Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 9, 1952

              SOT.
0S
N
7
I
i
l i
Hv m
.iv
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
6 — VoL XVII vuosikerta Lauantaina, helmikuun 9 päivänä. 1952
^'orth Bayn eteläpuolella sattui äskettäin junaonnettomuus, ioUoin CNR:n matkustajajuna ajoirahtijunan jälkipäähdn, vau-
\:oittaen useita rahtivaunuja ja pitskien kolme vaunua pois kiskoilta. Neljä matkustajaa sai onnettomuudessa lieviä vammoja
'h-
"1 •••
esmie*
1
1
taja...
yytea-;
Jokea kerjäläinen voitti
^niljooniä arvauksessa
Melkein sokea venetsialainen kerjä­läinen,
72-\'uotias Teodoro Causin, on
noniniiljoneeri, voittaessaan kilpailun,
nissä kehoitettiin arvaamaan viime
sunnuntain jalkapallopelin voittajat
Italiassa.
Mutta hänen näkönsä on liian huono,
ttei hän nähnyt arvauskilpailun tulok­sia,
vaan sai kuulla voittaneensa vasta,
Lun eräs hänen tuttavansa halusi nähdä
länen lippunsa ja verrata sitä voitto-luetteloon.
Silloin molemmat, niin Cau-kuin
hänen vaimonsakin olivat pit­kät
ajat sanattomina.
Causin voitti noin 4,240,000 Uraa
>6,7S4) ja hänen^ijoituksensa arpaan
foii 100 liraa.
Mainittakoon, että Causineilla on o l -
flut 21 lasta, mutta silti vanhan, melkein
jtäydelleen sokean täytjry elättää itseään
ja vaimoaan kerjäämällä.
Mick*!
än Jä|
Sano-se
OJ.j
ari.
että,
C20
9 \^otta kestänyt tajutto­muus
päättyi kuolemaan
Cicinnatissa, Ohiossa kuoli sai­raalassa
äskettäin eräs Robert C .
Steger-niminen mies, j o k a o l i o l l ut
9 vuotta yhtä m i t t a a tajuttomana.
Paikalliset lääkärit sanovat, ettei
tunneta toista s e l l a i s t a tapausta,
missä t a j u t t o m u u s t i l a o l i s i kestänyt
n i i n kauan.
Steger, joka oli ammatiltaan
sähköinsinööri, l o u k k a a n t u i v . 1943
eräällä lentokonetehtaalla, k u n vä­kipyörä
i s k i häntä päähän. Hän
menetti tajuntansa, j o k a e i koskaan
palannut. Tajuttomuustilansa a i ­kana
ei hän osoittanut j u u r i van­hentumisen
merkkejä j a ilmeisesti
lisäsi painoaan. Häntä r u o k i t t i in
ennakolta s u l a t e t u l l a r u o a l l a l e t k u ­jen
kautta.
Kauniin Veeran'^
esitys oli hyvä
- V i i m e sunnuntai-iltana Sudbu-r
y n F i n n i s h - h a a l i l l a esitetty k o l m i ­näytöksinen
laulunäytelmä " K a u ­n
i s V e e r a " o l i m a i n i o n hyvä suo­r
i t u s , mikä v e t i avaran h a a l i n a i v an
pakaten täyteen k i i t o l l i s t a yleisöä.
E s i t y s o l i r e i p a s t a j a näyttämöase-tus
o l i e r i k o i s e n silmiinpistävä, v a r ­s
i n k i n toisessa näytöksessä, missä
Saimaan tervahöyry, "Prinsessa
A r r n a a d a " o l i kiinnitettynä Lap­peenrannan
satamalaiturissa. Näy­telmää
v a r t e n o l i U n t a m o Mäkelä
maalannut erikoisen "takafondin".
Tervahöyry o l i taas George V a i n i on
j a A n t t i Seppäsen käsialaa. A r vo
K a i k k o n e n , näyttämömestari, o li
valmistanut kolmannen näytöksen
a i s t i k k a a n lavastuksen. N i m i o s a l la
e s i i n t y n y t Rauha Mäki esitti Vee­r
a n osan mainiosti. Samaa on s a ­nottava
L i l l i a n J o k i s e n r u h t i n a t t a ­resta,
M a r t t a j a V i l i Mäen musta-laispariskunnasta,
K u r t Österlun­d
i n Zingalista, E i n o L e h t o l a n pat­ruunasta,
E r k k i Närhin l u u t n a n t i s ­t
a , K a l l e Salo k u l k u r i s t a j a E i n a r
Närhin santarmiurkkijasta. L i i ­k
e h t i m i n e n o l i h y v i n reipasta ja
luontevaa, mikä tällaisessa näytel­mässä
o n k a i k e n a j a o.
Näytelmään sovitetut tanssit o l i ­vat
juiuri ne, j o t k a antoivat makua
koko esitykseen. Tanssijattarina
esiintyivät G l o r i a York, Nancy
Coombs, M i l l i e Ristimäki j a M a i r e
K a i h o j a heidän esittämänsä tans­sit
olivat todella faidokkaasti ja
reippaasti esitettyjä. Tanssit o l i o h ­jannut
Florence Aksaniuk.
Pienemmillä osilla esiintyivät
vielä A a r n e Koivni, j©ka samalla o l i
esilaulajansa jokaisen näytöksen
Uteliaisuudesta saattaa
olla ikäviä seurauksia
Lorientissa, Ranskassa, tapahtui äs­kettäin
tapaus, joka osoittaa, että ute­liaisuudesta
saattaa olla kohtalokkaita
seurauksia.
Erään kalastajan majassa oli joukko
juuri merestä nostettuja oistereita. Y k ­si
oistereista oli nähtävästi avannut
kuorensa hengittääkseen, kun utelias
hiiri oli pistänyt päänsä kuoren sisälle,
jolloin oisteri oli napsauttanut kuoren­sa
kiinni ja hiiiriparka menetti päänsä.
alussa, sekä Eino Seppilä. Reino
Kauhanen j a N i i l o Basto toimivat
säestäjinä.
E s i i n t y j i e n puvut olivat aivan
erikoista luokkaa. Ne kuvasivat
todellisesti n i i n yhäistä r u h t i n a r ta
k u i n mustalaisiakin. Tanssijatta­r
i e n puvut olivat k a i k k i n e h e l y i -
neen v a r s i n a i s t i k k a a t.
Näyttelijäin saamien ruusujen
jako tapahtui — ehkä ensikerran
— varsin asianmukaisella tavalla.
Näytelmar; ohjaaja K a l l e S a l o j a k oi
ruusut tasapuolisesti, yhden j o k a i ­selle
näyttelijälle, paitsi Veeralle
k a k s i , riiikä o l i a i v a n p a i k a l l a a n . T ä ­mä
jätti i / J e l u i s a n tunteen näytteli­jöihin
ia v a r m a a n k i n katsomoon­k
i n .
Näytelmän ohjauksesta olivat
huolehtineet K a l l e Salo j a Rauha
Mäki ia . i i n i e k s i m a i n i t t u o l i oh­jannut
-nyöskin l a u l u t.
" K a u i v s V e e r a " o l i m i e l u i n e n t u t -
0
\ o 1
a
0
1
O •
o I
l«S9 FEBRUARY
S M T W T F S
• • • • • • • • • • 1 2
3 4 5 6 7 8 9
10 11 12 13 14 15 16
17 18 19 20 21 22 23
24 25 26 27 28 29 • •
o
o
o
o
i
t
o
o
o
o
o
NIMIPÄIVIÄ o
10— Sunnuntai Elina, Ellen
11— Maanantai Talvikki
12— Tiistai . . . . . . . . . . . Elma. Elmi
13— ^keskiviikko . . . . . . . . . . Sulo
14—Torstai , Voitto
15— Perjantai Sipi
16— Lauantai Julia
Sooii näyttelijäin
vierailu nikkelialueella
Soon nuoret näyttelijät saapuvat
V i e r a i l u l l e n i k k e l i a l u e e l l e l a u a n t a i ­na,
tk. 9 j a sunnuntaina, 10 pnä.
E n s i n he esiintyvät S J : n B e a v e r L a ­ken
osaston h a a l i l l a l a u a n t a i - i l t a na
j a Sudburyssa F i n n i s h - h a a l i l l a s u n ­n
u n t a i - i l t a n a .
V i e r a i l i j a i n esittämä näytelmä on
kolmiosainen laulunäytelmä " L a u ­l
a v a h o t e l l i " . Se on P e k k a r i s en
k i r j o i t t a m a hupailu, jossa on p a l ­j
on l a u l u j a j a tansseja.
Numeroituja lippuja on saatava­na
entisistä paikoista. Varatkaa
lippunne ajoLssa, että e i o v e l l a tule '
tungosta. Näytelmä alkaa kello
7.30 i l l a l l a.
Joutilaitten rouvien
"laupeudentyÖtä"
San Franciscossa, kuten monessa
muussakin paikassa, toimii seura
eläinten julman kohtelun estämi­seksi
j a siinä ylhäisön naiset löytä­vät
tyydytystä äidillisyysvaatimuk-s
i l l e en (kun p a l k a t u t hoitajat hoi­tavat
heidän lapsensa).
San Franciscon seura j u l k a i s i äs­kettäin
r a p o r t i n kaksikuukautises-ta
työstään, j o l l a ajalla se on h o i -
taniit 9,128 eläintä. Seuran toimes­ta
on annettu hoitoa 3,409:lle s a i ­r
a a l l e tai loukkaantuneelle k o i r a l ­le
j a h a n k i t t u suoja l,902:lle kodit­tomalle
kissalle. Yksi hajunäätä j a
y k s i kärppä o l i v a p a u t e t t u l o u k u s -'
ta, y k s i loukaantunut k a l a l o k k i j a
kaksi hyljettä o l i saanut ensiapua
j a y k s i l i n t u vapautettu p y y k k i k o ­neesta.
Yhden hevosen hammas­särkyä
o l i h o i d e t tu j a y k s i l i n t u,
j o n k a höyhenet o l i t e r v a t t u , o l i p e ­lastettu.
V a r m a a n k i n moni friscolainen
puutteessa oleva sairas lapsi h u u ­dahti
ylläolevan r a p o r t i n luettuaan:
" O l l a p a k o i r a t a i j o k i n m u u eläin!"
tavuus ja sc nähdään vielä toista­miseen
i n n i m t a i n a , t k . 17 pnä. S i l ­l
o i n sietta ; okaisen, joka ei sitä
nähnyt ensi- i H a n a , mennä katso­maan
' i . siliä se kyllä kannattaa.
J a voipa si ä katsoa toisenkin ker­ran,
k i i - e n . r r m a a n monet näyttä­mön
v e t ä v ä t tekevät.
Keskuslämmitystä atomi­energian
avulla
Ensimmäinen atomipolttoinen lämpö­keskus
on läpäissyt menestyksellä an­karat
kokeensa, ilmoittaa Britannian
hankintaministeriö Lontoosta. Lämpö­keskus,
joka rakennettiin Harwellin ato-mitutkiinuskeskuksessa,
on yksi kolmes­ta
piakkoin valmistuvasta samanlaises­ta
laitoksesta ja tulee säästämään aina­kin
1,000 tonnia hiiltä vuodessa. L a i t ­teet
ovat tulleet maksamaan 15,000 pun­taa,
mutta käyttökustannukset öyat niin
pienet, että se säästää 2,650 puntaa vuo­dessa.
Atomimiilun ilmajäähdytysputkien
vieritse kulkevat lämpöjohtoputket ime­vät
lämmön lämpöpattereissa kiertävään
veteen. Säädettävä lauhdutin säännös-telee
ilman virtausta ja sitten ^yöskin
Lämmityslaitteen saamaa lämpöä.
i