1953-05-09-13 |
Previous | 13 of 14 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
koriceamrröllt
t u l i aina^nälkäisemn^ iopuUa: i l lansuussa
eräänä paiviänä^^^\^^
vämpää. Isä aikoi jättää hevosensa käänsi askeleensa erääseen isoon
myllylle, mutta mies,esitti, että mitäpä Jagraonin kylässä fetiassa.
tässä nvt kävelemään, kun kerran he- Keski-ikäinen hindu-vaimo a\'asi
sisällä sitten isä'asetet- oven Ja antoi köyhälle miehelle kaksi
Ie Jauhomylly oli tuon mainitsemani
torpan lähellä ja sieltä keitettiin
liin viinaa. Toqpan Äiiehet kiertelivät:
aina myllyn ympäifllä, etsien kalaa
koukkuun, sellaista, jolle kelpasi viina.
Kun isä sai viljansa jauhatetuksi, meni
vksi torpan miehistä haastamaan isää
heille maistamaan, älähän niiestä. väke-tassa
\-onenkin on
tiin niin istumaanV ettei'hän nähnyt sille
suunnalle, mihiil hevonen jätettiin.:
Torpan kaksi; kieskenkasvuista poikaa
meni ulos. ja niin pofetettiitt muutama
säkki isän myllykuormasta.-torpan aittaan
ja sitten Jähtlvät pojat ajamaan
kirkolle päin. luojat ajelivat .lähelle^
kirkonkylää^ jonne, oli parikymniemä
kitometriä matksUi, kunnes joku vastaantulija-:
tunsi- meidän hevosen ja-juuri^
Raaistettua vehnäspahnukakkua.
>'01k6on^juiiÄ teille atmoHinenr-
^ämenv kiitteli; jä Iisasi siuiiäuksen:
"Toivon teidän ^ a v a n v i d ä s e i t^
poikaa*"
Mutta ennenkuin Swami ehti mais-
^ taakäan pannukakkua^ kumartui vaimo
hänen puoleensa ja 5anoi::'r
on jo 9:s2Ui lastäv me emmet voi^ ruokk
i * heitäkään kaikkia kunnollisesti.
käänsi hevosen; takaisih- päiiis. käskien: kaa hyvä ja peruuttakaa siunauksenne,"
poikieil kovien sanojen s^tämänä vie- ^jj kuitenkm päättäväi-dä
hevosen sinrte, mista olivat- sen otta- , ^^^^ koskaan!" mutisi hän, «Kun
neetkin. Oli jo yli puolen yön,vkuh poV"
jat saapuivat hevonen vaahdos^ja väsyneenä.
Isä,oTf sillävälin juotettu tuk-kihuöialaaft.
Kan hän rupesi kysek-mään,
että missäs jauhosäkit olivat, kun
niitä ei ollut täyttä mäyrää' kärryiird,
niin seliteU:iin hUnel% että ppj
olleet vähän ajeluJTa ja kai lie oyat ajaneet
niin kovastijettä s^ikifolivat tippuneet
matkalla.
Tällaisiakin ihmisiä sitä saattaa olla.
mina olen Tukoillutj en minä voi sitä
peruuttaa.''
Itkien jä^valittaen vaimo-meni sisään
majaan. Hetkistä myöfiemminrluK hänen
miehen§ä^ ulos, kumartiri^ maahan
asti pyhän miehen edessäja pyysi, et-ettei
tämä siunaisi heille enempää lapsia,
koska se veisi heidät perikadon jj^
taalle; Kaapureitafcin keräytyi paikalle
ja heidän sympatiansa öli, kokonaan
majan mieheni puolella^ silla he olivat
yhtä;i köyhiä kuin hankin. "Peruuttakaa,
siunauksenne, peruuttakaa siunauksenne!-^
he htiusivart^ mtitta ^vami ei
sitä: tehnyt. -Silloin kyläläiset hyökkäsivät
pyhäi miehen kimppuun ja kun
tappielit oliiohi, oli pyhä i^iies sairaalas-sav
ja kutisi kyläläistä, siimai^en saaneen
vaimon niies mukaaTi luettima.
vankilassa. -
JA YSTÄVIIiLENNE
?ä4>aunaakihvia: e ^ ^ ^ ^ i^
iilosö^ teetä; 1 ^ata*ti kuir
terfield ^BkVUteettak
Kokonaispaino. «^1>^^
Huolimaita kahvJÄifa aavuk^
K^den^ijinkiitiKmsusia ' T B "
Ei tullia. SALt&^a^laadun.
Ja perille toimittamisen.
••iiii-.Ui
la ilfänte'öllÖiefe'^^-?*F^'~*5
lahjapaketti tekee omaisenne
SUOMESSA onnellisiksi.
Lahjapakettitilanteen epävarmuus
Suomessa tekee v a i keaksi
ennustaa, kuinka kauan
lahjapaketteja voidaan
Jahettää. TÄMÄ VOI O L L A
VnMEiNEN T I L A I S U U S!
Tilatkaa pakiettSim^ TÄNÄÄN !
ämmältä asiamieheltä tai
.me
ipper WAt« st. BaB^ax;N. s.
., ' Jatkoa.':^,, sivulta;
täyt3ri äidin jäädäityiostä^p^^^ Sahalla
työssä oteyat ; miehetr toavät hänelle
pyyldkiiisä TÄstäväksi ja korjattavaksi:
Suurta .ei. siitä tulo ollut, mutta hädin
tuskin mentiin eteenpäin.
iNäin kuluivat vuodet ja Liisa sai
hankituiksi pienen vasikan ja pari kanaa.
Kasvoi vasikka siinäi sivussa., lehmäksi
jat nyt oli kuiiv eläminen turvattu.
'Pieni perunamaa antoi .talvcnr ruoan-ja
kun nxaiföa oli itsellä— ja oJIpa antaa
vähän poiskin; sahaii tj^miehilley
niin Liisa eleli päivästä toiseen piei^n
tyttärensä^ kanssa*. ?
SiH kasvoi ja Väi:ttiii-pian affcoiseksL
Häir. oli IxDkM^ ja kalpea, vastakohta
pvöreHpovisell^^^^^^ Äfljainen ja
arkä.»häa^oli>kuin^ metsässä kasvanut
kukkat auringpHe: V^uodet vierivät ja
S i r i o l i j o täysi-ikämen — kuten koy-
"häir lapsia ;sanotaair Ifr-^lZ-vuotiaina:;;.
Hän lähti maailmalle onn^ian kbetta->-
maan^ Kirkonkylään hän pääsi karja--
kon apulaiseksi Tuurin taloon. Kului
tuskin vuo«F umpeen, kun Sirr sai pa*-
kata vähäiset tavaransa ja palata äidin
' töryimr ".Evääksi, l]iän^le .annettiin vain
- moitteita: -samanlainen-kuiri; -äitin^,
'-"'eoihäii lastu' kätis""puusta:lenife,/"tietäähän
tuon! Ei ole äiti ollut kelvollinen
sitten eräänä kevättalven iltana raahasi
ihminen, eikä ole tyttökään. Ja niinpä
Siri maallista omaisuuttaan takaisin takamaan
mökkiin — ja lisänä oli vielä
syntymätön pienokaisensa . . .
Itkien kertoi Siri äidille asiansa.
Tuurin vanhin poika se oli suurin sj^yl-linen.
Kouluja käynyt ja pian joksikin
herraksi valmistuva oli kesälomalla ollessaan
vietellyt tytön: Mikäpä* vietel-lessä,
hiljainen ja paljosta tietämätön
kui^ oli. Helppo oli-houkutella. Ensin
pyysi aina seurakseen iltaisin kalasle-lemaah
.tarvitsi söatajan. Emäntä touhusi
tyttö äaina avuksi^ ei saanut Jalo-poika
käsiään turmella. Jä niinä iltoi-
\: na hän sitten otd tytön,, käjrttikö^
^ n k e ^ huvinaan j a syksyllä lähti
jatkamaan kouluaan . . r , - ^
Aika.kului kevätpuoleUe^ennenkuin
emäntä huomasi Sirin Ailim. ^ • siinä,
tyttö kuuUa kunniansa. E i tullut kysymykseenkään,
kuka oli lapsen isä. J H H -
jäisenä lähtiSiri kotimökille, mutta mielessään
hän A^annoi kostoa pettäjälleen.
Äiti kuunteli kyynelsilmin Sirin ker*
tomusta. Mitäpä asia'paranisi kovuudella,
mitäpä auttaisi? Itse hän oli
erehtynryt ihminen ,oU saanut siitä isältään
lyöntejä ja potkuja, alutta mitäpä
nekään auttoivat, lapsi syntyi sittenkin.
Myöhäistä se enää oli.. Kyllä
hän\oli Siriä neuvonut^ mutta, kohtalo,
on kova köyhälle, ei siinä armoa löydy,;
Pieni poika näki {^ivänvalon pienessä
metsämökissä, söi äidinmaidossa jo k i rouksen.
Eräänä yönä^äiti vei lapsensa
Tuurin peräkamariinpa sinne jätti. Oli
siinä ihmettdemis^, kun.eniantä kuiili
keittiöön vieraskamaristai aamulta lapsen
itkua. Siunailtiin siinä. Kunnan
hoitoon sitten vietiin; pieni ressu. ' Sri
katosi.. Kukaan ei tiennyt; mJhuika^
tosi. Yksin siitä saakka asui Liisa rhö-kissään.
•
Vuodet ovat - siitä jokuluneet^ Hiljaisessa
tuvassav kehräsi .kissa takan nurkalla.
HiiHös oli hiipunut^ Vaiihus
kääntyi vaKttaenvöotedläa«.^^T^
ed^s kuolemaa Kukaan ei tänne osaa
tulla, kukaan ei vesitilkkaa ojenna sairaalle.
T M i s ^ lienee Sm, pieni onneton
tyttö? - Voi, jospa vielä tuiisSt kerran
äitiä katsomaan, yksinäistä, hyljättyä
aitia . . «
Vanhus kohottautui. Kuuluiko askeleita?
Ihan varmaan, jokic on o^lla.
Varmasti siellä on Siri, pieni kultainen
Siri. Ajatus kiertää tytön lopsuudes-saj
ilottomassa, köyhän lapsen lapsuudessa.
Muistuvat mieleen pienet ilon-hetketi
Sitten taas unohtuu kaikki kovaan
tuskaan.
Lö saapuu hilpajisena, tummana. Käväisee.
Tuonen tumma tyttö.- Kohottautuu
vanhus vielä;
— Sinäkö, Siri, Jäpseni? Tulitko noutamaan?
Liisa^vanhus ojentaa kättään,
tavoittaa tyhjää. KuLskaa hiljaa: —
Jää hyvästi, lapseni, ainoani! Vielä
kerran korahtaa rinta ja^ vanhus lepiiä
hiljaa unohdettuna Jcuolitivuoteellaan.
, Aanuilla kurkistaa aurinko sisiille
pienestä ikkunasta. Tänään se käy iloisena
joka tölliin lähettämässä tei-veh-dyksen.
Onhan suuri keväinen sunnuntai.
Onhan äidinpäivä!
Vielä se hyväilee köyhän, yksinäisen
äidin kelmeitä kasvoja, joille on v.nlah-tanut~
kuin.pyhä rauha . . .
Kokemus ön paras taikasauva.
G O E T H E .
1.
^
Nirr lOTÄ M Ä T K Ä Ä V A R T EN
SuunnittelUtt alaisena on erikoinen CANADAN SUOMi^
LAISTEN • SEtlHAMATKA SUOMEEN toukokuun lo-ipuUa
vuomia 1954v
E i ole enää liian aikaista tilata laivapaikkanne ensi
vuotta&yartcfn; Nyfc k u n sen teette, V&itter säädä palkan
juuri silloin ^fcunhalu^
Käyttäkää ^läplevaa lomaketta laivapaikkaa tilates-sanne:
' - ^ -••••••••••«••«••••*••••••«•«••••••••••••••••«•«••••'•••••*•*•.••'•• •.
: VAPAUS tRÄVEL AGENCY, ;
l P, O. Box m :
: Sudbury* Ontario •
•
• Olkaa hyvä ja varatkaa allekirjoittaneelle :
r -laivapaikat Suomimatkaa varten. ;
:. ... :
:- Menomatka .„ kuussa 19^54. •
z • • ^ :
: -Takaisin ttilomatka i kuussa 1954: •
r Nimi : :
: Osoite .......v..._.:^.:.v:;:^.>::^u
: Minkä'maan kansalainen? •
•• • - . '• , •• •
• . «
• • m
Vielä, on: turistiluokan hyttipiaikkoja saatavana ensi
heinä^^ ja elokuun kulku vuoroihin. * ,
. PAhvihVKSi:mJa: U L O T T U U R A N N A S TA
R A N T A A N !
P. O. B O X 6]9' Sudfenry/<Ätario
L T.
895 BAY STREET , TORONTO, ONTAHIO
Toronton, Ontarion ja Canadan Real Estate Boardin jäsen.
L A A J A V A L I K O I M A T A L O JA
Runsaslukiiihen asiamiesverkosto
takaa nopean oston tai myynnin.
L A I N O J A S A A T A V A NA
P i ^ l t t l^enttori EM. 6-5aS8
Pitkäaikainen kokemuk>
semme takaa palveluk*
sen; joka varmasti tehdään
aäian tuntemuksella
PUH££JMET
KOnilf:
XJkinU LATVA
HOI 8^8883
24 liiimin palv^ltts
> TAISmtVSiKLO
MH 65S«
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 9, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1953-05-09 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki530509 |
Description
| Title | 1953-05-09-13 |
| OCR text | koriceamrröllt t u l i aina^nälkäisemn^ iopuUa: i l lansuussa eräänä paiviänä^^^\^^ vämpää. Isä aikoi jättää hevosensa käänsi askeleensa erääseen isoon myllylle, mutta mies,esitti, että mitäpä Jagraonin kylässä fetiassa. tässä nvt kävelemään, kun kerran he- Keski-ikäinen hindu-vaimo a\'asi sisällä sitten isä'asetet- oven Ja antoi köyhälle miehelle kaksi Ie Jauhomylly oli tuon mainitsemani torpan lähellä ja sieltä keitettiin liin viinaa. Toqpan Äiiehet kiertelivät: aina myllyn ympäifllä, etsien kalaa koukkuun, sellaista, jolle kelpasi viina. Kun isä sai viljansa jauhatetuksi, meni vksi torpan miehistä haastamaan isää heille maistamaan, älähän niiestä. väke-tassa \-onenkin on tiin niin istumaanV ettei'hän nähnyt sille suunnalle, mihiil hevonen jätettiin.: Torpan kaksi; kieskenkasvuista poikaa meni ulos. ja niin pofetettiitt muutama säkki isän myllykuormasta.-torpan aittaan ja sitten Jähtlvät pojat ajamaan kirkolle päin. luojat ajelivat .lähelle^ kirkonkylää^ jonne, oli parikymniemä kitometriä matksUi, kunnes joku vastaantulija-: tunsi- meidän hevosen ja-juuri^ Raaistettua vehnäspahnukakkua. >'01k6on^juiiÄ teille atmoHinenr- ^ämenv kiitteli; jä Iisasi siuiiäuksen: "Toivon teidän ^ a v a n v i d ä s e i t^ poikaa*" Mutta ennenkuin Swami ehti mais- ^ taakäan pannukakkua^ kumartui vaimo hänen puoleensa ja 5anoi::'r on jo 9:s2Ui lastäv me emmet voi^ ruokk i * heitäkään kaikkia kunnollisesti. käänsi hevosen; takaisih- päiiis. käskien: kaa hyvä ja peruuttakaa siunauksenne," poikieil kovien sanojen s^tämänä vie- ^jj kuitenkm päättäväi-dä hevosen sinrte, mista olivat- sen otta- , ^^^^ koskaan!" mutisi hän, «Kun neetkin. Oli jo yli puolen yön,vkuh poV" jat saapuivat hevonen vaahdos^ja väsyneenä. Isä,oTf sillävälin juotettu tuk-kihuöialaaft. Kan hän rupesi kysek-mään, että missäs jauhosäkit olivat, kun niitä ei ollut täyttä mäyrää' kärryiird, niin seliteU:iin hUnel% että ppj olleet vähän ajeluJTa ja kai lie oyat ajaneet niin kovastijettä s^ikifolivat tippuneet matkalla. Tällaisiakin ihmisiä sitä saattaa olla. mina olen Tukoillutj en minä voi sitä peruuttaa.'' Itkien jä^valittaen vaimo-meni sisään majaan. Hetkistä myöfiemminrluK hänen miehen§ä^ ulos, kumartiri^ maahan asti pyhän miehen edessäja pyysi, et-ettei tämä siunaisi heille enempää lapsia, koska se veisi heidät perikadon jj^ taalle; Kaapureitafcin keräytyi paikalle ja heidän sympatiansa öli, kokonaan majan mieheni puolella^ silla he olivat yhtä;i köyhiä kuin hankin. "Peruuttakaa, siunauksenne, peruuttakaa siunauksenne!-^ he htiusivart^ mtitta ^vami ei sitä: tehnyt. -Silloin kyläläiset hyökkäsivät pyhäi miehen kimppuun ja kun tappielit oliiohi, oli pyhä i^iies sairaalas-sav ja kutisi kyläläistä, siimai^en saaneen vaimon niies mukaaTi luettima. vankilassa. - JA YSTÄVIIiLENNE ?ä4>aunaakihvia: e ^ ^ ^ ^ i^ iilosö^ teetä; 1 ^ata*ti kuir terfield ^BkVUteettak Kokonaispaino. «^1>^^ Huolimaita kahvJÄifa aavuk^ K^den^ijinkiitiKmsusia ' T B " Ei tullia. SALt&^a^laadun. Ja perille toimittamisen. ••iiii-.Ui la ilfänte'öllÖiefe'^^-?*F^'~*5 lahjapaketti tekee omaisenne SUOMESSA onnellisiksi. Lahjapakettitilanteen epävarmuus Suomessa tekee v a i keaksi ennustaa, kuinka kauan lahjapaketteja voidaan Jahettää. TÄMÄ VOI O L L A VnMEiNEN T I L A I S U U S! Tilatkaa pakiettSim^ TÄNÄÄN ! ämmältä asiamieheltä tai .me ipper WAt« st. BaB^ax;N. s. ., ' Jatkoa.':^,, sivulta; täyt3ri äidin jäädäityiostä^p^^^ Sahalla työssä oteyat ; miehetr toavät hänelle pyyldkiiisä TÄstäväksi ja korjattavaksi: Suurta .ei. siitä tulo ollut, mutta hädin tuskin mentiin eteenpäin. iNäin kuluivat vuodet ja Liisa sai hankituiksi pienen vasikan ja pari kanaa. Kasvoi vasikka siinäi sivussa., lehmäksi jat nyt oli kuiiv eläminen turvattu. 'Pieni perunamaa antoi .talvcnr ruoan-ja kun nxaiföa oli itsellä— ja oJIpa antaa vähän poiskin; sahaii tj^miehilley niin Liisa eleli päivästä toiseen piei^n tyttärensä^ kanssa*. ? SiH kasvoi ja Väi:ttiii-pian affcoiseksL Häir. oli IxDkM^ ja kalpea, vastakohta pvöreHpovisell^^^^^^ Äfljainen ja arkä.»häa^oli>kuin^ metsässä kasvanut kukkat auringpHe: V^uodet vierivät ja S i r i o l i j o täysi-ikämen — kuten koy- "häir lapsia ;sanotaair Ifr-^lZ-vuotiaina:;;. Hän lähti maailmalle onn^ian kbetta->- maan^ Kirkonkylään hän pääsi karja-- kon apulaiseksi Tuurin taloon. Kului tuskin vuo«F umpeen, kun Sirr sai pa*- kata vähäiset tavaransa ja palata äidin ' töryimr ".Evääksi, l]iän^le .annettiin vain - moitteita: -samanlainen-kuiri; -äitin^, '-"'eoihäii lastu' kätis""puusta:lenife,/"tietäähän tuon! Ei ole äiti ollut kelvollinen sitten eräänä kevättalven iltana raahasi ihminen, eikä ole tyttökään. Ja niinpä Siri maallista omaisuuttaan takaisin takamaan mökkiin — ja lisänä oli vielä syntymätön pienokaisensa . . . Itkien kertoi Siri äidille asiansa. Tuurin vanhin poika se oli suurin sj^yl-linen. Kouluja käynyt ja pian joksikin herraksi valmistuva oli kesälomalla ollessaan vietellyt tytön: Mikäpä* vietel-lessä, hiljainen ja paljosta tietämätön kui^ oli. Helppo oli-houkutella. Ensin pyysi aina seurakseen iltaisin kalasle-lemaah .tarvitsi söatajan. Emäntä touhusi tyttö äaina avuksi^ ei saanut Jalo-poika käsiään turmella. Jä niinä iltoi- \: na hän sitten otd tytön,, käjrttikö^ ^ n k e ^ huvinaan j a syksyllä lähti jatkamaan kouluaan . . r , - ^ Aika.kului kevätpuoleUe^ennenkuin emäntä huomasi Sirin Ailim. ^ • siinä, tyttö kuuUa kunniansa. E i tullut kysymykseenkään, kuka oli lapsen isä. J H H - jäisenä lähtiSiri kotimökille, mutta mielessään hän A^annoi kostoa pettäjälleen. Äiti kuunteli kyynelsilmin Sirin ker* tomusta. Mitäpä asia'paranisi kovuudella, mitäpä auttaisi? Itse hän oli erehtynryt ihminen ,oU saanut siitä isältään lyöntejä ja potkuja, alutta mitäpä nekään auttoivat, lapsi syntyi sittenkin. Myöhäistä se enää oli.. Kyllä hän\oli Siriä neuvonut^ mutta, kohtalo, on kova köyhälle, ei siinä armoa löydy,; Pieni poika näki {^ivänvalon pienessä metsämökissä, söi äidinmaidossa jo k i rouksen. Eräänä yönä^äiti vei lapsensa Tuurin peräkamariinpa sinne jätti. Oli siinä ihmettdemis^, kun.eniantä kuiili keittiöön vieraskamaristai aamulta lapsen itkua. Siunailtiin siinä. Kunnan hoitoon sitten vietiin; pieni ressu. ' Sri katosi.. Kukaan ei tiennyt; mJhuika^ tosi. Yksin siitä saakka asui Liisa rhö-kissään. • Vuodet ovat - siitä jokuluneet^ Hiljaisessa tuvassav kehräsi .kissa takan nurkalla. HiiHös oli hiipunut^ Vaiihus kääntyi vaKttaenvöotedläa«.^^T^ ed^s kuolemaa Kukaan ei tänne osaa tulla, kukaan ei vesitilkkaa ojenna sairaalle. T M i s ^ lienee Sm, pieni onneton tyttö? - Voi, jospa vielä tuiisSt kerran äitiä katsomaan, yksinäistä, hyljättyä aitia . . « Vanhus kohottautui. Kuuluiko askeleita? Ihan varmaan, jokic on o^lla. Varmasti siellä on Siri, pieni kultainen Siri. Ajatus kiertää tytön lopsuudes-saj ilottomassa, köyhän lapsen lapsuudessa. Muistuvat mieleen pienet ilon-hetketi Sitten taas unohtuu kaikki kovaan tuskaan. Lö saapuu hilpajisena, tummana. Käväisee. Tuonen tumma tyttö.- Kohottautuu vanhus vielä; — Sinäkö, Siri, Jäpseni? Tulitko noutamaan? Liisa^vanhus ojentaa kättään, tavoittaa tyhjää. KuLskaa hiljaa: — Jää hyvästi, lapseni, ainoani! Vielä kerran korahtaa rinta ja^ vanhus lepiiä hiljaa unohdettuna Jcuolitivuoteellaan. , Aanuilla kurkistaa aurinko sisiille pienestä ikkunasta. Tänään se käy iloisena joka tölliin lähettämässä tei-veh-dyksen. Onhan suuri keväinen sunnuntai. Onhan äidinpäivä! Vielä se hyväilee köyhän, yksinäisen äidin kelmeitä kasvoja, joille on v.nlah-tanut~ kuin.pyhä rauha . . . Kokemus ön paras taikasauva. G O E T H E . 1. ^ Nirr lOTÄ M Ä T K Ä Ä V A R T EN SuunnittelUtt alaisena on erikoinen CANADAN SUOMi^ LAISTEN • SEtlHAMATKA SUOMEEN toukokuun lo-ipuUa vuomia 1954v E i ole enää liian aikaista tilata laivapaikkanne ensi vuotta&yartcfn; Nyfc k u n sen teette, V&itter säädä palkan juuri silloin ^fcunhalu^ Käyttäkää ^läplevaa lomaketta laivapaikkaa tilates-sanne: ' - ^ -••••••••••«••«••••*••••••«•«••••••••••••••••«•«••••'•••••*•*•.••'•• •. : VAPAUS tRÄVEL AGENCY, ; l P, O. Box m : : Sudbury* Ontario • • • Olkaa hyvä ja varatkaa allekirjoittaneelle : r -laivapaikat Suomimatkaa varten. ; :. ... : :- Menomatka .„ kuussa 19^54. • z • • ^ : : -Takaisin ttilomatka i kuussa 1954: • r Nimi : : : Osoite .......v..._.:^.:.v:;:^.>::^u : Minkä'maan kansalainen? • •• • - . '• , •• • • . « • • m Vielä, on: turistiluokan hyttipiaikkoja saatavana ensi heinä^^ ja elokuun kulku vuoroihin. * , . PAhvihVKSi:mJa: U L O T T U U R A N N A S TA R A N T A A N ! P. O. B O X 6]9' Sudfenry/<Ätario L T. 895 BAY STREET , TORONTO, ONTAHIO Toronton, Ontarion ja Canadan Real Estate Boardin jäsen. L A A J A V A L I K O I M A T A L O JA Runsaslukiiihen asiamiesverkosto takaa nopean oston tai myynnin. L A I N O J A S A A T A V A NA P i ^ l t t l^enttori EM. 6-5aS8 Pitkäaikainen kokemuk> semme takaa palveluk* sen; joka varmasti tehdään aäian tuntemuksella PUH££JMET KOnilf: XJkinU LATVA HOI 8^8883 24 liiimin palv^ltts > TAISmtVSiKLO MH 65S« |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-05-09-13
