Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 13, 1948

              • t ^ ^ i ^ , - C i ^ i i u .JJ
• • •
k^U^ AVUlta) St^ ^ ^ P ä ^ i ä i - o m a v e s i -
suotuisa., KH.
i^Uytiia Trinidadin saarena., tolaismensa purjehti Itä <^;r^ •
^ , jotka pidettiin elavina, pohjukassa kaikilta t u , ^ l ^
• ^ tullen yksi erällään hodka oivallisena ä t a l V u "^
^ X u i matkalaiset saivat valittu ^.pnTZ^^-^^^T °"
.heittoa viikokkausiksi. ,e Suonies.: oH kTs^tJ 'u kut
^oivonniemeen alus saapui tou- • Nahodkaan retkeläiset
^ Laivan risteillessä Kap- kaau jääneet ^ ^ n tlt
• • ^ ^ , a p — ä p i ^ e ä n — i l r s X ^ " t ^ synty. laivassa tyttö pro- lai„e„ löydettiinkin Str^m ^
'^rä, perheelle. Kapkau- kä on 30 kmn p ä ä ^ t»^ '""'f', J"".
^ „ ei laiva ku"enkaan Kaikki nousTvat S i?^^^ jonkin verran etelämpänä den rakentaJ^'rfhZiir'l'r''
'Haalbayto- jossa oli hyvä sa- emännän piti ^iä^ T /
veden ja polttopuiden.saanti parin yhti*'n knlt P"'^t='>'™
.Hautbaysta matkalaiset kui- ™ ™ ^ o T
-;;..t retkeilyjä Kap-kaupun- X V a T v ^ r r k a f ^^^^^^^^
50:lle hengelle. Ruokavarojen hoita?^
mies sai iiyt olla päiväkaudet antoi talouteen ruoka-aineet Näin al!V
ifllonhakkuussa ja puiden las- tiin kommunistinen yhteiselämä
laivaan. Myös vesitankit VarsinainAn , , i , ^ „ i . .. .*
Metsästystäkin reM^ shTe^Zio^^^^^^ '"'""^
.f <;aaden saaliikkeen mm ! yhtiömiehet jakautuivat kah-saaden
saaliikkeen mm. teen osaan. Toisen tuli lähteä merelle
f ^' , , . / valaanpyyntiin, toisen jäädä maihin
Ihviikon kuluttua jatkettiminat- maanviljelystä harjoittamaan Tulot
iSflpain ja Sunda-salmeen tultu- j^tttiin tasan kaikkien kesken." Valaan-
—^ pyytäjät saisivat ylimääräisen prosentin
merf'iiv^^'^'^^^ -
* den alkuaineittcn tuöiimincn on ollut
(Jatkoa kolmannelta Sivulta) tieteen^— orgaanisen k e n ^ -
silloin luotiin perusta nykyaikaiselle, tarkoituksena; Muutamien l^mmcnien
elollisia organismeja tutkivalle tieteelle, vuosien ajan orgaaninen kemia on työs-biologialle,
kennellyt vain analyysien parissa — eli-
Kaikki elollisten organismien erikoi- mellisten aineitten hajoittamisessa. M i -
suudet ovat joutuneet tarkan tutkimuk- tä tulee synteesiin — elimellisten ai-sen
kohteeksi. Ja jokaiselle niistä tiede- neitten luomiseen — on pidetty mahdot-miehet
ovat pyrkineet^ löytämään vas- tomana valmistaa ei vain valkuaisainei-taavanlaisia
ominaisuuksia elottomassa ta, vaan paljon yksinkertaisimpiakin eli-luonnossa.
Kemian saavutukset ovat an- mellisiä aineita.
taneet mahdollisuuden ratkaista kysy- y, 1928 sai sukaan tuon valheellisen
myksen elollisen aineen kokoonpanosta, jjäsityksen kumoamisen. Saksalainen
T . . T . . — jjiinteästi kemisa \Velec toteutti ensi kerran or-voitu
määritellä, että aineelliset kappa­leet,
miten paljon ne toisistaan eroavat­kaan
rakenteensa puolesta, on kokoon­pantu
vähäisestä määrästä yksinkertai­sia
aineita — nk. alkuaineista. X IX
vuosisadan keskivaiheilla tunnettiin jo
•».T__v_.«_:_
gaanisen aineen synteesin — valmisti
virtsa-ainetta. Se keksintö on eräs tär­keimmistä
voitoista idealisminvastaises-sa
taistelussa. Ennakkoluulo jyrkän
rajan olemassaolosta kemiallisten ilmi-vuosisadan
keskivaiheilla tunnettiin jo gi^^^ ^ i H ä elollisessa ja elottomassa
noin 60 alkuainetta. Nykyisin niitä luonnossa hävisi. Ihminen sai pääsyn
lasketaan olevan 92. Ja alkuaineitten elollisten aineitten salaisuuksiin. Sato-joukossa
ei ole yhtäkään, joka tavattai- elimellisiä synteesejä on suoritettu
siin vain elottomissa kappaleissa. Päin- vvelerin keksinnön jälkeen. Ja nyt tie-vastoin,
eniten levinneet alkuaineet muo- kaikkein monhnutkaisimman
dostavat sen aineen, josta eläinkunta ja elimellisen yhdistyksen — valkuaisai-kasvuUisuus
on kokoonpantu. Sitä ai- luomisen tiellä.
netta nimitetään protoplasmaksi (alku­limaksi).
Suuren osan siitä muodosta-
^ fj ^ —j „
. 1 V kunkin taitavuudesta riippuen.
fl«itti lähellä kohoavaa korkeata •
'"^""^ Mutta valaanpyynti epäonnistui.
Vain joitakin pieniä valaita onnistuttiin
saamaan. Yritettiin hankkia muutakin
merenriistaa, merilehmiä, lohia ym.,
mutta yhtä huonoin menestyksin. Mais­sa
työskentele\^t taas halusivat saada
itselleen pienen maatilkun, jota voisivat
sanoa omakseen ja joka olisi erillään yh-teisvil'elyksestä.
Epäluuloisuus ja ka-kaan,"
jotta olisi kepeämpi ^^^^ ^^^^^^^ lisäksi vaivata. Jokainen
röytsiä, ja koputti rohkeasti P^^^ ^ain silmällä naapuriaan, miten pal­jon
tai vähän tämä teki työtä ja lai-joinen
naiseläjä avasikin kohta ^^n^öi siten itse velvollisuutensa.
Ei auttanut muu kuin pitää yhtiöko­kous
ja hajoittaa yhtö. Yhteinen omai­suus
jaettiin tasan karkkien kesken, niin
että jokainen sai härän, työkaluja ynnä
suoloja. Priki kalustoineen ankkuroitiin
ja valtioneuvos Furuhjelmille ilmoitet­tiin
yhtiön hajoittamisesta. Priki luo­vutettiin
hallituksen käyttöön. Myö­hemmin
saatiin tietää, että yhtiön velka,
t-30,000-ruplaa, oli annettu anteeksi. Pri-lamä
kysymys oli ansavaarin pelas- ki sen sijaan hinattiin Vladivostokiin.
M hän sai nyt näytellä suuttu- jossa sitä käytettiin Venäjän hallituksen
itti ja huutaa: " makasiinina.
-Satuko? Ei, perkaja, tämä ole- Yhtiön osakkaat lähtivät nyt omille
^.ni„„„ Tnftiif räivät edelleen Strelo-flienivät
porraskäytävään, ja
iri jäi tavailemaan e r ^ t ä ovikir-
, jalka olf kaiverrettu kahvipan-sdä
naulattu oveen. Hän
tjfee, täällä asuvat! ^uule liyt, mi-e
kirjaimissa: Äm Ants-ruts-h§nl
li laski painavan rusakon käytä-irkkaan,
jotta olisi kepeämpi
• ' • » xt
i kysyi:
|.Valskatuhaa?
^|uu! Tuota . . . osta kÖkkö!
-Va va, kimahti korkeakaula.
•Juu, juu, kökkö — jäniskökkÖ! K u -
Perk . . . tarkoitan röytsiksi:
•u^iiuux, juu!
LVyt ukkb hermostui jo sekä alkoi pu-
Mutta kenokaula kivahti:
^Vasatu?
vat valkuaisaineet — hyvin monimutkai­set
kemialliset yhdistykset, joihin sisäl­tyy
valtava määrä alkuaineita. Mutta
ne alkuaineet orat samo;a, joita on
meillä ympäröivässä elottomassa luon­nossa.
"Elämän voima"-opin puolustajat
ovat kuitenkin edelleenkin väittäneet,
että elimellinen synteesi ei tuo yh-tääh
lähemmäksi elämän olemuksen ym­märtämistä,
joka ihnenee ei vain aineen
kokoonpanossa, vaan myöskin sen jär­jestymisessä.
Elävä olento on organis-nossa.
Sama happi ja vety, sama typ-
. j•o t^a il uonnve^hti-i määrätty muoto.
• , - . ^ /l . nii, jota luonnehtn maaratiy mw
p., sama hiilivety ,onka jokainen tun- _ ^ ^ . ^ ^
nemme hiUen muodossa Niiden Idaksi ^ orgaanisia yhdistyksiä,
elollisessa luomissa on löydetty nkkia, ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^^ muodostaa mää-fosforia
natriumia, k ^ i a kalsiumia ja ^
muita alkuametia. Mita tasmällisem- ^^{5^^^
miksi ovat tulleet tutkimusmetood*Jlf, _, * . , .
. . . . . . . . , ... Mutta onkohan totta, etta vam or-sita
enemmän alkuaineita on havaittu . . , , ...
^ - . j * • gaanisiUe ameyhdistelmille on määrätty
protoplasmassa la sen muodostamissa . .•' r-. ,, .
. ,..u.. ;^ muoto ominaista. Ei, sellainen vaitta-organismeissa.
Nyt niiden luku on jo
yli 50. Vieläpä kultaa ja radiumiakin on
löydetty eläin- ja kasvikuntaan kuulu­vissa
organismeissa. Samaa kultaa ja
radiumia, jota on maan kuoressa. Min­käänlaisia
yksinkertaisille olioille omi­naisia
ei ole havaittu.
On kuitenkin osoittautunut, että elol­lisissa
orgnismeissa alkuaineet esiinty­vät
sellaisissa kemiallisissa yhdistyk­sissä,
joita ei tapaa elottomassa luon­nossa.
Puhumattakaan valkuaisaineis­ta,
joiden rakennetta^ei tähän mennessä
\nelä ole täysin tutkittu, mutta Joissa jo
muoto ominaista. Ei, sellainen väittä­mä
ei läheskään vastaa todellisuutta.
Seuratessamme pakkaspäivänä, miten
ikkunalasit peittyvät härmään, vertaam­me
usein kuvioita ikkunassa ihmeelli­siin,
mielikuvituksellisiin kukkiini Nä­mä
vesihöyryt esiintyvät kylmässä la­sissa
kristalleina, joilla on geometriset
muodot. .
Kristallisoituminen on elottoman ai­neen
ominaisuus ottaa määrätty, geo-
. metrisesti oikea muoto. Aineet, jotka
sisältyvät elottoman luonnon kokoon­panoon
— mineraalit — kristalisoituvat
määrätyissä olosuhteissa. Tavallinen Vieja OJe i<i_yam « . u w » ,
0 • .1 r.o.;« „ „ r ^ ^ ^ T , keittosuola, kuparivihtrilli, sublimaatti
Suomeen 1917, jossa kuoli parm vuoden , - '
1 1 . X •• • A nr 1 1 ^ ^ . , ja sadat muut aineet sekoituksesta pu-v
f , L^^^^^^ dotessaan muodostavat kuutioita, pris-teiUeen.
Jotkut fäivä. edelleen Strelo- Inkem.eheks. Vladivostokiin, konei,^ - hiilivetykin
- . i::i.^,ni.,i-<:, la noon K. F . Nilsson toimi kauan Ita-bi- , • •» 1 •
, . ... . <:..««,^r, f, — tavalhnen hiili, jota-on vaikea kuvi-periassa,
palasi sittemmin Suomeen ja ' ' , i__t.„„„
buueuraauou luuvaii Aiv- i i c * * ».
-i kiljahti sekä tojahti selälleen lat-
Jf, jääden makaamaan kuin kuollut.
Ckkojen ei auttanufmuu kuin puik-akarkuun
minkä ennättivät. He myi-t
rusakon kiireesti eräälle torikauppi-
Se, ja ansavaari alkoi kehuskella niu-ileen:
-Eiö käynyt minuUa röytsi Jcuin
jähä ainakin?
JO mikään sa.tu]
l ukko tempasi samassa rotevan ru- , -'"^^^^^ —
*aj nurkasta sekä häUähdytti sen ' ^ ryhtyivät liikemiehiksi ja
^saimraadon rouvan nenän alle ^^"»"^t^^v^^ muutamat palasivat Suo-
»''"mSaKt; c«vö »«5aht; <y»]älleen lat- ^'^ rnenkapieenit pestautuivat lai­vojen
päälliköiksi. Fo}at, joista aiottiin
kasvattaa valaanpyytäjiä, palasivat me-rimiehinä
kotimaahansa. Helsinkiläiset
orpotytöt, jotka köyhäinhoitohallitus oli
retkikunnalle luovuttanut, joutuivat
kajkki naimisiin eurooppalaisten kanssa.
Ansaitsee vielä -mainita siirtolaisten "'^Tr^'"* . . Ja kohtalot. Kapteeni F. Höök
dr^^' ^^^^^ ^ r r a n rouvan^ vas- ^oimi laivanpäällikkönä ja kuoli Vladi-
. u.i^!^* vostokissa, kapteeni Jacobson toimi en-
»' Lft -^^^ ansavaari suuttui ja pa- sin ViikemieheTiä, ja palasi sitttn Helsin-jossa
perusti laivatelakan Kaivo-
Knn h a ^ ^ ' ennenkuin oli perillä, puistoon, luutnantti Hj. Höök palasi
- M • tupaan, julisti: • laivastoon ja kuoli myöhemmin Tammi-
&55Q ""i^akkonl* röytsiksi, mutta saaressa, tynnyrintekijä Mich^son pe-
JiS\J!f^ J^ieltä lapsille (^tlfittkko, rusti saunan Vladivostokiin, ja mainitus-i
myrkyllistä se önf ' sa kaupungissa hän kuolikin, kauppa-
• apulainen Th. Rosenström kuoli Vladi­vostokissa,
viinuri W. König ja puutar­huri
H . König kuolivat vuosia myöhem-miii
Siperiassa, merimies A. Grönberg
palasi kotimaahan, samoin kirvesmies
^ , . - r_ Beckström, turkkuri Tcnnbcrg kuoli
JO elättää. Vladivostokissa, maist. V. Fedcrlcy pa-eaiiijf'"^"^^'''^*"
ansavaari sanonut lasi Suomeen, kun taas hänen veljensä
^»osiaan juu. A. Federley kuoli Ifi-SiperjaSsa, puu-
^ va^""'"*^" ^ ' vaikk'ei ollutkaan sa- seppä Engblomin kohtalosta ci ole tic-p^
jj ^^^^amaisen tosi sitä lajia ta- toa, merimies Eriksson palasi Suomeen,
*' * ' • ylioppilas A. Stjcrncrcutz yleni luotsi-
Jatkuup .. • päälliköksi Amurin alueella ja palasi
noon rv. A . *
periassa, palasi sittemmin Suomeen ja t«v«»«.^ , ,
kuoli 1923. Hän oli kirjoittanut laajat kristallisessa muodossa, korkean
muistelmat retkikunnasta, samoin kuin lämpötilan (lähes 2000 astetta) ia voi-valokuvaaja
C. J. Schoultz, joka van- nakkaan paineen (yli tuhat atmosferia)
huksena kuoli Turussa. Aseseppä L . vallitessa, muuttuu läpikuultavaksi kris-
Palenin, nahkuri Hakkaraisen, maanvil- mhaelllilkäs. i, joka tunnetaan timantin ni-
Eivät ainoastaan mineraalit kristalli­soidu.
Monimutkaisimmat orgaaniset
aineet, jotka sisältyvät elollisten orga­nismien
kokoonpanoon voivat myöhin
kristallisoitua. Veren väriaine — he-moglobini
— muodostaa ohuita, neula-maisia,
«nlkroskooppisia kristalleja.
Muutamia valkuaisaineita on myöskin
onnistuttu kristalisoimaan.
Elollisten olioiden muodot usein muis­tuttavat
kristalleja. Erikoisen suurta
— jrcu myrKyuisia sc önl
Sitten hän istahdi uunitulen ääreen ja
^lUi kirjansa yksin lehdin. Kun tämä
* tehty, sanoi hän tuvan iräeUe: .
- Ei ole suloisempaa eikä n^kai-
*öpaa suun kieltä kuin tämä suomi,
^«tarvitse paljon leipääkään lisäk-kun
jo elättää.
Jfaienin, ii(UJin.uti ,
jeli;ä Abergin, muurari Grönstrandin,
farmaseutti E . -Falcken, rakennusmestari
Östmanin ja seppä Wickholmin kohta­loista
ei ole tarkkoja tietoja, mutta luul­tavasti
jotkut heistä palasivat myöhem­min
.Suomeen.
• * •
Sosialismin ^istoria tietää kertoa lu­kemattomista
yrityksistä perustaa jon­kinlainen
kommunistinen yhteiskunta,
jossa, kaikki jäsenet osallistuisivat tuo­tannolliseen
työhön- Mutta kerta ker- lutiavai i i . t « i « « . ^ , - .
raita noiden haaveUijoidcn yritykset ovat yhtäläisyyttä havaitaan mikroskooppi-epäonnistuneet.
Onhan mahdotonta luo- sen pienten yhdestä solusta kokoonpan-da
sosialistista pikku yhdyskuntaa kes- eläinten ja kasvien rakenteessa,
kelle kapitalistisU tuotsntojäTJestelmä^i. Yksinkertaisempien merieläinten — ra-
Scn vuoksi on suomalaisten Amurin- diolaarien — ja mikroskooppisen pien-maan-
kävi ain yritys jo heti alkuunsa ^en yksisoluisten vesiheinien tähtimäi-tuomittu
epäonnistumaan ja scn^ vuoksi set muodot muistuttavat lumihiutaleit-epäonnlstui
— vain yhden esimerkin ten hienoja muotoja. Se yhtäläisyys
mainitaksemme — Matti Kurikan vuosi- P»stää silmään tutkijoille, joik^ sfllä pc-satamme
alussa Canadan lärisirannikol- rusfeclla ovat rinnastaneet kritaHisoitu-la
olevalla Malcolm-saarelle perustama mJsprosessin orgaanisessa maailmassa
ns. Malkosaaren kommunistinen yhteis- tapahtuvan muodon muovautumisen
kunta.
KAARLO MÄENSIVU. Olkoonkin, että se yhtäläisyys on
LAUANTAINA, MARRASKUm .3 V A M mS SIVU 9
maioA tapa&satf vastasi {
; te