Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 4, 1946

              ^^^^^
OS K Ö V A X lääketiett^lisen taistelukentältä 21 miestä turvaan
kollegion odotushuoneen ta- ^erääseen roihkoon. Kun ambulanssi
Xadezhda Troyaniny kuu- tuli hakemaan haavoittuneita, liyok-partisaanitaistelijaTti
joka on käsivät saksalaiset ambulanssin
öiaan Neuvostoliiton Sankari, kimppuun ja haavoittivat vaarallises-
[)Jv;öpivassa puvussaan j a kaUnii- ti sen ajuria. 13 konepistooleilla va-i^
äksineen tämä Toisen maail- rustettua natsia aA^asi tulen rotkossa
"jlan veteraani näytti hyvin sie- -makaavia turvattormia haavoittunei-il{
3 keskustellessaan oppilastove- ta vastan. Tilanne n ä y t t i toivotto-j.
fn5a kartssa. Häntä katselles- malta, mutta Maria Lesova ei me-ei
tufiTiniut'olle«at»a».siltä, ,etla.^fiUiay.t^ina^^ hin-nuori
nainen vie?ä vain. vähän nalla millä hyvänsä turvata häavoit-^"
Mtten, yllään katkea puiku ja tuneet, jotka hän oli suurdla vaival-sotflassaappaat/
jaloissaan la kantanut rotkoon. Hän sieppasi
konepistooHh ja. muutamia kranaat­teja,
ryhtyen epätasaiseen taisteluun
natsien kanssa, m u r e t e n natsien
alkeet, mutta haavoittui itse vaka­vasti.
Kuitenkin hänellä <yii vielä
n i in paljon voimaa, että hän ajoi am­bulanssilla
haavoittuneet miehet sai­raalaan.
.
jjjpiitoolHIa ja käsikranaateilla va-
Etettuna taisteli j a osoitti erino-ii2
sankaruutta vilÄlisen linjo-
: takana.
Toisen maailmansodan aikana y l -
piiivät Neuvostoliiton naiset vena-sten
naisten mainehJkkaita tradi-llkineia.
Venäläiset naiset ovat nio-
35ti joutuneet puoluslamäan syn-iyinniaataan.
Kun Punaisen armeijan joukot lä-
Ijitnivät Dnieperiä, oli etu5öukktfja
iTastaiia vanha kdlektiivifanminai^
iBenGorbina Tregub. Hän oli kätke-jrl
iaksalaisilta veneen j a yhden ko-lyon
hän auttoi Punaisen arnieJjan
Sten ylikuljetusta vihollisen arika-
Imli lulesta huolimatta.
Kaikkialla, kaikilla taisteHurinta-
Ifliilia näki naisia — ihnavoi-missa.
Monia kirjoja ön kirjoitettu Neu­vostoliiton
tiaisten sodassa osoitta­masta
neuvokkuudesta ja urhoolli­suudesta.
Liza Burdina oli 9 vuoden
vanha, kun saksalaiset tunkeutuivat
hänen synnyinkaupunkiinsa Karma-novoon.
Li2a, joka o l i juuri päässyt
kor^keakoulusta, alkoi toimia tarmok­kaasti
maanalaisessa liikkeessä. Hän
levitti j a l u k i ja lentolehtisiä kaupun­kinsa
vanhoille asukkaille ja järjesti
nuoremmat Vastarintaan. Saksalai-
[tiedjnantojoukoissa, ensiapujoukois- set Vangitsivat Lizan. Hän tiesi mi-
|s3 ja tykistössä. He marssivat olka
Ifea miesten karissa taisteluihin.
Pitnen~ miesjoukon -karissa meni
[Maria Shdherbadhenko ensimmäisenä
iDiuepfrin yli. Koko pataljoona v i -
polliiia öli'tätä pientä joukkoa vas-
(issa ja piiritti sen. Mutta siitä
[iiuoJimatta pieni joukko p i t i puoliaan
p torjui vihoHisen hyökkäykset.
kä kohtalo häntä odotti natsien kä­sissä,
mutta hän ei rukoillut armoa.
Kun natsit kiduttivat ja hakkasivat
häntä, kirjoitti Liza vankSkoppinsa
seinään sanat: '"Minä kuolen kansani
hyväksi." Päänsä ylpeästi pystyssä
hän käveli teloituspaikalleen puis­toon,
laulaen patrioottisia latfluja.
Raivostunut saksalainen upseeri käs-
T i takaisin toiselle rannalle. M a - ki hä-nen lopettamaan laulunsa,
[ria. sillä sinun paikkasi ei öle tääl- mutta kun siitä ei ollut apua, ampui
ii", sanoivat Jiiiehet Marialle. "Sano natsiupseeri häntä selkään kuoletta-t
tovereillemme, että me seisormme vasti.
Lukuisille Neuvostoliiton naisille,
jotka taistelivat maansa vapauden
ja onnellisuuden puolesta, on annettu
kunniameikkeljä urhoollisuutensa
Timi pieni joukko pidätti vihollis- johdosta. Urheimmille on annettu
[ tl siksi, kunnes apujoukot saapuivat. Neuvostoliiton Sankarin arvo.
Neuvostonaisten taistelukentillä
osoittama urhoollisuus on ansainnut
heille kuolemattoman kunnian.
viimeiseen mieheen saakka."
"Minä olen täällä teidän kanssan-
I ne", vastasi Maria päättävästi j a y l ­peästi.
.
Maria taisteli aivan yhtä urhoollisesti
hin miestoverinsakin. Hän sai o-soittamastaan
urhoollisuudesta Neu­vostoliiton
Sankarin arvon.
Monet neuvostonaiset saavuttivat
'oaineita ilmavoimissa.. Jevdokia
^"osal oli opettaja ennen sotaa. Ope-lastoimensa
ohella hän opetteli^ len-
^]äksi. Kun sota puhkesi, liittyi
^3 ilmavoimiin ja palveli tavallise-sotilaana
yöpommitusosastossa.
^"^''iuisten sankarillisten, taistelujerisa
fcn hänet ylennettiin upseeriksi
'^Jiänet määrättiin erään lentoryh-päälliköksi.
Hänen tilillään on
taisleiulentoa ja hän pudotti v i ­allisen
alueelle yli miljoonan paunaa
Pameja. Hän oli yksi enshnmjiisis-
^ ^^'Sista, jotka saivat Neuvostolii-
^naliarin arvon. '
. ^|ntamalla sanottiin paarinkanta-jaaa:
sia "
Jalankulkijain
10 käskyä
1. Älä yritä olla varovainen, vaan
ole f
2. Ajotie on taistelualue, joka tu­hoaa
'huolimattomat.
- il E l l e i hätäilevä ihminen jää au­ton
alle, liukastuu hän banaaninkuo­reen.
4. Hajamielisyys on kadulla on­nettomuuksiin
johtava ansa. .
5. 'Muista ajotien ylittäessäsi,
kuinka suloista on olla terve.
6. Viisaat ihmiset lopettavat kes-jj.
, sisariksi''. Taistelujen rie- kustelun ajjotien reunassa ja jatkavat
'^^'1 he pelastivat.lukuisia vhmh- sitä vasta tien toisella puolella,
^^/'^'a vihollisen tulen a l l a . He an- 7. Ennen minuutti odotusta kuin
EelLn?-^*^'*^""^'^^^ "ensiapua tais- kuukausi sairaalaa.
' ' • - g Vilkas liikenne on yhtä tuntee­ton
kuin jokapäiväinen elämä.
9. E i onnettortiuus taivaasta tipah­da,
se on jo valmiina maassa.
10. Varovainen jalankulkija ei
koskaan unohda suhdettaan elämään.
''"kentillä
pan. ja kantoivat heitä suo-
J^^t^laslääkärin apulainen Maria
^.-^ palveli Sevastopolissa. Kiin-
^ pienintäkään huomiota
" ^ ^«r^-aliisuuteensa hän kantoi
Että Sveitsilläkin on ollut sota­laivasto,
kuulostaa oudolta, mutta se
on kuitenkin totta, sillä on oll«t ole­massa
sotalaivasto ZjTichin järvellä.
Vieläkin sveitsiläiset kauppalar\'a1r
risteilevät mainitulla järvellä. "
Silloin kuin Sveitsi ei ollut vielä
liittotasavalta, riiteli nykyisessa
Sveitsissä kolme toisilleen vihamie­listä
kanttonia. Schvvyz, yksi alku-
-k&^Honeisia,- taht<^^ ^ ? i s t a a itsellee».
määräämisvallan Zyrichin järvellä.
Zyrichin kanttoni ryhty vastarintaan
ja riita kärjistyi siöien määrään, että
sdivvyziläiset rakensivat itselleen k o ­konaisen
_armadan sotalaivoja ja
saarsivat Zyrichille myötämielisen
Rapperswilin kaikelta liikenteeltä
järven puolelta. Zyriohiläiset päät­tivät
maksaa samalla mitalla j a ra­kennuttivat
bregenziläisillä laivanra­kentajilla
nopeasti kaksi vahvaa lai­vaa^,
j o i l l a h e sitten lähtivät vapaut­tamaan
ystäviään rapperswililäisiäi
mutta jTitys ei onnistunut. Schwyzi-läiset
eivät olleet huonojakaan meri­miehiä
ja heidän onnistui anastaa
yksi zyrichiläisten kanuunoista. Sen
he asettivat lautalle. Zyrichiläisten
oli peräydyttävä ja Rappersvvil jäi
edelleen saarretuksi.
Mutta zyrichiläiset eivät saaneet
mielistään häviötään (järvellä. He
rakennuttivat kaksi sotalaivaa lisää,
" A n k a n " ja "Hanhen" j a lähtivät
uudelle retkelle Rapperswiliä vastaan
M a t k a l l a he osuivat Pfäffikoniin,
jossa koko Sohwyzin laivasto oli ank­kurissa
ja miehet maissa lystin p i ­dossa.
Ei edes^vahtia ollut schwyzi-läisten
laivoilla. Zyrichiläiset kiin­nittivät
schwyziläisten laivat köysillä
omien laivojensa perään ja hinasivat .
ne kotisatamaansa.
Zyrichiläiset eivät jääneet kuiteUr
kaan lepäämään laakereillaan, vaan
rakensivat kaksi laivaa lisää ja nämä
laivat saattelivat heidän kauppalai-vojaan
Zyrichin järven ulapoilla j a
olivat mukana monessa tuimassa
taistelussa merellä.
Vielä V. 1810 käsitti Zyrichin sota­laivasto
12 sotalaivaa. V. 1815 E u ­roopan
suurvallat tunnustivat Sveit-fiiU
viesti iiias tuo t^riötdh,'
surmanoma sy^mmeton saapui:
jiiti vanha, rakas ja ainoinen
ikiuneftcn hiljaa vaipui.
Enlttönäli^i viihic hetk^^^^
rakas aitihlsaamt mä olt^^
en ruusuja tuoda sun haudaUes*,
en kiitosta lausua suUe,
Xyf kiitän kaikesta minkä teit
min' äiti vain tehdä voipi.
-»miiimiiiiiiiiiiui
2
=
rMK
POINTE DU BOIS
iniMiiiiiiiniimiimniiiiiuti
=iiiiiiiniiiiriiiiiinimiiniHimiiiiuiiiiiiiiiiuiuiiiiiuiiiimii«niiuiiimiiiiimiuiiiiiiiiiniiuiiiiinniliiimmni«
R.R. No. 2, TARENTORUS
^tnntmuvftftimimi
ittmntimMtxiimmimmw.mtmmouttnmtmtnuM-i
sin puolueettomuuden, kanttonit te­kivät
uuden ja paremman liittosopi­muksen
j a maan sotalaivasto menetti
merkityksensä.. Se on kuitenkin o l ­lut
olemassa.
— ^ _ — ö Q o
Valppaus on vapauden
tunnussana
Valppaus on vapauden tunnussa­na.
.Siksi meidän tulee huolellisesti
käsitellä jokainen tieto, mikä tulee
viholUsmaista. Tänä päivänä on v i ­rallisesti
selvää, että Saksa bn lyö­ty,
mutta se ei ole pelistä pois. Voi­tettu
Saksa voi aloittaa uuden —
kolmannen maailmansodan viiden
vuoden aikana, elleivät liittolaiset
kahlitse sen voimaa. Olkaamme rea­listisia,
saksalaiset ovat.
Pienet kärsineet kansat Euroopassa
eivät koskaan unohda. He kertovat
kärsimyksistään lapsilleen. Satojen
vuosien aikana Euroopassa muiste­taan
hunnien raakuus, -r- \Villiam
Lang.
V E L J E N I
Pte. E. A. Warpulan
MUISTOLLE
Kaatui toukokuun 2 p:nä 1945.
E i viikkoa ois' tarvinnut sun
taistossa kestää,
vaan kuolemaa kylmää et voinut
sä estää.
Olit nuori, kaksikymmentäkolme
vuotta.
Suurin toivoni, että et kaatunut
suotta.
fIlomielin sua kotiin'^paIaavaksi
luultUn,
vaan tieto kuolemastasi ktlultiin.
Sinne jäit vieraan maan multiin.
Kukat kukkivat, nurmi vihertää,
kevät linnut kummullasi livertää.
Nukkuessasi ikiuntasi, veli ralcas.
Siskosi TAIML
utmmitmiiiiiiinniiuiiiiiuniiiMiiiiiiiiiiiiiiiiiiirimnmiiiiitin iiiHtiiuiniuiicniiRinriuiiiutiminf
K I I T O S
Syvimmät kiitokseni mit^ ajatella voi tahdon lausua ystävilleni Pointe
du Boisissa. Yllätys oli Siitä, kaunein ja suuri merentakaa kun kotiin
olin palannut juiu-i. Ei aavistus käyny, ei suuri eikä pieni, että tähteni
minun tää pöytä lienee. Tilda kun kaunein sanoin lahjanne yhteisen
antoi. Svdämeni siinä taakan kovan kantoi. Suomalle tästä kostoa aion
kantaa, toivossa, että joskus takaisin voin antaa.
Helmille ja Väinölle Inuistutus parham, kun kotinne annoitte tähteni
varkain.
Täytekynän hyvän silla fahalla ostaa aion, te mieleeni tulette usein
ja aina kun siihen kajoon. ^ '
Teitä kaikkia muistaen,
PTE. HELEN LAURILA
MANITOBA
raraiiiiniiraiinnniraniiu«iiiumiuiiiiiimiiianiiiimxuiiiiiwimmiimmniwiiii«iiimumwu^^
HimnininmumininniniiuiuttiiitMHiitiuntiiiiu':
jaiTOS
Svdämellinen kiitos naapureille ja tuttaville, kun tulitte ylättämään
meidät minun täyttäessäni 60 vuotta huhtikuun 22 p:nä. En osannut
lainkaan ajatella, että minua niin suuresti muistetaan, sillä käsmtlnne
lätti kauneimman muiston nimipäivistä elämässäni. . , . .
Kauniit kiitokset niistä. lahJoisU, joita Jätitte käyntinne muistoksi.
Kiitos kukisU ja kahvipöydästä. Kauniisti kiitän Illan emäntä, kun ko­ko
Ulan "hikihatussa" hääräsitte. Kiitän myös niitä, jotka tavalla tai
toisella ottivat osaa. vaan eiväfvolheet olla saapuvilla.
Elämäni-iltaan saakka tulen teitä kaikkia ystävyydellä muistamaan.
ALINA AHO
SAULT 8TE. MARIE, ONT.
putiiHiitnutmnaiinmtu.