Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 20, 1943

              LAUAXTAIXA, MARRASKUUX 2 0 PÄIVÄXÄ Sivu 11
(en hiin otti tuuhean tukon kuusen
naaviKi. pisti sen toisen joukon pääl­likön
neniin alle ja sanoi, että sinä
olet Stnlin. Itse hän sanoi olevansa
Churchill. Nyt hän vei "Stalinin"
syrjäiin, jossa he supisivat keskenään!
Hetken perästä he palasivat takaisin
ja «Chiirhiir' alkoi puhua: "Ystävät,
Meidän rakkaat liittolaisemme, ur-lK>
ollin€n Neuvostoliitto. Minulla
on kunnia tässä julki tuöda äsken pi-ietyn
Riukulan sotakonferenssin pää­tös,
joka pidettiin meidän yhteisen
asiamme vuoksi, tuhotaksemme nuo
kaksi raakaa viiioUistamme, jotka
näette tuolla. Te Amerikan ja Eng­lannin
joukot yhdessä tulette kukis­tamaan
tuon lihavan .syöttilään, Mus­solinin,
(siinä hän viittasi kädellään
Mussoliniin). Ja te, urhea Neuvos­toarmeija
tulette tuhoamaan tuon
suurmurhaajan (taas hän viittasi kä­dellään
Hitleriin). Mutta kuitenkin,
jatkoi hän, meillä on kilpailu kumpi
ensiksi on oman tehtävänsä suoritta­nut.
Sen vuoksi meidän ön ensiksi
kaikella kiireellä kaivettava ammuk­sia,
ne ovat piilotettuna tähän maa­han
ja ovat ne, mitkä suurempia, mit­kä
pienempiä. Mutta kaikki ne ovat
perunan muotoisia. Sille armeijalle
joka kerää enemnaän ammuksia, on
Riukulan sotakonferen^i päättänyt
antaa kaksi paperossia mieheen kun­nian
osoitukse^ksi. Kun taa? kilpai­lun
hävinneelle armeijalle vaan yh­den
paperossin mieheen. Ammuk­sien
keräys kestää hämäriin saakka,
sitten alkaa varsimainen hyökkäys,
jossa myös noudatamme kilpailua. Se
armeija joka ensiksi voittaa viholli­sensa,
pääsee auttamaan toista ar­meijaa
'ja saa palkinnokseen ensi tal­vena
vapaasti lasketella Kukkerin-mäen
hyppyristä ja hävinnyt armei­ja
joutuu pitämään hyppyrin kun­nossa.''
Poikajoukko: hurrasi palavan
innostuksen vallassa.
Kaikilla oli korit kädessä ja päälli-
• köitten luettua kolmeen hyökkäsivät
iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiniiiiiiiiiiii
i;>MmrmiiiiiiriiiiiiiriiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiriiMiiiiiii»iiiiriiiiiiinitiiiiii
Kirjeenvaihtoon
Halutaan
1 Eräs yksinäinen mies, olisi nos-
I tuttavissa jonkun hiljaisen naisen
I kirjeenvaihtotoveriksi. Ikä on 41
1 vuotta.
I Nimimerkki:
I J.TOIVOLA
i Flett, 101, Ontario
pojat maahan kuin sudet saaliinsa
kimppuun. Innostus oli huipussaan,
alulta pölisi ja perunasäkit täyttyi­vät
kuin jonkun ilimeen voimasta.
Sanaakaan ei vaihdettu. Silloin täl­löin
luotiin mulkoilevia silmäyksiä
toisen "armeijan ammusvarastoon" ja
kaivaminen jatkui entistä rai\x>k-kaampana.
Päälliköt valtasi sama
pyhä innostus ja he riensivät tulisella
touhulla ottamaan osaa tähän hillit­tömään
kilpailuun. Kun viimein al­koi
hämärtää, niin ei öHut enää muu­ta
kuin kaksi penkkiä jälellä. Alai-tin
pojat olivat voittaneet puolitoista
korillista. - .
Nyt alkoi varsinainen hyökkäys.
Joukot olivat jo järjestetyt taistelu­rintamaan.
Ei puuttunut muuta kuin
komennus hyökkäykseen.
Mutta Kallejalmarin suunnitelmiin
ei suinkaan kuulunut että vaivalla
ylös nostetut perunat nyt heitettäisiin
menemään. Hän oli kilpailun aikana
selittänyt minulle suunnitelmansa.
Sen mukaan olin minä hakenut muo­rin
paikalle, joka keppiinsä nojaten
karjaisi pojille että antakaakin vaan
perun4,t olla paikallaan, senkin vii­karit,
taikka tästä tulee. Sitä sanoes­saan
hän heristi niin vilkkaasti kep­piänsä,
kuin ei olisi ollut koskaan ki­peä.
Minä-ja itallejalmari selitim­me
että tämän hyvän työn on saanut
aikaan juuri tämä sama poikajoukko.
Kun muori kuuli että se oli Kallejal­marin
juoni saada 5iten perunat pois
maasta, levisi hänen kasvoilleen kir­kas
hymy. Onnellisena ja ylpeänä
hän julisti .poikajoukolle että hän, tä­män
ur^hoollisen ja miesmäisen työn
kunniaksi antaa molemmille "armei­joille"
kahvit kuumien lettujen kans­sa.
Ja että voittajat saavat nauttia
ensiksi. . \ , .
Sillä aikaa kun muori paistoi lettu­ja
ja keitti kahvia, '•'armeijat"^ kivit­tivät
samojen päälliköitten johdolla
"Hitlerin ja Mussoliinin"' hajalle. Se
tapahtui yhtä aikaa.
Mitä paperosseihin tulee,, piti Kal-lejalmari
sanansa. Minun välityk­selläni
sai koko piikajoukko kaksi
askia paperosseja. Mutta siitä ei pu­huttu
muorille mitään.
Muorin silmissä on Kallejalmari
pääntänsä pitempi entisestään. Ja
on hän minunkin silmissäni alkanut
näyttää enemmän partaa vaille mie­heltä.
MAANTIEXSETÄ.
|.nmiitMi.iniinii«niiiii,i.,ii,nitii.nriiiiMinMiiiM.nnnnn!«'iiiin«nimti!iii»i.niiii»»iu»iii!iM
l l l l l l l l l l U I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I I M i l l l l l l l l l l l K l l l l l l lf Per h eenemämiille
Ahtahat kuin Hakalan faarin /lou-sut,
johonka puita pärchellä tukitti-hin.
—Pohjalainen sanoi.
HIOI THEATRE Hazel St. |
Hazel Street
SUDBURY
TORST.-PERJANT. -LAUANTAINA
FRANK iBl-inff 'em Back
alive) BUGK
kavassa
J A C A R E
TOINEN KUVA
f South of Santa Fe
Pääos. ROY ROGERS
MAANANT.
TOINEN KUVA
The More The Memer Appointment In Berlin
Pääos.: JEAN ARTHUR ja Pääosalla
CHARLES COBURN GEORGE SANDERS
Viimeisen kerran: SLEEPY TIME-GAL — Judy Canova
myös MR. LUCKY — Gary Grant ja Lorrame Day
. Kirj. LEMPI PETERSON
Ryppyjen syntyminen ja hieronta
- Pääasiallisia ryppyjen syitä ovat l i ­sääntynyt
ikä, liian nopea ja voimakas
laiduntaminen, liian kuiva :ha, perin­nölliset
taipiunukset, sairaudet, henki­nen
masennustila y.m. Iho on tällöin
jostakin syystä kadottanut kimmoisuu­tensa,
niin että se ei kykene vetäyty­mään
kokoon yhtä paljon kuin alla ole­va
rasvakerros pienenee.
Lisääntyvä ikä aina vääientää ihon
kimmoisuutta, mutta myöskään voi­makkaan
laihduttamisen jälkeen ei iho
kykene vetäytymään kokoon samassa
määrin kuin ruximiin tilavuus pienenee.
Molemmissa tapauksissa syntyy ryppy­jä
ja ne voidaan myöskin poistaa oikein
suoritetulla hieronnalla. Jos ensimmäi­siä
ryppyjä heti niiden ilmestyttyä ryh-tyy
poistamaan, voivat kasvot iäkkääm­pänäkin
säilyä sileinä ja ijos laihdutus-toimenpiteiden
jälkeen sopivasti hiero­taan
kasvojen ihoa, voi laiiiduttaminen
vaikuufetaa nuorentavasti ulkomuotoon.
Kuivaan ihoon muodostuu erikoisen
helposti ryppyjä. Hieronta vaikuttaa
suloinkin edullisesti, sillä se lisää J^u-dosnesteen
(lymfan) ja veren kierto­kulkua
ja samaHa ihon ravinnon saan­tia,"
joka taas edistää talirauhasten eri­tystä
ja parantaa iihon ulkonäköä.
Ihossa voi esiintyä myöskin perinnöl­linen
taipumus ryppyjen muodostami­seen.
Tällaisia ryppyjä on vaikea pois­taa
ja niiden käsittelyssä auttaa vain
sähköhierohta ja rasvaiset voiteet.
Ihomadot
Ihomadot ovat pieniä, enimmäkseen
• yli. kasvojten hajallaan, ihon pinnan ta­salla
olevia mustia pisteitä. Niitä i l ­mestyy
täsmällisesti kehitysvuosina, ja
.esiintyvät sitten alituisesti uusiutuen
useina vuosina. Jos puristetaan täl­laista
pistettä, tulee näkyviin vaalean­keltainen,
mustapäinen, pitkulainen,
pehmeä muodostuma ja ihoon jää pieni
tyhjä kuoppa. Tämä "mnsta/pää" on.
talia ja saryeissoluja, ja sen pään mus­ta
väri jcihtuu ilman vaikuttamasta
happeutiunisilmiöstä, eikä siis ole l i ­kaa.
Ihomatojen hoidossa kiinnite­tään
huomiota kaikkiin niihin seik-
/to|hin,,.jQtica estävät- ihon liikarasvai-
Suutta,. Eiomadot voidaan helposti sor-
'ftiihv ptiristaä/pois. "isommat täytyy
kuitenkin ensin pehmitää saippua-vaahdoUa
siten, että ihomadon kohdalla
iho saippuoidaan salisyyli- tai rikki-saippualla.
Saippua vaahdon oltua i -
liolla 5-10 minuuttia, pestään se pois
lämpöisellä vedellä ja ihomato poiste­taan.
kaulansa väri on usein tunnnempi kuin
kasvojen ja se johtuu sii.ä, etteivät he
pese kaulaansa niin usein kuin kasvo­jansa.
Kun he rupeavat pitämään kau­lansa
yhtä pulitaana kuin kasvonsa,
niin sen väri muuttua samanlaiseksi.
Kaulan hoito.
Mi.^n usein naiset unohtavatkaan
kaulan hoidon. Kasvot mahdollisesti
saavat päivittäisen hierontansa, silmät
niinikään hoitonsa, ehkäpä ei huulten­kaan
punaa unohdeta, mutta kaulan
annetaan olla omissa oloissaan. Kau­lan
hoidosta ei välitetä mitään ja kui­tenkin
kaula kavaltaa kaikkein hel-jKJimmin
naisen iän. Kaula vanhencuu
ncpeammin kuin mikään muu ruumiin­osa.
Kenellä on kaunis ja hyvinmuo-dostunut
kaula, hän hoitakoon sitä huo­lella,
mutta vähemmän.onnistuneen o-san
saanutkin voi hyvin hoitaen pal­jon
auttaa kaulansa ulkonäköä.
Hy\'ä harjoitus kaulan ryhdin säi-lytftämiseksi
on kantaa päivittäin muu­tamia
hetkiä kirjaa päälaellaan ja kä­vellä
tällöin hyväryhtisenä. Utapesun
jälkeen pn kaulaan hierottava jotakin
sopivaa coldcreamia. Hierokaa voide
ympyränmuotoisia liikkeitä tehden, ei
kuitenkaan ihoa varsin kovin venyttäen.
Hieronnan tulee miltei muistuttaa ta-puttelua,
joten verenkierto vilkastuu.
On sangen tavallista, että henkilön kau­lan
väri on tummempi kuin kasvojen.
Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, et­tei
kaulaa ole suojattu kuten kasvoja
voitein. Samanlainen hoito antaa mo­lemmille
saman värin. Kenen kaula-ihokin
on rasvainen, hänen on hyvä
pes;ä kaulansa aina väliin kirnupii­mällä.
On paljon sellaisia naisia, var­sinkin
maaseudulla, jotka katsovat
kaikki voiteet ja maalit turhanpäiväi­siksi,
— niinkuin ne tietysti joltakin
kantilta otettuna ovatkin. Heidänkin
Hampaiden hoito.
Ihminen syntyy ilman hampaita ja
harva saa pitää ne eUnikäaisä. Menet-tääpä
nykyään moni jo keski-iässä jo­ka
ainoan hampaan. Siitä huolimatta
hampaamme eivät ole eristettyinä eli­minä
suussamme, vaan ne ovat niihin
tulevien hermojen, verisuonten sekä
niitä ympäröivien kudosten kautta mi­tä
läheisiimnässä yhteydessä muun
i-uum^hi kanssa. Ne ovat elävä osa e-lävästä
kokonaisuudesta. Sen takia
on hampaan ja mumi ruumiin välillä
A^uorovaikutusta. Hampaiden rakenne
ja terveyden tila ovat sutuissa määrin
riippuvaiset ruiuniin yleistilasta. Ruu­miin
yleistilaan taasen heijastuu ham­paiden
tila. Saatuapa sairas, märkivä
hammas syimyttäa mitä- vakavimpia
sairauksia hampaasta liyvinkin kauka­na
olevissa ruumiinosissa. Tämä kos­kee
sekä maitohampaita että pysyviä
hampaita. Huolenpito hampaista on­kin
sen \'uoksi aloitettava jo varhai­simmista
lapsuusvuosista. Yleensä vä-heksjrtään
maitohampaiden arvoa. Mo­net
ranhemmat eivät tule ajatelleeksi,
että lapsen on käytettävä maitoham­paita
13—14 vuoden ikään asti. Vaik­ka
ensimmäiset niistä vaihtuvat jo noin
7 vuoden, iässä, lähtevät vltaieiset vas­ta
6—7 vuotta myöhemmin. Jos maito­hampaat
menevät^ rikki, mitä sangen
usein näkee jo 3—4 vuotiaalla pienokai­sella,
ja ne saavat jäädä hoitamatta,
lapsi joutuu noin kjTnmenen vuodeli
ajan kärsimään vaivoja näiden ham­paiden
vuoksi ja pureskelemaan ruo­kansa
vaillinaisesti, vieläpä pelkäämään
syöntiä, koska juuri silloin särky ta-
•-vallisestialkaa._ Jokainen äiti ja isä
ymmärtää mitä tämä merkitsee lapsel­le
juuri kasvuvuosina ja koulunkäyn­nin
aikana. Lapsen terveys kärsii sii­tä
silminnähtävästi. Sangen tuhoi­sat
seuraukset hampaistolle saattaa
olla maitohampaan liian aikaisella pois­tamisella.
Leukojen • pituuskasvu kes­keytyy,
kun siinä vallitsevat, normaali­set,
kasvua edistävät suhteet ovat häi­riytyneet
ja tila uusille hampaille jää
liian ahtaaksi. Tässä on usein syy
epäjärjestyksessä olevien rumien ham-masrivien
syntymiseen.
Kaikkein tärkein hampaamme on
kuudes hammas keskeltä edestä lukien.
Se ei siis ole maitohammas, joita on
yhteensä vain 20, eikä se myös enää
vaihdu t<MS€en. Tämä hammas puh­keaa
& vuoden iässä täysinäisen ham­masrivistön
taakse ilman että mikään
maitohammas sitä edeltää. Se on tär­keä
tukihammas, jonka kunnossapysy-misestä
riippuu koko hampaiston myö­hempi
tila. Ennen tämän hampaan
pulikeamista ei saisi poistaa yhtään
maitohammasta. Yleensä maitoham­paiden
juuret häviävät imeytymisen
kautta pysyvien hampaiden kasvaessa.
Maitohampaita tarvitsee poistaa vain.
jos pysyvän hampaan puhjettua sitä
vastaava maitohammas on vielä paikal­laan.
Erikoisesti kuudennen hampaan t i ­laa
olisi lapsen vanhempien tarkoin
seurattava. Jos maitohampaat ovat o l ­leet
rikkinäiset, tulee tähän ensim­mäiseen
pysyvään hampaaseen sangen
pian reikä. Näiden kirjaamatta jättä­minen
on seikka, joka ei myöhemmin
ole enää mitenkään autettavissa. Jos
"kuudenvuoden" hammas pitää poistaa,
on saman puoliskon muilta hampailta
kadonnut paras tuki. Hampaisto, jos­sa
hampaat tukevat toinen toistaan,
on vahvempi kuin sellainen, jossa ham­paat
ovat kallistuneet sinne tänne tai
siirtyneet oikeilta palkoiltaan. Tuken­sa
menettäneiden hampaiden siirtsmii-sen
johdosta syntyneisiin rakoihin jää
helposti ruuan tähteitä, jotka pilaan-tuessaan
muodostavat hammaskiillet- .
tä liuottavia happoja ja siten edistävät
hammasmädän syntymistä ja hampai­den
tuhoamista.
Perävaunut koulu-huoneiksi
Cape Elizalx^thin Mitchel Parkis­sa,
Me., on perävaunukylä, jossa asuu
.-otateollisuiistyöläisiä ja heillä on lap­sia,
joille kaikille ei ollut koulua;
noin sata lasta oli sen puutteessa. Xyt
on hallitus sinne ajattanut kaksi
suurta, 28 jalkaa leveää ja 45 jalkaa
pitkää i)erävaunua. joista on muodos­tettu
kouluhuoneet, joihin voidaan si­joittaa
vaikka vähän enemmänkin lap­sia.
Nämä pyörien päällä olevat kou­luhuoneet
on hankittu hallituksen
kustannuksella ja hallitus on myöskin
kalustoa y.m. kustannuksia varten
luovuttanut siihen tarkoitukseen :^17,-
000. •
Älä lyö lasta kirveellä, käy ki­peästi.
*