1946-05-04-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivn 5
Suomen Naistef.^^^^
Hsctt H^fon Julkaisussa^ ^Uust:^
il^nciff on jtdkahiu,^semav(i:
£1/; Tomptrin julkaisutta Mr-l^
mhtajalte antamii haastat- i
I WKoika Bli Tompurimhi^^
I mc Liekin.lukijoim^tuttuy.
^^^^it^Uijattarena julf^aisemtne:^ .
:mstattdun.--Totmitn5.^ • ,
tJV^*a Kantelettaren, runojen tun-
Ltuk5i tekeminen,, samoin-Ituinnii-ben
jälkeen syntyneiden proletaari-?
Irnioflijain tuotteet saivat varsinkin
edeE^mä .vuosikyiiuneninä -aivan.ii
L vään ymmärtämystä'3a;-]ä^pöä
(ösafeeen. Se tapa, jolla niitä .esitet-
|tcn on pikemminkin -oliut'omansa
iTieraantiuttamaan . niitä- kansasta
liain lähentämään siihen..
Meillä on sentään olliit joitakin,
[esimerkillisiä taiteilijoita: j a harras-jlijoita,
lämpimiä runon ystäviä. He.
bat olleet lipunkantajina/kansan- ja
Iproletaarirunouden tunnetuksi' tcke-
I Hileessä. Fsein he ovat kuitenkin
asiansa puolesta saaneet kantaa myös
taistelulippua. Näistä taiteilijatar
% Tompurin nimi kannattaa tulla
miaituksi etumaisien, joukossa.
Kansan- ja proletaarirunouden
tunnetuksi tekemistä silmällä pitäen
penblettiinkin sitten maamme en-ammäinen
ja ainoa rekisteröity pu-lekuoro
Työnlausujat r . y . keväällä
1935. Kuoroa on sen perustamisesta
lähtien ohjannut taiteilijatar Elli
Tompuri.
• * *
Pistäydyimme rva Tompurin kodissa
Mechelininkadun varrella saadaksemme
kuulla oikein "paikan
päällä"' l ä h e m m i n "Työnlausujien" -
toiminnasta. •
Taiteilijatar kertoikin ystävällisesti
Ateistyöstä kuoronsa kanssa. " S i i lien
sai liittyä n i i n nuori kuin vanha,
siilien liittyvältä ei myöskään vaadit-
13 minkäänlaisia lausunnallisia tai
äänellisiä edellytyksiä. Pääasiallisena
mUmuksena oli harrastus ja halu
viteisvoimin ilmentää lähellä työläisien
ajatus- ja tunnemaailmaa olevia
horolle sopi\'ia runoja," jotka virkistyivät
ja rohkaisisivat niin kuoro-
^ itseään kuin heidän kuulijoi-
M n . Kuoron ensivaiheissa.jäse-
^ l ö vaihteli suuresti.' toisia tuli,
'OL^Umeni. Onkin sangen vaikeata
pitää toosia aina samaa henikilökun-
^- Pääasiallisesti. ' siihen kuului .
^ '"äisiä, oli ehkä Joukossa joku
i^önttorlalallakin työskentelevä. . .
Työläisten työoloty jopa -palkatkin •
vaibtele%-ia. Iltavuorot estivät
saapumasta: jharjoituk-
^ ' . m i k ä kuitenkin-on välttämätön-
'»fflkuin myöskin herpaantumaton
^ ^ « u m i n e n niihin. Sellaiset, jotka
kuoroon vain- seurustelun
^ajanvietteen tarkoituksessa^ eivät
sieltä hakemaansa. . N e ,
l^^^a pitivät kuorotyötä oman työnsä
<^'^^ammin sanoUuha sen
2^una. pysyivät.. Siinä: ei silti
vähemmän työtä, v a Ä - s e ei .
a:^?', " -'3maa ruumiilHsta-pon-kuin
ruiimiillinen työ.
^ « J j a r i viikossa, noin viiden vuo-
T_'^ana, kokoontui parikymmentä •
. ^ midiiä j a . naisia taricoitusta
J,r„ ^'"^^a^uun Työväentalon
Työväenkulttuurin lämminhenkinen harrastaja
neet edes levähtää päästyään omasta
työstään. Oli kiireesti peseydyttävä,
vaihdettava työvaatteet puhtaisiin
j a syötävä, että voisi heti alussa
olla mukana, niin hengitys- kuin
räanieEntenkia liikkeiden hapjoituk-^
sissa. Niillä tunnit aloitettiin ja ne
olivat samalla kahdenlaatuisen työn
virkistävmä eroittajina. [Minulle itsellenikin
tämä työ oli uutta. Olinkin
hy\'in jännityksissä saisinko mitään
aikaan.
Noihin puhekuoron harjoituksiin
mennessäni olin kyllä usein niin väsynyt,
että olisin mieluummin ollut
nienemättä. Lähdin niihin suoraan
tunneiltani, joitä annoin yksityisoppilailleni.
Ne kysyivät monasti e-hemmän
voimia kuin omat ohjelma-harjoitukset.
Väsymystä ei tunne
opetuksen ^aikana, mutta jälkeenpäin
on. kuin jollain tavalla loppuun
puserrettu. Olen kuitenkin hyvin
kiitollinen siitä luottamuksesta, mitä
oppilaani ovat osoittaneet, ja tämä
työ heidän kanssaan on myös ollut
hedelmällistä itselleni. Se on pitänyt
minua vireessä, etten ole päässyt
pahasti ruostumaan j a on ollut jonkinlaisena
ruoskana, sillä työ, jonka
on itse määrännyt, vaatii kaksinkertaista
tarmoa.
Kuoroon mennessäni olin väsynyt,
mutta sieltä palatessani, kävellessäni
Siltasaarenkadulta kaupungin toiseen
ääreen Merikadulle tunsin itseni
virkeäksi. Oli innoittavaa tuntea,
millä antaumuksella kuorolaiset
pitkän päivätyön jälkeen suorittivat
harjoituksia.
Ohjelmistomme käsitti kansanrunoutta,
myös virolaista ja unkarilaista,
sekä Volgan ja Obin suomenkielisten
kansdjen runoutta, joissa on
monta kuorolausuntaan sopivaa palasta.
Lisäksi Eino Leinon, Katri
Valan, Elmer Diktoniuksen, Elvi Si-ner\-
on, .Arvo Turtiaisen ja Edit Södergranin
suomentamia intiaani- «ja
eskimorunoja y.m.
Kävisi liian laajaksi selittää tar-
" kemitfm-riiita rUhöja ja iinderi esitystapaa,
jotka olivat ohjelmassamme.
Toivon, että kirja, jonka niistä olen
laatinut osviitaksi muille tämänkaltaisista
esity^ksistä, tulee vielä jul-kaista\'
aksi: Tällainen yhtieistoimin-ta
riirion ilmaisussa olisi erittäin terveellistä
myös nuorisoseuratyössä,
kouluissa ja kerhoissa. Siten voisi
moni vapautua liiallisesta arkisuudesta
itsensä ilmentämisessä. Lausunta-
ja liikuntakuorot voisivat
myöskin tarjota monta sopivaa ohjelmanumeroa
ohjelmailtamiin, antaen
vaihtelua niiden useinkin j-ksitoik-.
koisille ohjelmille. Teatteritkin voisivat
käyttää sellaista tarpeen vaatiessa
avustajana.
Tämä TyÖnlaustijien kuoro on tukenut
minua monissa ohjelmissani,
j o l l o in sen myötäily on ilokseni saanut
hyvin myötämielisen tunnustuksen.
Vuoden 1940 «jälkeen on kuoron
toiminta ollut hyvin hiljaista. Menetettyään
alkuperäisen harrastajajoukkonsa,
ei se ole vielä onnistunut
keräämään uusia voimia.''
* * *
Käväisimme vielä rva Martta Laineen
luona Pengerkadun varrella,
koska tiesimme, että hän on puhekuoron
perustamisesta lähtien toiminut
m.m. sen johtokunnan jäsenenä
ja arkiston hoitajana.
Aina hyvätuulinen rva Laine asiamme
kuultuaan sanoi ensisanoik-seen
:
'•Niin lähellä kuin työväen järjestötoiminta
kaiken kaikkiaan onkin
minun sydäntäni, niin on tämä lau-
Kahden tunnm aika.
minuuitia, haijoitelliin
^ " ä - IVimmal eivät ehti-
. « , W . v Tcmple on täyUänyi IS vnoUa ja sen pMostaon sa^ml
haltuuma 4 milmmn dollarin omo.mulmsa. ku.-ussa hänen
Mar cuuaa SHMeylc 18 H.UUäu scn.n.u..an...
sessa syntymäpäiväjuhlassa.
suntakuoro kuitenkin minun lempi-lapseni.
Siitä^en {Mläse m i h ^ ä ä i »,
.kun ajattelen sen t ^ t ä v ä ä l^ansäil-ja
proletaarirunouden tulkkina,"
Rva Laine esitteli meille puhekuoron
arkistoa. Se oli aistikkaasti vakosiin
koottua ainehistoa niistä t i laisuuksista,
joissa kuoro oli esiintynyt.
Paitsi taiteilijatar E l l i Tompurin
ohjelmille annettuja avustuksia,
on. kuoron j»ain€hifckaassa--TOe.nTiei«~-
syydessä runsaasti esiintymismatkoja
aina Turkua ja Tamperetta, myöten,
joissa kuorolla on ollut aivan
omat lausuntailtänsakih.
Poimimme tähän joitain pätkiä
lehtien lausunnoista, Hels. San, 27.
3. 38 Lauri Viljanen: "Kuoro on
muuten saaNnittanut huomattavan
valmiuden ja erikoisesti Elvi Sinervon
laajasti nähty kuvitelma 'Rakentajat'
kävi sen tulkitsemana eläväksi.''
Suom. SosiaUdan, 22. 2. 38:
'Eestiläisiä ja mordvalaisia orjalau-luja
esitti Elli Tompiii-in <Ajaama
'Työnlausujat'. Tämä lausuntokuo-ro,
joka on työskennellyt uutterasti
parin vuoden ajan, on päässyt kunni-oitettavaan
kypsyyteen. Kuoron
äänenkäyttö on jo enemmän kuin selkeää
ja kykenee se hyvin herkkiinkin
ilmaisuihin. Samoin on kuoron plastiikka
vapautunut kaavamaisuudesta,
joka yhteislausunnan ensi asteilla
pyrkii haittaamaan." Tulenkantajat
26. 2. 38: '"Puuttumatta sen enempää
yksityiskohtiin merkitsemme
muistiin, että puhekuoro Työnlausujat,
jonka E l l i Tompuri on kouluttanut,
antoi orjalaulujen esitykselle
väkevää dramattista tehoa."'
"Tähän emme olisi pystyneet i l man
Elli Tompurin itseuhrautuvais-ta
työtä", sanoi rva Laine. ''Hän on
ohjelmien laatijana ja suunnittelijana
tehnyt sellaista työtä työväestön
kulttuurin hyväksi, jonka määrä on
vaikeasti mitattavissa ja maksusta,
joka on ollut aivan minimaalisen pieni,
hän on tehnyt sen melkein ilmaiseksi."
• * 9
Kaikesta kuulemastamme ja näkemästämme
lämmenneenä tämän taidelajin
harrastajia kohtaan emme
voi olla lausumatta toivomustamme,
että "Työnlausujat" jälleen herätettäisiin
henkiin jatkamaan jaloa tehtäväänsä,
sillä sellaiset pyrkimykset,
sellainen runon ilmentämismuoto,
mihin "Työnlausujat" ovat pystyneet
ei ansaitse kuolemaa vaan elämän.
SERRY.
.Halusi olla varma
asiastaan
•Entinen Yhdysvaltain, ylioikeuden
tuomari Oliver Wendeli Holmes oli
tunnettu tarkkuudestaan kaikissa
asioissa. Eräänä päivänä hän saapui
kongressin kirjastoon tutkimaan e-rästä
kysymystä. Ennenkuin hän
pääsi asiasta selvyyteen, tar\'ittiin
erinäisten kirjojen ja teosten etsimisessä
koko iso joukko kirjaston henkilöitä.
Kun tuomari Holmes oli
päässvt asiastaan selville, kiitteli h än
vaivaanähneitä henkilöitä seuraavasti:
'•Minä olen suuresti pahoillani, että
olen aiheuttanut teillä niin paljon
vaivaa, mutta kun.\lbdysvaltain ylioikeuden
ja jumalan välillä ei ole olemassa
ketään, niin meidän täytyy
olla varmoja siitä, että olemme o i keassa."
. • • t -\
t<4
M.
•••••••-rf-vr^-^--
Ui m
- "><
K->-i
n-* m
'-•4
ii
r'
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 4, 1946 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1946-05-04 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki460504 |
Description
| Title | 1946-05-04-03 |
| OCR text |
Sivn 5
Suomen Naistef.^^^^
Hsctt H^fon Julkaisussa^ ^Uust:^
il^nciff on jtdkahiu,^semav(i:
£1/; Tomptrin julkaisutta Mr-l^
mhtajalte antamii haastat- i
I WKoika Bli Tompurimhi^^
I mc Liekin.lukijoim^tuttuy.
^^^^it^Uijattarena julf^aisemtne:^ .
:mstattdun.--Totmitn5.^ • ,
tJV^*a Kantelettaren, runojen tun-
Ltuk5i tekeminen,, samoin-Ituinnii-ben
jälkeen syntyneiden proletaari-?
Irnioflijain tuotteet saivat varsinkin
edeE^mä .vuosikyiiuneninä -aivan.ii
L vään ymmärtämystä'3a;-]ä^pöä
(ösafeeen. Se tapa, jolla niitä .esitet-
|tcn on pikemminkin -oliut'omansa
iTieraantiuttamaan . niitä- kansasta
liain lähentämään siihen..
Meillä on sentään olliit joitakin,
[esimerkillisiä taiteilijoita: j a harras-jlijoita,
lämpimiä runon ystäviä. He.
bat olleet lipunkantajina/kansan- ja
Iproletaarirunouden tunnetuksi' tcke-
I Hileessä. Fsein he ovat kuitenkin
asiansa puolesta saaneet kantaa myös
taistelulippua. Näistä taiteilijatar
% Tompurin nimi kannattaa tulla
miaituksi etumaisien, joukossa.
Kansan- ja proletaarirunouden
tunnetuksi tekemistä silmällä pitäen
penblettiinkin sitten maamme en-ammäinen
ja ainoa rekisteröity pu-lekuoro
Työnlausujat r . y . keväällä
1935. Kuoroa on sen perustamisesta
lähtien ohjannut taiteilijatar Elli
Tompuri.
• * *
Pistäydyimme rva Tompurin kodissa
Mechelininkadun varrella saadaksemme
kuulla oikein "paikan
päällä"' l ä h e m m i n "Työnlausujien" -
toiminnasta. •
Taiteilijatar kertoikin ystävällisesti
Ateistyöstä kuoronsa kanssa. " S i i lien
sai liittyä n i i n nuori kuin vanha,
siilien liittyvältä ei myöskään vaadit-
13 minkäänlaisia lausunnallisia tai
äänellisiä edellytyksiä. Pääasiallisena
mUmuksena oli harrastus ja halu
viteisvoimin ilmentää lähellä työläisien
ajatus- ja tunnemaailmaa olevia
horolle sopi\'ia runoja," jotka virkistyivät
ja rohkaisisivat niin kuoro-
^ itseään kuin heidän kuulijoi-
M n . Kuoron ensivaiheissa.jäse-
^ l ö vaihteli suuresti.' toisia tuli,
'OL^Umeni. Onkin sangen vaikeata
pitää toosia aina samaa henikilökun-
^- Pääasiallisesti. ' siihen kuului .
^ '"äisiä, oli ehkä Joukossa joku
i^önttorlalallakin työskentelevä. . .
Työläisten työoloty jopa -palkatkin •
vaibtele%-ia. Iltavuorot estivät
saapumasta: jharjoituk-
^ ' . m i k ä kuitenkin-on välttämätön-
'»fflkuin myöskin herpaantumaton
^ ^ « u m i n e n niihin. Sellaiset, jotka
kuoroon vain- seurustelun
^ajanvietteen tarkoituksessa^ eivät
sieltä hakemaansa. . N e ,
l^^^a pitivät kuorotyötä oman työnsä
<^'^^ammin sanoUuha sen
2^una. pysyivät.. Siinä: ei silti
vähemmän työtä, v a Ä - s e ei .
a:^?', " -'3maa ruumiilHsta-pon-kuin
ruiimiillinen työ.
^ « J j a r i viikossa, noin viiden vuo-
T_'^ana, kokoontui parikymmentä •
. ^ midiiä j a . naisia taricoitusta
J,r„ ^'"^^a^uun Työväentalon
Työväenkulttuurin lämminhenkinen harrastaja
neet edes levähtää päästyään omasta
työstään. Oli kiireesti peseydyttävä,
vaihdettava työvaatteet puhtaisiin
j a syötävä, että voisi heti alussa
olla mukana, niin hengitys- kuin
räanieEntenkia liikkeiden hapjoituk-^
sissa. Niillä tunnit aloitettiin ja ne
olivat samalla kahdenlaatuisen työn
virkistävmä eroittajina. [Minulle itsellenikin
tämä työ oli uutta. Olinkin
hy\'in jännityksissä saisinko mitään
aikaan.
Noihin puhekuoron harjoituksiin
mennessäni olin kyllä usein niin väsynyt,
että olisin mieluummin ollut
nienemättä. Lähdin niihin suoraan
tunneiltani, joitä annoin yksityisoppilailleni.
Ne kysyivät monasti e-hemmän
voimia kuin omat ohjelma-harjoitukset.
Väsymystä ei tunne
opetuksen ^aikana, mutta jälkeenpäin
on. kuin jollain tavalla loppuun
puserrettu. Olen kuitenkin hyvin
kiitollinen siitä luottamuksesta, mitä
oppilaani ovat osoittaneet, ja tämä
työ heidän kanssaan on myös ollut
hedelmällistä itselleni. Se on pitänyt
minua vireessä, etten ole päässyt
pahasti ruostumaan j a on ollut jonkinlaisena
ruoskana, sillä työ, jonka
on itse määrännyt, vaatii kaksinkertaista
tarmoa.
Kuoroon mennessäni olin väsynyt,
mutta sieltä palatessani, kävellessäni
Siltasaarenkadulta kaupungin toiseen
ääreen Merikadulle tunsin itseni
virkeäksi. Oli innoittavaa tuntea,
millä antaumuksella kuorolaiset
pitkän päivätyön jälkeen suorittivat
harjoituksia.
Ohjelmistomme käsitti kansanrunoutta,
myös virolaista ja unkarilaista,
sekä Volgan ja Obin suomenkielisten
kansdjen runoutta, joissa on
monta kuorolausuntaan sopivaa palasta.
Lisäksi Eino Leinon, Katri
Valan, Elmer Diktoniuksen, Elvi Si-ner\-
on, .Arvo Turtiaisen ja Edit Södergranin
suomentamia intiaani- «ja
eskimorunoja y.m.
Kävisi liian laajaksi selittää tar-
" kemitfm-riiita rUhöja ja iinderi esitystapaa,
jotka olivat ohjelmassamme.
Toivon, että kirja, jonka niistä olen
laatinut osviitaksi muille tämänkaltaisista
esity^ksistä, tulee vielä jul-kaista\'
aksi: Tällainen yhtieistoimin-ta
riirion ilmaisussa olisi erittäin terveellistä
myös nuorisoseuratyössä,
kouluissa ja kerhoissa. Siten voisi
moni vapautua liiallisesta arkisuudesta
itsensä ilmentämisessä. Lausunta-
ja liikuntakuorot voisivat
myöskin tarjota monta sopivaa ohjelmanumeroa
ohjelmailtamiin, antaen
vaihtelua niiden useinkin j-ksitoik-.
koisille ohjelmille. Teatteritkin voisivat
käyttää sellaista tarpeen vaatiessa
avustajana.
Tämä TyÖnlaustijien kuoro on tukenut
minua monissa ohjelmissani,
j o l l o in sen myötäily on ilokseni saanut
hyvin myötämielisen tunnustuksen.
Vuoden 1940 «jälkeen on kuoron
toiminta ollut hyvin hiljaista. Menetettyään
alkuperäisen harrastajajoukkonsa,
ei se ole vielä onnistunut
keräämään uusia voimia.''
* * *
Käväisimme vielä rva Martta Laineen
luona Pengerkadun varrella,
koska tiesimme, että hän on puhekuoron
perustamisesta lähtien toiminut
m.m. sen johtokunnan jäsenenä
ja arkiston hoitajana.
Aina hyvätuulinen rva Laine asiamme
kuultuaan sanoi ensisanoik-seen
:
'•Niin lähellä kuin työväen järjestötoiminta
kaiken kaikkiaan onkin
minun sydäntäni, niin on tämä lau-
Kahden tunnm aika.
minuuitia, haijoitelliin
^ " ä - IVimmal eivät ehti-
. « , W . v Tcmple on täyUänyi IS vnoUa ja sen pMostaon sa^ml
haltuuma 4 milmmn dollarin omo.mulmsa. ku.-ussa hänen
Mar cuuaa SHMeylc 18 H.UUäu scn.n.u..an...
sessa syntymäpäiväjuhlassa.
suntakuoro kuitenkin minun lempi-lapseni.
Siitä^en {Mläse m i h ^ ä ä i »,
.kun ajattelen sen t ^ t ä v ä ä l^ansäil-ja
proletaarirunouden tulkkina,"
Rva Laine esitteli meille puhekuoron
arkistoa. Se oli aistikkaasti vakosiin
koottua ainehistoa niistä t i laisuuksista,
joissa kuoro oli esiintynyt.
Paitsi taiteilijatar E l l i Tompurin
ohjelmille annettuja avustuksia,
on. kuoron j»ain€hifckaassa--TOe.nTiei«~-
syydessä runsaasti esiintymismatkoja
aina Turkua ja Tamperetta, myöten,
joissa kuorolla on ollut aivan
omat lausuntailtänsakih.
Poimimme tähän joitain pätkiä
lehtien lausunnoista, Hels. San, 27.
3. 38 Lauri Viljanen: "Kuoro on
muuten saaNnittanut huomattavan
valmiuden ja erikoisesti Elvi Sinervon
laajasti nähty kuvitelma 'Rakentajat'
kävi sen tulkitsemana eläväksi.''
Suom. SosiaUdan, 22. 2. 38:
'Eestiläisiä ja mordvalaisia orjalau-luja
esitti Elli Tompiii-in |
Tags
Comments
Post a Comment for 1946-05-04-03
