1949-01-29-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
tarinaa
Californian : yliopistoa, tiedepijes tri
Ralph Chaney sanoo seuranneensa neljän
punapimlajin- jä*kiävniiden yhteises-kotipaikasta
Oregonista, jossa niitä
kerran kasvoi 25 mailin laajuisella alu-
Tiinaan punapuita löytyy seuraavas-l
i : Rannikkopunapuii Califomiassa, ai-kui^
unapuu Kiinassa, sypressit alueella,
jr.ka ulottuu Garolin-asta Meksikoon ja
Riinan vesirnäpty Kiinan kaakkoisrannikolla.
. . •• " •
Mutta vain rannikon punapuu kasvaa
enää vanhassa oregonilaisessa kodis-
:^nan. . • / . • / ',
Chaney sano,» neljän punapuulajin
: i l u n p C F m kasvaneen Alaskassa ja Ark-tiikan
alueella noin lÖQ imilJoonaa:vuot-la
sitten, jöiloin pohjoiseh ilmasto oli
[Xlijon länipöisempija. Ne siirtyivät etelään
sitä ,mukaa kuin pohjola muuttui
kyhnäksi ja noin 25' miUoonaa vuotta
vittenasettui^^at Oregoniin;
Mutia ilmaston j a riiaänpicnan itiuo-iokset
jatkuivat ja ilmeisesti mikään^
alue ei täyttän\'t'näiden lieljän laajasti
toisistaan .eroavan punapuulajin
lu^rkkiii vaatimuksia. Niiden paikasta
i()iseen siirtymipe^^^^ jal?kui siihen saakka
kunnes, ne hajaantuivat ympäri maapal-;
Chane}' usk.po7 et^tä kaikki neljä lajia
t vat kue^lemassa sukupuuttoon; 'Alkuperäisen
punapuun uskottiin kuolleen jo
useita vuosisatoja sitten, kunnes Chaney
l<')ysi muutamia lajeja Kiinan sisäosan
\esi|>eräisistä laaksoista.^ Kyseenalaisi
a on, elääkö vesimänty missään luonnontilassa
— kiinalaiset ovat sitä viljelleet
lÖ^OÖO. vuotta: ;
Rannikon punapuuta.myöskin^uhkajji
( alifornian säämuutokset, sanoo, C h a -
aey. 'kaikista punapuim pelastiisyrityk-
>isiä huolimatta.
ELÄMÄNTOVEREIKSI TOISILLEEN YHTYNEET
Pää;si ilman passia g
Kräs 8-vuotiäs poika Egbett, pääsi äs- g
ketläin Amerikan (kultamaahan) ilman g
siirtolaispassia tai. m i i l t a papereita. Ei g
• •le kunmiallista, että bn päässyt.; Hän g
on näet eläny^ noiii 60,000 \motta sitten P
ia kuollutkin silloin. Mutta vasta ä.s- M
ket täin tavattu" kaivauksissa, joita on g
suoritettu Libahömn vuoristossa. Ei g
hänen nimensäkään'kai ole ollut Egbert, g
nnitta hänen löytäjänsä jiesuiittaisä E\v- g
ing on hänet siksi ristinyt. Egbertin g
isä on olkit luolaihminen ja samaa g
maata on Egbert itsekin. Egbert ta- g
vattiin noin 13 ^metrin syvyydestä luo- g
lan pohjalle karttuneiden kerrostumien g
alta. Jälkipolvet eivät olleet pitäneet g
huolta permannon lakaisemisesta, ja niin g
oli luolan pohja kohonnut kohoamis- g
taan ja kerrostumiin aina eri^aikakau- g
silta hautautunut jptakin. Siksi luola g
onkin ollut; "inu^^ suuren- g
moinen aarre. Egbertin maalliset to- g
mut| övät^Xiv^H^me^^^ kalkkikälliöpn, |
joka| on "sjmtyAyt luolaan kasaanturi^^ g
ta sihipulcan kuorista. Luolaeläjät ovat g
näetipitkän ajanjakson olleet simpukan g
syöjiä, joskin he toisena pitkänä ajan- g
jaksona .ovat metsästäneet m^^^ g
assa sarvikuonoja. ~ B
Egbertin tekee tmerkilliseksi se, että g
hän on Neanderthalih tyypistä seuraava, g
kehitysaste "nykyistä ihmistyyppiä koh- g
fi. Juuri se seikka on vaikuttanut sen, g
että Egbertillä on ollut niin < liukas 1
pääsy Amerikan mantereelle, 1
//7;7tf//ö— Turinissa Italiassa sai ylei- -g
sellä paikalla pussaamisestq^lO Hran sa- g
kon ennen sotaa — nyt sen hinta on g
S.sOO liraa. 1
Jos mtori äiti on onnellinen haaveil- g
fessaan, ktikapa estäisi Mhfä siitä, jos |
— jos hän vaan herää lapsen ithiun. .iiiiBIUlIll
Miss Gloria
VANCOUVER, B. C.
ja •s-ÄPmd
Green
VANCOUVER, B. C.
Olkoon ofitil ja rakkaus osafiuc ahi,
sc tldlcniie siu'iaustq titokooit.
Siiä toveri joukko tää
icUlty svdänicfi riemusta toivoo.
Onfiea ja menestystä avioliitollenne toivottavat seuraavat sukulaiset ja ystävät: .
Mr. ja mrs. R. A. Lundell
Mrs. S. Aaltonen "
Mr. ja mrs. C. Pelto ja lapset
Mr. ja mrs. A. Juntunen
Miss Dora Juntunen
Miss May Rauvala
Miss Phylis Ylinen
Miss Ethel Swain
Miss Diane Gröhn
Mr. Eric Antilla
Mr. Ray Karjala
Mr. Robert Belveat
Mr. Sam Mäki
Mrs, s: Puttonen ja pojat
Eiiiil-Jokinen
H. J. Gröhn ~
Eino, Kerttu ja Lauri Ahvenus
Anni, Aili ja F. Asterblad
Mr. ja mrs: Emil Siren
Tyyne ja Vilho Vickstrom ja perhe
Lily Ström '
Olga ja Helmer Maki
Airi, Aimä-ja Y. Mutta
Kaisa ja Ben Gestrin
'Hilma ja Albert Salo
M. Kekäläinen
Edith, Urho ja Katherine Nyberg
Ina ja Peter Fritz
Ray Nyman
Dennis Wood3
Kaarion perhe..
Harold SeXla
Robert Pavola
Laina ja Vili Uusitalo
H. Koskela .
Mr. ja mrs. A. Johnson ja perhe
Emil Wainio
Lisa ja Toivo Välimaa ja perhe
Aini ja Sulo Siirilä \
Hilja ja Toivo Huutoa
Axel Ahola
Olga Macky
William Heikkilä ja tytär
Ike Burt ^
Irma. Ida ja Aulis Greenlimd
Alla». Hildi ja Yrjö Laakso
Lempi ja Antti Grohii
Irene, Martta ja Eino Suojanen
Mr. ja mrs. Vatunki
Eino, Hilda ja W. Suonperä
Mikko Terävä '
Mr.^ja mrs. V, Reign
Mary jöGecrgs Niemi.
Alma ja Jussi Nygord
A., W., Alma ja Maire Johnson
Lempi ja Matti ~ Varila ;,
J. Vihinen ja Helien
Mr. ja mrs. P. Joukäine
Mr. ja mrs. M. Tuomaala
V. Raita
Tyyne ja Lauri Viitala,
O. Sundell
Ralph Petersen
Mrs. Helge Niemi
Mr. ja mrs. Uuno Söderholm
Aili ja Verner Arola ja tytöt
Hilma ja Emil Ihaksi
Mr. I..Antila-
Betty ja Laurie Rantala
Mr, Hihnala
Mr, ja mrs. J . Wepsala
Ivy ja Elmer Kaila
Selma ja P. Riekkinen
E. Mäkelä
Ö. Leppä
Sam ja Mary
Aarne Kyllönen
Mr, ja mrs. Ranta ja Ray
Eila, Ada ja Walter Rauma
Rintasen perhe
Arnold ja Fanny Lind
Aune ja Jack Jacobson
Herman Torvi
Ida Ström ja t)ojat
Ml-, ja mrs. Rae ja.Eleonora
Anni Puska
Kirsti Hintsa
Mr. ja mrs. G; A. Wir»n
Milja ja Väinö Aito
Emile Kinnon
Ida ja Oscar Salonen
Ed. Huhtala
Väinö Jaskela ja pojat
Mrs. Kinnunen ja pojat
Mr. ja mrs. Gus Gustason
Mr. ja mrs, Wilfred Gustason
Aino Hiltunen
Mr, ja mrs. J. Sjövik :
Elssi, Maike ja Antti Velma
Eric, Elma ja Eino Antilla
Helga ja Vilho Nyberg
Topi Kaukinien
Helmi ja Sulo Kop
Tyyne ja Herman kielinen
Mr. ja mrs. Ilmonen
Mr. ja mrs. O- Salmi '
Mr. ja mrs. A. PalttUa
Mini ja Kalle Vainio >
Mr. ja mrs, Wm. Matson
Tomy Chwsky
Joe Erickson
A. J, Karjala ja Son
Hilma ja Kalle Laine
KIITOS
Lausumme mitä kauneiOMnat kiitokset sukulaisille ja ystäville,
kun saavuitte häätilaisuuteemme Clinton haalille 10 päivä joulu-kuu^
ä 1948 —'—
Sydämeliisimmät kiitokset nifetä arvokkaista lahjoista ja suurista
rahalahjoista, joilla tulemme ostamaan arvokkaat muistot
kotiimme. Kiitos myös haalin vapaasta käytöstä. Kiitos kaikille
niille, jotka auttoivat tässä tilaisuudessa.
VANCOUVER
GLORIA JA ARVID GREEN
BRITISH COLUMBIA
iiiii]iniuiHiiuininiiiitiiiiuii»niiiiiiui!niin!iiiutiiBiM^
LAUANTAINA^ T A M M I K U U N 29 FAIVÄNÄ, 1949 SIVU 11
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 29, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-01-29 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki490129 |
Description
| Title | 1949-01-29-11 |
| OCR text | tarinaa Californian : yliopistoa, tiedepijes tri Ralph Chaney sanoo seuranneensa neljän punapimlajin- jä*kiävniiden yhteises-kotipaikasta Oregonista, jossa niitä kerran kasvoi 25 mailin laajuisella alu- Tiinaan punapuita löytyy seuraavas-l i : Rannikkopunapuii Califomiassa, ai-kui^ unapuu Kiinassa, sypressit alueella, jr.ka ulottuu Garolin-asta Meksikoon ja Riinan vesirnäpty Kiinan kaakkoisrannikolla. . . •• " • Mutta vain rannikon punapuu kasvaa enää vanhassa oregonilaisessa kodis- :^nan. . • / . • / ', Chaney sano,» neljän punapuulajin : i l u n p C F m kasvaneen Alaskassa ja Ark-tiikan alueella noin lÖQ imilJoonaa:vuot-la sitten, jöiloin pohjoiseh ilmasto oli [Xlijon länipöisempija. Ne siirtyivät etelään sitä ,mukaa kuin pohjola muuttui kyhnäksi ja noin 25' miUoonaa vuotta vittenasettui^^at Oregoniin; Mutia ilmaston j a riiaänpicnan itiuo-iokset jatkuivat ja ilmeisesti mikään^ alue ei täyttän\'t'näiden lieljän laajasti toisistaan .eroavan punapuulajin lu^rkkiii vaatimuksia. Niiden paikasta i()iseen siirtymipe^^^^ jal?kui siihen saakka kunnes, ne hajaantuivat ympäri maapal-; Chane}' usk.po7 et^tä kaikki neljä lajia t vat kue^lemassa sukupuuttoon; 'Alkuperäisen punapuun uskottiin kuolleen jo useita vuosisatoja sitten, kunnes Chaney l<')ysi muutamia lajeja Kiinan sisäosan \esi|>eräisistä laaksoista.^ Kyseenalaisi a on, elääkö vesimänty missään luonnontilassa — kiinalaiset ovat sitä viljelleet lÖ^OÖO. vuotta: ; Rannikon punapuuta.myöskin^uhkajji ( alifornian säämuutokset, sanoo, C h a - aey. 'kaikista punapuim pelastiisyrityk- >isiä huolimatta. ELÄMÄNTOVEREIKSI TOISILLEEN YHTYNEET Pää;si ilman passia g Kräs 8-vuotiäs poika Egbett, pääsi äs- g ketläin Amerikan (kultamaahan) ilman g siirtolaispassia tai. m i i l t a papereita. Ei g • •le kunmiallista, että bn päässyt.; Hän g on näet eläny^ noiii 60,000 \motta sitten P ia kuollutkin silloin. Mutta vasta ä.s- M ket täin tavattu" kaivauksissa, joita on g suoritettu Libahömn vuoristossa. Ei g hänen nimensäkään'kai ole ollut Egbert, g nnitta hänen löytäjänsä jiesuiittaisä E\v- g ing on hänet siksi ristinyt. Egbertin g isä on olkit luolaihminen ja samaa g maata on Egbert itsekin. Egbert ta- g vattiin noin 13 ^metrin syvyydestä luo- g lan pohjalle karttuneiden kerrostumien g alta. Jälkipolvet eivät olleet pitäneet g huolta permannon lakaisemisesta, ja niin g oli luolan pohja kohonnut kohoamis- g taan ja kerrostumiin aina eri^aikakau- g silta hautautunut jptakin. Siksi luola g onkin ollut; "inu^^ suuren- g moinen aarre. Egbertin maalliset to- g mut| övät^Xiv^H^me^^^ kalkkikälliöpn, | joka| on "sjmtyAyt luolaan kasaanturi^^ g ta sihipulcan kuorista. Luolaeläjät ovat g näetipitkän ajanjakson olleet simpukan g syöjiä, joskin he toisena pitkänä ajan- g jaksona .ovat metsästäneet m^^^ g assa sarvikuonoja. ~ B Egbertin tekee tmerkilliseksi se, että g hän on Neanderthalih tyypistä seuraava, g kehitysaste "nykyistä ihmistyyppiä koh- g fi. Juuri se seikka on vaikuttanut sen, g että Egbertillä on ollut niin < liukas 1 pääsy Amerikan mantereelle, 1 //7;7tf//ö— Turinissa Italiassa sai ylei- -g sellä paikalla pussaamisestq^lO Hran sa- g kon ennen sotaa — nyt sen hinta on g S.sOO liraa. 1 Jos mtori äiti on onnellinen haaveil- g fessaan, ktikapa estäisi Mhfä siitä, jos | — jos hän vaan herää lapsen ithiun. .iiiiBIUlIll Miss Gloria VANCOUVER, B. C. ja •s-ÄPmd Green VANCOUVER, B. C. Olkoon ofitil ja rakkaus osafiuc ahi, sc tldlcniie siu'iaustq titokooit. Siiä toveri joukko tää icUlty svdänicfi riemusta toivoo. Onfiea ja menestystä avioliitollenne toivottavat seuraavat sukulaiset ja ystävät: . Mr. ja mrs. R. A. Lundell Mrs. S. Aaltonen " Mr. ja mrs. C. Pelto ja lapset Mr. ja mrs. A. Juntunen Miss Dora Juntunen Miss May Rauvala Miss Phylis Ylinen Miss Ethel Swain Miss Diane Gröhn Mr. Eric Antilla Mr. Ray Karjala Mr. Robert Belveat Mr. Sam Mäki Mrs, s: Puttonen ja pojat Eiiiil-Jokinen H. J. Gröhn ~ Eino, Kerttu ja Lauri Ahvenus Anni, Aili ja F. Asterblad Mr. ja mrs: Emil Siren Tyyne ja Vilho Vickstrom ja perhe Lily Ström ' Olga ja Helmer Maki Airi, Aimä-ja Y. Mutta Kaisa ja Ben Gestrin 'Hilma ja Albert Salo M. Kekäläinen Edith, Urho ja Katherine Nyberg Ina ja Peter Fritz Ray Nyman Dennis Wood3 Kaarion perhe.. Harold SeXla Robert Pavola Laina ja Vili Uusitalo H. Koskela . Mr. ja mrs. A. Johnson ja perhe Emil Wainio Lisa ja Toivo Välimaa ja perhe Aini ja Sulo Siirilä \ Hilja ja Toivo Huutoa Axel Ahola Olga Macky William Heikkilä ja tytär Ike Burt ^ Irma. Ida ja Aulis Greenlimd Alla». Hildi ja Yrjö Laakso Lempi ja Antti Grohii Irene, Martta ja Eino Suojanen Mr. ja mrs. Vatunki Eino, Hilda ja W. Suonperä Mikko Terävä ' Mr.^ja mrs. V, Reign Mary jöGecrgs Niemi. Alma ja Jussi Nygord A., W., Alma ja Maire Johnson Lempi ja Matti ~ Varila ;, J. Vihinen ja Helien Mr. ja mrs. P. Joukäine Mr. ja mrs. M. Tuomaala V. Raita Tyyne ja Lauri Viitala, O. Sundell Ralph Petersen Mrs. Helge Niemi Mr. ja mrs. Uuno Söderholm Aili ja Verner Arola ja tytöt Hilma ja Emil Ihaksi Mr. I..Antila- Betty ja Laurie Rantala Mr, Hihnala Mr, ja mrs. J . Wepsala Ivy ja Elmer Kaila Selma ja P. Riekkinen E. Mäkelä Ö. Leppä Sam ja Mary Aarne Kyllönen Mr, ja mrs. Ranta ja Ray Eila, Ada ja Walter Rauma Rintasen perhe Arnold ja Fanny Lind Aune ja Jack Jacobson Herman Torvi Ida Ström ja t)ojat Ml-, ja mrs. Rae ja.Eleonora Anni Puska Kirsti Hintsa Mr. ja mrs. G; A. Wir»n Milja ja Väinö Aito Emile Kinnon Ida ja Oscar Salonen Ed. Huhtala Väinö Jaskela ja pojat Mrs. Kinnunen ja pojat Mr. ja mrs. Gus Gustason Mr. ja mrs, Wilfred Gustason Aino Hiltunen Mr, ja mrs. J. Sjövik : Elssi, Maike ja Antti Velma Eric, Elma ja Eino Antilla Helga ja Vilho Nyberg Topi Kaukinien Helmi ja Sulo Kop Tyyne ja Herman kielinen Mr. ja mrs. Ilmonen Mr. ja mrs. O- Salmi ' Mr. ja mrs. A. PalttUa Mini ja Kalle Vainio > Mr. ja mrs, Wm. Matson Tomy Chwsky Joe Erickson A. J, Karjala ja Son Hilma ja Kalle Laine KIITOS Lausumme mitä kauneiOMnat kiitokset sukulaisille ja ystäville, kun saavuitte häätilaisuuteemme Clinton haalille 10 päivä joulu-kuu^ ä 1948 —'— Sydämeliisimmät kiitokset nifetä arvokkaista lahjoista ja suurista rahalahjoista, joilla tulemme ostamaan arvokkaat muistot kotiimme. Kiitos myös haalin vapaasta käytöstä. Kiitos kaikille niille, jotka auttoivat tässä tilaisuudessa. VANCOUVER GLORIA JA ARVID GREEN BRITISH COLUMBIA iiiii]iniuiHiiuininiiiitiiiiuii»niiiiiiui!niin!iiiutiiBiM^ LAUANTAINA^ T A M M I K U U N 29 FAIVÄNÄ, 1949 SIVU 11 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-01-29-11
