1951-10-06-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I
lii'
a
o
o
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTJ
No. 40 —: Voi. XVI vuosikeFla Lauantaina, lokakuun 6 päivänä* 19S1
8 2 3 4 S 6
1 8 t>«> <^ <3 '3
sx 12 i i :^ »526 »7
r Ni imipäivia
s
o 7— Sunnuntai ,... Pirkko
8— Maanantai Hilja
»—Tiistai . . . . . . . . , . . , , , Ilona
ICh-Keskiviikko .. . . . . . . \ Aleksi
11— Torstai . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Otso
12— —Ferjantor Aarre ^
13— iauantai . . . . . . . . . . . . Taina
Q 0 PO 0 Q o 0 o 0 o o o 0 o 0 0 0 0 O O 0 0 0 0
I
oi
Tämän syksyn aikana täyttää Canadan
suomalaisten .siiurin ja elinvoimaisin
• järjestö 4Ö vuotta. Järjestön kunniaksi
' järjestetään silloin julilia kaikkialla Cä-nadassa,
mis.ä vain järjestön osastoja
toimii. Kuten toisessa paikassa lehteäm-
• me näkyy, vietetään näitä 40-vuotisjuh-lia
m.m. Port Arthurissa tk.' 18 ja 10
p.nä. Joillain paikkakunnilla niitä on
JO vietety viime kuun aikana; Soossa
•vietetään niitä t.k. 14 pnä, jne. -
Sudburyssa vietetään kolmipäiväiset
juhlat, mitkä alkavat t.k. S p:nä juhla-tansseilla.
;6 p:nä esitetään kaikkialla
suomalaisten keskuudessa tunnetun
Kaapro Jääskeläisen kirjoittama näytelmä
"Kolmen sällin seikkailut" jä 7 pnä
on ohjelmailtama.
Kaikilla Canadan Suomalaisen Järjestön
toimintaan osallistungiHajä sitä rakentaneilla
suomalaisOla on syytä juhlia.
40 vuotta Ölmässaöllut^j^^
on kyntänyt syvän vaon ei vain suoma-r
laisten keskuudessa tässä maassa, riiut-ta
se on myöskin antanut osuutensa koko
tämän maan kulttuuriin, mikä on
muodostunut eri kansallisuuksien tänne
mukanaan tuomasta kulttuurista. Osallistukaamme
siis 40-vuotisjuliliin kaik-
^alla ja tehkäämme niistä ikimuistettava
kulttuuritapaus Canadan suomalais-teo
historiassa. r j.
Kolme pientä tyttöä paloi kuoliaaksi äskettäin Parry Soundissa, kun puinen pieni rakennus, missä he leikkivät, syttyi tuleen.
Tulipalon uhrit olivat nelivuothsat^kaksoiset Joan ja Jean Tue ci. Kuvassa kolmannen uhrin äiti, mrs. Frank Bartlett kaJiden
lapsensa kanssa. Tyttöjen uskotaan käyttäneen tulitikkuja, saaden siten palon syttytnään. ^
ERICSSON ~ PUHELIMEN PARANTAJA Nainm «n korein s^^^^ '
sanoo
Greta Garfeo
Kymmenen vuoden valkokankaalta
poissa ollut Greta CarbQ suunnittelee
Jälleen paluutaan filmiin, kertoi äskettäin
Garbon asiamies Charles Feldham.
Gari)o tekee luöltavasti jaileen sopi-
DJuksen Metro Goldwyn Mayerin kans-
^ jonka yhtiön vahnistamissa filmeissä
aan on näytellyt yli 20 erilaisessa osas-
^ Garbon "come back" ruppuu kui-tö&
in mr. Feldhamin sanojen -mukaan
J"ta, löytääkö hän mieleisensä osaS jos-käsikirjoituksesta.
firittiläisten lilasi-aHMaok.
^ taas vähemsetty
yume sunnuntaina astui Britanniassa
Roimaan 2 pencen (noin 25^ senttiä) vä-
^^ys Viikottaisissa liha-annoksissa.
^^ytsieirä saavat ihmiset ostaa viikottain
^den shillingin (28 senttiä) edestä U-
^ henkilöä kohti.
Lokakuun 7 päivänä vähennetään li-
ST^F tästäkin kahdella pen-
• Kun tietää lihan hinnan, niin voi
K^^nen kuviteUa, kuinka pien«t liha-
^«tset Britanniassa ovat.
voidaan seHttää
^Jakin tavaMa
tal?r"" ^^^tä kuin nykyään syntyisi
celoäT'" kaksosia, kolmosia ja
in- Ranskassa on todettu, että
^ todella asianlaita, sillä eräillä
'QUHELIN on nykyajan tärkeim-piä
tiedoitusvälineitä, jota ilman
ihmiset tuskin toimeentiilisi-vat
tai ainakin muodostuisi elämä
hyvin hankalaksi. Kuitenkin on
puhelin verraten nuori, vajaat 80
vuotta, mutta kehitys onkin sen
keksimisestä lähtien kulkenut huimin
askelin eteenpäin.
Puhelimen keksijöitä ja parantajia
on kokonainen liuta, mutta lähimpänä
meitä on "ruotsalainen L.
M. Ericsson. Katsokaapa mitä puhelinkonetta
tai kuuloketta tahansa,
niin yleensä niissä kaikissa on
hänen nimensä. Lars Magnus Ericsson
syntyi vuonna 1846 Vermlannissa
köyhän torpparin vanhimpana
poikana. Hänen ollessaan 12-
jossa työskenteli parisen vuotta.
Palattuaan Ruotsiin hän pääsi e-rään
tuholmalaisen hienomekaanisen
tehtaan palvelukseen. Siellä
valmistettiin hienoja kojeita ja lennättimen
osia ja siellä Ericsson ensi
kerran tutustui heikkovirtatek-niikkaan,
josta sitten oli tuleva hänen
ölämänsä työkenttä. Tehtaassa
hän typskenteli viitisen vuotta,
jolloin hänelle taitavuutensa ain-siosta
myönnettiin valtion matka-apuraha.
Tämä tapahtui v. 1872.
Hän matkusti nyt mannermaalle,
jossa oleskeli neljä vuotta pääasiassa
Saksassa ja Sveitsissä. Ericsson
työskenteli eri tehtaissa ja hankki
itselleen mahdollisimman paljon
ammattitietoa, niin että kun hän v.
vuotias kuoli isä, jolloin pojan oli 1876 palasi Ruotsiin, hän hallitsi
hankittava työtä voidakseen aut- kaiken senaikaisen heikkovirtatek-taa
perheen elatuksessa. Hän pää- niikan.
si 'kotinsa lähellä olevaan kaivok- Ericsson halusi nyt kernaammin
seen, jossa toimi seppien apulai- perustaa oman työhuoneen, johon
sena, mikä työ herätti hänessä in- hän sai hiukan varoja eräältä su-nostuksen
mekaanisiin tehtäviin. kulaiseltaan. Aluksi hän työsken-
Mutta Ericsson halusi päästä pi- teli yksin, mutta otti sitten apulai-temmalle
kuin kaivossepäksi, jonka sekseen erään nuoruudentuttavan-vuoksi
hän vaelsi Norjan puolelle. sa. Toiminimi valmisti lennätinko-jeita,
joihin tarvittavat kehrät punoi
Ericssonin vaimo.
V. 1876— siis 75 vuotta sitten —
amerikkalainen Bell keksi mene-seuduilla
siellä lapset ilmaantuvat maailmaan
säännöllisesti kaksittain.
Muuan tunnettu pariisilainen lääkäri,
tri Mondor selittää, että tämä on pe- telmän siirtää puhetta lanlraa myö-rin
luonnollista. Hän sanoo, että sellai- ten sähkövirran avulla. Jo seuraa-seita
kuin maailma tällä hetkellä näyt- vana vuonna Tukholma sai ensim-tää,
kukaan ei uskalla tulla siihen yksi- maisen Bell-puhelimensa. Myös
jj^Q. Ericsson innostui puhelinalaan ja
Pariisilainen naistgn kauofudenhoi*
don erikoistuntija Mme Elaine Roche-foucault
on useiden vuosien tutkimustensa
perusteella tullut tulokseen,
että nainen on korein syyskuussa. Silloin
siis iiBiisella on suurimmat toiveet tdidä
edullinen vaikutus valittuunsa; Pienimmät
lumoafmisen mahdollisuudet hänellä
sensijaan ovat joulukuun ja helmikuun
välisenä aikana. Pakkanen nimittäin
näpistelee silloin niin pahoin naista, että
hänen' kasvonpiirteensä muuttuvat jäykiksi
ja iho kovettuu.
Kevätkuukausina alkavat hiussuortuvat
vallattomasti kiemurrella ja kasvolihasten
kireys lientyy. Kesällä silmät
menettävät osan kuultoaan ja ihon pinta
sekä tukka rasvoittuvat. Mutta kun
syyskuu saapuu, puhkeaa nainen täyteen
kukoistukseensa, sanoo mme Roc-hefoucault.
Silloin haisen iho, hiukset
ja silmät ovat luonnon ihmetöitä ja nainen
on kuin kukka. Ke^n vitamiinipitoisen
ravinnon ja auringonkylpyjen teho
ilmenee täydellä voimallaan vasta
syyskuussa.
^Ikoi valmistaa kojeita. Ne olivat
Bell-tyyppisiä, mutta käytännöllisempiä
ja yksityiskohdiltaan täy-dellisempiä
kuin amerikkalaiset
puhelimet.
PuhelinteoUisuus pääsi hyvään
alkuun, mutta toistaiseksi puhelimia
käytettiin vain yksityistarpei-siin.
Mutta pian oli puhelin val-
(Jatkuu 2. sivulla>
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 6, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-10-06 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki511006 |
Description
| Title | 1951-10-06-01 |
| OCR text | I lii' a o o KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTJ No. 40 —: Voi. XVI vuosikeFla Lauantaina, lokakuun 6 päivänä* 19S1 8 2 3 4 S 6 1 8 t>«> <^ <3 '3 sx 12 i i :^ »526 »7 r Ni imipäivia s o 7— Sunnuntai ,... Pirkko 8— Maanantai Hilja »—Tiistai . . . . . . . . , . . , , , Ilona ICh-Keskiviikko .. . . . . . . \ Aleksi 11— Torstai . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Otso 12— —Ferjantor Aarre ^ 13— iauantai . . . . . . . . . . . . Taina Q 0 PO 0 Q o 0 o 0 o o o 0 o 0 0 0 0 O O 0 0 0 0 I oi Tämän syksyn aikana täyttää Canadan suomalaisten .siiurin ja elinvoimaisin • järjestö 4Ö vuotta. Järjestön kunniaksi ' järjestetään silloin julilia kaikkialla Cä-nadassa, mis.ä vain järjestön osastoja toimii. Kuten toisessa paikassa lehteäm- • me näkyy, vietetään näitä 40-vuotisjuh-lia m.m. Port Arthurissa tk.' 18 ja 10 p.nä. Joillain paikkakunnilla niitä on JO vietety viime kuun aikana; Soossa •vietetään niitä t.k. 14 pnä, jne. - Sudburyssa vietetään kolmipäiväiset juhlat, mitkä alkavat t.k. S p:nä juhla-tansseilla. ;6 p:nä esitetään kaikkialla suomalaisten keskuudessa tunnetun Kaapro Jääskeläisen kirjoittama näytelmä "Kolmen sällin seikkailut" jä 7 pnä on ohjelmailtama. Kaikilla Canadan Suomalaisen Järjestön toimintaan osallistungiHajä sitä rakentaneilla suomalaisOla on syytä juhlia. 40 vuotta Ölmässaöllut^j^^ on kyntänyt syvän vaon ei vain suoma-r laisten keskuudessa tässä maassa, riiut-ta se on myöskin antanut osuutensa koko tämän maan kulttuuriin, mikä on muodostunut eri kansallisuuksien tänne mukanaan tuomasta kulttuurista. Osallistukaamme siis 40-vuotisjuliliin kaik- ^alla ja tehkäämme niistä ikimuistettava kulttuuritapaus Canadan suomalais-teo historiassa. r j. Kolme pientä tyttöä paloi kuoliaaksi äskettäin Parry Soundissa, kun puinen pieni rakennus, missä he leikkivät, syttyi tuleen. Tulipalon uhrit olivat nelivuothsat^kaksoiset Joan ja Jean Tue ci. Kuvassa kolmannen uhrin äiti, mrs. Frank Bartlett kaJiden lapsensa kanssa. Tyttöjen uskotaan käyttäneen tulitikkuja, saaden siten palon syttytnään. ^ ERICSSON ~ PUHELIMEN PARANTAJA Nainm «n korein s^^^^ ' sanoo Greta Garfeo Kymmenen vuoden valkokankaalta poissa ollut Greta CarbQ suunnittelee Jälleen paluutaan filmiin, kertoi äskettäin Garbon asiamies Charles Feldham. Gari)o tekee luöltavasti jaileen sopi- DJuksen Metro Goldwyn Mayerin kans- ^ jonka yhtiön vahnistamissa filmeissä aan on näytellyt yli 20 erilaisessa osas- ^ Garbon "come back" ruppuu kui-tö& in mr. Feldhamin sanojen -mukaan J"ta, löytääkö hän mieleisensä osaS jos-käsikirjoituksesta. firittiläisten lilasi-aHMaok. ^ taas vähemsetty yume sunnuntaina astui Britanniassa Roimaan 2 pencen (noin 25^ senttiä) vä- ^^ys Viikottaisissa liha-annoksissa. ^^ytsieirä saavat ihmiset ostaa viikottain ^den shillingin (28 senttiä) edestä U- ^ henkilöä kohti. Lokakuun 7 päivänä vähennetään li- ST^F tästäkin kahdella pen- • Kun tietää lihan hinnan, niin voi K^^nen kuviteUa, kuinka pien«t liha- ^«tset Britanniassa ovat. voidaan seHttää ^Jakin tavaMa tal?r"" ^^^tä kuin nykyään syntyisi celoäT'" kaksosia, kolmosia ja in- Ranskassa on todettu, että ^ todella asianlaita, sillä eräillä 'QUHELIN on nykyajan tärkeim-piä tiedoitusvälineitä, jota ilman ihmiset tuskin toimeentiilisi-vat tai ainakin muodostuisi elämä hyvin hankalaksi. Kuitenkin on puhelin verraten nuori, vajaat 80 vuotta, mutta kehitys onkin sen keksimisestä lähtien kulkenut huimin askelin eteenpäin. Puhelimen keksijöitä ja parantajia on kokonainen liuta, mutta lähimpänä meitä on "ruotsalainen L. M. Ericsson. Katsokaapa mitä puhelinkonetta tai kuuloketta tahansa, niin yleensä niissä kaikissa on hänen nimensä. Lars Magnus Ericsson syntyi vuonna 1846 Vermlannissa köyhän torpparin vanhimpana poikana. Hänen ollessaan 12- jossa työskenteli parisen vuotta. Palattuaan Ruotsiin hän pääsi e-rään tuholmalaisen hienomekaanisen tehtaan palvelukseen. Siellä valmistettiin hienoja kojeita ja lennättimen osia ja siellä Ericsson ensi kerran tutustui heikkovirtatek-niikkaan, josta sitten oli tuleva hänen ölämänsä työkenttä. Tehtaassa hän typskenteli viitisen vuotta, jolloin hänelle taitavuutensa ain-siosta myönnettiin valtion matka-apuraha. Tämä tapahtui v. 1872. Hän matkusti nyt mannermaalle, jossa oleskeli neljä vuotta pääasiassa Saksassa ja Sveitsissä. Ericsson työskenteli eri tehtaissa ja hankki itselleen mahdollisimman paljon ammattitietoa, niin että kun hän v. vuotias kuoli isä, jolloin pojan oli 1876 palasi Ruotsiin, hän hallitsi hankittava työtä voidakseen aut- kaiken senaikaisen heikkovirtatek-taa perheen elatuksessa. Hän pää- niikan. si 'kotinsa lähellä olevaan kaivok- Ericsson halusi nyt kernaammin seen, jossa toimi seppien apulai- perustaa oman työhuoneen, johon sena, mikä työ herätti hänessä in- hän sai hiukan varoja eräältä su-nostuksen mekaanisiin tehtäviin. kulaiseltaan. Aluksi hän työsken- Mutta Ericsson halusi päästä pi- teli yksin, mutta otti sitten apulai-temmalle kuin kaivossepäksi, jonka sekseen erään nuoruudentuttavan-vuoksi hän vaelsi Norjan puolelle. sa. Toiminimi valmisti lennätinko-jeita, joihin tarvittavat kehrät punoi Ericssonin vaimo. V. 1876— siis 75 vuotta sitten — amerikkalainen Bell keksi mene-seuduilla siellä lapset ilmaantuvat maailmaan säännöllisesti kaksittain. Muuan tunnettu pariisilainen lääkäri, tri Mondor selittää, että tämä on pe- telmän siirtää puhetta lanlraa myö-rin luonnollista. Hän sanoo, että sellai- ten sähkövirran avulla. Jo seuraa-seita kuin maailma tällä hetkellä näyt- vana vuonna Tukholma sai ensim-tää, kukaan ei uskalla tulla siihen yksi- maisen Bell-puhelimensa. Myös jj^Q. Ericsson innostui puhelinalaan ja Pariisilainen naistgn kauofudenhoi* don erikoistuntija Mme Elaine Roche-foucault on useiden vuosien tutkimustensa perusteella tullut tulokseen, että nainen on korein syyskuussa. Silloin siis iiBiisella on suurimmat toiveet tdidä edullinen vaikutus valittuunsa; Pienimmät lumoafmisen mahdollisuudet hänellä sensijaan ovat joulukuun ja helmikuun välisenä aikana. Pakkanen nimittäin näpistelee silloin niin pahoin naista, että hänen' kasvonpiirteensä muuttuvat jäykiksi ja iho kovettuu. Kevätkuukausina alkavat hiussuortuvat vallattomasti kiemurrella ja kasvolihasten kireys lientyy. Kesällä silmät menettävät osan kuultoaan ja ihon pinta sekä tukka rasvoittuvat. Mutta kun syyskuu saapuu, puhkeaa nainen täyteen kukoistukseensa, sanoo mme Roc-hefoucault. Silloin haisen iho, hiukset ja silmät ovat luonnon ihmetöitä ja nainen on kuin kukka. Ke^n vitamiinipitoisen ravinnon ja auringonkylpyjen teho ilmenee täydellä voimallaan vasta syyskuussa. ^Ikoi valmistaa kojeita. Ne olivat Bell-tyyppisiä, mutta käytännöllisempiä ja yksityiskohdiltaan täy-dellisempiä kuin amerikkalaiset puhelimet. PuhelinteoUisuus pääsi hyvään alkuun, mutta toistaiseksi puhelimia käytettiin vain yksityistarpei-siin. Mutta pian oli puhelin val- (Jatkuu 2. sivulla> |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-10-06-01
