1954-11-13-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I Silmä
majakassa ei oie
Sten ilmoilta,
^»istä elämää,"^
7.^^ta. Jos I
P^/^'^^- Jonka fl^J
ijakasta ei voitisj H
^"neiden elämän pe
en tehtävänä.
hoitaminen ja v:roi.|
majakassa isiu,^,
«»ut. Haaksirit.
nnnan ja rohkeuden |
% jota vielä muis.
unForfarshire-nitui,'
tl Kullista Dundee-j
Farne-saaren luona. |
a- Gracen havaittua |
htivät soutuveiieejia
joutuneita. He löy-
^•^i^^t heidät mai'a.
i osoittaa näin ha-
Lvmys ihmisten elä-kuin
maji^kat ovat
palvelleet meren-sisältyy
päättäväi-
»an. -Majakan niie-
^eaa väk.ä känään
oivallettiin niaiak-
1 rakentamaan lä!-
kertovat, että jo
salmeen majakka,
aroksen majakka
ainen rakensi vx.
ksen aikana. Ker-riä.
Sitä pidettiin
uroksen majakan
ena vain 40—50
nettu kallionhui-ttiin
ensimmäiset
nerenpinnan ala-itkaiseminen
oli
nnuksia on maa-e
insinöörit, jot-
•ntamista, joutu-laadittuihin
pe-jssa
kerrol^essa
:ilaukausten rä-nuut
välttämät-e
makuuhuone,
tta. \'uorot ja-klo
9—13, klo
:umaan graniit-
Makuuhuoneen
kerroksissa eleitä
vain sikäli,
imiksi huoneet
ija kuumentaa
poistaa lybiy-äsaikiian
esti-ia.
Hän käyn-
.äyntiin ja pa-ilanipun,
kier-sta.
Sillä mo-palaako
valo
majakan hoi-ia.
Majakan-joita
kukaan
1 niin kylmä-n
totta, että
let myöhem-ta
ennenkuin
•et siitä, että
Ui ympäristö
een. ja meri
»utua useak-graniittitor-t.
Majakani
n päin. ct
ei siinä kv-anssivien
varjojen teatteri
Tuhatvuotiset perinteet omaava katsojille läheisempiä kansansatuja. Ete-kiinalainen
varjoteatteri, oli tukou- laisen koulun henkilökuvat ovat kook-iumassa
sorron ja kurjuuden johdos- kaampia kuin pohjoisen ja sen musiikki
ta enn^n KansantasavaUah perustamista.
Sc on nyt voimakkaasti el-pynnässä
ja valtaamassa itselleen paikan
Kiinan kulttuuririennoissa.
On pehmeämpää, muistuttaen etelän
kauniiden jokien vesien virtaamista.
Pohjoisen koulun pienemmät henkilökuvat
ovat noin palan mittaisia ja vilkkaampia.
Katsojakunnan suosion ovat
VALKOLN Kangas ncijan uamuu- saavuttaneet etenkin kertomukset ur-riio'on
varassa, työn- heistä ja pelkäämättömistä kansansankareista.
Kun ulkolaiset sotaiset kenraalit ja
Kuomintangin hallitus syöksivät maan
yhä kajenevaan kaaokseen ja kurjuuteen,
rarjoteafterit melkein hävisivät.
Lopulta Lu-Ching-Tan ryhmä oli ainoa
Pekingissä jäljellä oleva. Lu-Ching Ta ja elvyttääkseen uudelleen tämän tai-kertoo
näistä päivistä seuraavasti: delajin. 'Useista maakunnista on jo ke-
'•Katsojakuntamme kävi pienemmäksi ja rätty runsaasti varjoteatteria koskevia
P|^^en^"iäksi. Työläisväestö oli niin tietoja ja etenkin Koillis-Kiinasta, jos-täen,
rumpujaan lyöden aloittavat soit- köyhää, ettei se voinut maksaa edes sa on koittanut oikea varjoteatterin re-tajat
mahtavan melskeen. Huiluun pu- niitä vähäisiä kolikoita, joita varjoteat- nesanssi, on saatu runsaasti kiinnosta-haltaen
ja viuiujaan soitellen he kutsu- teriin pääsy edellyiti. Poliisit kävivät vaa ainehistoa tästä tanssivien, laulavien
yhä uudelleen ja uudelleen kiristämässä ja runoja lausuvien
meiltä ''veroja". Lopulta rikkoivat muu- suositusta taiteesta.
ALKOIXEX kangas neljän bambu-ruohon
joista kaksi on työnnetty
maahan viiden jalan päähän toisistaan;
iloisesti kirjaillut verhot kehystämässä
kangasta; näiden kummallakin
puolen mustat verhot, jotka peittävät
näyttelijät ja soittajat; matka-arkuUinen
täynnä tarvikkeita; lyhty, jonka avulla
varjot heijastetaan kankaalle . . . Siinä
varjoteatterin varusteet.
Pieni ryhmä saapuu kylään ja pystyttää
tankaansa. Symbaaleitaan ränjisyt-tamat
gangsterit koko teatterimme, koska
emme voineet maksaa heille 'suojelurahaa".
Ryhmämme dli pakko hajaan^
tua.
Kiinan vapauduttua koitti tälle kansantaiteen
haaralle uusi elämä. Kansantasavallan
kulttuuriministeriö ryhtyi
tukemaan varjoteatteria, koska se on
etenkin maaseutuväestön eniten rakastamista
taiteen lajeista. Sen iiahmot
ovat leikatut ikäänkuin *alonpoikaisnäi-sen
saksilla: iloiset värinsä se on saanut
maaseudun kauniilta savinukeilt^
koristeellisen aihepiirinsä kansansatujen
aarreaitasta. Näin on syntynyt tai-'
de, jossa yhtyvät näytteleminen, runous,
laulu ja musiikki.
Kulttuuriministeriön teatterijaosto on
nyt ryhtynyt keräämään kaiken saata-visi^
a olevan materiaalin edistääkseen
vat talonpoikia näytäntöön. .Lapset kyykistyvät
maahan lähelle. kangasta ja
vanhemmat tuovat paikalle puupenkkejä.
Nuoret kiipeävät "lehväparvekkeel-le'.',
läheisten puiden oksille. Ilta pimenee.
Kirkas lyhty heijastaa kankaalle
tanssivat varjot. Tyyliteltyine eleineen
ne näyttävät inhimillisiltä olennoilta. Ne
mahtavat ja rähisevät, itkevät ja niiden
hartiat vapisevat ikäänkuin ne nyyhkyttäisivät
tai pidättäisivät henkeään pelosta.
Xe laulavat, tanssivat, esittäen
kuuluisia, yleisesti tunnettuja kansansatuja
ja näytelmiä. Ne tekevät yllättäviä
akrobaattitemppuja ja huvittavat yleisöä
hämmästyttävin muodonmuutoksin.
Keijukaisprinsessat liitelevät ilmassa
taiotuilla pilvillä. Näytelmässä. "Pyhiinvaellus
länteen'' muuttuu porsas kameliksi.
Ei ole olemassa sellaista ihmettä,
mistä varjoteatteri ei saattaisi kertoa.
Varjoteatterilla on takanaan tuhannen
vuoden perinteet. Henkilökuvat ovat
taitavasti leikatut joko saksilla täi veit-varjojen
suuresti
G O Y A - taitei
veri virtasi
Tj^SP.ANJAL.AIIXEN taidemaalari
Francisco Jose de Goya Lucien-tes
oli'aikakautensa värikkäimpiä hahmoja,
taiteessaan intohimoinen värien-palvoja
ja yksityiselämässäänkin mitä
monivivahteisin henkilötyyppi. Hänen
elämänsä vv. 1746—1828 on ollut mo-
Ijd jOnKä
<iihkedsti
Carlos III:n varsin keskinkertaiseksi
taiteentuntijaksi, johon suuret eleet ja
mahtavat värit vaikuttivat enemmän
kuin itse taide, suunnitteli muutamia
syövytyksiä, joiden aavemainen kaameus
teki vaikutuksen kuninkaaseep. ja
nosti Goyan maineen huipulle.
Eräs vaihe Goyan tuotannossa on hänen
saavutuksistaan merkittävinipiä:
sodan kauhujen kuvaamiqen. Aiheet hän
nen kuvauksen ja romaanien aiheena,
hän on antanut ainekset moneen juttuun,
vitsiin ja romanttiseen tarinaan.
"Hän on espanjalaisempi kuin koko Es- sai Napoleonin sodista Elspanjasta. Kun
panja yhteensä", sanoi tunnettu italia- ranskalaiset olivat vallanneet Madridin
lainen taidearvostelija Giuseppe Zorpo, ja sotilaat mellastivat voittajina kaduil-eikä
varmasti paljon erehtynytkään, sil- la, kulki jo vanheneva Goya luonnoskir-lä
elämänsä aikana Gk)ya, liikkuipa hän ja kainalossa tutustumassa värikkää-sellä
aasinnahkapergamentista. Pukujen sitten.Espanjan kevytmielisessä ja inkvi- seen, julmaan näytelmään, jota Espan-kirjailut
ja hiukset, puiden lehvät ja sa- sition läpitunkemassa hovissa tai taval- jan pääkaupungin pradoilla näyteltiin,
nanjalat on valmistettu taiturimaisesti lisen kansan keskuudessa, piti aina yllä Komendantin lupalappu taskussa van-pitsimäisin
leikkauksin. Nukkeja liiku- huolta espanjalaisuudestaan. Siitä asias- han uskollisen palvelijansa seuraamana
teilaan ohuin bambutikuin, j.oita esittä- ta hän väitteli j ä s e n vuoksi hän täydel- tämä voimakas, härkämäinen mies vael-jä
pitää käsissään. Käsiä ja jäseniä l i i - hsen espanjalaisen tavoin vuodatti kyy- si kadulta kadulle pitkä veitsi hihassa
kutellaan hienoin langoin. Pergamentti neleitä kuunnellessaan kauniita andalu- ' piirtäen luonnoskirjaansa näkymiä ja
on värjätty rikkain, valkokankaalle hei- sialaisia kansanlauluja, jotka suorastaan siirtäen silmiensä verkkokalyojen kautta
jastettaessa läpikuultavin värein. tihkuivat kyyneleitä ja sentimentaali- aivojensa lokeroihin kauhukuvia sodas-
Varjoteatterin ohjelmisto käsittää suutta. Ja vielä eräs espanjalainen piir- ta. Etevä englantilainen kirjailija Max
useimmat kautta Kiinan tunnetut sadut re Goyassa, hän oli ylpeä hulluuteen as-ja
tarinat. "Valkoisen käärmeen tari- ti. Mutta olihan hänellä siihen syytä,
na' on kertomus valkoiseksi käärmeeksi jokaisen osana ei ole tulla erääksi aikan-öoidutusta
kauniista tytöää. Hän ra- sa tunnustetuimmista, taidemaalareista,
kastuu nuoreen mieheen, jonka kanssa Hänen edessään kuninkaallisetkin, jol-menee
naimisiin. Mutta hänen on tais- leivät suorastaan kumartaneet, miin kui-teltava
ankarasti kiihtokielistä, uskon- tenkin armollisesti ayökäten osoittivat
nollista erakkoa vastaan säilyttääkseen ihailuansa.
miehensä rakkauden. Tabtelussa hän 'Francisco Goya tunnetaan taiteessa
joutuu alakynteen ja tulee suljetuksi ennenkaikkea pätevänä muotokuvamaa-vankiiaan
pyhäkön alle. Vuosia myö- larina. Hänen muotokuvansa Espanjan
hemmin hänen todellinen rakkautensa kuninkaallisen hovin jäsenistä ovat kuu-saavuttaa
voiton. Pyhäkkö tuhoutuu ja luisia, samoin kuvat maan muista aatehan
vapautuu. Tämä näytelmä on eräs
varjoteatterin suosituimmista.
*i varjoteatteri on lähtöisin, sitä
^' enaa tarkalleen tiedetä. Aikojen kuluessa
>e on kuitenkin Icvhjoyt kautta
koko niaan. Sillä on eri luonne maan
en o !v a, mutta karkeasti ottaen se voidaan
jakaa kahteen pääkouluun: etelä-ja
P< hjoiskiinalaisee?. EteUUciinalaisen tohimoisesti työtä, ei niinkään taiteen
koulun historiaa voidaan seurata taak- kuin maineen ja menestyksen vuoksi, ja
s^Päin aina Sungdynastiaan saakka, 'hakisi tehdä vaikutuksen kuningashuo-
(960-1279). N^aiin aU^tfain «sitettiin neeseen ja päästä akatemiaan, joka oli
paljon buddhalaissävyisiä uskonnoHisia mahdoUisU vain kuningasperheen suo-n
a y t e T i i ä . Myöhemmin alettiin esittää situksien kautta. Nunpä hän, Uetäcssään
lisistä. Nämä maalaukset on tehty harkiten
ja kaikki ruumiin ja kasvojenpiir-teet
selvästi, suorasukaisesti esittäen.
Taidemaalarina hänet tunnetaan kaikkialla,
mutta usein unohdetaan, että
hän oli myös mitä mainioin radeeraaja.
Kerrotaan, että Goya ryhtyi syövyttämään
aivan sattumalta. Hän teki in-
White on Goyan elämää kuvaavassa rc^
maanissaan '^In the blasing light" kuvannut
elävästi tätä taiteilijan kierrosta.
"Goya kumartui ikkunalautaa vasten
piirtämään. Pian valaisi kuu kylmänä
ja kirkkaana'yön. Se valaisi ruumiit,
jotka viruivat katuojissa ja kaduilla.
Ranskalaiset sotilaat riisuivat ruumiiden
yltä vaatekappaleita ja ryöstivät kuolleiden
taskut. Monet alastomat ruumiit
hohtivat aavemaisina kuun kelmeä^
valossa. Jossakin näkyi hirveitä avonaisia
haavoja, joista veri oli .h3ryt3myt }a
lakannut vuotamasta. Goya oli ääneti ja
pursi."
MyöhenHnin Francisco Goya kertoi,
että hän halusi kuvata sodan kauhut
tarkasti ei nauttien kaameudesta ja etsien
intohimoista tulkintaa toisten kärsimysten
kuvailemisesta, vaan osoit^
taakseen kurjalle ihmiskunnalle sodan
raakuuden, kauheuden ja päättömyyden.
metmhdsla
Ktrj^SUDBURYNFUKKA
Sudburyn kuoro kun viermsOn riensi
niin olikan se aika maktia,
kun mukana siinä oli EMat }a Emput
ja Rauka-fUkka lyömässä taktia.
Emiksi käytiin majavien maHia
ja sitten mentiin Wanuprtt farmille,
kaikkien siellä siitä tykätä täytyi,
vaikka joku sitä katsoikin karmilla*
•
Kauniita laulut oli kuulustella
ja tanhussa rivakkata tahtia,
Ensio-poika siellä puolestansa
piti oven luona tarkkaa vahtia.
Duettolaulut nän kauniisti sointui
ja sooloissa oli tuota tunnetta,
myös huumoriveisuista kolmikkomme .
tuskin nostamaan pystytään kannetta
Taidolla Leo haitaria soitti
mutta EdioiniUä puhe oli vakava.
Lukkarina Kalle taas touhusi siellä
ja pauhasi kuin porhoinkin pakana.
Nyt ompi vierailut, jo loppuun päästy
eessä kotd^ taas uusi on urakka,
kun jouluksi pitäisi konsertti saada
ehkä jonkinlainen tanhunkin surakka.
Kiitämme kerran vielä kauniisti teitä
joilla yhtdnen homma on mielessä.
TtUevata konserttia varromme täällä,
että vesi vallan mei.lä on kielessä.
mies, hän käytti veistä ja osallistui moneen
romanttiseen tappeluun, hän solmi
mitä monilukuisimman määrän rakkaussuhteita,
joita hänellä oli hovin
korkea-aatelisiin naisiin, jopa itse kuningashuoneen
naisjäseniin. Oman kunnianhimonsa
kannustamana hän lähestyi
kuningashuonetta, mutta salaa hän
halveksi sen heikkoutta ja sen suhdetta
inkvistiolaitokseen. Goya oli yhtä intohimoinen
vapauden ihailija kuin taiteessaan
realistisen totuuden esitaistelija.
Hän vih#l syvästi Espanjan kirkkoa,
joka inkvistion kauhuilla piti kansaa
alituisen pelon flllassa. Hän osallistui
pahimman orjuuttavan don Pablo
Carvajalin, inkvisition päätuomarin salamurhaan
ja oli läsnä tämän kunnottoman
pyövelfn ja ulkokultaisen kirkon-miehen
roikkuessa salaliittolaisten pjrs-tyttämässä
hirressä.
Me voimme hyvin kuvitella Francisco
Goyan lt|onteen katselemalla hänen
teok^aan; Niiden voimakkaista väreistä
ja sydvytysneulan jIUjistä loistaa vastaan
intohknoisen, alkuvoimaisen taiteilijan
liiobteeidiava, jykevä, verevä, elä-foätftnntoloeti
ja voimakastahtoinen.
Voimakkain vedoin vedetyt maalaukset,
"katkeran espanjalaiset" aiheet, ennakkoluulottomuus
aiheenvalinnassa —
kaikki seikat puhuvat taiteilijasta, jonka
suonissa kiersi tummanpunainen veri,
rakastajan, taiteilijan ja härkätais-telijan
veri. Hätflen maalauksiaan katsellessa
ymmärtää 4ielposti, että juuri
sellainen mies kuin Goya on voinut olla
läheisissä suly^issa toisaalta kuningashuoneen,
toisai^ salakuljettajiin, mur-hamiehiin,
Uotyttöihin ;— kaikenmaailman
joukkoon, jonka pääkaupunki
Madrid jsisällytti muuriensa sisäpuolelle
katkeran romanttisella 1700-luvulIa.
Goya ei ollut yksin etevä taiteilija,
hiin oli myös espanjalainen herrasmies,
hidalgo sanan espanjalaisimmaasa merkityksessä.
Hän oli kuiduisa mieiLka-i'
>1 i t u l V / i \, u \
T4mafiUiiUi> mamakmm 13 pifariai.
t> \ i i v l i \ tl r u u i « 11- u :t . i>ii« i i b & I
Tyhmyydet, joita tekee, voidaan toi'
sinaan korjata, fm/tta ne, jotka olei pu*
kunta, ijsoat korjaamattomat.
Bert hiet.
1954
5 » v i i
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 13, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-11-13 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki541113 |
Description
| Title | 1954-11-13-03 |
| OCR text |
I Silmä
majakassa ei oie
Sten ilmoilta,
^»istä elämää,"^
7.^^ta. Jos I
P^/^'^^- Jonka fl^J
ijakasta ei voitisj H
^"neiden elämän pe
en tehtävänä.
hoitaminen ja v:roi.|
majakassa isiu,^,
«»ut. Haaksirit.
nnnan ja rohkeuden |
% jota vielä muis.
unForfarshire-nitui,'
tl Kullista Dundee-j
Farne-saaren luona. |
a- Gracen havaittua |
htivät soutuveiieejia
joutuneita. He löy-
^•^i^^t heidät mai'a.
i osoittaa näin ha-
Lvmys ihmisten elä-kuin
maji^kat ovat
palvelleet meren-sisältyy
päättäväi-
»an. -Majakan niie-
^eaa väk.ä känään
oivallettiin niaiak-
1 rakentamaan lä!-
kertovat, että jo
salmeen majakka,
aroksen majakka
ainen rakensi vx.
ksen aikana. Ker-riä.
Sitä pidettiin
uroksen majakan
ena vain 40—50
nettu kallionhui-ttiin
ensimmäiset
nerenpinnan ala-itkaiseminen
oli
nnuksia on maa-e
insinöörit, jot-
•ntamista, joutu-laadittuihin
pe-jssa
kerrol^essa
:ilaukausten rä-nuut
välttämät-e
makuuhuone,
tta. \'uorot ja-klo
9—13, klo
:umaan graniit-
Makuuhuoneen
kerroksissa eleitä
vain sikäli,
imiksi huoneet
ija kuumentaa
poistaa lybiy-äsaikiian
esti-ia.
Hän käyn-
.äyntiin ja pa-ilanipun,
kier-sta.
Sillä mo-palaako
valo
majakan hoi-ia.
Majakan-joita
kukaan
1 niin kylmä-n
totta, että
let myöhem-ta
ennenkuin
•et siitä, että
Ui ympäristö
een. ja meri
»utua useak-graniittitor-t.
Majakani
n päin. ct
ei siinä kv-anssivien
varjojen teatteri
Tuhatvuotiset perinteet omaava katsojille läheisempiä kansansatuja. Ete-kiinalainen
varjoteatteri, oli tukou- laisen koulun henkilökuvat ovat kook-iumassa
sorron ja kurjuuden johdos- kaampia kuin pohjoisen ja sen musiikki
ta enn^n KansantasavaUah perustamista.
Sc on nyt voimakkaasti el-pynnässä
ja valtaamassa itselleen paikan
Kiinan kulttuuririennoissa.
On pehmeämpää, muistuttaen etelän
kauniiden jokien vesien virtaamista.
Pohjoisen koulun pienemmät henkilökuvat
ovat noin palan mittaisia ja vilkkaampia.
Katsojakunnan suosion ovat
VALKOLN Kangas ncijan uamuu- saavuttaneet etenkin kertomukset ur-riio'on
varassa, työn- heistä ja pelkäämättömistä kansansankareista.
Kun ulkolaiset sotaiset kenraalit ja
Kuomintangin hallitus syöksivät maan
yhä kajenevaan kaaokseen ja kurjuuteen,
rarjoteafterit melkein hävisivät.
Lopulta Lu-Ching-Tan ryhmä oli ainoa
Pekingissä jäljellä oleva. Lu-Ching Ta ja elvyttääkseen uudelleen tämän tai-kertoo
näistä päivistä seuraavasti: delajin. 'Useista maakunnista on jo ke-
'•Katsojakuntamme kävi pienemmäksi ja rätty runsaasti varjoteatteria koskevia
P|^^en^"iäksi. Työläisväestö oli niin tietoja ja etenkin Koillis-Kiinasta, jos-täen,
rumpujaan lyöden aloittavat soit- köyhää, ettei se voinut maksaa edes sa on koittanut oikea varjoteatterin re-tajat
mahtavan melskeen. Huiluun pu- niitä vähäisiä kolikoita, joita varjoteat- nesanssi, on saatu runsaasti kiinnosta-haltaen
ja viuiujaan soitellen he kutsu- teriin pääsy edellyiti. Poliisit kävivät vaa ainehistoa tästä tanssivien, laulavien
yhä uudelleen ja uudelleen kiristämässä ja runoja lausuvien
meiltä ''veroja". Lopulta rikkoivat muu- suositusta taiteesta.
ALKOIXEX kangas neljän bambu-ruohon
joista kaksi on työnnetty
maahan viiden jalan päähän toisistaan;
iloisesti kirjaillut verhot kehystämässä
kangasta; näiden kummallakin
puolen mustat verhot, jotka peittävät
näyttelijät ja soittajat; matka-arkuUinen
täynnä tarvikkeita; lyhty, jonka avulla
varjot heijastetaan kankaalle . . . Siinä
varjoteatterin varusteet.
Pieni ryhmä saapuu kylään ja pystyttää
tankaansa. Symbaaleitaan ränjisyt-tamat
gangsterit koko teatterimme, koska
emme voineet maksaa heille 'suojelurahaa".
Ryhmämme dli pakko hajaan^
tua.
Kiinan vapauduttua koitti tälle kansantaiteen
haaralle uusi elämä. Kansantasavallan
kulttuuriministeriö ryhtyi
tukemaan varjoteatteria, koska se on
etenkin maaseutuväestön eniten rakastamista
taiteen lajeista. Sen iiahmot
ovat leikatut ikäänkuin *alonpoikaisnäi-sen
saksilla: iloiset värinsä se on saanut
maaseudun kauniilta savinukeilt^
koristeellisen aihepiirinsä kansansatujen
aarreaitasta. Näin on syntynyt tai-'
de, jossa yhtyvät näytteleminen, runous,
laulu ja musiikki.
Kulttuuriministeriön teatterijaosto on
nyt ryhtynyt keräämään kaiken saata-visi^
a olevan materiaalin edistääkseen
vat talonpoikia näytäntöön. .Lapset kyykistyvät
maahan lähelle. kangasta ja
vanhemmat tuovat paikalle puupenkkejä.
Nuoret kiipeävät "lehväparvekkeel-le'.',
läheisten puiden oksille. Ilta pimenee.
Kirkas lyhty heijastaa kankaalle
tanssivat varjot. Tyyliteltyine eleineen
ne näyttävät inhimillisiltä olennoilta. Ne
mahtavat ja rähisevät, itkevät ja niiden
hartiat vapisevat ikäänkuin ne nyyhkyttäisivät
tai pidättäisivät henkeään pelosta.
Xe laulavat, tanssivat, esittäen
kuuluisia, yleisesti tunnettuja kansansatuja
ja näytelmiä. Ne tekevät yllättäviä
akrobaattitemppuja ja huvittavat yleisöä
hämmästyttävin muodonmuutoksin.
Keijukaisprinsessat liitelevät ilmassa
taiotuilla pilvillä. Näytelmässä. "Pyhiinvaellus
länteen'' muuttuu porsas kameliksi.
Ei ole olemassa sellaista ihmettä,
mistä varjoteatteri ei saattaisi kertoa.
Varjoteatterilla on takanaan tuhannen
vuoden perinteet. Henkilökuvat ovat
taitavasti leikatut joko saksilla täi veit-varjojen
suuresti
G O Y A - taitei
veri virtasi
Tj^SP.ANJAL.AIIXEN taidemaalari
Francisco Jose de Goya Lucien-tes
oli'aikakautensa värikkäimpiä hahmoja,
taiteessaan intohimoinen värien-palvoja
ja yksityiselämässäänkin mitä
monivivahteisin henkilötyyppi. Hänen
elämänsä vv. 1746—1828 on ollut mo-
Ijd jOnKä
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-11-13-03
