1937-04-17-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
$ivu 2 LAUANTAINA, HUHTIKUUN 17 PÄIVÄNÄ 1937
MamMiutustua!
Canadan suofnalqisten hauno-kirjaUinen
viikkolehti
Espanjan kansan lähettiläs Ruotsissa
1'ilatishlhnat:
1 vk. . $2.00
6 kk. 1.10
3 kk. .60
Ulkomaille
1 vk. . $3.00
6 kk. 1.65
Irtonumerot 5 senttiä
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina
12-siyuiSöna, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
Asiamiehille myönnetään 20 • prosentin
palkkio.
pyytäkää asiamiesvälineitä jo tänään.
Kustantaja: Vapaus Publishing Co,:
Ltd.
Liekkiin aijotut" kirjoitukset:vOSgt-,
tettava: ^ ••• ' :'v^^'/.---;'^ v
PlO. Box 69 SUdbury, Oni.
.Tähdellä 0 1 merkittyjä kirjoituksia^
lainattaessa on alkulähde ehdottomasti
mainittava. '
• Tällä viikolla me vielä haluamme
kosketella' LIEKKIIN kirjoittamisia,
vaikka siitä on ollut puhetta melkein
jSkai^essa numerossa. Monet kirjoittajat
kirjoittavat koko ahkerasti talven
aikana, mutta kevään ja kesän
tiäkn he ikäänkuin laiskistuvat ja
mahdollisesti ajattelevat, että sietää
sitä pitää jonkun verran lomaakin.
On kyllä tosi, että Uutteran ja pitkäaikaisen
työn jälkeen pieni löma-aika
on aivan paikallaan, mutta kirjallisel^
lä alalla se ei olekaan niin • helposti
järjestetty kuin mahdollisesti muussa
työssä. Muussa työssä — ansiotyössä,
mikäli meillä itsekuttakin sitä tänä
aikana on, ei olekaan itse määrättävissämme,
koska saamme lomaa, vaan
sen määrävät toiset. Mikäli LIEKKIÄ
avusta^uien kirjoittajien loman järjes-täminen
on kysymyksessä, niin loma-kysymys
ön kokonaan toinen. On
otettava huomioon, että silloin kun
monet avustajistamme ottavat "kir-joituslomäa",
täytyy LIEKIN kuitenkin
jatkuvasti ilmestyä ja näinollen
näistä "lomista" on lehdelle haittaa.
Jokainen LIEKIN ystävä pitää luonnollisesti
itsensä vastuunalaisena siitä,
että LIEKKI kykenee jatkuvasti tarjoamaan
lukijakunnalleen sellaista lukemista
kuin lehtemme periaate edellyttää.
LiEKiLL.\ on huoruudestaan
huolimatta kohtalaisen laaja avustajien
verkosto, joka kykenee jatkuvasti
kehittämään niin LTEKKIA kuin myös-
Min itseään. Jokainen kirjoittaja, joka
kirjoittaa LiEkkiiN, tekee sillä
myöskin huomattavan palveluksen it-sHleen.
Miksi? Jituri siksi, että hän
täten kehittäii itseään kirjalliselta
alalla ja selvääkin on, että mitä enemmän
hän avustaa LIEKKIÄ, sitä enemmän
hän my Osloin kehittyy itse. iVc-mä
ovat seikkoja, jotka jokaisen "kir-joituslomaa"
ajattelevan LIEKIN avustajan
ttdee ottaa huomioon.
Jotkut LIEKIN ystävät ovat olleet
sitä niteitä, että julkaisemamnte kil-patehtävät
ovat oUeet liian^ helppoja.
Mahdollisesti on asia näinkin. £»-~
paamme kttitenkin vielä antm luki-jaimme
"purtavaksi" sellaisia tehtäviä,
joiden kanssa saa kikoilla tavallista
ankarammin. "Perästä kttu-luu
sanoi torventekijä!"
TOIMITTAJA.
iittii?«ii¥iii^iiiiiiiii iriiii Iii
^ÄR^UNRÄS\^>VA käytettiin noin
40 vuotta-sittenhyVih pidettynä hius-rasvana.
NAISDIPEÖMAATIT ovat jonkun
verran lunnettuja Euroopassa.
Mm. Yhd3fsvallat lähetti näis-
•lähöttilään " Tahskää^^ ja Neuvostoliitolla
ön jo \mosia ollut naisedustaja,
madame Kollöntay useissa Skandinavian
maissa (nyt hän on Ruotsissa).
Isabel de Palenciasta, jonka Caha-dankin
suomalaiset useilla paikkakunnilla
näkivät, hänen ollessaan viime
syksynä laajalla puhujamatkalla
muiden Espanjan laillisen hallituksen
edustajien kanssa, sanotaan, että hän
oh Euroopan suurin sosialistinen nainen.
Näin häntä ovat arvostelleet ne
englantilaiset, jotka hyvin läheltä
ovat vuosikymmeniä seuranneet madame
Palencian työtä.
Madame Palencia on syntyisin Malagasta,
tuosta fasistikapinallisten hiljattain
raunioihin ja verivirtoihin hukuttamasta
historiallisesti kuuluisasta
ja ennen niin kauniista kaupungista,
joka oli täynnä foiniikkialaisia,
roomalaisia ja maurilaisia muistoja.
Varakkaan porvarisperheen luostarissa
kasvatettu tytär. Isänsä on espanjalainen
ja äitinsä skotlantilainen.
Palava tiedonhalu, harvinaisen voimakas
itsenäisj^svaisto ja herkkä,
avoin silmä yhteiskunnallisten epäkohtien
toteamiseen, olivat lapsuusvuosista
lähtöisin ominaisia maansa
tulevalle edustajattärelle. Hyvin nuorena
hän perusti syntymäkaupungis-saan
kodin turvattomille lapsille ja
lö-v-uötiaäna hän kirjoitti (tosin julkaisemattoman)
romäaninj jonka sankari
oli sosialisti.
Edelleen saamme kuulla Isabelis-ta
(omaa sukua Tennarit), että hän
19-vuotiaana oli englantilaisen Stan-dard-
lehden kirjeenvaihtaja, samaan
aikaan menestyksellisesti opiskellen
yhteiskuntatiedettä ja kansainvälisiä
kysymyksiä, sekä harrastaen myöskin
taiteellisia Opintoja, erikoisesti
kansanomaista taidetta. Naimisiin
hän meni näihin aikoihin nuoren madridilaisen,
diplomaattiuralle valmistautuneen
lakimiehen, Celferino Palencian
kanssa, saaden uudeksi koti-kaupungikseen
Madridin.
Mutta huolimatta siitä, vaikka perhe
alkoi kasvaa —- avröparilla on n5rt
jo aikuiset poika ja tytär -— jatkui
nuoren vaimon määrätietoineh, omakohtainen
henkinen työskentely edelleen.
Niinpä hän hoiti mm. " E l SoF-lehden
teatteriarvostelijan tehtävää,
saäviittaieh siihä suurta tuntiustlfeta,
tehden samalla i t s ^ i ä tuiihetuksi'tai-tavana
esitelmöitsijänä. Myöhemmin,
V. 1926, hän teki-laäjan esitelmämät-kan
Amerikaan, esitelmöiden espanjalaisesta
kansanomaisesta taiteesta.
Mainittakoon myöskin, että herra
Palencia, jolla itsellään on suuret taiteelliset
lahjat ja myöskin valmennusta
taiteelliselle alalle, jätti aluksi
vaimonsa kannustamana lakimies-uransa,
ja työskenteli muotokuvamaalarina
huomattavan kauan, saavuttaen
jopa kuuluisuuttakin taidemaalarina.
Espanjan tapahtumat veivät
sitten hänetkin poliittiselle areenalle
ja nyt esimerkiksi hän on Espanjan
lähettiläänä Riiassa. Heidän
poikansa on rintamalla kansanvallan
armeijassa ja tytär äidin kanssa Tukholmassa.
Primo de Riveran diktatuuri, jolloin
kaikki vapautta ja kansanvaK
taa rakastavat radikaaliset henkiset
voimat nousivat kamppailuun sortovaltaa
vastaan, hajotti ensimäisen
kerran Palencian perheen v. 1929, jolloin
perheen^ päämies karkoitettiin
maanpakoon. Sitten tuli tasavalta v.
1931 ja se tarvitsi myöskin tämän
perheen kykyä ja asiantuntemusta.
Äskeinen niäänpäkolainen nimitettiin
ensin Älnlerian, sitten Guadalajaran
kuvernööriksi, niutta sai taas lähteä
asemastaan, kun oikeisto tuli valtaan
V. 1933.
Isabel oli tasavallan voimaan tultua
nimitetty äminättientarkastajak-si
ainoana naisena ja yhtenä' 70 valitusta
kaikkiaan 2,000 hakijan joukosta.
Hän oli ^ sitä ennen suorittanut
asianomaisen, varsin vaativan
tutkinnon. Hän joutui myöskin heti
tämän jälkeen edustärhaan maataan
suuressa konferenssissa Genevessä ja
niinikään v. 1931 hänet lähetettiin
Espanjan edustajana Geneven työ-toimistoon
sekä myöskin Kansainliiton
yleiskokoukseen. V. 1933 tuli
hän Työtoimistön neuvoston jäseneksi
ja on nykyisin yksi orjuutta vastustavan
erikoiskomitean seitsemästä
jäsenestä Kansainliitossa. Kotona
Madridissa hän samoihin aikoihin oli
joutunut hoitamaan useita tärkeitä
luottamustoimia, ollen mm. puheenjohtajana
eräässä niistä työväen-oikeuksista,
jotka käsittelivät v. 1934
lokakuun levottomuuksien johdosta
eroitettujen työläisten uudelleen työhön
ottamista.
Mutta monipuolisen ja vaativan
julkisen toimintansa ohella on Isabel
de Palencia ollut myöskin hyvin tuottelias
kynänkäyttäjä. Hän on kir-joittanut
sekä romaaneja että näytelmiä
ja Espanjan kansallispuvuista
hän on laatinut mm. englannmkielel-le
käännetyn arvokkaan tutkielman.
Hänen näytelmiään on esitetty ei ainoastaan
Espanjassa, vaan myöskin
Englannissa ja Yhdysvalloissa.
Viime-syksynä, kuten alussa mainittiin,
oli Canadassa ja Yhdysvalloissa
esitelmämatkalla, tällä kertaa
Espanjan kansanrintaman tukemiseksi.
Hän piti 153 esitelmää 57 päivänä
kuulijoista täpötäysille saleille.
jMaidame Palencia oh loistava puhuja.
Eräässäkin kokouksessa, jossa oli 15,-
000 kuulijaa, kerättiin Espanjan kansanrintaman
taistelun tukemiseksi
30,000 dollaria.
Ihnan ansioita ei Isabel de M e n -
ciäa ole asetettu nykyiselle tärkeälle
paikalleen. Hänen tekemänsä työ Espanjan
kansanvallan hy^-äksi oh hiin
suurta, että se tulee kauan aikaa säi-lymään
Espanjan kansan historiassa.
'^^Lainaamme" tä& vähän tätä Sirpa-
serkun palstaa, feUei serkku pahaa
tykkää }ja annamme tilaa yllämaini-tuUa
otsikolla varustetulle "Kaija
Maisan" pakinalle, joka kuuluu seuraavasti:
"Luen aina ensimäiseksi Sirpa-serkun
pakinan ja ölen iloinen, että joku
voi tuoda pieniä ilon "nystyröitä" elä-män
yksitoikkoiseen jonotukseen.
Terveisia'myöskin Olen
hänen kanssaan ikäänkuin samassa
paatissa. Kenties kerran olemmekin
soutaneet yhdessä elämän myrskyiselr
lä merellä, tai oikeamviin järvellä ja
kertoneet toisillemme elämämme tarinat.
Satttm, hiin olemmekin.
Eihän kenenkään persoonaelämässä
öle olemassa mitään s.ellaista, etteikö
joku muu olisi kokenut melkein sa-,
jnanlaista. Eihän siitä muuten olisi
mitääfi läksyä opittavana, ellei tiiin
olisi. Elämässähän on iloa,, surua,
/riemua, toivoa, pettyjnystä, voittoja
ja tappioita.
Mimdla oli myöskin kerran, monta
vuotta sitten ystävä. Eikä vain ystävä,
vaan toveri, joka kän on vieläkin.
Onhan toveruus kestävämpää kuin
ystävyys. Hän kertoi minulle, miten
"nystyrä" oli syntynyt hänen otsaansa
ja sen yhteydessä tapahtuneista
seikoista. Minä myöskin kerroin
hänelle elämästäni. En tietenkään tullut
ajatelleeksi silloin, että tie nysty-'
rät merkitsevät korkeaa älyllisyyttä,
tai olisivat henkisen ponnistuksen
tuloksia, sillä useimmiten nystyrät
tdkopuolisista vaikutteista, kuten ys-tävällinikin
oli laita.
Minulle on karttunut kasa ryppyjä.
ja muita koristuksia. 'Rumatiisi' ko-lottelee
jäseniä, Ovatkohan ne. kaik-.
ki syntyneet siiiä ponnistuksesta, josta
kerran kerroin yslävaUeni, nimit-.
täin miten ikäänkuin salavihkaa opettelin,
minäkin opettelin iätä kirjoittamisen
jaloa taitoa- Se tosin tuntuu
niin rumalta aikuisena alkaa, ettei sitä
tahdo viitsiä kertoa muuta kuin sellaiselle,
jonka sitä luulee ymmärtävän.
Ystävääni muisiellessani aloin nytkin
kirjoittaa kertomusta hänen tarinansa
perusteella, mutta kun muistin
että ei ollut asiaa koskaan kertonut
muille kuin minulle, niin pistin puoU-tekoisen
kertomuksen muistiin pano jeni
joukkoon,, sillä "kerran ystävä,
kerran, salaisuus, aina salaisuus."
Sensijaan aion pistäytyä Sirpa-serkun
nurkassa. En minä kahvia varten
tullut, tuUnhah vain vähän häkää
pakoon.
Keväinen ilma: jomottaa '"'^'^
mallisesti suonissa ja sensijaan, etta
mitään korkeampaa älynleimahdusta
syttyisi, muistuttaa ^rumatiisi', etta
kirjoita vielä niin kauan kuin kätesi
taipuu.
•Hauskaa'keifämSirpa-se^^
hänen ystävtlieen!
KAIJA MAISA.
-oOo-
WIENI/ — Eräs kalastaja on kertonut
erään sukeltajan löytäneen Lis-san
saaren läheltä möreöpöhjast:asii-kel|
usven(jen, joka ön puoliksi liejuun
vajonneena. Sukellusveneen
arvellaan uponneen maailmansodan
aikana.
^ — _ ^ Ö o — — —
XÖNTÖÖ. 2^2^vliötiäs John INiur-ray
voitti 1 7;ÖÖÖ puntaa irlantilaisissa
hevoskilpailuissa. Hän osti auton,
mutta jöiikuh tiäiväh^lä äj^Ituaan,
murskaatttui se ^paaltia vaSten, j ( " '
Murraykin sai surmansa.
m
1 i
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 17, 1937 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1937-04-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki370417 |
Description
| Title | 1937-04-17-02 |
| OCR text | $ivu 2 LAUANTAINA, HUHTIKUUN 17 PÄIVÄNÄ 1937 MamMiutustua! Canadan suofnalqisten hauno-kirjaUinen viikkolehti Espanjan kansan lähettiläs Ruotsissa 1'ilatishlhnat: 1 vk. . $2.00 6 kk. 1.10 3 kk. .60 Ulkomaille 1 vk. . $3.00 6 kk. 1.65 Irtonumerot 5 senttiä Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12-siyuiSöna, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta. Asiamiehille myönnetään 20 • prosentin palkkio. pyytäkää asiamiesvälineitä jo tänään. Kustantaja: Vapaus Publishing Co,: Ltd. Liekkiin aijotut" kirjoitukset:vOSgt-, tettava: ^ ••• ' :'v^^'/.---;'^ v PlO. Box 69 SUdbury, Oni. .Tähdellä 0 1 merkittyjä kirjoituksia^ lainattaessa on alkulähde ehdottomasti mainittava. ' • Tällä viikolla me vielä haluamme kosketella' LIEKKIIN kirjoittamisia, vaikka siitä on ollut puhetta melkein jSkai^essa numerossa. Monet kirjoittajat kirjoittavat koko ahkerasti talven aikana, mutta kevään ja kesän tiäkn he ikäänkuin laiskistuvat ja mahdollisesti ajattelevat, että sietää sitä pitää jonkun verran lomaakin. On kyllä tosi, että Uutteran ja pitkäaikaisen työn jälkeen pieni löma-aika on aivan paikallaan, mutta kirjallisel^ lä alalla se ei olekaan niin • helposti järjestetty kuin mahdollisesti muussa työssä. Muussa työssä — ansiotyössä, mikäli meillä itsekuttakin sitä tänä aikana on, ei olekaan itse määrättävissämme, koska saamme lomaa, vaan sen määrävät toiset. Mikäli LIEKKIÄ avusta^uien kirjoittajien loman järjes-täminen on kysymyksessä, niin loma-kysymys ön kokonaan toinen. On otettava huomioon, että silloin kun monet avustajistamme ottavat "kir-joituslomäa", täytyy LIEKIN kuitenkin jatkuvasti ilmestyä ja näinollen näistä "lomista" on lehdelle haittaa. Jokainen LIEKIN ystävä pitää luonnollisesti itsensä vastuunalaisena siitä, että LIEKKI kykenee jatkuvasti tarjoamaan lukijakunnalleen sellaista lukemista kuin lehtemme periaate edellyttää. LiEKiLL.\ on huoruudestaan huolimatta kohtalaisen laaja avustajien verkosto, joka kykenee jatkuvasti kehittämään niin LTEKKIA kuin myös- Min itseään. Jokainen kirjoittaja, joka kirjoittaa LiEkkiiN, tekee sillä myöskin huomattavan palveluksen it-sHleen. Miksi? Jituri siksi, että hän täten kehittäii itseään kirjalliselta alalla ja selvääkin on, että mitä enemmän hän avustaa LIEKKIÄ, sitä enemmän hän my Osloin kehittyy itse. iVc-mä ovat seikkoja, jotka jokaisen "kir-joituslomaa" ajattelevan LIEKIN avustajan ttdee ottaa huomioon. Jotkut LIEKIN ystävät ovat olleet sitä niteitä, että julkaisemamnte kil-patehtävät ovat oUeet liian^ helppoja. Mahdollisesti on asia näinkin. £»-~ paamme kttitenkin vielä antm luki-jaimme "purtavaksi" sellaisia tehtäviä, joiden kanssa saa kikoilla tavallista ankarammin. "Perästä kttu-luu sanoi torventekijä!" TOIMITTAJA. iittii?«ii¥iii^iiiiiiiii iriiii Iii ^ÄR^UNRÄS\^>VA käytettiin noin 40 vuotta-sittenhyVih pidettynä hius-rasvana. NAISDIPEÖMAATIT ovat jonkun verran lunnettuja Euroopassa. Mm. Yhd3fsvallat lähetti näis- •lähöttilään " Tahskää^^ ja Neuvostoliitolla ön jo \mosia ollut naisedustaja, madame Kollöntay useissa Skandinavian maissa (nyt hän on Ruotsissa). Isabel de Palenciasta, jonka Caha-dankin suomalaiset useilla paikkakunnilla näkivät, hänen ollessaan viime syksynä laajalla puhujamatkalla muiden Espanjan laillisen hallituksen edustajien kanssa, sanotaan, että hän oh Euroopan suurin sosialistinen nainen. Näin häntä ovat arvostelleet ne englantilaiset, jotka hyvin läheltä ovat vuosikymmeniä seuranneet madame Palencian työtä. Madame Palencia on syntyisin Malagasta, tuosta fasistikapinallisten hiljattain raunioihin ja verivirtoihin hukuttamasta historiallisesti kuuluisasta ja ennen niin kauniista kaupungista, joka oli täynnä foiniikkialaisia, roomalaisia ja maurilaisia muistoja. Varakkaan porvarisperheen luostarissa kasvatettu tytär. Isänsä on espanjalainen ja äitinsä skotlantilainen. Palava tiedonhalu, harvinaisen voimakas itsenäisj^svaisto ja herkkä, avoin silmä yhteiskunnallisten epäkohtien toteamiseen, olivat lapsuusvuosista lähtöisin ominaisia maansa tulevalle edustajattärelle. Hyvin nuorena hän perusti syntymäkaupungis-saan kodin turvattomille lapsille ja lö-v-uötiaäna hän kirjoitti (tosin julkaisemattoman) romäaninj jonka sankari oli sosialisti. Edelleen saamme kuulla Isabelis-ta (omaa sukua Tennarit), että hän 19-vuotiaana oli englantilaisen Stan-dard- lehden kirjeenvaihtaja, samaan aikaan menestyksellisesti opiskellen yhteiskuntatiedettä ja kansainvälisiä kysymyksiä, sekä harrastaen myöskin taiteellisia Opintoja, erikoisesti kansanomaista taidetta. Naimisiin hän meni näihin aikoihin nuoren madridilaisen, diplomaattiuralle valmistautuneen lakimiehen, Celferino Palencian kanssa, saaden uudeksi koti-kaupungikseen Madridin. Mutta huolimatta siitä, vaikka perhe alkoi kasvaa —- avröparilla on n5rt jo aikuiset poika ja tytär -— jatkui nuoren vaimon määrätietoineh, omakohtainen henkinen työskentely edelleen. Niinpä hän hoiti mm. " E l SoF-lehden teatteriarvostelijan tehtävää, saäviittaieh siihä suurta tuntiustlfeta, tehden samalla i t s ^ i ä tuiihetuksi'tai-tavana esitelmöitsijänä. Myöhemmin, V. 1926, hän teki-laäjan esitelmämät-kan Amerikaan, esitelmöiden espanjalaisesta kansanomaisesta taiteesta. Mainittakoon myöskin, että herra Palencia, jolla itsellään on suuret taiteelliset lahjat ja myöskin valmennusta taiteelliselle alalle, jätti aluksi vaimonsa kannustamana lakimies-uransa, ja työskenteli muotokuvamaalarina huomattavan kauan, saavuttaen jopa kuuluisuuttakin taidemaalarina. Espanjan tapahtumat veivät sitten hänetkin poliittiselle areenalle ja nyt esimerkiksi hän on Espanjan lähettiläänä Riiassa. Heidän poikansa on rintamalla kansanvallan armeijassa ja tytär äidin kanssa Tukholmassa. Primo de Riveran diktatuuri, jolloin kaikki vapautta ja kansanvaK taa rakastavat radikaaliset henkiset voimat nousivat kamppailuun sortovaltaa vastaan, hajotti ensimäisen kerran Palencian perheen v. 1929, jolloin perheen^ päämies karkoitettiin maanpakoon. Sitten tuli tasavalta v. 1931 ja se tarvitsi myöskin tämän perheen kykyä ja asiantuntemusta. Äskeinen niäänpäkolainen nimitettiin ensin Älnlerian, sitten Guadalajaran kuvernööriksi, niutta sai taas lähteä asemastaan, kun oikeisto tuli valtaan V. 1933. Isabel oli tasavallan voimaan tultua nimitetty äminättientarkastajak-si ainoana naisena ja yhtenä' 70 valitusta kaikkiaan 2,000 hakijan joukosta. Hän oli ^ sitä ennen suorittanut asianomaisen, varsin vaativan tutkinnon. Hän joutui myöskin heti tämän jälkeen edustärhaan maataan suuressa konferenssissa Genevessä ja niinikään v. 1931 hänet lähetettiin Espanjan edustajana Geneven työ-toimistoon sekä myöskin Kansainliiton yleiskokoukseen. V. 1933 tuli hän Työtoimistön neuvoston jäseneksi ja on nykyisin yksi orjuutta vastustavan erikoiskomitean seitsemästä jäsenestä Kansainliitossa. Kotona Madridissa hän samoihin aikoihin oli joutunut hoitamaan useita tärkeitä luottamustoimia, ollen mm. puheenjohtajana eräässä niistä työväen-oikeuksista, jotka käsittelivät v. 1934 lokakuun levottomuuksien johdosta eroitettujen työläisten uudelleen työhön ottamista. Mutta monipuolisen ja vaativan julkisen toimintansa ohella on Isabel de Palencia ollut myöskin hyvin tuottelias kynänkäyttäjä. Hän on kir-joittanut sekä romaaneja että näytelmiä ja Espanjan kansallispuvuista hän on laatinut mm. englannmkielel-le käännetyn arvokkaan tutkielman. Hänen näytelmiään on esitetty ei ainoastaan Espanjassa, vaan myöskin Englannissa ja Yhdysvalloissa. Viime-syksynä, kuten alussa mainittiin, oli Canadassa ja Yhdysvalloissa esitelmämatkalla, tällä kertaa Espanjan kansanrintaman tukemiseksi. Hän piti 153 esitelmää 57 päivänä kuulijoista täpötäysille saleille. jMaidame Palencia oh loistava puhuja. Eräässäkin kokouksessa, jossa oli 15,- 000 kuulijaa, kerättiin Espanjan kansanrintaman taistelun tukemiseksi 30,000 dollaria. Ihnan ansioita ei Isabel de M e n - ciäa ole asetettu nykyiselle tärkeälle paikalleen. Hänen tekemänsä työ Espanjan kansanvallan hy^-äksi oh hiin suurta, että se tulee kauan aikaa säi-lymään Espanjan kansan historiassa. '^^Lainaamme" tä& vähän tätä Sirpa- serkun palstaa, feUei serkku pahaa tykkää }ja annamme tilaa yllämaini-tuUa otsikolla varustetulle "Kaija Maisan" pakinalle, joka kuuluu seuraavasti: "Luen aina ensimäiseksi Sirpa-serkun pakinan ja ölen iloinen, että joku voi tuoda pieniä ilon "nystyröitä" elä-män yksitoikkoiseen jonotukseen. Terveisia'myöskin Olen hänen kanssaan ikäänkuin samassa paatissa. Kenties kerran olemmekin soutaneet yhdessä elämän myrskyiselr lä merellä, tai oikeamviin järvellä ja kertoneet toisillemme elämämme tarinat. Satttm, hiin olemmekin. Eihän kenenkään persoonaelämässä öle olemassa mitään s.ellaista, etteikö joku muu olisi kokenut melkein sa-, jnanlaista. Eihän siitä muuten olisi mitääfi läksyä opittavana, ellei tiiin olisi. Elämässähän on iloa,, surua, /riemua, toivoa, pettyjnystä, voittoja ja tappioita. Mimdla oli myöskin kerran, monta vuotta sitten ystävä. Eikä vain ystävä, vaan toveri, joka kän on vieläkin. Onhan toveruus kestävämpää kuin ystävyys. Hän kertoi minulle, miten "nystyrä" oli syntynyt hänen otsaansa ja sen yhteydessä tapahtuneista seikoista. Minä myöskin kerroin hänelle elämästäni. En tietenkään tullut ajatelleeksi silloin, että tie nysty-' rät merkitsevät korkeaa älyllisyyttä, tai olisivat henkisen ponnistuksen tuloksia, sillä useimmiten nystyrät tdkopuolisista vaikutteista, kuten ys-tävällinikin oli laita. Minulle on karttunut kasa ryppyjä. ja muita koristuksia. 'Rumatiisi' ko-lottelee jäseniä, Ovatkohan ne. kaik-. ki syntyneet siiiä ponnistuksesta, josta kerran kerroin yslävaUeni, nimit-. täin miten ikäänkuin salavihkaa opettelin, minäkin opettelin iätä kirjoittamisen jaloa taitoa- Se tosin tuntuu niin rumalta aikuisena alkaa, ettei sitä tahdo viitsiä kertoa muuta kuin sellaiselle, jonka sitä luulee ymmärtävän. Ystävääni muisiellessani aloin nytkin kirjoittaa kertomusta hänen tarinansa perusteella, mutta kun muistin että ei ollut asiaa koskaan kertonut muille kuin minulle, niin pistin puoU-tekoisen kertomuksen muistiin pano jeni joukkoon,, sillä "kerran ystävä, kerran, salaisuus, aina salaisuus." Sensijaan aion pistäytyä Sirpa-serkun nurkassa. En minä kahvia varten tullut, tuUnhah vain vähän häkää pakoon. Keväinen ilma: jomottaa '"'^'^ mallisesti suonissa ja sensijaan, etta mitään korkeampaa älynleimahdusta syttyisi, muistuttaa ^rumatiisi', etta kirjoita vielä niin kauan kuin kätesi taipuu. •Hauskaa'keifämSirpa-se^^ hänen ystävtlieen! KAIJA MAISA. -oOo- WIENI/ — Eräs kalastaja on kertonut erään sukeltajan löytäneen Lis-san saaren läheltä möreöpöhjast:asii-kel| usven(jen, joka ön puoliksi liejuun vajonneena. Sukellusveneen arvellaan uponneen maailmansodan aikana. ^ — _ ^ Ö o — — — XÖNTÖÖ. 2^2^vliötiäs John INiur-ray voitti 1 7;ÖÖÖ puntaa irlantilaisissa hevoskilpailuissa. Hän osti auton, mutta jöiikuh tiäiväh^lä äj^Ituaan, murskaatttui se ^paaltia vaSten, j ( " ' Murraykin sai surmansa. m 1 i |
Tags
Comments
Post a Comment for 1937-04-17-02
