1945-07-21-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
syiv^t lompsassa — siiäli kuin niitä
selläob". , ^ ,
Eläköön tuhkarokko!
Ta fcaikkinamen tarttuva tautj!
Eleistä oli tuo alkuajan kauliu;kau-
^ Emme suinkaan tunteneet it^
^ t a u d i n saastuttamiksi.iPäio-
^astoin. Nythän elämä ja olo vasta
lupsakkaa olikin. ; :
Kunnes eräänä päivänä sattui va-
^ tapaus: ovikello soi.
Man. mitä tämä merkitsi? Kat-coimme.
Vaimo ja mmä, kysyvästi
toisiimme. Kuka uskalsi häiritä mei-rj-.,
t3v-ty; olla joko hullu tai hölmö.
^ Mufia viisas se oli. • Sähkömitta-^
rin lukija. Tunki kylmästi sisään,
tarkasti numerot, merkkasi kirjaansa
\ _ aivan rauhallisesti — hy\'ästeli ja
lähti. Seuraavana päivänä tuli yhtä
^-ahvahermoinen mies, joka nouti;ra-hat.
^. ^ :
Tilanne vaati toimenpiteitä.
' Juliste alkoi menettää tehonsa.
Karhut, nuo kansalaiset, jotka löytävät
velkapään ihmisen vaikka maan
alta, eivät enää välittäneet varoituksesta.
Perherauha häiriytyi, rahat
juoksivat lompsasta — kohta olisi
- taas entinen meno. Ja tässä ku» jo
tottui parempiinkin päiviin!
Aatamin isälle kiitos siitä, että hän
lykkäsi tekeleeseensä'myös keksiliäi-syyttä!
Löin lakin päähäni, menin kadulle"
ja. astelin lähimpään kirjä^painoon.
Valitsin kappaleen — puolen metriä
kanttiinsa — paksua punaista paperia
ja pyysin herroja painamaan siihen
kaksi sanaa mahdollisimman suurin
kirjaimin. Kirjapainon ullakolta löy-dettiinkin
kirjasimet, jotka tyydyttivät
minua, vaaksan korkuiset vanhanaikaiset
puukirjaimet. Niillä painettiin
veripunaiselle pohjalle kaksi
sanaa: Musta Surma.
Ja ne kehystettiin sururaaineilla.
Menin tyyt>^'äisenä kotiin ja iskin
oveen entisen julisteen yläpuolelle
tämän kekseliäisyyteni kukkasen. Siitä
oli nyt siis näin:
- MUSTA SURMA —
- TARTTLTAA TAUTIA —
Ja nimi.
Jokohan uskovat? Vai pitääkö
kaiken vakuudeksi, ovenkamanaan
vielä naulata vanha pääkallo Tat-tarinsuolta?
Asetuin lepäämään laakereaieni.
Sa.noin Vaimolle, että kiehautapa
^vit, nyt saadaan taas olla rauhas-
^- Veljenpojalle minä olin maail-nian
hövelin setä. Urhohan oli johdattanut
meidät tähän lepoon ja rauhaan
maailman myrskyjen keskellä.
'Mutta eipä koskaan pitäisi olla
liian hyväuskoinen.
Aatamihan aikoinaan söi sen tunnetun
omenan, josta oli tietyt'seuraukset.
Maailma on tullut sitten sen-
^llaiseksi, sillä eihän hedelmä kos-
*3an kauaksi puusta putoa. -
Tuskin tunti oli kuhmut kun ovl--
|ello kilahti. Ja kiivaasti. ' Ja pit-kallisesti.
Sappermentti! Tuli Ja leimaus!
Johan nyt on iänikuinen ihme, ettei
^uvaa tautia, ihan mtistaa surmaa
poteva vaivainen ihminen saa olla
jauhassa. parantaa raainaisia luitaan
» matkata autuaammille asuinsi-
Sairas on sodassakin rauhoi-t"
ja kuoleva on suurimmat! kun-
^'tuksen ansainnut . . .
J^iukusta kipunoiden pinkaisin
^^^äytin sen auki ja . . .
^^am käden, jossa oli kumihansi-tarttui
niskaani ja sissoo - is-tummassa
autossa. Vainio Ien-
•^^ti viereeni, nykäys ja vinha meno.
WASHINGTOXIN yliopiston tutkimustyön
perusteella arvioidaan, et-l
ä toinen maailmansota maksaa tähän
^mennessä huomattavan paljon yli
;-#,00O^00O,O00,QO0, Tähän suminaan
ei sisälly lainkaan ne menetykset mit
ä on tullut yleisille" ja yksityisille
omaisuuksille, eivätkä myöskään K i i nan,
sotamenot, kun yliopisto .ei ole
saanut mistä tietoja.
POHJOISVALTIOIDEN ensimmäinen
osuustoiminnallinen sairaala
avattiin joku aika sitten Two Harbo-rlssa,
Minn. Sairaalan omistaa 1,-
'5O0'"^kaii3tTra\?talat^^
vää^perFeUaT
HAMMASLÄÄKÄRIEN yhdis-ty'ksen
vuosikonventicyiissa Swamp-scottissa
esitettiin yli 400:lle hammaslääkärille
miten ihmisiltä voidaan
vetää hampaat ja laittaa tekohampaat
niiden tilalle 15 minuutin ajassa.
Tämän esittelyn suoritti kolme lääkäriä
Lynnin sairaalasta. Mehelle,
joka "päähenkilönä'- tässä esittelyssä
toimi antoi lääkäri evital-ruiskeen,
toinen lääkäri veti hampaat pois ja
kolmas asetti tekohammassetin paikoilleen.
Evital-ruiske kuuluu olevan sopiva
varsinkin munuais- tai sydäntautia
sairastaville, joille muut nukutusaineet
eivät ole sopivia.
Tämän esittelyn ohella selostettiin
erästä toista uutta nukutusainetta,
mopacaina, mikä jelitettiin tekevän
mahdolliseksi ''minkä tahansa hammaslääkärin
operation kivuttoman
suorittamisen". -
B-29 koneella on äskettäin tehtv
ennätyksellinen pitkänmatkan lento,
Honolulun lentokentältä- Hawaijista
Washingtonin lentoikentälle, 4,640
mailia, 20 tunnissa 15 minuutissa.
NORMAALISET keuhkot hengittävät
keskimäärin 28,000 kertaa vuo*
rc'kaudessa, mutta täydellisessä levossa
ollessa vain noin puolet siitä.
Se osoittaa levon tärkeyttä keuhkotaudin
parannuksessa.
Autotorvi soi kuin viimeisellä tuomiolla
. . . Me, Vaimo ja minä, istuimme
silmät renkaina, sylikkäin ja
turvattomina elämän pauhujen heiteltävänä.
Meidät temmattiin autosta ulos ja
tyrkättiin kulkutautisairaalan eristyskoppiin.
Lasiseinän takaa töllisteli-vät
meitä valkomekkoiset lääkärit ja
hopeakaluunaiset poliisit ikäänkuin
joitakin Afrikan aarniometsän apinoita.
Siitä nousi kamala prosessi.
Sekä lääketieteellinen että orkeu-dellijien.
Kuulusteluja pidettiin ja protokol-leja
laadittiin. Meidät tarkastettiin
isovarpaiden kynnenalusia myöten.
Järkemme kulkua tarkkailtiin kymmenin
kolkein ja instrumentein. Meitä
kylvetettiin kylmässä ja kuumassa
vedessä, höyryssä ja savimudassa,
radiumvedessä ja hiilihapossa. Hiuksemme
ajettiin sadasosamillimetrin
koneella .-Silmähime käännettiin nurin.
Korvira puhallettiin sinappikaasua.
Vatsaan työnnettiin karvasvettä
ja lapamatosatseja . . .
No niin, hyvät ystävät.
Urho on jälleen pappansa luona
ja meidän tuntomme on supistunut
entiselleen. Mutta vähistä tiloista
hu<ilimatta ovat meille kaikki kansalaiset
tervetulleita kirja-agenteista
verokarhuihin asti.
Se on sittenkin onnellisinta.
Kauan odotettu ja ^
paljon kysytty romaani
on nyt valmis.
164 SIVUA — HINTA $1.00
sm^iE^iforsssnr
TILATKAA OSOITTEELLA:
Vapaus Poblishing Co.-Liinited
—— BOX 69, SUDBURY, ONTARIO.
CAXADALAINEN'kuuden pennin
postimeiikki vuodelta 1852-57
myytiin Lontoossa $720 hinnasta.
Postimerkki on väriltään punertavan-kretliini.
Sen sanotaan olevan yhden
hienoimmista postimerkeistä imitä on
painettu ja erittäin harvinaisen.
SEQUOL\ nimiseni puun kuoren
sanotaan olevan yhtä tulenkestävää
kuin asbestospaperi.
XOIN puolet koko maailman erämaista
kuuluu Ranualle.
NOIN 20,000 julkaisua ja aika-kausijulkaisua
julkaistaan Yhdysvalloissa.
K I I T O S
^ I I T O S
Parhaimmat kiitokseni teille, toverit
ja ystävät, siitä kun tulitte
minua tervehtimään kotiin tuloni
johdosta. Kiitos niistä monista
lahjoista, joita sain muistoksi.
Erikoinen kiitos Äidille, kun tämän
yllätyksen minulle järjesti
ja myös niille, jotka auttoivat tarjoilussa.
Tämä tilaisuus säilyy yhtenä
kauneimpana muistona elämäni
iltaan saakka.
Kesäkuun 17 prnä 1045
F/O LEO E. MAKI, R.CAJ.
Haney B.C.
Kun minä täytin 60 vuotta,
niin mua yllätettiin.
Autolla oikein otti ja tuota,
haalille hyrrytettiin.
Nuoret ja vanhat siellä vastassa oli,
naapurit, suku- ja toverikunta.
Nauroivat, sanoivat: "haloo isä
Jani",
että ällistyin, näenkö unta.
Mutta kun alka;vi ohjelmapuoli,
niin valittu, soma ja hauska.
Niin selvisi toverien tahto ja juoni
ja eletyn elämän tausta.
Lahjoista, kaikista tolvehista
ett* yhteistä tahtoa riittää,
yhteistä onnea etsimään.
Nyt tahdon vaan kaikkia kiittää,
erikoisesti emäntiä,
pullien pyörittäjiä,
kupletti tirehtööriä
ja ohjrlman suorittajia.
JOHN ANDERSON
(SEPÄN POIKA)
KIITOS
TAHDON LAUSUA VILPITTÖMÄT KIITOKSET
allamainHuille ystäville, jotka järjestivät minulle yllätystilai-suuden
kesäkuun 23 p:nä 1945, omaan kotiini muuttamisen
johdosta. Kiitos monipuolisesta kahvitarjoilusta sekä rahalahjasta,
jonka sain vastaan ottaa tässä tilaisuudessa.
Mr. j^ Mrs. H. Sjövik
Aili, Vera M Antti Ranta
T^.-ja >frs. St Ptr»sinen
>"r. ja Mrs. T. Tliliikana
R: Asikainen
Mr. Ja Mrs. Mortensen
E. Hintikka
M. Pouta
M. Nystronj.
B. Seppälä
Ann J^stiMca
Ina Niemi
Mr. Ja Mrs. W. Suonperä
Ja Eino
Jalmiuri Lahti
Tony Dorigon
Anni Rychky
BoU^ Arcand
Mike Kaxela
Osear Leppä
Helmi Roine Ja tytöt
Mr. Ja Mrs. O. Abbors
Hannes Pappila
Kuninittacn toveruuttanne ja vielä kerran mitä kauneimmat
kiitokset teille kaikille.
EDITH JOHNSON
1459 WILLIAM ST. V.ANCOUVER, B. C.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 21, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-07-21 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki450721 |
Description
| Title | 1945-07-21-09 |
| OCR text |
syiv^t lompsassa — siiäli kuin niitä
selläob". , ^ ,
Eläköön tuhkarokko!
Ta fcaikkinamen tarttuva tautj!
Eleistä oli tuo alkuajan kauliu;kau-
^ Emme suinkaan tunteneet it^
^ t a u d i n saastuttamiksi.iPäio-
^astoin. Nythän elämä ja olo vasta
lupsakkaa olikin. ; :
Kunnes eräänä päivänä sattui va-
^ tapaus: ovikello soi.
Man. mitä tämä merkitsi? Kat-coimme.
Vaimo ja mmä, kysyvästi
toisiimme. Kuka uskalsi häiritä mei-rj-.,
t3v-ty; olla joko hullu tai hölmö.
^ Mufia viisas se oli. • Sähkömitta-^
rin lukija. Tunki kylmästi sisään,
tarkasti numerot, merkkasi kirjaansa
\ _ aivan rauhallisesti — hy\'ästeli ja
lähti. Seuraavana päivänä tuli yhtä
^-ahvahermoinen mies, joka nouti;ra-hat.
^. ^ :
Tilanne vaati toimenpiteitä.
' Juliste alkoi menettää tehonsa.
Karhut, nuo kansalaiset, jotka löytävät
velkapään ihmisen vaikka maan
alta, eivät enää välittäneet varoituksesta.
Perherauha häiriytyi, rahat
juoksivat lompsasta — kohta olisi
- taas entinen meno. Ja tässä ku» jo
tottui parempiinkin päiviin!
Aatamin isälle kiitos siitä, että hän
lykkäsi tekeleeseensä'myös keksiliäi-syyttä!
Löin lakin päähäni, menin kadulle"
ja. astelin lähimpään kirjä^painoon.
Valitsin kappaleen — puolen metriä
kanttiinsa — paksua punaista paperia
ja pyysin herroja painamaan siihen
kaksi sanaa mahdollisimman suurin
kirjaimin. Kirjapainon ullakolta löy-dettiinkin
kirjasimet, jotka tyydyttivät
minua, vaaksan korkuiset vanhanaikaiset
puukirjaimet. Niillä painettiin
veripunaiselle pohjalle kaksi
sanaa: Musta Surma.
Ja ne kehystettiin sururaaineilla.
Menin tyyt>^'äisenä kotiin ja iskin
oveen entisen julisteen yläpuolelle
tämän kekseliäisyyteni kukkasen. Siitä
oli nyt siis näin:
- MUSTA SURMA —
- TARTTLTAA TAUTIA —
Ja nimi.
Jokohan uskovat? Vai pitääkö
kaiken vakuudeksi, ovenkamanaan
vielä naulata vanha pääkallo Tat-tarinsuolta?
Asetuin lepäämään laakereaieni.
Sa.noin Vaimolle, että kiehautapa
^vit, nyt saadaan taas olla rauhas-
^- Veljenpojalle minä olin maail-nian
hövelin setä. Urhohan oli johdattanut
meidät tähän lepoon ja rauhaan
maailman myrskyjen keskellä.
'Mutta eipä koskaan pitäisi olla
liian hyväuskoinen.
Aatamihan aikoinaan söi sen tunnetun
omenan, josta oli tietyt'seuraukset.
Maailma on tullut sitten sen-
^llaiseksi, sillä eihän hedelmä kos-
*3an kauaksi puusta putoa. -
Tuskin tunti oli kuhmut kun ovl--
|ello kilahti. Ja kiivaasti. ' Ja pit-kallisesti.
Sappermentti! Tuli Ja leimaus!
Johan nyt on iänikuinen ihme, ettei
^uvaa tautia, ihan mtistaa surmaa
poteva vaivainen ihminen saa olla
jauhassa. parantaa raainaisia luitaan
» matkata autuaammille asuinsi-
Sairas on sodassakin rauhoi-t"
ja kuoleva on suurimmat! kun-
^'tuksen ansainnut . . .
J^iukusta kipunoiden pinkaisin
^^^äytin sen auki ja . . .
^^am käden, jossa oli kumihansi-tarttui
niskaani ja sissoo - is-tummassa
autossa. Vainio Ien-
•^^ti viereeni, nykäys ja vinha meno.
WASHINGTOXIN yliopiston tutkimustyön
perusteella arvioidaan, et-l
ä toinen maailmansota maksaa tähän
^mennessä huomattavan paljon yli
;-#,00O^00O,O00,QO0, Tähän suminaan
ei sisälly lainkaan ne menetykset mit
ä on tullut yleisille" ja yksityisille
omaisuuksille, eivätkä myöskään K i i nan,
sotamenot, kun yliopisto .ei ole
saanut mistä tietoja.
POHJOISVALTIOIDEN ensimmäinen
osuustoiminnallinen sairaala
avattiin joku aika sitten Two Harbo-rlssa,
Minn. Sairaalan omistaa 1,-
'5O0'"^kaii3tTra\?talat^^
vää^perFeUaT
HAMMASLÄÄKÄRIEN yhdis-ty'ksen
vuosikonventicyiissa Swamp-scottissa
esitettiin yli 400:lle hammaslääkärille
miten ihmisiltä voidaan
vetää hampaat ja laittaa tekohampaat
niiden tilalle 15 minuutin ajassa.
Tämän esittelyn suoritti kolme lääkäriä
Lynnin sairaalasta. Mehelle,
joka "päähenkilönä'- tässä esittelyssä
toimi antoi lääkäri evital-ruiskeen,
toinen lääkäri veti hampaat pois ja
kolmas asetti tekohammassetin paikoilleen.
Evital-ruiske kuuluu olevan sopiva
varsinkin munuais- tai sydäntautia
sairastaville, joille muut nukutusaineet
eivät ole sopivia.
Tämän esittelyn ohella selostettiin
erästä toista uutta nukutusainetta,
mopacaina, mikä jelitettiin tekevän
mahdolliseksi ''minkä tahansa hammaslääkärin
operation kivuttoman
suorittamisen". -
B-29 koneella on äskettäin tehtv
ennätyksellinen pitkänmatkan lento,
Honolulun lentokentältä- Hawaijista
Washingtonin lentoikentälle, 4,640
mailia, 20 tunnissa 15 minuutissa.
NORMAALISET keuhkot hengittävät
keskimäärin 28,000 kertaa vuo*
rc'kaudessa, mutta täydellisessä levossa
ollessa vain noin puolet siitä.
Se osoittaa levon tärkeyttä keuhkotaudin
parannuksessa.
Autotorvi soi kuin viimeisellä tuomiolla
. . . Me, Vaimo ja minä, istuimme
silmät renkaina, sylikkäin ja
turvattomina elämän pauhujen heiteltävänä.
Meidät temmattiin autosta ulos ja
tyrkättiin kulkutautisairaalan eristyskoppiin.
Lasiseinän takaa töllisteli-vät
meitä valkomekkoiset lääkärit ja
hopeakaluunaiset poliisit ikäänkuin
joitakin Afrikan aarniometsän apinoita.
Siitä nousi kamala prosessi.
Sekä lääketieteellinen että orkeu-dellijien.
Kuulusteluja pidettiin ja protokol-leja
laadittiin. Meidät tarkastettiin
isovarpaiden kynnenalusia myöten.
Järkemme kulkua tarkkailtiin kymmenin
kolkein ja instrumentein. Meitä
kylvetettiin kylmässä ja kuumassa
vedessä, höyryssä ja savimudassa,
radiumvedessä ja hiilihapossa. Hiuksemme
ajettiin sadasosamillimetrin
koneella .-Silmähime käännettiin nurin.
Korvira puhallettiin sinappikaasua.
Vatsaan työnnettiin karvasvettä
ja lapamatosatseja . . .
No niin, hyvät ystävät.
Urho on jälleen pappansa luona
ja meidän tuntomme on supistunut
entiselleen. Mutta vähistä tiloista
hu |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-07-21-09
