1945-08-18-04 |
Previous | 4 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
kaus hiljalleen hälvenee melkein näkymättömiin
ja pysyy himmeimmillään
noin 20 minuutia. Sitten SV-j
tunnin kuluttua saavuttaa entisen
, loistonsa, jofka kestää noin ly-i vuorokautta,
jonka jälkeen valoväihtelu
uusiintub samalla säännöllisyydellä.
Algolin kaltaisia tähtiä tunnetaan
nykyään yli 5,000. Tämä valoväihtelu
selitetään tapahtuvan siten, että
kirkas tähti kiertää pimeän tiJhden
kanssa yhteistä keskustaa ja on silloin
pimeän tähden takana, kun valo
häviää.
Cetus sikermä on Aries'sta ja Pis-x:
eMaL€4£lään,__Siinä
tähti, jonka valo vaihtuu 330 vuorokauden
väliajoin. Kirkkaimmillaan
ollessa se on vain noin 0.4 auringon
kirävkaudesta. Miran läpimitta on
noin 302,400,000 mailia ja etäisyys
nain 191 valovuotta.
Auriga on Perseus'en ja Geminin
välillä pohjoisella taivaalla ja melkein
ympäri vuoden näkyvissä-42 le-veysastella.
Siinä on kirkas kul-lartkeltainen
valo.
Taurus on Geminin ja .Arises'in
välillä. Sikermässä on huomatuin tähti
punertavan sininen Aldebaran, 59
valovuoden etäisyydessä maasta, ja
sen läpimitta sanotaan olevan 43 auringon
läpimittaa. Valovoima 105 aurinkoa.
Lähellä Alderbaraa on Hya-des
r>''kelmä ja ylempänä on Pleiades,
joka on yksi aikaisimpia huomioita
taivaalla ja mainitaan muunmuassa
raamatussa Jocabin 38; 31; 9; 9; ja
Amos 5; 8 ('kuten Otavakin samoissa
maininnoissa). Valokuva näyttää
siinä rykelmässä olevan yli 2,500
tähteä ja etäisyys maasta noin 500
valovuotta.
Semini on eläinradalla. Kirkkaimmat
tähdet ovat Castor ja Pollux.
Edellinen on 44 valovuoden ja jälkimäinen
30 valovuoden etäisyydellä
maasta.
Orion on talvisaikaan näkyvä, kaikkein
mahtavin sikermä avaruudessa.
Kousten idästä vinossa asennossa,
sen vasemmassa yläkulmassa on syk-ikivä
Betclgenze, joka kutistuu ja
laajenee, läpimitan vaihtelu 320-540
auringon läpimittaa, joka maileissa
on noin 277,000,000 — 467,000,000
mailia, kirkkaus on noin 2,000 — 2,-
900 auringon kirkkautta ja sen massa
15. Se on niin ehkäistä kaasua että
30 kuutiojaardia sitä painaa vain 1
unssin, sitävastoin ilma, jota henki-tämme,
painaa 2 paunaa kuutit^jaar-di.
(Auringon massa painaa 1 tonnin
kuutio jaardi). Lämpötila on 3,100
Celsiusta. Maasta se on noin 300
\-^lovuoden etäisyydessä.
Oikeassa ylänurkassa olevan tähden
nimi on Bellafrix, SIO kertaa auringon
valoinen, etäisjys 200 valovuotta.
Vasemmassa alanurkassa on
Saiph.
Oikeassa alanurkassa, on sinertävän
valkoinen Rigel. joka on 18,000 kertaa
aurinkoa kirkkaampi ja lämpötila
on 12,000 astetta Celsiusta. (Auringon
on vain 6,000). Läpimitta 36,-
290,000 mailia eli noin 42 auringon
läpimittaa, sen massa 40; tiiveys
0.0005: ja maasta noin 540 valovuoden
etäisyydellä. Orionin vyön 3
tähteä, ylhäällä alaspiiin, ovat: Min-taka.
.Mnilam ja .-Mnitak sekä Orionin
Xebula (t;lhti sumu), 600 valovuoden
etäisyydellä.
Canis .MinVr (The Liltle Dog) Ge-niinisiä
eteluän. Kirkkain tähti Pdo-syon.
11 valovuoden etäisyydellä
maasta. Lähenee maata 150 mailin
minuuttinopeudella. Himmeä seuralaisensa
on Canis ^lajor (The
Great Dog) Orionista itä-etelään.
Siinä on maata toisefesi lähinnä oleva
kiintotähti, Sirius, sinertävän valkoinen,
pohjoisella pallonpuoliskolla
näkyvä tähtitaivaan kirkkain tähti
ja maasta 8.8 valovuoden etäisyydes-
' sä. Sirius on 27 kertaa aurinkoa
kirkkaampi. Spektroskooppisen analyysin
perusteella huomataan olevan
nuorempi kuin aurinko. Kulkee maahan
nähden sivuttain 10.3 mailia sekunnissa
eli yli 36,000 mailia tunnis^
sa. Mutta vaikka se onkin muihin
tähtiin nähden verraten lähellä maata,
on se silti siksi kaukana, että se siirtyy
asemastaan vain noin 1/14 osan
kuun läpimitasta sadassa vuodessa
J a Jähestyy maata noin 300 J ^ i j ^
minuutissa. Sen halkaisija on 1,-
470,000 mailia, massa 2.5 ja tiiveys
0.5. Heinäkuun 13:sta päivästä elokuun
11 päivään Sirius nousee sa-^
maan aikaan kuin Aurinko, jota aikaa
Englanninkielellä kutsutaan Dog
Days (mätäkuu). Siriuksella on pieni
himmeä seuralainen, jonka halkai- -
sija on noin 24,000 mailia.
Argo Navrs sikermä on laaja, Siriuksesta
etelään päin. Siinä on avaruuden
kirkkain tähti Canopus, 53,-
000 kertaa aurinkoa kirkkaampi, noin
540 valovuoden etäisyydellä. Mutta
se ei ole näkyvissä 42 leveysasteella.
Sanovat sen Floridaan jo näkyvän.
Leo sikermä on-sirpin muotoinen
ja sijaitsee eläinradalla. Siinä on
kirkkain tähti Regus, noin 60 valovuoden
etäisyydellä.
Comä Berenices, Berenices Hair,
nimi johtuen kolmannelta vuosisadalta
ennen Kristusta, Egyptin Plo-temien
kuningattaren hiussuortuvasta,
jonka hän uhrasi miehensä voiton
johdosta. Se on pieni ha5'anainen
tähtirykelmä, jossa on myös Nebu-la
N . G. C. 4565; on noin .5,000,000
valovuoden etäisyydellä maasta.
(Tässä kirjoituksessa ei ole otettu
huomioon ollenkaan niitä sikermiä,
mbsä ei ole suurempia huomattavampia
tähtiä.)
PYRSTÖTÄHDET
Pyrstötähden pää eli coma, on useasti
noin 100,000 mailia ja enempikin.
Kärki eli nucleus vaihtelee 100
—lÖOO mailiin ja pyrstön mitta 10,-
000,000 — 100,000,000 mailiin. Pyrstö
on läpinäkyvä, usein nähdään kirkkaita
tähtiä sen lävitse. Arvellaan
pään eli nucleus'en^olevan vain meteoriparvi,
joka yhtenäisenä rykelmänä
kiertää rataansa avaruudessa.' Tunnettujen
kiertoaika vaihtelee 3 —
76 vuoteen.
METEORIT
Avaruuden'harhailijoita nimitetään
meteoreiksi, niitä usein putoaa maa-hänkin,
kun joutuvat maan vetovoi-nian
piiriin, mutta kaikkirne silti eivät
ole harhailijoita, niillä on myös
kin määrätyt ratansa. Elokuun 11
päivän tienoilla maa kuikee meteoriparven
iä\-itse • ja nimitetään niitä
Perseids Medeoreiksi, kun ne tulevat
Perseiis sikermästä päin. :Marras-kuun
15 päivän aikoina maa kulkee
Leoniittien läpi, joulukuun 7 p.
Geminiitlien läpi, marraskuun 24 p.
Andromeettien läpi, huhtikuun 20
p. Lyrasta, toukokuun 6 p. Eta tähdestä,
heinäk. 28 p. Delta tähdestä,
Aquariusesta ja lokak 19 p. Orionista
tulevien meteoriittien lävitse.
Annan saapuessa Seppälään on
emärntä juuri kamarin puolella kirjoituspuuhissa.
Liisa on yhä tätinsä
luona. Emäntä nousee hämmästyneenä,
hänen äitinsä ei usein vieraile
tyttärensä luona.
— No, tämäpäs nyt oli — aloittaa
hän epävarmana. Hän--ei "oikein tiedä,-
olisiko iloinen vaiko ei. Äiti kun
on niin omituinen niissä mielipiteissään
j a— muutenkin,
^fm^rkoetiad ulk Iloinen, -^B^^ftr
LAURBXCE D.AXGEISH, 71-vuo-tias
mies, joka kuoli äskettäin Scallo-vrayssa,
Shetland-saarilla, kokeili en-sTmmäisenä
sähkösanoman lähetystä
merellä olevasta laivasta.
KESKIKOKOINEN farmi Kiinassa
käsittää ainoastaan kolme eekkeriä
\-erattuna 150 ekkerin farmiin Poh-jois-
Amerikassa.
tyvainen hän onkin: Seppälä on hyvässä
kunnossa, kaikesta nä&eej että
talossa on toimelias emäiitä, jos isäntäkin.
Jä emäntä itse on pulsika I l mestys,
— ,h3rvrillä päivillä se on, vilahtaa
Annan mielessä.
— Minä tulin ihan paki paraas-taan,
sanoo Anna suorasukaisesti, —
kun kuulin tässä, että Liisaa aiotaan
Kivelään. Kas, kun ette ole minulle
mitään puhuneet . . .
Emäntä on vähän nolona. — Se on
vähän ollut sellaista, pitäisihän* äidin
se ymmärtääkin, yrittää/hän.—
Tehän ette pane niinkään suuresti
painoa maalliseen olemiseen, ja kun
te nyt vielä kaiken lisäksi olette niinkuin
Kivelän ihmisiä, niin . . .
— Ojansivun c A'nna näyttä olevan
sivusuunpuhujana kirjoissa, tuhahtaa
Anna harmistuneena.
— No, ei äiti nyt sellaista, hyvänen
aika! Emäntä istuttaa äitinsä
mukavasti sohvan kannelle ja huutaa
oven raosta keittiöön, että panisivat
kahvipan-nun tulelle. — Se on vain ollut
meille niin vaikea asia, isännälle
ja minulle, sanoo hän ja istuu äitinsä
viereen. —Koetimme puhua Liisalle
järkeä heti kun huomasimme, että^e
Kivelän Mikko hänelle kirjeitä lähetteli,
muitta niin se vain kykeni sen
tytön kietomaan, että Liisa vakavissaan
oli sille mennyt sanansa antamaan.
— Kovin hiljaa ne ovatkin osanneet
sen asiansa hoideUa.
— Oimeksi, huokaa emäntä. —
riutta harmi kumminkin, että se tieto
nyt on päässyt kylälle vuotamaan.
Me olemme koettaneet olla niin sulka
siipiä myöten.
Anna katsoo tytärtään. — Tuskin
se laajemmalta, sanoo hän verkkaan.
— Mistä äiti sitä kuuli? utelee
emäntä. Kuka kumma se- on juorunnut.
Eihän sitä pitäisi kenenkään
tietää. Se Mikko varmaankin —
— Mistä lie — torjuu "Anna. — Ei
se Elikko ollut, lisää "hän sitten. —
Jokos Mikolla'on varma vastaus? kysyy
hän muina miehinä vilkaisten tyttäreensä.
Täytyihän sille antaa. Emäntä
nousee harmissaan, mutta istuutuu
jälleen. — Voinhan minä sen äidille
uskoakin. Se on sillä lailla; ettei siitä
koskaan mitään valmista tule, sanoo
hän. — Liisasta tulee Iso-Paunun
emäntä. Koettakaa nyt \-mmärtää
meitä, ei kai tämä kaunista ole, mutta
Liisa on niin ykspäinen, milloin
pääsee sille tuulelle. Vaan hyvällä
johdettuna sen saa viedä minne haluaa.
Anna puristaa huuliaan tuimasti,
yhteen. — Hm, kuuluu Ivhvt äännäh-dys.
— Te kun olette siellä Kivelässä,
sen itsekin näette, millaisiin oloihin
hän joutuisi. Sellaiset rakastumiset,
kyllä ne tiedetään — ensimmäinen,
huolien pilvi sellaiset karkoittaa.
Mutta nuorena ei itse parastansa ymmärrä.
Isäntä ja minä annoimme
perään vain muodon vuoksi.
— Senkö vuoksi Liisa läietettiin _
.—7 Tavallaan. Se sairaus tuli kiib
tilaten, mutta kyllä hän nyt jo voisi
kotiin tulla. Tuumimme isännäQ
. kanssa, että jos antaisi tytön olla siel-lä
yli kesän. Ehkä kaueniminkiii.
— Ei se erokaan aina toiTOttuua
tulokseen vie. "
— E i kai;, mutta saa aikaa vertailla
tulevaisuuttaan kahtaalla päin. Iso,
Paunu aikoo käväistä Liisaa katso,
"liiassa ensi-viikolla.—Jos Liisa "suos-'
tuu, ottaa Iso-Paunu hänet nimiinsä
heti ja toimittaa kuulutukset. Mutta
häät ovat vasta elo-syyskuulla.
—^ Ettäkö hopean voimalla ?
Emäntä-naurahtaa. Hyvinihän äiti
näyttikin hänet käsittävän. — Hopeanpa
niinikin, sanoo hän tyytyväisenä.
— On siinä eroa! Toinen ei
mitään, vähemmän kuin ei mitään,
ja toinfen on painonsa kultaa moneen
kertaan. Ja sitten Mikko näyttää itse
antavan meille aseen itseään vas-taäti.
Kylällä puhutaan, puhutaan
kaikenlaista. Eikös äiti ole sälvillä
niistä kun on läheltä katsellut? ,
Anna arvaa heti mistä kylällä puhutaan,
hän on jo tullessaan kuullut
yhtä ja toista. Hän pudistaa kuiten.
kin päätänsä.
Emäntä kumartuu lähemmäksi. —
HäiÄliä ja nimismiehen Kirstillä
näyttää olevan jotakin keskenään.
3e.on sopimatonta. Olisi muutenkin,
mutta senjälkeen varsinkin, kun on
olevinaan kihloissa toisen kanssa. Jos
olisimme kuulleet kaiken aiemmin,
niin ulos olisi Mikko käsketty sen
tien! Tässä juuri kirjoitin niistä Liisalle
jälleen. Ettekös ole mitään
huomannut?"
— Ystävät kai nno vam ovat. . .
— -Senkin katalat, niin osaavat jälkensä
peittää. Eveliina kertoi, että
heidät on nähty yhdessä kaupungissa
joka kerta, kun Mikolla oli väestä lomaa.
No, sen minä vielä sulataa
Mutta, olettekos kuullut röyhkeäm-pää:
Sinä samana päivänä, jolloin
saimme jutun Liisalta selväksi, ja sen
illan jälkeisenä aamuna, jolloin hän
oli Liisan lupanksen saanut — meni
tuo kelvoton nimismiehen Kirstin
kanssa kokopäiväiselle hiihtomatkalle.
Ja sitä teerenpeliä kun heillä oli
ollut! Sulhasenaan kuului joka paikassa
esitelleen. -Kuulimme sen vasta,
knn Liisa* oli matkustanut, mutta
hän kyllä sai siitä heti tiedon.
Ja nyt! Tuo hieno neitihän aivan
asuu Kivelässä — olen kuullut.
— Ihmiset liioittelevat, sanoi
na hitaasti. — Ihmiset liioittelevat
aina. Mutta jos nimismiehen neidistä
Kivelään emäntä tulisi, hp-ä emäntä
hänestä tulisi, sen minä sanon.
Emäntä räjähti hermostuneeseen
nauruun. —Emäntä! Hoh. hoo. kaikkia
kanssa! Ei kai ylioppilas ja kaupunkilaisen
tavoille kasvatettu tyttö
lähde maataloon. Varsinkin kun ei
olisi kys\Tnys edes emännän paikalta.
Joutuisipahan vain paremman
puoleiseksi piiaksi. Ei, silta ei tule
mitään. Neiti haluaa vain hup:i,
pientä vallattomuutta maalaispoj^
kustannuksella. Vai luuleekos äiti
tosissaan, että hän ryhtyisi paK-ckaläi'
sen vaimoksi? Ja luuleekos hän. etu
nimismies" antaisi ainoan tyttärensä
rengille? Entä se komea rouva
ten? Ei, sanon minä vieläkin. Ja
Emäntää käytiin välillä kutsum.as-sa
keittiön puolelle. Hän meni ja Palasi
vasta pitkän ajan kuluttua kahvitarjotin
mukanaan. Hän oli kalp«^
ja levottoman näköinen. Laskettoaaa
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 18, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-08-18 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki450818 |
Description
| Title | 1945-08-18-04 |
| OCR text | kaus hiljalleen hälvenee melkein näkymättömiin ja pysyy himmeimmillään noin 20 minuutia. Sitten SV-j tunnin kuluttua saavuttaa entisen , loistonsa, jofka kestää noin ly-i vuorokautta, jonka jälkeen valoväihtelu uusiintub samalla säännöllisyydellä. Algolin kaltaisia tähtiä tunnetaan nykyään yli 5,000. Tämä valoväihtelu selitetään tapahtuvan siten, että kirkas tähti kiertää pimeän tiJhden kanssa yhteistä keskustaa ja on silloin pimeän tähden takana, kun valo häviää. Cetus sikermä on Aries'sta ja Pis-x: eMaL€4£lään,__Siinä tähti, jonka valo vaihtuu 330 vuorokauden väliajoin. Kirkkaimmillaan ollessa se on vain noin 0.4 auringon kirävkaudesta. Miran läpimitta on noin 302,400,000 mailia ja etäisyys nain 191 valovuotta. Auriga on Perseus'en ja Geminin välillä pohjoisella taivaalla ja melkein ympäri vuoden näkyvissä-42 le-veysastella. Siinä on kirkas kul-lartkeltainen valo. Taurus on Geminin ja .Arises'in välillä. Sikermässä on huomatuin tähti punertavan sininen Aldebaran, 59 valovuoden etäisyydessä maasta, ja sen läpimitta sanotaan olevan 43 auringon läpimittaa. Valovoima 105 aurinkoa. Lähellä Alderbaraa on Hya-des r>''kelmä ja ylempänä on Pleiades, joka on yksi aikaisimpia huomioita taivaalla ja mainitaan muunmuassa raamatussa Jocabin 38; 31; 9; 9; ja Amos 5; 8 ('kuten Otavakin samoissa maininnoissa). Valokuva näyttää siinä rykelmässä olevan yli 2,500 tähteä ja etäisyys maasta noin 500 valovuotta. Semini on eläinradalla. Kirkkaimmat tähdet ovat Castor ja Pollux. Edellinen on 44 valovuoden ja jälkimäinen 30 valovuoden etäisyydellä maasta. Orion on talvisaikaan näkyvä, kaikkein mahtavin sikermä avaruudessa. Kousten idästä vinossa asennossa, sen vasemmassa yläkulmassa on syk-ikivä Betclgenze, joka kutistuu ja laajenee, läpimitan vaihtelu 320-540 auringon läpimittaa, joka maileissa on noin 277,000,000 — 467,000,000 mailia, kirkkaus on noin 2,000 — 2,- 900 auringon kirkkautta ja sen massa 15. Se on niin ehkäistä kaasua että 30 kuutiojaardia sitä painaa vain 1 unssin, sitävastoin ilma, jota henki-tämme, painaa 2 paunaa kuutit^jaar-di. (Auringon massa painaa 1 tonnin kuutio jaardi). Lämpötila on 3,100 Celsiusta. Maasta se on noin 300 \-^lovuoden etäisyydessä. Oikeassa ylänurkassa olevan tähden nimi on Bellafrix, SIO kertaa auringon valoinen, etäisjys 200 valovuotta. Vasemmassa alanurkassa on Saiph. Oikeassa alanurkassa, on sinertävän valkoinen Rigel. joka on 18,000 kertaa aurinkoa kirkkaampi ja lämpötila on 12,000 astetta Celsiusta. (Auringon on vain 6,000). Läpimitta 36,- 290,000 mailia eli noin 42 auringon läpimittaa, sen massa 40; tiiveys 0.0005: ja maasta noin 540 valovuoden etäisyydellä. Orionin vyön 3 tähteä, ylhäällä alaspiiin, ovat: Min-taka. .Mnilam ja .-Mnitak sekä Orionin Xebula (t;lhti sumu), 600 valovuoden etäisyydellä. Canis .MinVr (The Liltle Dog) Ge-niinisiä eteluän. Kirkkain tähti Pdo-syon. 11 valovuoden etäisyydellä maasta. Lähenee maata 150 mailin minuuttinopeudella. Himmeä seuralaisensa on Canis ^lajor (The Great Dog) Orionista itä-etelään. Siinä on maata toisefesi lähinnä oleva kiintotähti, Sirius, sinertävän valkoinen, pohjoisella pallonpuoliskolla näkyvä tähtitaivaan kirkkain tähti ja maasta 8.8 valovuoden etäisyydes- ' sä. Sirius on 27 kertaa aurinkoa kirkkaampi. Spektroskooppisen analyysin perusteella huomataan olevan nuorempi kuin aurinko. Kulkee maahan nähden sivuttain 10.3 mailia sekunnissa eli yli 36,000 mailia tunnis^ sa. Mutta vaikka se onkin muihin tähtiin nähden verraten lähellä maata, on se silti siksi kaukana, että se siirtyy asemastaan vain noin 1/14 osan kuun läpimitasta sadassa vuodessa J a Jähestyy maata noin 300 J ^ i j ^ minuutissa. Sen halkaisija on 1,- 470,000 mailia, massa 2.5 ja tiiveys 0.5. Heinäkuun 13:sta päivästä elokuun 11 päivään Sirius nousee sa-^ maan aikaan kuin Aurinko, jota aikaa Englanninkielellä kutsutaan Dog Days (mätäkuu). Siriuksella on pieni himmeä seuralainen, jonka halkai- - sija on noin 24,000 mailia. Argo Navrs sikermä on laaja, Siriuksesta etelään päin. Siinä on avaruuden kirkkain tähti Canopus, 53,- 000 kertaa aurinkoa kirkkaampi, noin 540 valovuoden etäisyydellä. Mutta se ei ole näkyvissä 42 leveysasteella. Sanovat sen Floridaan jo näkyvän. Leo sikermä on-sirpin muotoinen ja sijaitsee eläinradalla. Siinä on kirkkain tähti Regus, noin 60 valovuoden etäisyydellä. Comä Berenices, Berenices Hair, nimi johtuen kolmannelta vuosisadalta ennen Kristusta, Egyptin Plo-temien kuningattaren hiussuortuvasta, jonka hän uhrasi miehensä voiton johdosta. Se on pieni ha5'anainen tähtirykelmä, jossa on myös Nebu-la N . G. C. 4565; on noin .5,000,000 valovuoden etäisyydellä maasta. (Tässä kirjoituksessa ei ole otettu huomioon ollenkaan niitä sikermiä, mbsä ei ole suurempia huomattavampia tähtiä.) PYRSTÖTÄHDET Pyrstötähden pää eli coma, on useasti noin 100,000 mailia ja enempikin. Kärki eli nucleus vaihtelee 100 —lÖOO mailiin ja pyrstön mitta 10,- 000,000 — 100,000,000 mailiin. Pyrstö on läpinäkyvä, usein nähdään kirkkaita tähtiä sen lävitse. Arvellaan pään eli nucleus'en^olevan vain meteoriparvi, joka yhtenäisenä rykelmänä kiertää rataansa avaruudessa.' Tunnettujen kiertoaika vaihtelee 3 — 76 vuoteen. METEORIT Avaruuden'harhailijoita nimitetään meteoreiksi, niitä usein putoaa maa-hänkin, kun joutuvat maan vetovoi-nian piiriin, mutta kaikkirne silti eivät ole harhailijoita, niillä on myös kin määrätyt ratansa. Elokuun 11 päivän tienoilla maa kuikee meteoriparven iä\-itse • ja nimitetään niitä Perseids Medeoreiksi, kun ne tulevat Perseiis sikermästä päin. :Marras-kuun 15 päivän aikoina maa kulkee Leoniittien läpi, joulukuun 7 p. Geminiitlien läpi, marraskuun 24 p. Andromeettien läpi, huhtikuun 20 p. Lyrasta, toukokuun 6 p. Eta tähdestä, heinäk. 28 p. Delta tähdestä, Aquariusesta ja lokak 19 p. Orionista tulevien meteoriittien lävitse. Annan saapuessa Seppälään on emärntä juuri kamarin puolella kirjoituspuuhissa. Liisa on yhä tätinsä luona. Emäntä nousee hämmästyneenä, hänen äitinsä ei usein vieraile tyttärensä luona. — No, tämäpäs nyt oli — aloittaa hän epävarmana. Hän--ei "oikein tiedä,- olisiko iloinen vaiko ei. Äiti kun on niin omituinen niissä mielipiteissään j a— muutenkin, ^fm^rkoetiad ulk Iloinen, -^B^^ftr LAURBXCE D.AXGEISH, 71-vuo-tias mies, joka kuoli äskettäin Scallo-vrayssa, Shetland-saarilla, kokeili en-sTmmäisenä sähkösanoman lähetystä merellä olevasta laivasta. KESKIKOKOINEN farmi Kiinassa käsittää ainoastaan kolme eekkeriä \-erattuna 150 ekkerin farmiin Poh-jois- Amerikassa. tyvainen hän onkin: Seppälä on hyvässä kunnossa, kaikesta nä&eej että talossa on toimelias emäiitä, jos isäntäkin. Jä emäntä itse on pulsika I l mestys, — ,h3rvrillä päivillä se on, vilahtaa Annan mielessä. — Minä tulin ihan paki paraas-taan, sanoo Anna suorasukaisesti, — kun kuulin tässä, että Liisaa aiotaan Kivelään. Kas, kun ette ole minulle mitään puhuneet . . . Emäntä on vähän nolona. — Se on vähän ollut sellaista, pitäisihän* äidin se ymmärtääkin, yrittää/hän.— Tehän ette pane niinkään suuresti painoa maalliseen olemiseen, ja kun te nyt vielä kaiken lisäksi olette niinkuin Kivelän ihmisiä, niin . . . — Ojansivun c A'nna näyttä olevan sivusuunpuhujana kirjoissa, tuhahtaa Anna harmistuneena. — No, ei äiti nyt sellaista, hyvänen aika! Emäntä istuttaa äitinsä mukavasti sohvan kannelle ja huutaa oven raosta keittiöön, että panisivat kahvipan-nun tulelle. — Se on vain ollut meille niin vaikea asia, isännälle ja minulle, sanoo hän ja istuu äitinsä viereen. —Koetimme puhua Liisalle järkeä heti kun huomasimme, että^e Kivelän Mikko hänelle kirjeitä lähetteli, muitta niin se vain kykeni sen tytön kietomaan, että Liisa vakavissaan oli sille mennyt sanansa antamaan. — Kovin hiljaa ne ovatkin osanneet sen asiansa hoideUa. — Oimeksi, huokaa emäntä. — riutta harmi kumminkin, että se tieto nyt on päässyt kylälle vuotamaan. Me olemme koettaneet olla niin sulka siipiä myöten. Anna katsoo tytärtään. — Tuskin se laajemmalta, sanoo hän verkkaan. — Mistä äiti sitä kuuli? utelee emäntä. Kuka kumma se- on juorunnut. Eihän sitä pitäisi kenenkään tietää. Se Mikko varmaankin — — Mistä lie — torjuu "Anna. — Ei se Elikko ollut, lisää "hän sitten. — Jokos Mikolla'on varma vastaus? kysyy hän muina miehinä vilkaisten tyttäreensä. Täytyihän sille antaa. Emäntä nousee harmissaan, mutta istuutuu jälleen. — Voinhan minä sen äidille uskoakin. Se on sillä lailla; ettei siitä koskaan mitään valmista tule, sanoo hän. — Liisasta tulee Iso-Paunun emäntä. Koettakaa nyt \-mmärtää meitä, ei kai tämä kaunista ole, mutta Liisa on niin ykspäinen, milloin pääsee sille tuulelle. Vaan hyvällä johdettuna sen saa viedä minne haluaa. Anna puristaa huuliaan tuimasti, yhteen. — Hm, kuuluu Ivhvt äännäh-dys. — Te kun olette siellä Kivelässä, sen itsekin näette, millaisiin oloihin hän joutuisi. Sellaiset rakastumiset, kyllä ne tiedetään — ensimmäinen, huolien pilvi sellaiset karkoittaa. Mutta nuorena ei itse parastansa ymmärrä. Isäntä ja minä annoimme perään vain muodon vuoksi. — Senkö vuoksi Liisa läietettiin _ .—7 Tavallaan. Se sairaus tuli kiib tilaten, mutta kyllä hän nyt jo voisi kotiin tulla. Tuumimme isännäQ . kanssa, että jos antaisi tytön olla siel-lä yli kesän. Ehkä kaueniminkiii. — Ei se erokaan aina toiTOttuua tulokseen vie. " — E i kai;, mutta saa aikaa vertailla tulevaisuuttaan kahtaalla päin. Iso, Paunu aikoo käväistä Liisaa katso, "liiassa ensi-viikolla.—Jos Liisa "suos-' tuu, ottaa Iso-Paunu hänet nimiinsä heti ja toimittaa kuulutukset. Mutta häät ovat vasta elo-syyskuulla. —^ Ettäkö hopean voimalla ? Emäntä-naurahtaa. Hyvinihän äiti näyttikin hänet käsittävän. — Hopeanpa niinikin, sanoo hän tyytyväisenä. — On siinä eroa! Toinen ei mitään, vähemmän kuin ei mitään, ja toinfen on painonsa kultaa moneen kertaan. Ja sitten Mikko näyttää itse antavan meille aseen itseään vas-taäti. Kylällä puhutaan, puhutaan kaikenlaista. Eikös äiti ole sälvillä niistä kun on läheltä katsellut? , Anna arvaa heti mistä kylällä puhutaan, hän on jo tullessaan kuullut yhtä ja toista. Hän pudistaa kuiten. kin päätänsä. Emäntä kumartuu lähemmäksi. — HäiÄliä ja nimismiehen Kirstillä näyttää olevan jotakin keskenään. 3e.on sopimatonta. Olisi muutenkin, mutta senjälkeen varsinkin, kun on olevinaan kihloissa toisen kanssa. Jos olisimme kuulleet kaiken aiemmin, niin ulos olisi Mikko käsketty sen tien! Tässä juuri kirjoitin niistä Liisalle jälleen. Ettekös ole mitään huomannut?" — Ystävät kai nno vam ovat. . . — -Senkin katalat, niin osaavat jälkensä peittää. Eveliina kertoi, että heidät on nähty yhdessä kaupungissa joka kerta, kun Mikolla oli väestä lomaa. No, sen minä vielä sulataa Mutta, olettekos kuullut röyhkeäm-pää: Sinä samana päivänä, jolloin saimme jutun Liisalta selväksi, ja sen illan jälkeisenä aamuna, jolloin hän oli Liisan lupanksen saanut — meni tuo kelvoton nimismiehen Kirstin kanssa kokopäiväiselle hiihtomatkalle. Ja sitä teerenpeliä kun heillä oli ollut! Sulhasenaan kuului joka paikassa esitelleen. -Kuulimme sen vasta, knn Liisa* oli matkustanut, mutta hän kyllä sai siitä heti tiedon. Ja nyt! Tuo hieno neitihän aivan asuu Kivelässä — olen kuullut. — Ihmiset liioittelevat, sanoi na hitaasti. — Ihmiset liioittelevat aina. Mutta jos nimismiehen neidistä Kivelään emäntä tulisi, hp-ä emäntä hänestä tulisi, sen minä sanon. Emäntä räjähti hermostuneeseen nauruun. —Emäntä! Hoh. hoo. kaikkia kanssa! Ei kai ylioppilas ja kaupunkilaisen tavoille kasvatettu tyttö lähde maataloon. Varsinkin kun ei olisi kys\Tnys edes emännän paikalta. Joutuisipahan vain paremman puoleiseksi piiaksi. Ei, silta ei tule mitään. Neiti haluaa vain hup:i, pientä vallattomuutta maalaispoj^ kustannuksella. Vai luuleekos äiti tosissaan, että hän ryhtyisi paK-ckaläi' sen vaimoksi? Ja luuleekos hän. etu nimismies" antaisi ainoan tyttärensä rengille? Entä se komea rouva ten? Ei, sanon minä vieläkin. Ja Emäntää käytiin välillä kutsum.as-sa keittiön puolelle. Hän meni ja Palasi vasta pitkän ajan kuluttua kahvitarjotin mukanaan. Hän oli kalp«^ ja levottoman näköinen. Laskettoaaa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-08-18-04
