1954-05-29-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
A PERZEL:
MIKSI JÄTIN HOLLYWOODIN?
Mt^n vuosia öinen toiste
-ansotaa herätti muuan uusi
^mötähti suiu-ta huomiote
\re de Boulevardissa" Pju-u-
Hän esiintyi Mich^ Duranin
__iässä "Barbara" ja oli nimel-
- ZitaPerz^- Hän oli sjrntynyt
-issa ja viettähyt useita vuosia
-assa, jossa hän odi ennen
„ ^ maailmansotaa esiintynyt
"Sa klassillisissa näytelmissä ja
Iissä elokuvissa. Saavuttuaan
iisiin hän näytteli Verneuilin,
traz'n ja Sacha Guitryn näytel-ssä
suurella menestyksellä pää-
=a. Sitten hän katosi. 1940 hän
estyi jälleen näkyviin Yhdys-aUoiia,
Hollywoodissa.
Vietettyään 12 vuotta Höllywoo-ssa
Zita Perzel palasi toissa vuon-a
Pariisiin. Tammikuusta 1953
htien hän on jälleen suu»ella me-estyksellä
näytellyt "Theatre des
apucinessa" erään Sauvageonin
ä\1elmän pääosaa. Näyttelijättä-n
paluun johdosta on " L i b e r a -
on" äskettäin haastatellut häntä
adakseen tietää ne syyt, mitkä
akottivat hänet lähtemään H o l l y -
oodista. Zita Perzel kertoi seu-aavaa:
"En jaksanut enää olla Höllywoo-
1. Ainoa henkilö, jota saatoin
ielä sietää, oli hermolääkärini
sillä kaikkien hollywoodilaisten
-paan kärsin hermostollisesti l a -
aannuksesta). Eräänä päivänä
än ilmoitti minulle, että o l in v i h oinkin
parantunut, ja heti seuraa-ana
päivänä tilasin lento- j a l a i v a -
iput Ranskaan,
Olin myös naimisissa erään holly-oodilaisen
käsikirjoitusten kirjoittajan
kanssa. Kun mieheni he-,
äsi aamulla, hän sanoi ensimmäi-eksi:
"Olen ajatellut erästä aihetta,
anuck on varmaankin tyytyväinen."
Kun menimme nukkumaan,
han sanoi viimeiseksi: "Ei, olen
ajatellut aihetta uudelleen. Zanuck
ei varmaankaan pitäisi siitä." Kim
sain ensimmäisen lapseni, mieheni
sanoi: '^Minulla on suuri idea. Zanuck
varmaankin hyppaa iiousuis-taan."
Turhaa muuten sanoa, ettei
Zanuck koskaan hypännyt liousuis*
taan joihin mieheni elokuva-aiheen
vuoksi.
Enenmiän kuin missään muualla
Yhdysvalloissa nainen on Holly-woodissa
"asemansa" orja. Hänen
on oltava, tietyn painoinen, hänellä
täytyy olla määrätynlainen nenä,
hänen täytyy näyttää* tietyn ikäiseltä.
Kun olin Holljrvvoodissa,
kaikkien esikuvana oli Hedy L a -
marr hienoisesti Greer Garsonilla
sekoitettuna. Tällä hetkellä on
muodissa Marilyn Monroen laatu.
Ehkä minun olisi ollut odotettava.
Ehkä minullekin olisi tullut tilaisuuteni.
Mutta en enää voinut sietää
ihmisiä.
En koskaan sanonut Hollywoo-dissa,
että olin anmiatiltani näyttelijätär.
Se ei sitäpaitsi olisi merkinnyt
mitään. Olin käsikirjoitusten
kirjoittajan vaimo, ja se riitti.
Päivällisillä tai keskustelun k u luessa
ei minun sallittu koskaan
puhua sanaakaan. Jos yritin, puheeni
keskeytettiin. Olin käsikirjoitusten
tekijän vaimo, joka kelpasi
vain synnyttämään lapsia ja
pesemään ruoka-astioita. K u n kohtasin
kadulla ihmisiä, joiden kanssa
olin edellisenä päivänä ollut päivällisellä,
j a tervehdin heitä sekä tiedustelin
heidän vointiaan, eivät he
edes suvainneet vastata minulle.
Uskon, ettei ole mitään surulli-sempaa
ja yksinäiisempää kuin naisen
elämä H6llywoodissa. E n puhu
Yhdysvalloista-yleensä enkä myös
H ö l l y woodista kokonaisuutena,
vaan siitä kaupungista kaupungissa
nilla historian suurmiehillä.
Nenällä on enenamän merkitystä
perinnöllisbiologisessa kuin fysio-nomisessa
mielessä. Tarkastelemme
siitä syystä vain sen lähiympäristöä.
Nenän sivuilta suupieliin
suuntautuvat juonteet kertovat
usein saivartelunhalusta mutta
myös harkinnasta. - J a jos niihin
vielä liitt^-y silmien sisäkulmasta
lähtevä ryppysarja, tuntee kysymyksessä
oleva henkilö usein inhoa
ja tympääntymistä kanssaihmisiään
kohtaan. Jos taas tapaamme
sameissa kasvoissa nenän sivujuonteet
ja 'taistelijjarypyn', on
meillä edessänmie idealisti. Sai-vartelujuonne
yhtyy usein vakoon,
joka on suupieltä vastassa pituussuuntaan.
Jos tämä vako on vähän
käyrä merkitsee se totisuutta ja
usein myös katkeruutta. Pystysuorana
se todijBtaa vaikeista j a raskaista
elämänkohtaloista. Jos nenän
sivujuonne taas on S:n muotoinen
kertoo se elämänmyönteisestä
ja iloisesta luonteesta. Poimu va-senta
suupieltä vastassa taas on tavallisesti
punnitun puheen ja harkitun
neuvokkuuden merkki. Sen
^Paa usein sellaisissa ammateissa,
loiöen edustajat joutuvat työssiiän
kohtehaita ja sanavalmiina
Parturit, viinurit, myyjät, jne.
Huulet meriritsevät kasvojen tul-
«^nassa samaa kuin malli maala-
"^^^ Harmooninen, kauniisti kaar-suu
on perinnöllistä lahjaa,
kuvastaa usein korkeaa aivis-
^ksellistä tasoa ja kulttuuriperin,
rjj I k i n e n itse ei voi koricaan
suutaan kaunuksi,.mutta ru-
^ kynäkin. HuuletiaplM^ät-nnipdonvai^
d<»ta. Y)eensa
vain nuorilla ja lapsilla on täyteläiset
ja pehmeät liuulet. Elämän
ankaruus kuvastuu vuosi vuodelta
kapenevissa ja tiukentuvissa huulissa.
Ylöspäin kääntyvät suupielet i l maisevat
iloista mieltä, välittömyyttä,
suruttomuutta ja joskus
myös kevytmielisyyttä. Alaspäin
kääntyneet taas päinvastoin katkeria
kokemuksia ja 'traagillisia' taipumuksia.
Jos suupielet päättyvät
"varjoon" merkitsee se itsepäisyyttä
ja vastustamisenhalua. Jos huulien
yhtymäviiva on kaareva, saatetaan
arvailla aistillisuutta. Mutta
jos se päättyy vaakasuorana suupieliin,
on meillä edessämme niin
sanottu päättäväinen suu ja myös
päättäväinen ihminen. Monilla sairaanhoitajattarilla
on tällainen suu.
Leuassa nähdään monilla vako.
Tällaisten henkilöiden on vaikea
alistua toisten käskettäviksi. He eivät
osaa itotella. Jokin heissä panee
vastaan. Jos heidän kasvoissaan
on vielä 'taistelijaryppy', ovat
he usein luodut jtrfitamaan ja käskemään.
Alaspäin kääntynyt leu-kavako
kertoo meille itsenäisestä ja
työtarmoisesta ihmistyypistä, L y hyt
ja kömpelö ylähuuli on tavallisesti
meluavan ja räyhäävän luonteen
eräs tunniismerfcki. Riippuva
alahuuli juoruaa välinpitämättömyydestä
ja yksipuoMsuudesta.
V Eteenpäii3L työmtyvä lOÄeuka ibnai-see
omistajansa piittaamattomuutta
ja kyynärpäätaktiikkaa. Kiinteä
ja lihaksikas leuka on itsehillinnän
ja toimintatarmon merkki.
- Hericuttelijan tuntee paitsi muhke-
. -asta vatsasta myös hyllyvistä ja li-
> jiykkai^a poskista.
ja vnltiosta valtiossa, jonka Bofijar»,
woodin elokuvakaupundd muodostaa.
Siellä arvostellaan ihmicti sen
mukaan, miltä hän näyttää.
Eräs esimerkki: mi^elle, joka ei
ole saanut minkäänlaista kasvatusta
ja on vailla kulttuuria, pUkahtiS
eräänä aamuna herätessään päähän
jokin elokuvaidea (nainkin saattaa
joskus tapahtua). Hän tekee silta
(anmiattimiesten avulla) elokuva-käsädrjoituksen.
Hän saa sopimi^-
sen. Samassa hetkessä hänestä on
tullut hxMmattacva hoUywoodilai-nen
persoonallisuus. Häneltä kysytään
neuvoa melkein kaikesta:
elokuvasta, politiikasta, atomipommista
jne. Hänelle pälkähtää päähän
jokin toinen idea, jota hän ei
kykenekään myymään. Samalla
nopeudella hänestä on tullut täydellinen
nolla hollywoodilaisessa
elämässä. Häntä ei enää edes muisteta.
Olen kuitenkin tehnyt jotakin
minäkin Hollywoodissa. Olen kirjoittanut
kirjan. Hollywoodissa
jokainen kirjoittaa tai maalaa, m i käli
hän ei satu olemaan hermor
parantolassa. Tämä teokseni kuitenkin
julkaistaneen kohdakkoin ja
saa nimekseen "HollyNvood ja
minä".
Käväisin viime vuoden loppupuolella
Yhdysvalloissa, ja siellä
hämmästyttiin, kun saatiin tietää,
että olen ammattinäyttelijätär. M i nulle
tarjottiin jopa debyyttimah-dollisuuksia
Broadwaylla, 13 vuoden
poissaolonkin jälkeen minua
pidetään Pariisissa arvostettuna
näyttelijättärenä, mutta oleskeltuani
13 vuotta Yhdysvalloissa o l i sin
saanut vain debyyttiimahdoUi-suudet
Broadwaylla. E n tietysti
suostunut.
Arvelujani lisäsivät vielä erään
huomatun hoilywoodilaisen eloku-vakirjailijan
sanat, joka lausui m i nulle
saatuaan tietää, että olen ammattinäyttelijätär:
"Ammattinäyttelijä
on henkilö, joka tekee jotak
i n , josta hän ei pidä, rahan vuoksi.
5 »
Tuntuu ihanalta, että saa jälleen
olla Pariisissa, eurooppalaisen kulttuurin
ja inhimillisten tapojen
keskellä."
TANSKALAINEN
KLASSIKKO
VI I M E tammikuun 28 p:nä tuli kuluneeksi
?00 vuotta Tanskan uudemman
kirjattisuuden ja teatterin sekä
draaman luojan, Ludvig Holbergin kuolemasta.
Tanskan kulttuurille, varsinkin
sen teatterille päivä on suurimpia merkkipäiviä,
mutta Holberg on niitä klassikoita,
jotka tunnetaan laajalti maansa
uHiopuolellakin, ennen muuta teatterissa
komedian mestarina. '-Jeppe Niilonpoika"'
on saanut Suomen teattereissa klassillisen
aseman, ja näytelmäJlä on s^kä
sisältönfä että pääosan suhteen yhtymäkohtia
.Aleksis Kixen 'Nummisuutarei-hin'.
Eräät muutkin Holbergin näytelmät
kuten -Valtiöviisas kannunvalaja"
ja " E i ole aikaa", ovat pysyneet "Suomen
teattereiden ohjelmistossa.
Omassa maassaan Hdberg on saanut
kunnianimen 'Tanskan Molierekoska
han on tanskalaisessa teatterissa suuressa
määrin merkinnyt samaa terävää satiirista
olojen ja ihmisten moraalista
ruoskijaa kirin Molicrc aikansa Ranskassa.
HoH)er}5 sai myös ensi kerrao
Ranskassa käydessään v. 1714 ratkaisevia
vaikutteita juuri Mdieren teatterista
ja myöbemmin kirjoitettuaan itse kuuluisat
kooaediansa tunnusti MoHeren op-pi-
isäkseen, vaikka ei ole kuvauksen rehevyydessä
Uvoittaoot Molierea.
Ludvig oli syntynyt V. 1684 Bergenissä,
Norjassa, joka siHoin vielä kuului
TanskaazL Hänen isän*ä d i upseeri ja
tiieva kir|aiK|a sai kieslrihiolMm nuoru-kaiam
>iiopistosivistykseii KggpeiAami-naasa
suorittaen teoktsian tutkinnoa.
Hinen vflkas verensä, joka veti häntä
pitkille ja monaie matkoiHe Euroopan
maihin^ osoitti Mnen kirjaiUjatemppe-menttinsa
>*htä hyvin kuin ne satiiriset
nmot, joiu Mn varhain kirjoitU. Tut-
. tinnmsU huoKmatU tänen «Aäminsä oH
nuoruudessa varsin hankalaa, hän turvautui
yhä uudelleen kotkipetujan ammattiin,
ja elämäkerrat kertovat jopa
kerjuusauvista jonkun u&omaanmatkaa
yhteydessä.
Eräällä matkallaan Holberg tuli myös
Pariisiin ja näki Moleten näytelmiä, joihin
hän tunsi heti suurU hengenheimolaisuutta.
Tämä oli merkittävää ennenkaikkea
Tanskan teatterin syntymiselle
. 1720-luvulla, sillä Lud\4g Holbergista
tuli sen ensimmäinen ja perustava kansallinen
kirjailija v. 1722, jolloin valmistuivat
ensimmäiset hänen klassillisen
maineen saavuttaneista komedioistaan,
"Valtiöviisas kannunvalaja" ja "Jeppe
Niilonpoika". *Ne olivat ensimmäiset
tanskalaiset kansankieliset komediat, ja
niitä seurasi kymmeniä muita. Kaikkiaan
Holberg kirjoitti 34 näytelmää,
mutta läheskään kaikki eivät ole säilyneet
elävinä komedioina.
Jo ensimmäisessä varsinaisessa tuotteessaan,
paroodisessa runoelmassa "Pe-der
Paars" Holberg osoitti laatunsa ja
kykynsä, hän tarkasteli Molieren lailla
terävästi ivaten oman aikansa tanskalaista
yhteiskuntaa ja sen ihmisiä ^oo-millisine
ominaispiirteineen, tehden heidän
pikkuporvarillisuutensa, tärkeytensä,
tekopyhyytensä, keikarointinsa ja
muut heikkoutensa naurettaviksi, ja tämä
jatkui rikkaana ja realistisena ajankuvana
hänen komedioissaan, joissa
Kööpenhaminan 1700-luvun todellisuus
heijastuu uskollisena. Valistusajan kirjailija
kun oli Holberg — kuten Molie-rekin
— oli humoristina ja satiirikkona
myös moralisti, hän halusi opettaa aikalaisiaan
näyttäessään heidän heikkoutensa.
H>-vät ja rehelliset ihmiset
saavat palkintonsa, pahat ja turmeltuneet
rangaistuksensa. Molicreen verrattuna
Holberg esiintyy usein jopa kuivana
ja mehuttomana moralistina, varsinkin
myöhäistunnossaan. On usein viitattu
siihen, että hänen moraalinen ope-tuksensa
ei tunnu kulkevan mitään selvää
yhteiskunnallista luokkarajaa pitkin,
vaikka henkilöt tavallisesti jakautuvatkin
jyrkästi hienoihin yläluokan ihmisiin
ja sivistymättömiin rahv.ianihmi-jfiin.
Inhimillisten heikkouksien ruoskiminen
suuntautuu niin ylä- kuin alaluokkaan.
Mutta huomattavaa on, että
vaikka Jeppe näytelmässä 'Jeppe Niilonpoika"
joutuukin 'hienojen" ihmisten
pilkan kohteeksi hän on kuitenkin
monin verroin enemmän lihaa ja verta,
elävä ihminen, varsinainen päähenkilö
kuin yläluokan hienostelevat ja naurettavat
edustajat. Saman piirteen tapaa
Holbergin muissakin komedioissa, elä-vimmät.
valloittavimmat ja keskeisimmät
henkilöt ovat kansan ihmisiä, joiden
hahmoissa runoilijan luova voima tuntuu
elävimpänä, tuoreena ja mehevänä
kansan kielenä.
Paitsi Tanskan kansallisen teatterin
ja draaman perustajana ja kansallisen
kirjallisuuden alkajana HolbergiUa oli
kotimaassaan merkitystä myös aikansa
tiedemiehenä ja tieteellisenä kirjayija<-
na. Hän toimi myös yliopiston professorina.
Hänen sosiaalinen asemansa k<rfM>-
si mydhemmiD varsin porvarfllisissa
merkeissä, hän joka nuonmdessaan ivasi
sekä omaisuuden himoa että kuuluisuuden
ja tittelien kipeyttä kokosi sievoisen
omaisuuden ja sai kuninkaalta
paroonin arvonimen! Mutta hänen kau-nckirjallinen
tuotantonsa oli silloin jo
menettänyt mehunsa ja käikensä. THvä,
paras osa siitä syntyi vv. 1722—28. Holbergin
elämän loppu oli yksinäinen ja
taantunut, ja kun hän kuoli, nutistettiin
akateemiar^ haittaptdiecMa Koopenha-
8 1 ^ 9
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 29, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-05-29 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki540529 |
Description
| Title | 1954-05-29-03 |
| OCR text |
A PERZEL:
MIKSI JÄTIN HOLLYWOODIN?
Mt^n vuosia öinen toiste
-ansotaa herätti muuan uusi
^mötähti suiu-ta huomiote
\re de Boulevardissa" Pju-u-
Hän esiintyi Mich^ Duranin
__iässä "Barbara" ja oli nimel-
- ZitaPerz^- Hän oli sjrntynyt
-issa ja viettähyt useita vuosia
-assa, jossa hän odi ennen
„ ^ maailmansotaa esiintynyt
"Sa klassillisissa näytelmissä ja
Iissä elokuvissa. Saavuttuaan
iisiin hän näytteli Verneuilin,
traz'n ja Sacha Guitryn näytel-ssä
suurella menestyksellä pää-
=a. Sitten hän katosi. 1940 hän
estyi jälleen näkyviin Yhdys-aUoiia,
Hollywoodissa.
Vietettyään 12 vuotta Höllywoo-ssa
Zita Perzel palasi toissa vuon-a
Pariisiin. Tammikuusta 1953
htien hän on jälleen suu»ella me-estyksellä
näytellyt "Theatre des
apucinessa" erään Sauvageonin
ä\1elmän pääosaa. Näyttelijättä-n
paluun johdosta on " L i b e r a -
on" äskettäin haastatellut häntä
adakseen tietää ne syyt, mitkä
akottivat hänet lähtemään H o l l y -
oodista. Zita Perzel kertoi seu-aavaa:
"En jaksanut enää olla Höllywoo-
1. Ainoa henkilö, jota saatoin
ielä sietää, oli hermolääkärini
sillä kaikkien hollywoodilaisten
-paan kärsin hermostollisesti l a -
aannuksesta). Eräänä päivänä
än ilmoitti minulle, että o l in v i h oinkin
parantunut, ja heti seuraa-ana
päivänä tilasin lento- j a l a i v a -
iput Ranskaan,
Olin myös naimisissa erään holly-oodilaisen
käsikirjoitusten kirjoittajan
kanssa. Kun mieheni he-,
äsi aamulla, hän sanoi ensimmäi-eksi:
"Olen ajatellut erästä aihetta,
anuck on varmaankin tyytyväinen."
Kun menimme nukkumaan,
han sanoi viimeiseksi: "Ei, olen
ajatellut aihetta uudelleen. Zanuck
ei varmaankaan pitäisi siitä." Kim
sain ensimmäisen lapseni, mieheni
sanoi: '^Minulla on suuri idea. Zanuck
varmaankin hyppaa iiousuis-taan."
Turhaa muuten sanoa, ettei
Zanuck koskaan hypännyt liousuis*
taan joihin mieheni elokuva-aiheen
vuoksi.
Enenmiän kuin missään muualla
Yhdysvalloissa nainen on Holly-woodissa
"asemansa" orja. Hänen
on oltava, tietyn painoinen, hänellä
täytyy olla määrätynlainen nenä,
hänen täytyy näyttää* tietyn ikäiseltä.
Kun olin Holljrvvoodissa,
kaikkien esikuvana oli Hedy L a -
marr hienoisesti Greer Garsonilla
sekoitettuna. Tällä hetkellä on
muodissa Marilyn Monroen laatu.
Ehkä minun olisi ollut odotettava.
Ehkä minullekin olisi tullut tilaisuuteni.
Mutta en enää voinut sietää
ihmisiä.
En koskaan sanonut Hollywoo-dissa,
että olin anmiatiltani näyttelijätär.
Se ei sitäpaitsi olisi merkinnyt
mitään. Olin käsikirjoitusten
kirjoittajan vaimo, ja se riitti.
Päivällisillä tai keskustelun k u luessa
ei minun sallittu koskaan
puhua sanaakaan. Jos yritin, puheeni
keskeytettiin. Olin käsikirjoitusten
tekijän vaimo, joka kelpasi
vain synnyttämään lapsia ja
pesemään ruoka-astioita. K u n kohtasin
kadulla ihmisiä, joiden kanssa
olin edellisenä päivänä ollut päivällisellä,
j a tervehdin heitä sekä tiedustelin
heidän vointiaan, eivät he
edes suvainneet vastata minulle.
Uskon, ettei ole mitään surulli-sempaa
ja yksinäiisempää kuin naisen
elämä H6llywoodissa. E n puhu
Yhdysvalloista-yleensä enkä myös
H ö l l y woodista kokonaisuutena,
vaan siitä kaupungista kaupungissa
nilla historian suurmiehillä.
Nenällä on enenamän merkitystä
perinnöllisbiologisessa kuin fysio-nomisessa
mielessä. Tarkastelemme
siitä syystä vain sen lähiympäristöä.
Nenän sivuilta suupieliin
suuntautuvat juonteet kertovat
usein saivartelunhalusta mutta
myös harkinnasta. - J a jos niihin
vielä liitt^-y silmien sisäkulmasta
lähtevä ryppysarja, tuntee kysymyksessä
oleva henkilö usein inhoa
ja tympääntymistä kanssaihmisiään
kohtaan. Jos taas tapaamme
sameissa kasvoissa nenän sivujuonteet
ja 'taistelijjarypyn', on
meillä edessänmie idealisti. Sai-vartelujuonne
yhtyy usein vakoon,
joka on suupieltä vastassa pituussuuntaan.
Jos tämä vako on vähän
käyrä merkitsee se totisuutta ja
usein myös katkeruutta. Pystysuorana
se todijBtaa vaikeista j a raskaista
elämänkohtaloista. Jos nenän
sivujuonne taas on S:n muotoinen
kertoo se elämänmyönteisestä
ja iloisesta luonteesta. Poimu va-senta
suupieltä vastassa taas on tavallisesti
punnitun puheen ja harkitun
neuvokkuuden merkki. Sen
^Paa usein sellaisissa ammateissa,
loiöen edustajat joutuvat työssiiän
kohtehaita ja sanavalmiina
Parturit, viinurit, myyjät, jne.
Huulet meriritsevät kasvojen tul-
«^nassa samaa kuin malli maala-
"^^^ Harmooninen, kauniisti kaar-suu
on perinnöllistä lahjaa,
kuvastaa usein korkeaa aivis-
^ksellistä tasoa ja kulttuuriperin,
rjj I k i n e n itse ei voi koricaan
suutaan kaunuksi,.mutta ru-
^ kynäkin. HuuletiaplM^ät-nnipdonvai^
d<»ta. Y)eensa
vain nuorilla ja lapsilla on täyteläiset
ja pehmeät liuulet. Elämän
ankaruus kuvastuu vuosi vuodelta
kapenevissa ja tiukentuvissa huulissa.
Ylöspäin kääntyvät suupielet i l maisevat
iloista mieltä, välittömyyttä,
suruttomuutta ja joskus
myös kevytmielisyyttä. Alaspäin
kääntyneet taas päinvastoin katkeria
kokemuksia ja 'traagillisia' taipumuksia.
Jos suupielet päättyvät
"varjoon" merkitsee se itsepäisyyttä
ja vastustamisenhalua. Jos huulien
yhtymäviiva on kaareva, saatetaan
arvailla aistillisuutta. Mutta
jos se päättyy vaakasuorana suupieliin,
on meillä edessämme niin
sanottu päättäväinen suu ja myös
päättäväinen ihminen. Monilla sairaanhoitajattarilla
on tällainen suu.
Leuassa nähdään monilla vako.
Tällaisten henkilöiden on vaikea
alistua toisten käskettäviksi. He eivät
osaa itotella. Jokin heissä panee
vastaan. Jos heidän kasvoissaan
on vielä 'taistelijaryppy', ovat
he usein luodut jtrfitamaan ja käskemään.
Alaspäin kääntynyt leu-kavako
kertoo meille itsenäisestä ja
työtarmoisesta ihmistyypistä, L y hyt
ja kömpelö ylähuuli on tavallisesti
meluavan ja räyhäävän luonteen
eräs tunniismerfcki. Riippuva
alahuuli juoruaa välinpitämättömyydestä
ja yksipuoMsuudesta.
V Eteenpäii3L työmtyvä lOÄeuka ibnai-see
omistajansa piittaamattomuutta
ja kyynärpäätaktiikkaa. Kiinteä
ja lihaksikas leuka on itsehillinnän
ja toimintatarmon merkki.
- Hericuttelijan tuntee paitsi muhke-
. -asta vatsasta myös hyllyvistä ja li-
> jiykkai^a poskista.
ja vnltiosta valtiossa, jonka Bofijar»,
woodin elokuvakaupundd muodostaa.
Siellä arvostellaan ihmicti sen
mukaan, miltä hän näyttää.
Eräs esimerkki: mi^elle, joka ei
ole saanut minkäänlaista kasvatusta
ja on vailla kulttuuria, pUkahtiS
eräänä aamuna herätessään päähän
jokin elokuvaidea (nainkin saattaa
joskus tapahtua). Hän tekee silta
(anmiattimiesten avulla) elokuva-käsädrjoituksen.
Hän saa sopimi^-
sen. Samassa hetkessä hänestä on
tullut hxMmattacva hoUywoodilai-nen
persoonallisuus. Häneltä kysytään
neuvoa melkein kaikesta:
elokuvasta, politiikasta, atomipommista
jne. Hänelle pälkähtää päähän
jokin toinen idea, jota hän ei
kykenekään myymään. Samalla
nopeudella hänestä on tullut täydellinen
nolla hollywoodilaisessa
elämässä. Häntä ei enää edes muisteta.
Olen kuitenkin tehnyt jotakin
minäkin Hollywoodissa. Olen kirjoittanut
kirjan. Hollywoodissa
jokainen kirjoittaa tai maalaa, m i käli
hän ei satu olemaan hermor
parantolassa. Tämä teokseni kuitenkin
julkaistaneen kohdakkoin ja
saa nimekseen "HollyNvood ja
minä".
Käväisin viime vuoden loppupuolella
Yhdysvalloissa, ja siellä
hämmästyttiin, kun saatiin tietää,
että olen ammattinäyttelijätär. M i nulle
tarjottiin jopa debyyttimah-dollisuuksia
Broadwaylla, 13 vuoden
poissaolonkin jälkeen minua
pidetään Pariisissa arvostettuna
näyttelijättärenä, mutta oleskeltuani
13 vuotta Yhdysvalloissa o l i sin
saanut vain debyyttiimahdoUi-suudet
Broadwaylla. E n tietysti
suostunut.
Arvelujani lisäsivät vielä erään
huomatun hoilywoodilaisen eloku-vakirjailijan
sanat, joka lausui m i nulle
saatuaan tietää, että olen ammattinäyttelijätär:
"Ammattinäyttelijä
on henkilö, joka tekee jotak
i n , josta hän ei pidä, rahan vuoksi.
5 »
Tuntuu ihanalta, että saa jälleen
olla Pariisissa, eurooppalaisen kulttuurin
ja inhimillisten tapojen
keskellä."
TANSKALAINEN
KLASSIKKO
VI I M E tammikuun 28 p:nä tuli kuluneeksi
?00 vuotta Tanskan uudemman
kirjattisuuden ja teatterin sekä
draaman luojan, Ludvig Holbergin kuolemasta.
Tanskan kulttuurille, varsinkin
sen teatterille päivä on suurimpia merkkipäiviä,
mutta Holberg on niitä klassikoita,
jotka tunnetaan laajalti maansa
uHiopuolellakin, ennen muuta teatterissa
komedian mestarina. '-Jeppe Niilonpoika"'
on saanut Suomen teattereissa klassillisen
aseman, ja näytelmäJlä on s^kä
sisältönfä että pääosan suhteen yhtymäkohtia
.Aleksis Kixen 'Nummisuutarei-hin'.
Eräät muutkin Holbergin näytelmät
kuten -Valtiöviisas kannunvalaja"
ja " E i ole aikaa", ovat pysyneet "Suomen
teattereiden ohjelmistossa.
Omassa maassaan Hdberg on saanut
kunnianimen 'Tanskan Molierekoska
han on tanskalaisessa teatterissa suuressa
määrin merkinnyt samaa terävää satiirista
olojen ja ihmisten moraalista
ruoskijaa kirin Molicrc aikansa Ranskassa.
HoH)er}5 sai myös ensi kerrao
Ranskassa käydessään v. 1714 ratkaisevia
vaikutteita juuri Mdieren teatterista
ja myöbemmin kirjoitettuaan itse kuuluisat
kooaediansa tunnusti MoHeren op-pi-
isäkseen, vaikka ei ole kuvauksen rehevyydessä
Uvoittaoot Molierea.
Ludvig oli syntynyt V. 1684 Bergenissä,
Norjassa, joka siHoin vielä kuului
TanskaazL Hänen isän*ä d i upseeri ja
tiieva kir|aiK|a sai kieslrihiolMm nuoru-kaiam
>iiopistosivistykseii KggpeiAami-naasa
suorittaen teoktsian tutkinnoa.
Hinen vflkas verensä, joka veti häntä
pitkille ja monaie matkoiHe Euroopan
maihin^ osoitti Mnen kirjaiUjatemppe-menttinsa
>*htä hyvin kuin ne satiiriset
nmot, joiu Mn varhain kirjoitU. Tut-
. tinnmsU huoKmatU tänen «Aäminsä oH
nuoruudessa varsin hankalaa, hän turvautui
yhä uudelleen kotkipetujan ammattiin,
ja elämäkerrat kertovat jopa
kerjuusauvista jonkun u&omaanmatkaa
yhteydessä.
Eräällä matkallaan Holberg tuli myös
Pariisiin ja näki Moleten näytelmiä, joihin
hän tunsi heti suurU hengenheimolaisuutta.
Tämä oli merkittävää ennenkaikkea
Tanskan teatterin syntymiselle
. 1720-luvulla, sillä Lud\4g Holbergista
tuli sen ensimmäinen ja perustava kansallinen
kirjailija v. 1722, jolloin valmistuivat
ensimmäiset hänen klassillisen
maineen saavuttaneista komedioistaan,
"Valtiöviisas kannunvalaja" ja "Jeppe
Niilonpoika". *Ne olivat ensimmäiset
tanskalaiset kansankieliset komediat, ja
niitä seurasi kymmeniä muita. Kaikkiaan
Holberg kirjoitti 34 näytelmää,
mutta läheskään kaikki eivät ole säilyneet
elävinä komedioina.
Jo ensimmäisessä varsinaisessa tuotteessaan,
paroodisessa runoelmassa "Pe-der
Paars" Holberg osoitti laatunsa ja
kykynsä, hän tarkasteli Molieren lailla
terävästi ivaten oman aikansa tanskalaista
yhteiskuntaa ja sen ihmisiä ^oo-millisine
ominaispiirteineen, tehden heidän
pikkuporvarillisuutensa, tärkeytensä,
tekopyhyytensä, keikarointinsa ja
muut heikkoutensa naurettaviksi, ja tämä
jatkui rikkaana ja realistisena ajankuvana
hänen komedioissaan, joissa
Kööpenhaminan 1700-luvun todellisuus
heijastuu uskollisena. Valistusajan kirjailija
kun oli Holberg — kuten Molie-rekin
— oli humoristina ja satiirikkona
myös moralisti, hän halusi opettaa aikalaisiaan
näyttäessään heidän heikkoutensa.
H>-vät ja rehelliset ihmiset
saavat palkintonsa, pahat ja turmeltuneet
rangaistuksensa. Molicreen verrattuna
Holberg esiintyy usein jopa kuivana
ja mehuttomana moralistina, varsinkin
myöhäistunnossaan. On usein viitattu
siihen, että hänen moraalinen ope-tuksensa
ei tunnu kulkevan mitään selvää
yhteiskunnallista luokkarajaa pitkin,
vaikka henkilöt tavallisesti jakautuvatkin
jyrkästi hienoihin yläluokan ihmisiin
ja sivistymättömiin rahv.ianihmi-jfiin.
Inhimillisten heikkouksien ruoskiminen
suuntautuu niin ylä- kuin alaluokkaan.
Mutta huomattavaa on, että
vaikka Jeppe näytelmässä 'Jeppe Niilonpoika"
joutuukin 'hienojen" ihmisten
pilkan kohteeksi hän on kuitenkin
monin verroin enemmän lihaa ja verta,
elävä ihminen, varsinainen päähenkilö
kuin yläluokan hienostelevat ja naurettavat
edustajat. Saman piirteen tapaa
Holbergin muissakin komedioissa, elä-vimmät.
valloittavimmat ja keskeisimmät
henkilöt ovat kansan ihmisiä, joiden
hahmoissa runoilijan luova voima tuntuu
elävimpänä, tuoreena ja mehevänä
kansan kielenä.
Paitsi Tanskan kansallisen teatterin
ja draaman perustajana ja kansallisen
kirjallisuuden alkajana HolbergiUa oli
kotimaassaan merkitystä myös aikansa
tiedemiehenä ja tieteellisenä kirjayija<-
na. Hän toimi myös yliopiston professorina.
Hänen sosiaalinen asemansa k |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-05-29-03
