisten itkua ja valitusta kuu lui illan pimeässä. Sitojamuijat j. kruununmiehet saivat hoidella häät loppuun. Tällaisessa elämässä Jannen nuoruus kului. Paitsi A-arkain hevosella-ajoa ja lammasten varkautta harjoitti hän aina välillä suurempiakin varkauksia. Tämmöinen oli aiheena myös Jannen tuomitsemiseen Siperiaan. Hän oli tovereineen igräältäir joka myöskin kuului hänen seuraansa, Kustaa Perälältä, varastanut tämäii perintörahoja 60 hopearuplaa. , JcSrine luuli, et|ä hän oli näistä rahoista saanut osalleen liian vähän, ja, kfintoi senyuolvsi salaista \'ihaa näitä, vallankin serkkuansa Iisakki Esko-Ä kohtaan. Tä:tä li^li/olan ^'Pikku- ''IfMKaa" pidettiin,,, rohkeampana. ^ tappe-_ Iljana kuin Jannea, j a luonteeltaan hän ^"olikin' oikea.' ilkinvys. I isakki -oli- pieni' j a ' hento mies, joka vain pmikolla pystyi miestä vastustamaan. Janne taas oli KiiytännöUisin, Imusielsa ja yleisin puutarha-marja, mitä • koskaan kas- • valetaan. •f;iui;i kaunis. uu»! marja kasvaa 'aienu;- oisJä ensi vuonna. Se o u erittäin mainio pii.r.akka"u valuviRtiik-sQSiia ja myöskin f i i i - lötliivUksi. Son nato ou isanipi kuin taval. l i s en mii-tikan. Sitä voi keittää omcniv.-!), sitruunan tai muiden bappamieo hedelmäin kanosa hyytelöksi' ( j e l l y ) . Se kasvaa helpoMli minkälaiecBäa niaassa tahansa. Täiuä mainio -uarja miullytliiä i c i l ä. (lOc paketti) (3 pakettia 25c) • ($1 iiHssi) p©stlvapaasti V A P A A S T I meidän Iso v. 1950 siemen- ja Saimikirjainine. (EDWIN SUKSI) Valtuutettu asiamies Järjestämme tai Edustamme kaikkia johtavimpia valtamerilinjoja. Suunnitelles-sanne huvimatkaa Suomeen tai muihin Euroopan maihin, voitte luottamuksella k ä ä n t y ä puoleemme lippu- y.m. matkaa koskevissa asioissa. AVUSTAÄIME TEITÄ PASSINNE JA VIISUMINNE HANKINNASSA. PYYDETTÄESSÄ L Ä H E T Ä M M E TEILLE YKSITYISKOHTAISET OHJEET KAIKISTA MATKAA KOSKEVISTA KYSYMYKSISTÄ. ® Tämän vuoden kulkuvuoroi; on nyt järjestetty. Ä Tilatkaa liytlipaikkanne nyt! • Ainoastaan rajoitettu määrä palkkoja jälellä. [ency EBWm SUKSI Vaituuterra asiamies Bos 69 Sudbui^, Onf. miM2STMm, Tmmmjum 7.PAHTANA, 1950 SIVXJ s |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-01-07-09
