1939-07-29-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
m
»1
r * >
C 1H
' -1
V i '
i
V
5^
3? i ^ »
t
r
V ^
•
4
A -
T
Sivu 2
LAUANTAINA, HEINÄKUUN 29 PÄIVÄNÄ 1939
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Rcgistereä at the Post Office Dept,
Ottawa, as second class matter.
TOaiishliinat:
1 Vk. $2joo
6 kk. UO
8 kk. Ä)
Yhdysvaltoihin:
1 vk. $2.50
6 kk. 1.40
Suomeen ja muualle ulkomaille:
1 vk. «3XK)
6 kk 1.65
Irtonumerot 5 senttiä
Liekki ilmestyy Jokaisen viikon laa-
•fltaina 12-slvuisena, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kalkuta aloU-
•ta. - •
Aslamiehille myönnetään 20 prosentin
palkkio.
Pyytäkää asiamiesvälineitä Jo tänään.
Kustantaja; Vapaus Publishing Co.
Ud.
IV>imittaJa A. Päiviö.
.Toimitusneuvosto: J. Jflrvis/ Rauha
BJäki/ Hilja Aho. E. Suksi, Ester
Kaustinen, Alli Malm, Margit Laakso
ja Yrjö Saiva
' Ltdckiin aUotut kirjoitukset osoitettava:
UEKKl
Toimituksen kulinasta
Kuuluisuutta saavuttanut Douglas Corrigan, joka viime vuonna
aikoi lentää Califomiaan, mutta "erehdyksessä" lensikin Irlantiin,
äsken löytämänsä ikuisen lentoverin,nyt Mrs. Corriganin kanssa.
Tämä numero taas m kärkyt vä-hän
toimittajankin vaivoista ja retkiS'
tö. Jää jotakin pois, mitä muuten tulisi,
mm. Merimiehen seikkailujen eli
sadun jatko. Mtmten näin kesäsydän-näön
tätäkin lehteä vähän vaikeampi
toimitella kuin muulloin, sillä kynäilijämme
ovat myöskin kesän lumoissa
ja ottavat lomaa. Sen huomasimme jo
viime kesänä. Lehteä täytyy sHs täyttää
enempi sieltä täältä saadtdla tavaralla.
Asiallisesti se ei liene sen huonompi,
jos lukijat eivät joudu suuremmassa
määrin lukemaan ennen luke-miama,
mutta kuitertkaan se ei ole
niinkuin olla pitäisi; pääsisältö täytyisi
olla kotoista ja omintakeista.
Koetfipme jotenkin läpäistä taas tämän
vaikeimman ajan, ehkäpä sitten
on jo kokonaan toinen mieskin tällä
paikalla. Täällä on ollut jo vähän
juttua miesten ''senssauksista" ja mm.
entinen Liekin toimittaja Saari on
ilmaissut haluavansa ottaa taas sm
tehtävän. Ei siksi, että lehtemme tilaa
jamaärä — jos sitä voi jotiakin
puntarina pitää —osoittaisi allekirjoittaneeseen
perin suurta tyytymättömyyttä,
mutta on joitakin seikkoja,
esim. nopeampi suomcfmoskykyr joka
voisi ollaxduhsi.
Siis tehdään mikä parhaimmaksi
nähdään. Toivomme vaan,^että Icfi-temmt^
asiamiehet ja kannattajat, tyy-iyi>
äiset ja tyytyniättömät. pitävät
kesäkuumillakin silmämääränään sitä,
ettei tilaukset piäse katkeamaan,
vaan yhä uusia kerääntyy, ja että
kaikki muu kin mahdollinen apu ojentuu
iätä kohti jatkuvasti. — .4P,.
kustelemaan yhtentUsen tarm^rleti liikkeen
muedostamisesta. Johon nyt on
hyvät edelljtyksef.
. Nat&ivastamen mieliala Canadassa on
johtanut 18 Saskatchewanin natsimielistä
hyvissä varoissa olevaa saksalaista
farmaria lähtemään matkalle A-aiVhaa
kotimaatansa koliden. Niin on johtajien
taholta «?lltettj\ Tuleeko tätä
Jatkumaan, se^i aika näyttää.
Sopinee tällä, paikalla vilkaista" \'ähän
keveämpUnkin tärkeisiin asiothia. Montrealissa
on joitakin päiviä sitten nähtj*
suuremmoiset Joukkohäät. \1hltty 107
paria samalla kertaa. Vihkiminen tapahtui
pesäpallostadionilla. Johon oU
katsojina kokoontimut tuhansia ihn^U,
Joista satoja pyörQi kuumuuden takia.
{Historiallisia, latinan ja vieraitten
kielten lauseita sekä lauseparsia, jotka
ovat jääneet sivistyskansojen kieliä
rikastuttamaan.)
Aurea mediocrita — kultainen keskitie.
Aurora musis amica — aamurusko
on runotarten ystävä.. (Aamuhetki
kullan kallis.)
Auto da Fe (portug.) — "uskon
toimitus". (Kerettiläisten tuomio
polttoroviolla.)
Ave Maria! — tervehd>^ sinulle,
Maria! (Tunnetun katolilaisen rukouksen
alkusanat.)
A berbis ad verbena — sanoista
sauvoihin. (Sanottu ja tehty; tuumasta
toimeen.)
Bellum omnium contra omnes —
kaikkien sota kaikkia vastaan.
Bis dat. qui cito dat — kahdesti
antaa se, joka heti antaa.
Bona fide — hrassä uskossa, luot-tamuksella.
Bonus \-ir semper tiro — hyvä mies
on aina A-asta-alkaja. (Hyväluontoi-nen
joutuu usein petetyksi,)
Casiis belli — sodan aihe.
Causa efficiens — \'aikuttava syy.
Gaye ne cadas — varo, ettet kukistu.
(''Ylpej-s käv lankeemuksen edellä.*')
"
Cedant arma togae —väistykööt
aseet toogan tieltä. (Käytetään ny-k\
mn silloin, kun sotilashenkilöiden
täyt>y tehdä tilaa si\nilipukuisille \nr-kamiehiile.)
Citatl löai, lyhenn. cl. — laina-tussi
kohdassa.
Cito citissime — pikaista pikemmin.
(Kirjoitettu ennen \^nhaan kirjeiden
pääUe.)
Cogito, ergo sum — ajattelen, olen
siis olemassa. (Descartesin filosofisen
järjeslelnun ydin.)
Compos sui •— oman itsensä herra.
Cörvx^rdia res par\^ie crescunt, dis-cohtia
itiaximae dilabuntur — sovinnossa
pienet asiat kas\"a\"at suuriksi,
eripilrai^uudella suuretkin asiat lu-histii\'
at,'.(Lause on mm. Ateneumin
otsikos5ii Helsingissa.)
Cor cordium —sydänten sydän.
(EngT. runoilijan Percy Shelleyn lisänimi.)
Corpus iuris— oikeuden ruumis.
(Justianuksen lakikökoehnan nimitys.)
Credo quia absurdum — uskon,
sentähden että se on mieletöntä. (Uskon
ja tiedon ristiriitoja kuvaava lause.)
'_'y^" ,
Crescat! —Kasvakoon! Menestyköön!
Cuius regio, eius religio — kenen
maa, sen uskonto. (Uskonpuhdistuksen
aikana valtaan päässyt uskom^a-pauden
periaate oli, että maan hallitsija
saa määrätä valtionuskon jä että
kukin alamainen tunnustaa sitä.)
Cura posterior — jälkeenpäin tuleva
huoli, toisarvoinen asia.
De gustibus non est disputandum
— makuasioista ei voi kiistellä.
De mortuis nihil nisi^ene — kuol-'
leista ei saa puhua muuta kuin hyvää.
(Kuolleet eivät voi puolustautua.)
De nihilo nihil — tyhjästä ei tule
mitään.
Dente lupus, cornu taurus petit —
hampaillaan susi, sarvillaan härkä.
Matka elokuviin
Meillä kun nyt viimeinkin on seka
pääni että miriä täysin terveenä ja
pääni onnistui saamaan vähän työtäkin,
niin päätimme lähteä hiukan ajelulle.
Tuumasta toimeen. Pääni kärräsi
ulos vanhan palvelijamme Ussun
ja niin sitä lähdettiin mennä romuut-tamaan
kohti kaupunkia päämääränä
elokuvat. Alussa sujui matka oikein
hyvin, mitttä loppumatkalla lissu sairastui.
Ei kai se mikään ihme ole, jos
sillä ijällä jo sairastuukin, mutta oli
meistä se vähän outoa, kun lisstt &
ole vielä koskaan ennen töpanmt
tielle, muuta kuin huonojen kenkiensä
takia. Mutta nyt sillä oli hyvät kengät,
ei "jlätiää" missään ja kuitenkin,
. se ensin ryyppäsi, sitten yski ja aivasti
ja sitten toppasi tykkänään. Emme
- ensin uskonut sitä todeksi ja laitoimme
sen uudelleen käyntiin ja lähtihän
se, mutta ei jaksanut mennä
eteenpäin kuin oman mittansa ja sit-'
ten taas yskimistä, aivastelua ja' pysähdys.
Nyt jo uskoimmey että Ussun
vuoro oli nyt sairastaa ja mietimme,
missä se vika mahtoi oUai Aikamme
etsittyämme löytyi vika viimein. 5e
oli siinä, että pääni oli ostanut gasoln-nin
asemesta vettä, tarkemmin'
sanoen vesistä gasöBnia ja lissu
ei tykännyt siitä vedestä,- vaan
syleksi ja aivasteli- Ja kun kuomasi,
ettähäneUe tehdään vä&ryykä^^^^
aijotaan juottaa vettä rgäsöltinitt asemesta,
niin toppasi tykkärtään. Sefoi-sihän
se loptdta sekin erehdys. Ku»
puhdistimme veden pois lissun sisuksista
ja annoimme sille puhdasta ryypättävää,
niin se leppyi ja lähti Hik-keeU&
västaäfi pötkimättä^ Mutta aika
oli mäuntiinW myöhäiseksi, että
oli enää tMaayrUMä elokuviin, joten
katsoimme parhaaksi kääntyä takaisin'ja
niin lissu toi meidät kotiin
stdoisesti rallattaen tutulla äänellään.
Eikä se ole sen jälkeen enää vikuroinut
eikä sairastanut, vaan on tyytyväisenä
vienyt meidät aina sinne, mihin
olemme halunnutkin. Siksi olemmekin
ollut taas koko lattia tyytyväisiä
oloomme, kun ei se Ussun sairauskaan
olbit sen vakavampaa laatua. Koetamme
nyi vaan varoa, ettei sille
enempi yritettäisi juottaa vettä.
SIRFA-SERKKU.
(Kukin puolustautiiu aseillaan.)
Dictum, factum — sanottu ja teh-
Kirj. JACK CONROY
JSÄN hautajaisten jälkeen meidän
"•-talomme hiljaksilleen rauhoittui.
Useiden päivien aikana olin vaipunut
uneen myötätuntoisten ystävien ja
sukulaisten juttelun vielä ollessa
k ä x T i n i s s ä , mutta muutamien öiden
jälkeen rupesin heräämään, talon
käytvä niin hiljaiseksi, että kuulla
kellon tikittävään rappusten alapäässä,
elleivät rotat ullakolla sattuneet
pitämään liiaksi melua. Aikair
semmin en ollut piitannut rotista, sillä
ne oliviit majailleet siellä niin kauan
kuin \T>in muistaa, mutta nyt niiden
pelko vaivasi minua öin päivin. Uneksin,
että vuoteeni oli saari, jonka rantoja
pieksivät sinisten nenien ja kylmien,
alastomien häntien aallot. Kun
tuuli oli kova, talo horjui juopuneen
lailla, ja sen hirret valittivat kuin
tuskissaan oleva ihmisolento. Puneys
oli tävnnä peloittavia muotoja ~kai-vDsraiehiä,
valittaen niaanvieremien
alla, hautoja ammottaen keskiyöllä
tyhjentääkseen itsensä valekuoUeista
ja vampyyrejä, samoillen laajalti tyydyttämässä
hirvittäviä janöjaan.
"Pimeässä ei ole mitään pelkäämistä,"
Äiti vakuutteli minuUe.
heitti oven selkosen sdälleen ja lujasti
yön mustan verhon. Mutta roi^
en oUut vakuutettu. Öljylamppu lepatteli
vedossa, ja Äiti nopeasti sulki
oven ja telkesi sen. PeUoUe, tien toi-
^Ue puolen, oli istutettu sokeriruokoa,
joka oU kasvanut niin, että sea
terät kahkvat taukoamatta, Akejapa
tuulettomaUakin sapä. Se kuuUc^
kuin olisi joku salaa kuiskaiflut. Sisareni
nukkui levollisesti, ja mmua
kiusasi hänen huolettomuutensa.
Lähimmät talot öKvatr mäen
rella sijaitsevat kamppatalot, ja
nen kuölenm iUti 0^ « s e m^
nönut, ettö ken h y i ^ voisi
meidät nahkoinemme ja karvoinö^
me, emienkuin apua ehtisi saap^
kämpältä, K^vosnuehet tulivat k(r
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 29, 1939 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1939-07-29 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki390729 |
Description
| Title | 1939-07-29-02 |
| OCR text | m »1 r * > C 1H ' -1 V i ' i V 5^ 3? i ^ » t r V ^ • 4 A - T Sivu 2 LAUANTAINA, HEINÄKUUN 29 PÄIVÄNÄ 1939 (Canadan suomalaisten viikkolehti) Rcgistereä at the Post Office Dept, Ottawa, as second class matter. TOaiishliinat: 1 Vk. $2joo 6 kk. UO 8 kk. Ä) Yhdysvaltoihin: 1 vk. $2.50 6 kk. 1.40 Suomeen ja muualle ulkomaille: 1 vk. «3XK) 6 kk 1.65 Irtonumerot 5 senttiä Liekki ilmestyy Jokaisen viikon laa- •fltaina 12-slvuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kalkuta aloU- •ta. - • Aslamiehille myönnetään 20 prosentin palkkio. Pyytäkää asiamiesvälineitä Jo tänään. Kustantaja; Vapaus Publishing Co. Ud. IV>imittaJa A. Päiviö. .Toimitusneuvosto: J. Jflrvis/ Rauha BJäki/ Hilja Aho. E. Suksi, Ester Kaustinen, Alli Malm, Margit Laakso ja Yrjö Saiva ' Ltdckiin aUotut kirjoitukset osoitettava: UEKKl Toimituksen kulinasta Kuuluisuutta saavuttanut Douglas Corrigan, joka viime vuonna aikoi lentää Califomiaan, mutta "erehdyksessä" lensikin Irlantiin, äsken löytämänsä ikuisen lentoverin,nyt Mrs. Corriganin kanssa. Tämä numero taas m kärkyt vä-hän toimittajankin vaivoista ja retkiS' tö. Jää jotakin pois, mitä muuten tulisi, mm. Merimiehen seikkailujen eli sadun jatko. Mtmten näin kesäsydän-näön tätäkin lehteä vähän vaikeampi toimitella kuin muulloin, sillä kynäilijämme ovat myöskin kesän lumoissa ja ottavat lomaa. Sen huomasimme jo viime kesänä. Lehteä täytyy sHs täyttää enempi sieltä täältä saadtdla tavaralla. Asiallisesti se ei liene sen huonompi, jos lukijat eivät joudu suuremmassa määrin lukemaan ennen luke-miama, mutta kuitertkaan se ei ole niinkuin olla pitäisi; pääsisältö täytyisi olla kotoista ja omintakeista. Koetfipme jotenkin läpäistä taas tämän vaikeimman ajan, ehkäpä sitten on jo kokonaan toinen mieskin tällä paikalla. Täällä on ollut jo vähän juttua miesten ''senssauksista" ja mm. entinen Liekin toimittaja Saari on ilmaissut haluavansa ottaa taas sm tehtävän. Ei siksi, että lehtemme tilaa jamaärä — jos sitä voi jotiakin puntarina pitää —osoittaisi allekirjoittaneeseen perin suurta tyytymättömyyttä, mutta on joitakin seikkoja, esim. nopeampi suomcfmoskykyr joka voisi ollaxduhsi. Siis tehdään mikä parhaimmaksi nähdään. Toivomme vaan,^että Icfi-temmt^ asiamiehet ja kannattajat, tyy-iyi> äiset ja tyytyniättömät. pitävät kesäkuumillakin silmämääränään sitä, ettei tilaukset piäse katkeamaan, vaan yhä uusia kerääntyy, ja että kaikki muu kin mahdollinen apu ojentuu iätä kohti jatkuvasti. — .4P,. kustelemaan yhtentUsen tarm^rleti liikkeen muedostamisesta. Johon nyt on hyvät edelljtyksef. . Nat&ivastamen mieliala Canadassa on johtanut 18 Saskatchewanin natsimielistä hyvissä varoissa olevaa saksalaista farmaria lähtemään matkalle A-aiVhaa kotimaatansa koliden. Niin on johtajien taholta «?lltettj\ Tuleeko tätä Jatkumaan, se^i aika näyttää. Sopinee tällä, paikalla vilkaista" \'ähän keveämpUnkin tärkeisiin asiothia. Montrealissa on joitakin päiviä sitten nähtj* suuremmoiset Joukkohäät. \1hltty 107 paria samalla kertaa. Vihkiminen tapahtui pesäpallostadionilla. Johon oU katsojina kokoontimut tuhansia ihn^U, Joista satoja pyörQi kuumuuden takia. {Historiallisia, latinan ja vieraitten kielten lauseita sekä lauseparsia, jotka ovat jääneet sivistyskansojen kieliä rikastuttamaan.) Aurea mediocrita — kultainen keskitie. Aurora musis amica — aamurusko on runotarten ystävä.. (Aamuhetki kullan kallis.) Auto da Fe (portug.) — "uskon toimitus". (Kerettiläisten tuomio polttoroviolla.) Ave Maria! — tervehd>^ sinulle, Maria! (Tunnetun katolilaisen rukouksen alkusanat.) A berbis ad verbena — sanoista sauvoihin. (Sanottu ja tehty; tuumasta toimeen.) Bellum omnium contra omnes — kaikkien sota kaikkia vastaan. Bis dat. qui cito dat — kahdesti antaa se, joka heti antaa. Bona fide — hrassä uskossa, luot-tamuksella. Bonus \-ir semper tiro — hyvä mies on aina A-asta-alkaja. (Hyväluontoi-nen joutuu usein petetyksi,) Casiis belli — sodan aihe. Causa efficiens — \'aikuttava syy. Gaye ne cadas — varo, ettet kukistu. (''Ylpej-s käv lankeemuksen edellä.*') " Cedant arma togae —väistykööt aseet toogan tieltä. (Käytetään ny-k\ mn silloin, kun sotilashenkilöiden täyt>y tehdä tilaa si\nilipukuisille \nr-kamiehiile.) Citatl löai, lyhenn. cl. — laina-tussi kohdassa. Cito citissime — pikaista pikemmin. (Kirjoitettu ennen \^nhaan kirjeiden pääUe.) Cogito, ergo sum — ajattelen, olen siis olemassa. (Descartesin filosofisen järjeslelnun ydin.) Compos sui •— oman itsensä herra. Cörvx^rdia res par\^ie crescunt, dis-cohtia itiaximae dilabuntur — sovinnossa pienet asiat kas\"a\"at suuriksi, eripilrai^uudella suuretkin asiat lu-histii\' at,'.(Lause on mm. Ateneumin otsikos5ii Helsingissa.) Cor cordium —sydänten sydän. (EngT. runoilijan Percy Shelleyn lisänimi.) Corpus iuris— oikeuden ruumis. (Justianuksen lakikökoehnan nimitys.) Credo quia absurdum — uskon, sentähden että se on mieletöntä. (Uskon ja tiedon ristiriitoja kuvaava lause.) '_'y^" , Crescat! —Kasvakoon! Menestyköön! Cuius regio, eius religio — kenen maa, sen uskonto. (Uskonpuhdistuksen aikana valtaan päässyt uskom^a-pauden periaate oli, että maan hallitsija saa määrätä valtionuskon jä että kukin alamainen tunnustaa sitä.) Cura posterior — jälkeenpäin tuleva huoli, toisarvoinen asia. De gustibus non est disputandum — makuasioista ei voi kiistellä. De mortuis nihil nisi^ene — kuol-' leista ei saa puhua muuta kuin hyvää. (Kuolleet eivät voi puolustautua.) De nihilo nihil — tyhjästä ei tule mitään. Dente lupus, cornu taurus petit — hampaillaan susi, sarvillaan härkä. Matka elokuviin Meillä kun nyt viimeinkin on seka pääni että miriä täysin terveenä ja pääni onnistui saamaan vähän työtäkin, niin päätimme lähteä hiukan ajelulle. Tuumasta toimeen. Pääni kärräsi ulos vanhan palvelijamme Ussun ja niin sitä lähdettiin mennä romuut-tamaan kohti kaupunkia päämääränä elokuvat. Alussa sujui matka oikein hyvin, mitttä loppumatkalla lissu sairastui. Ei kai se mikään ihme ole, jos sillä ijällä jo sairastuukin, mutta oli meistä se vähän outoa, kun lisstt & ole vielä koskaan ennen töpanmt tielle, muuta kuin huonojen kenkiensä takia. Mutta nyt sillä oli hyvät kengät, ei "jlätiää" missään ja kuitenkin, . se ensin ryyppäsi, sitten yski ja aivasti ja sitten toppasi tykkänään. Emme - ensin uskonut sitä todeksi ja laitoimme sen uudelleen käyntiin ja lähtihän se, mutta ei jaksanut mennä eteenpäin kuin oman mittansa ja sit-' ten taas yskimistä, aivastelua ja' pysähdys. Nyt jo uskoimmey että Ussun vuoro oli nyt sairastaa ja mietimme, missä se vika mahtoi oUai Aikamme etsittyämme löytyi vika viimein. 5e oli siinä, että pääni oli ostanut gasoln-nin asemesta vettä, tarkemmin' sanoen vesistä gasöBnia ja lissu ei tykännyt siitä vedestä,- vaan syleksi ja aivasteli- Ja kun kuomasi, ettähäneUe tehdään vä&ryykä^^^^ aijotaan juottaa vettä rgäsöltinitt asemesta, niin toppasi tykkärtään. Sefoi-sihän se loptdta sekin erehdys. Ku» puhdistimme veden pois lissun sisuksista ja annoimme sille puhdasta ryypättävää, niin se leppyi ja lähti Hik-keeU& västaäfi pötkimättä^ Mutta aika oli mäuntiinW myöhäiseksi, että oli enää tMaayrUMä elokuviin, joten katsoimme parhaaksi kääntyä takaisin'ja niin lissu toi meidät kotiin stdoisesti rallattaen tutulla äänellään. Eikä se ole sen jälkeen enää vikuroinut eikä sairastanut, vaan on tyytyväisenä vienyt meidät aina sinne, mihin olemme halunnutkin. Siksi olemmekin ollut taas koko lattia tyytyväisiä oloomme, kun ei se Ussun sairauskaan olbit sen vakavampaa laatua. Koetamme nyi vaan varoa, ettei sille enempi yritettäisi juottaa vettä. SIRFA-SERKKU. (Kukin puolustautiiu aseillaan.) Dictum, factum — sanottu ja teh- Kirj. JACK CONROY JSÄN hautajaisten jälkeen meidän "•-talomme hiljaksilleen rauhoittui. Useiden päivien aikana olin vaipunut uneen myötätuntoisten ystävien ja sukulaisten juttelun vielä ollessa k ä x T i n i s s ä , mutta muutamien öiden jälkeen rupesin heräämään, talon käytvä niin hiljaiseksi, että kuulla kellon tikittävään rappusten alapäässä, elleivät rotat ullakolla sattuneet pitämään liiaksi melua. Aikair semmin en ollut piitannut rotista, sillä ne oliviit majailleet siellä niin kauan kuin \T>in muistaa, mutta nyt niiden pelko vaivasi minua öin päivin. Uneksin, että vuoteeni oli saari, jonka rantoja pieksivät sinisten nenien ja kylmien, alastomien häntien aallot. Kun tuuli oli kova, talo horjui juopuneen lailla, ja sen hirret valittivat kuin tuskissaan oleva ihmisolento. Puneys oli tävnnä peloittavia muotoja ~kai-vDsraiehiä, valittaen niaanvieremien alla, hautoja ammottaen keskiyöllä tyhjentääkseen itsensä valekuoUeista ja vampyyrejä, samoillen laajalti tyydyttämässä hirvittäviä janöjaan. "Pimeässä ei ole mitään pelkäämistä," Äiti vakuutteli minuUe. heitti oven selkosen sdälleen ja lujasti yön mustan verhon. Mutta roi^ en oUut vakuutettu. Öljylamppu lepatteli vedossa, ja Äiti nopeasti sulki oven ja telkesi sen. PeUoUe, tien toi- ^Ue puolen, oli istutettu sokeriruokoa, joka oU kasvanut niin, että sea terät kahkvat taukoamatta, Akejapa tuulettomaUakin sapä. Se kuuUc^ kuin olisi joku salaa kuiskaiflut. Sisareni nukkui levollisesti, ja mmua kiusasi hänen huolettomuutensa. Lähimmät talot öKvatr mäen rella sijaitsevat kamppatalot, ja nen kuölenm iUti 0^ « s e m^ nönut, ettö ken h y i ^ voisi meidät nahkoinemme ja karvoinö^ me, emienkuin apua ehtisi saap^ kämpältä, K^vosnuehet tulivat k(r |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-07-29-02
