1951-01-13-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VIIME VUONNA tuli Iculuneeksi sata
vuotta yhden pidetyimmän lasten
kirjojen kirjoittajan, Robert Louis
Stevensonin sjmtymästä. Hän syntyi
marraskuun 13 pnä 1850 Ediiiburgissa.
Skotlannissa. Hän oli koko elämänikän-sä
huonovointinen ja hän kulki hj^^in
laajalti etsien aina tervesllisempää ilmanalaa.
Koskaan hän ei kuitenkaan
löytänyt hakemaansa terveyttä, mutta
kulkiessaan laajalti häo näki uusia maita,
uutta elämää ja tapoja. Joutuessaan
olemaan tautinsa takia vuoteessa, kirjoitteli
hän ja hänen tuotantonsa on hyvin
suuri.
Louis oli perheen ainoa lapsi ja hän
oli hy\dn heikko svTitj^imästään saakka.
Hän oli lapsena niin sairas, ettei hän
voinut käydä kouluakaan säännöllisesti .
eikä hän oppinut lukemaankaan kuin
kahdeksan .vuoden ikäisenä. Hänen kirjansa
"A Child's Garden of \^«rses" antaa
hj-vin läheisen kuvan hänen lapsuusvuosistaan.
Hän kirjoitti sen täy-si-
ikäisenä^ mutta silti siinä ilmenee lapsen
ffnielikuvitus täydelliseaiä. Hän ei
tuntenut koskaan olevansa yksinäinen,
vaikka hän ei voinut leikkiä loisten
ikäistensä lasten kanssa, mutta hän komensi
armeijoita vuoteellaan ja kätki
kokonaisia kgi^oneja. tyynyjen^ ^e.
Sairaus lisäsi hätien iniielikuvitustaan
niistä tCHmiimöista ja edesottamuksista,
joihin hän ei itse voinut todellisesti osallistua.
Oli toisinaan kuitenkin aikoja, jolloin
JLouis oli terveempi ja voi leikkiä serkku
jensa ja ystäviensä kanssa. Silloin
hän oli hyvin haluttu leikkikumppani,
sillä hän oisasi keksiä toinen toistaan jännittävämpiä
leikkejä ja pelejä- Jo silloin
hänessä ilmeni kertojan suuret lahjat
ja hän kertoi nuorille kuulijoilleen
yhä jännittävämpiä juttuja, joista monet
olivat "jatkojuttuja", joiden vaiheita
hän kertoi seuraavana ja sitä seuraavina
päivinä.
Koiilua&anaan hän teki vanhempiensa
kanssa matkoja Italiaan ja Ranskaan.
Ranskassa ollessaan hän oppi
ranskan kielen aivan kuin synnynnäi-*
nen ranskalainen. Hänen isänsä, maja-kamrakentaja,
halusi poikansa seuraavan
hänen jälkiään tässä ammatissa ja
kun Louis ilmaisi halunsa tulla kirjailijaksi,
teki hän isänsä kanssa kompromissin.
Louisin oli määrä opiskella lakitiedettä,
saadakseen turvallisen toimeentulon.
Mutta hän oli kuitenkin paljon
enemmän kiinnostunut kuvaamaan ihmisiä
kuin s\-\'entymään lakiproblee-moihln.
Hän suoritti kuitenkin laki-iniiehen
tut^iinnon ja ryhtyi harjoittamaan
lakimiehen tointa. Hän ripusti
asuntonsa oven päälle lakimiehen kylt-tinsä;
mutta hän tunsi syntyneensä kirjailijaksi
ja ennenpitkää kyltti hävisi
oven päältä.
Kerran hän teki matkan kanootilla
•Belgiasta Greziin. Häai^kertoi tästä matkastaan
kirjassaan — joka 'muuten'=' oli
hänen vimmainen täysimittainen kirjansa,
"An Imland ^^oyage". Hän tapasi
Fanny Vjan De Grift CHh^m, j^ka
opiskeli maalaustaidetta I^asississa ja he
rakastuivat toisiinsa "ensisihnMyksellä",
mutta kesti useita vuosia ennenkuin he
menivät naimisiin.
Minkä matkan hyvänsä Louis tekikin,
niin aina syntyi 'kertomus. Hän
tunsi Euroopan imannermaan hyvin tarkoin
ja hänen mielensä alkoi palaa Akne-rikkaan.
Tälle mantereelle hän tulikin
V. 1879. Matkansa vaiheet hän kertoo
kirjassaan "The Amateur Emigrant".
Päästessään New Yorkiin^ oli hänen
terveytensä hwin huono pitkän matkan
aiheuttamasta rasituksesta. Hänet otettiin
uudella mantereella vastaan epäil-leen
ja kustantajat eivät suinkaan anta-tämä teos teki hänestä kuuluisan. Seu-neet
hänelle rohkeutta, hänen yrittäessään
saada teol>siaan julkisuuteen. New
Yorkista hän lähti Californiaan toivoen
viimeinkin löytävänsä '"luvatun maan".
San Franciscossa, jossa hän oli sairaana
ja rahatonna, hänen tä\i:yi yrittää
saada ruokaa ja lääkkeitä luotolla. Epätoivoisena
hän yritti saada työtä ja lopulta
eräs sanomalehti ottikin hänet
palvelukseensa.
Ensimmäinen tehtävä mikä Louisille
annettiin, oli mennä Pelastusarmeijan
järjestämään köx-hien lasten avustusjuh-laan
ja kirjoittaa selcstus ji;hlan kulusta.
Hän kirjoittikin sydämiä lämmittävän
artikkelin antamisen ja auttamisen
ilosta, mutta unohti kekonaan mainita
juhlan ajan, paikan ja sitä järjestäneiden
tärkeäin henkilöitt n nimet. Toimittaja
oli raivoissaan ja Stevenson sai
kuulla muutamia vähemmän mairittele-
\ia sanoja, mutta artikkeli oli niin hyvä,
että se julkaistiin lehden sunnuntainumerossa.
Hänelle annettiin toinen
tehtä^^, 'kirjoittaa selostus taas eräästä
tilaisuudesta, mutta jonkin syyn takia
hän ei voinut tilaisuuteen mennä ja hän
sai potkut reportterin toimesta.
Nyt hänen terveytensä tila laski nopeasti,
mutta silloin Fanny, hänen rakas-tettimsa,
riensi hänen avukseen ja ryhtyi
hoitamaan häntä. V. 1880 he menivät
naimisiin «ja perustivat kotinsa Sil-veradoon,
hyljätylle kaivoskämpikölle
San Franciscon ulkopuolelle. Stevensonin
terveys oli nyt parempi ja haii kirjoitti
teoksen "Silverado Squatters".
Pian hän vei perheensä rakastamilleen
vuorille ja alpeille.
Skotlannissa Stevenson kirjoitti teoksen
''Treasure Island" (Aarresaari) ja
raavat teöks*»t olivait ''Kidnapped" ja
"A Child^ Gardea Verses^'. ?
" Aivankuinlevot^ tuuli, joka oh aina
liikkeessä, Sievecsön lähti taas etsimään
parempaa terveyttä/ liän ei koskaan
valittanut, häji oli pienten tai isojen
kutsujen keskeisin hep1?iiö. Suurin osa
valokuvista, jotka hänestä on otettu, on
otettu vuoteella hänen maatessaan sairaana.
Amerikka . , . laivamatka Etelänie-relle
. . , HaAvaiin saarille . . . mutta
ko.^kaan hän ei löytänyt paikkaa, missä
hänen hivuttava yskänsä ei olisi häntä
vaivannut V. 1890 hän osti 300 eekkerin
maatilan Samoassa, parin imailin
päässä Apian kaupungista. Samoalaiset
luulivat hänen olevan suuren prinssin,
rikkaan ja maagillisen voiman omaavan.
Hän kertoi heille monia kertomuksia
seikkailuista ja matkoista ja he antoivat
hänelle liikanimen "Tusitala", mikä
mei^kitsee '^Juttujen kertoja".
Joulukuun 3 p:nä 1894 Stevenson
kuoli yhtäkkiä ja kaikki, jotka Itänet
tunsivat, surivat häntä syvästi, mutta
samalla he olivat iloisia siitä, että tämän
rakastetun henkilön kärsimykset
olivat loppuneet.
Stevensonin kirjoitukset, matkat ja
hänen sairautensa, ne eiväit olleet tekijöitä,
jotka,tekivät hänet suui^ksi e!ä«
mäkertakirjoittajlen ja ystävien mielissä,
Stevenson oli mies, joka eli joka
hetki, joka päivä neljänkymmenenvii-den
ikävuotensa aikana. "Hän oli pitkä,
hoikka ja kuihtuneen näköinen. Hänen
kasvonsa olivat kalpeat, mutta hänen
silmänsä hehkuivat intoa ja hellyyttä.
Hän oli erikoislaatuinen kertoja. Hän
oli mies, joka näki huumorin useimmissa
tilanteissa, mies, joka ei lannistunut.
Hän kirjoitti kerran: "Maailmassa
on niin paljon kaikenlaisia asioita.
Olen vakuutettu, että meidän jokaisen
tulisi elää onnellisina kuin kuninkaait."
On olemassa eroavia mielipiteitä siitä,
miten "tri Jekyll ja mr. Hyde" syntyi
suuren kirjailijan mielessä. Stevenson
itsekään ei ollut siitä varma. Eräs hänen
ystävänsä kertoo olleensa Stevensonin
kanssa kahden huoneessa silloin, kun
tämä ajatus .syntyi suuren kirjailijan
imielessä. 'Hän 'kertoo Stevensonin olleen
'jonkinlaisessa sananvaihdossa paikallisen
kauppiaan kanssa. "Kun hän
yrittää myydä sinulle jotain", sanoi Stevenson,
"hän on mr. Ensimmäinen, mutta
niin pian kuin käänhäT selkäsi, hän
on mr. Viimeinen." Mainittu ystävä
kertoo, että keskustelu siirtyi sitten kak-soispersoonallisuuksiin,
ja siihen, että
onko hyve voimakkaampi kuin pahe ja
päinvastoin. Tästä sanoo tämä ystävä
"Tri Jekyllin ja imr, Hyden" syntyneen.
Mikä hyvänsä aiheutti "Tri Jekyllin
ja mr. Hyden" syntymisen, se on saanut
aikaan monia keskusteluja ja väittelyjä.
V. 1887 T. R. Sullivan teki siitä
näytelmän ja sitä esitettiin Broadwaylla,
sittemmin Madison Squaressa ja Ri*
chard Mansfield esiintyi kaksoisosalla.
Sen jälkeen on siitä tehty elokuvia, sitä_
on esitetty radiossa ja televisiossa. Vaikka
sitä pn paljon imuutettukin ja muovailtu,
kiinnittää se ihmisten mieliä y^h-tä
paljon kuin alkuperäinenkin,
"Tri Jekyll ja mr. Hyde" on käännetty
monille kielille ja se on tullut tunnetuksi
lukuisissa maissa samoin kuin
muutkin Robert Louis Stevensonin teokset.
•
Viime vuosien aikana on hiihto jäänyt useilla paikkakunnilla Ontariossa "unohtuneeksi urheihtksi", kun on
ollut niin vähän lunta Viime viikonlopun vaiheilla kuitenkin oli monilla sellaisilla paikkakunnilla Etela-
OntariossaJoiUa ei muina talvijia ole ollut paljonkaan iunta, niin paljon, että sukset voitiin ottaa pois kesä-teloilta
ja lähteä ladulle.
Vanhuudendeläkettä sai Canadassa
V. 1949 lopulla 277,031 henkilöä ja viime
vuoden maaliskuun lopussa oli eläkettä
saavien lukumäärä 282.584.
L A L ' A N T A L \ A , TAMMIKUUN 13 PÄIVÄNÄ; 1951 SIVU I
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 13, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-01-13 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki510113 |
Description
| Title | 1951-01-13-03 |
| OCR text | VIIME VUONNA tuli Iculuneeksi sata vuotta yhden pidetyimmän lasten kirjojen kirjoittajan, Robert Louis Stevensonin sjmtymästä. Hän syntyi marraskuun 13 pnä 1850 Ediiiburgissa. Skotlannissa. Hän oli koko elämänikän-sä huonovointinen ja hän kulki hj^^in laajalti etsien aina tervesllisempää ilmanalaa. Koskaan hän ei kuitenkaan löytänyt hakemaansa terveyttä, mutta kulkiessaan laajalti häo näki uusia maita, uutta elämää ja tapoja. Joutuessaan olemaan tautinsa takia vuoteessa, kirjoitteli hän ja hänen tuotantonsa on hyvin suuri. Louis oli perheen ainoa lapsi ja hän oli hy\dn heikko svTitj^imästään saakka. Hän oli lapsena niin sairas, ettei hän voinut käydä kouluakaan säännöllisesti . eikä hän oppinut lukemaankaan kuin kahdeksan .vuoden ikäisenä. Hänen kirjansa "A Child's Garden of \^«rses" antaa hj-vin läheisen kuvan hänen lapsuusvuosistaan. Hän kirjoitti sen täy-si- ikäisenä^ mutta silti siinä ilmenee lapsen ffnielikuvitus täydelliseaiä. Hän ei tuntenut koskaan olevansa yksinäinen, vaikka hän ei voinut leikkiä loisten ikäistensä lasten kanssa, mutta hän komensi armeijoita vuoteellaan ja kätki kokonaisia kgi^oneja. tyynyjen^ ^e. Sairaus lisäsi hätien iniielikuvitustaan niistä tCHmiimöista ja edesottamuksista, joihin hän ei itse voinut todellisesti osallistua. Oli toisinaan kuitenkin aikoja, jolloin JLouis oli terveempi ja voi leikkiä serkku jensa ja ystäviensä kanssa. Silloin hän oli hyvin haluttu leikkikumppani, sillä hän oisasi keksiä toinen toistaan jännittävämpiä leikkejä ja pelejä- Jo silloin hänessä ilmeni kertojan suuret lahjat ja hän kertoi nuorille kuulijoilleen yhä jännittävämpiä juttuja, joista monet olivat "jatkojuttuja", joiden vaiheita hän kertoi seuraavana ja sitä seuraavina päivinä. Koiilua&anaan hän teki vanhempiensa kanssa matkoja Italiaan ja Ranskaan. Ranskassa ollessaan hän oppi ranskan kielen aivan kuin synnynnäi-* nen ranskalainen. Hänen isänsä, maja-kamrakentaja, halusi poikansa seuraavan hänen jälkiään tässä ammatissa ja kun Louis ilmaisi halunsa tulla kirjailijaksi, teki hän isänsä kanssa kompromissin. Louisin oli määrä opiskella lakitiedettä, saadakseen turvallisen toimeentulon. Mutta hän oli kuitenkin paljon enemmän kiinnostunut kuvaamaan ihmisiä kuin s\-\'entymään lakiproblee-moihln. Hän suoritti kuitenkin laki-iniiehen tut^iinnon ja ryhtyi harjoittamaan lakimiehen tointa. Hän ripusti asuntonsa oven päälle lakimiehen kylt-tinsä; mutta hän tunsi syntyneensä kirjailijaksi ja ennenpitkää kyltti hävisi oven päältä. Kerran hän teki matkan kanootilla •Belgiasta Greziin. Häai^kertoi tästä matkastaan kirjassaan — joka 'muuten'=' oli hänen vimmainen täysimittainen kirjansa, "An Imland ^^oyage". Hän tapasi Fanny Vjan De Grift CHh^m, j^ka opiskeli maalaustaidetta I^asississa ja he rakastuivat toisiinsa "ensisihnMyksellä", mutta kesti useita vuosia ennenkuin he menivät naimisiin. Minkä matkan hyvänsä Louis tekikin, niin aina syntyi 'kertomus. Hän tunsi Euroopan imannermaan hyvin tarkoin ja hänen mielensä alkoi palaa Akne-rikkaan. Tälle mantereelle hän tulikin V. 1879. Matkansa vaiheet hän kertoo kirjassaan "The Amateur Emigrant". Päästessään New Yorkiin^ oli hänen terveytensä hwin huono pitkän matkan aiheuttamasta rasituksesta. Hänet otettiin uudella mantereella vastaan epäil-leen ja kustantajat eivät suinkaan anta-tämä teos teki hänestä kuuluisan. Seu-neet hänelle rohkeutta, hänen yrittäessään saada teol>siaan julkisuuteen. New Yorkista hän lähti Californiaan toivoen viimeinkin löytävänsä '"luvatun maan". San Franciscossa, jossa hän oli sairaana ja rahatonna, hänen tä\i:yi yrittää saada ruokaa ja lääkkeitä luotolla. Epätoivoisena hän yritti saada työtä ja lopulta eräs sanomalehti ottikin hänet palvelukseensa. Ensimmäinen tehtävä mikä Louisille annettiin, oli mennä Pelastusarmeijan järjestämään köx-hien lasten avustusjuh-laan ja kirjoittaa selcstus ji;hlan kulusta. Hän kirjoittikin sydämiä lämmittävän artikkelin antamisen ja auttamisen ilosta, mutta unohti kekonaan mainita juhlan ajan, paikan ja sitä järjestäneiden tärkeäin henkilöitt n nimet. Toimittaja oli raivoissaan ja Stevenson sai kuulla muutamia vähemmän mairittele- \ia sanoja, mutta artikkeli oli niin hyvä, että se julkaistiin lehden sunnuntainumerossa. Hänelle annettiin toinen tehtä^^, 'kirjoittaa selostus taas eräästä tilaisuudesta, mutta jonkin syyn takia hän ei voinut tilaisuuteen mennä ja hän sai potkut reportterin toimesta. Nyt hänen terveytensä tila laski nopeasti, mutta silloin Fanny, hänen rakas-tettimsa, riensi hänen avukseen ja ryhtyi hoitamaan häntä. V. 1880 he menivät naimisiin «ja perustivat kotinsa Sil-veradoon, hyljätylle kaivoskämpikölle San Franciscon ulkopuolelle. Stevensonin terveys oli nyt parempi ja haii kirjoitti teoksen "Silverado Squatters". Pian hän vei perheensä rakastamilleen vuorille ja alpeille. Skotlannissa Stevenson kirjoitti teoksen ''Treasure Island" (Aarresaari) ja raavat teöks*»t olivait ''Kidnapped" ja "A Child^ Gardea Verses^'. ? " Aivankuinlevot^ tuuli, joka oh aina liikkeessä, Sievecsön lähti taas etsimään parempaa terveyttä/ liän ei koskaan valittanut, häji oli pienten tai isojen kutsujen keskeisin hep1?iiö. Suurin osa valokuvista, jotka hänestä on otettu, on otettu vuoteella hänen maatessaan sairaana. Amerikka . , . laivamatka Etelänie-relle . . , HaAvaiin saarille . . . mutta ko.^kaan hän ei löytänyt paikkaa, missä hänen hivuttava yskänsä ei olisi häntä vaivannut V. 1890 hän osti 300 eekkerin maatilan Samoassa, parin imailin päässä Apian kaupungista. Samoalaiset luulivat hänen olevan suuren prinssin, rikkaan ja maagillisen voiman omaavan. Hän kertoi heille monia kertomuksia seikkailuista ja matkoista ja he antoivat hänelle liikanimen "Tusitala", mikä mei^kitsee '^Juttujen kertoja". Joulukuun 3 p:nä 1894 Stevenson kuoli yhtäkkiä ja kaikki, jotka Itänet tunsivat, surivat häntä syvästi, mutta samalla he olivat iloisia siitä, että tämän rakastetun henkilön kärsimykset olivat loppuneet. Stevensonin kirjoitukset, matkat ja hänen sairautensa, ne eiväit olleet tekijöitä, jotka,tekivät hänet suui^ksi e!ä« mäkertakirjoittajlen ja ystävien mielissä, Stevenson oli mies, joka eli joka hetki, joka päivä neljänkymmenenvii-den ikävuotensa aikana. "Hän oli pitkä, hoikka ja kuihtuneen näköinen. Hänen kasvonsa olivat kalpeat, mutta hänen silmänsä hehkuivat intoa ja hellyyttä. Hän oli erikoislaatuinen kertoja. Hän oli mies, joka näki huumorin useimmissa tilanteissa, mies, joka ei lannistunut. Hän kirjoitti kerran: "Maailmassa on niin paljon kaikenlaisia asioita. Olen vakuutettu, että meidän jokaisen tulisi elää onnellisina kuin kuninkaait." On olemassa eroavia mielipiteitä siitä, miten "tri Jekyll ja mr. Hyde" syntyi suuren kirjailijan mielessä. Stevenson itsekään ei ollut siitä varma. Eräs hänen ystävänsä kertoo olleensa Stevensonin kanssa kahden huoneessa silloin, kun tämä ajatus .syntyi suuren kirjailijan imielessä. 'Hän 'kertoo Stevensonin olleen 'jonkinlaisessa sananvaihdossa paikallisen kauppiaan kanssa. "Kun hän yrittää myydä sinulle jotain", sanoi Stevenson, "hän on mr. Ensimmäinen, mutta niin pian kuin käänhäT selkäsi, hän on mr. Viimeinen." Mainittu ystävä kertoo, että keskustelu siirtyi sitten kak-soispersoonallisuuksiin, ja siihen, että onko hyve voimakkaampi kuin pahe ja päinvastoin. Tästä sanoo tämä ystävä "Tri Jekyllin ja imr, Hyden" syntyneen. Mikä hyvänsä aiheutti "Tri Jekyllin ja mr. Hyden" syntymisen, se on saanut aikaan monia keskusteluja ja väittelyjä. V. 1887 T. R. Sullivan teki siitä näytelmän ja sitä esitettiin Broadwaylla, sittemmin Madison Squaressa ja Ri* chard Mansfield esiintyi kaksoisosalla. Sen jälkeen on siitä tehty elokuvia, sitä_ on esitetty radiossa ja televisiossa. Vaikka sitä pn paljon imuutettukin ja muovailtu, kiinnittää se ihmisten mieliä y^h-tä paljon kuin alkuperäinenkin, "Tri Jekyll ja mr. Hyde" on käännetty monille kielille ja se on tullut tunnetuksi lukuisissa maissa samoin kuin muutkin Robert Louis Stevensonin teokset. • Viime vuosien aikana on hiihto jäänyt useilla paikkakunnilla Ontariossa "unohtuneeksi urheihtksi", kun on ollut niin vähän lunta Viime viikonlopun vaiheilla kuitenkin oli monilla sellaisilla paikkakunnilla Etela- OntariossaJoiUa ei muina talvijia ole ollut paljonkaan iunta, niin paljon, että sukset voitiin ottaa pois kesä-teloilta ja lähteä ladulle. Vanhuudendeläkettä sai Canadassa V. 1949 lopulla 277,031 henkilöä ja viime vuoden maaliskuun lopussa oli eläkettä saavien lukumäärä 282.584. L A L ' A N T A L \ A , TAMMIKUUN 13 PÄIVÄNÄ; 1951 SIVU I |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-01-13-03
