Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 22, 1952

              (KAUNOKmJAUJNEN VUKKOLEaTI)
, IJEKBJ» tbe Only FUmlsh Uteraxyvre^ärM Canada
PiiUiShed and printed the Vapaus PubUeihlng C ^ p a ny
Limited, 100-1(» B!m Street West. ^dbuxy. Ontairio.
Ilieeistered at the Post OiaOce as
secoud dass matter.
IiiekU llmestiry ioki»isen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista Ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: ^ YHDYSVALTOIHIN t
1 vuosikerta $450
6 kuulcautta . . . . . . . . . . 2.65
1 vuosikerta . . . . . . . . . .$3.50
9 kuukautta . . . . . . . . . . 2.00
8 kuukautta 1.25
SUOMEEN JAL MUUALLE ULKOMAILLE
^ 1 vuosikerta . . . . $ 5 . 0 0 « kuukautta . . . . . . . . . 2.75
HAHHETUSmNNÄTt
76 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3:00. Kuo-leonanilmoitus
$3.00 j a sen yhteydessä julkaistava muisto-
Tärsy $1.00 f a kiitos $2.00 Kirjeenvaihtoilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Aslamiehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustaäataja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limi­ted,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: J . W. Saari.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: - . . . . . . .^i ...
L I E K K I
9,0. BOX 60 SUDBUB>Y, ONT.
Toimituksen kulmasta
«Käväisimme tässä viime viikon vaihteessa iPolyois-Onta^
' rios^ j a tapasimme -sieliä lukuisia Liekin ystäviä^ Motiista'
Liekkiä koskevista asioista jutdtiin. Tällaiset pienet juttelu-hetlcet
ovat erittäin mielenkiintoisia ja samalla ne ovat sellair
sia, jotka lähentävät toimitusta ja lukijakuntaa, kuten pitää
ollakin.
Mielenkiintoista oli todeta, etta infelkein kaikkr pulittttele-
.mamme lukijat lukevat kaikkein ensinmiäiseksr jatkokerto­mukset
ja sitten —toimittajan jutun. Ystävien pakinat ovat
myöskin suosittuja. Paljon puheenaihetta aikanaan 'skanut;
takasivun kuvasarja oli myöskin puheenaiheena'^ä monet
sanoivat, että se on välttämätön olemassa. Eräskin kuomaut-ti,
että hän on ollut aina pontevasti sen poistamisen kannalla,-
mutta ikun sitä ei poisiettu, sanoi vihapäissään ruvenneensa
sitä aina silloin tällöin katselemaan ja nyt — "sitä ei saa
poistaa millään hinnalla", sanoi puhuteltavamnie. Hän sa­noi
havainneensa sen niin mielenkiintoiseksi, että ilman sitä
ei pefcki-tuntuisi siitän mitä^s^^^ ^^^^^^^^^^^^ : ^
Monet olivat sitä mieltä, että "omien kirjoittajien" kirjoi-ti^^
set ovat parhaita ja heidän jatkokertomuksensa öVat ieriti
täin jtialuttuja. Vieraskielisistä Jätkokertomulaista olivat^^^^^^^^
net sitä mieltä, että vaikka .ne ovat kuinka hyvin suomennet­tuja
ja kuinka-mielenkiintoisia tahansa, niin niissä ei ole kui-tenkaari
"^Qmalaista maluia''^^^^m^^ on lukijoille paljon lä­heisempi.
Tämä on luonnollisesti ^t^^
Yleensä kaikki olivat tyytyväisiä Liekin sisältöön nähden,
Useita^töivomuksia yhden ja toisen asian suhteen lausuttiin,
ja mikäli mahdollista^ nämä toivoniukset toteutetaan. Yhte­nä
ioivomuksena useaniman taholta oli -se, että Liekkiin pi­tosi-
saada enenunän kuvia, mutta paremmin kotoisia kuvia,
oniasta keskuudestamme. Tämä olisi kyllä hyvä, mutta kus­tannukset
kohoaisivat huonaattävasti, koska kuvalaatat tulee
teettää niitä valmistavissa liikkeissä ja ne ovat nykyään hir­veän
kaUiita. Juuri tässä ön se syy, miksi toistaiseksi äina-kiö
on tj^ydyttävä lehtöiikkeellemme ostetun erikoisen k^=a-p^
velim tuotteisiin, jotka eivät aina Ole mitään kehuttavia.
Voimme muuten todeta, että pohjoisen asukkaat o\-at erit­täin
ystävällisiä ja vieraanvaraisia! joten mielellämme teem­me,
puieimfe toisenkin vifcraUuh, kun sattuu sopiva tiläi*
suus. Parhaat kiitoksemme vain kaikesta!
Eräs Liekin ystävä kirjoitti ja kysyi, että seuraako erikoi­nen
lahjakorltti niitä Liekin tilauksia, joita Canaclassa lähete­t
ä ystäw4leen ja tuttavilleen joululahjoina, eikä vain niitä,
jotka menevät Suomeen. Kylläj sama palvelus ulotetaan
kaikkiin lahjatilauksiin, menevät ne minne tahansa; Tämä
koitti lähetetään lehtemme konttorin puolesta ja siihen mer­kitään
lalijan saajjui ja lähettäjä^^^^^ dn samalla kuin
joulukortti — joka ehkä moneltakin jää Suomeen omaisilleen
ja ystävilleen ^
Lietin jpuluiaJijatil^ huomattavasti ja
lisää ^aapuu a ^ joulua tullaan^ Mutta
kuten sanottu, Cänadaan ja Yhdysvaltoihin voi i ^ ^ ti­lata
Li^kki^^lptulu^^ -7T: i a m ä ^ e vain; m i s ^ itse kuUa-kin:
on s u k i ^ posti kulkee; |a
VkfOi päiväi^ihä^ jollaiseen maailman kolkkaan
j a jokaisessa^^i^^ suomalaisia.
^ Tä^tä)aumeciosta alkaa siisi ^larjatan jatkokertomus, '^Kak-sa^
ii^^^^l^$j^ oleinime atkaKemmin^^s^^ se'%»& kaunid' ja^
mitföa elämäsi
Nämä lapset olisivat varmaankin
mielissään, jos heidän kotiinsa Suo­meen
menisi joulupaketti, kuten
.viime joulunakin, LehtUiikkeemme-välittää:
Ruotsin:. Amerikan- Linjan .
paketteja; joissa on. herkkuja-niin .
lapsille kuin aikuisiilekin. Paket­tien
perillemeno ennen joulua on
-'taattu, jos tilaukset läh^ tä­män
kuun aikana.
RAFOLOGIAN e l i ^ i a l a n tutkimustieteen a&öa ^5
hpjattain merkittävä tapahtuma. Sveitsiläinen ^
tohtori I^tertVonnservmtte^ nimittäin tohtoriksi a
grafologia. Tohtpn Wonnser pitää käsialaa mitä tär^
persoonallUuuden Unaaisijai^ käsialatutkimusta luo
selvittäjänä psykodiagnostiikan ylivoimaisesti pari
menetelmänä huomioonottaen myöskuuluisan
^muodontulfcitsemiskokeen*;
Sille, joka todella osaa tulkita käsiaoja, paljastavat ne mifi
tärkeimpiä seikkoja jä luonteensalaisuuksia. Tietämätiamin
jätämme kirjoittaessanune täydellisen muotokuvan itses%
me emmekä pysty salaamaan ajatuksiamme, tunteitamut
pyrkimyksiämme "enemmän kuin muitakaan sielunom^
suuksiamme. Käsiala voi paljastaa Tiuijareita jä petkuttajjs.
Se voi ifmaistaf sairauden oireita ja jopa ruumiinrakentei
siakin seikkoja niin kuin esimerkiksi Kretschmer ja Kaila ovat
osoittaneet.
Kaikki nämä seikat on nyttemmin todistettu niin pät^lctl
kuin on mahdollista. 'Mutta jos joku väittää, että käsialan
perusteella voidaan jopa päätellä ihmisen elinvuosien määrä,'
niin eikö hän jo silloin luovu pätevän tieteen piiristä ja siiny
häilyvälle-pohjalle?
Itse asiassa on j o suoritettu täydellinen tutkimus käsialaa
ja ihraisen eliniän keskinäisestä suhteesta. Tämän on tehnjt
saksalainen henkivakuutusmies Bruno Kurth, joka ön julbl?.
Väläyksiä leimon . .
Jatkoa 1. sivulta
1810 innokas lentäjä George Vayley
3rritti varustaa höyrykoneen käyttämillä
potkureilla. Höyrykone osoittautui kui­tenkin
liian raskaaksi ja hankalaksi
Vasta viisikjrmmentä vuotta myöhem­min
ranskalainen Giffard onnistui siinä
ja sai ilmapallon kulkemaan höyryn voi^
maila peräti 11 kilometrin tuntinopeu­della!
Tämä oli myöhemmin tällä vuo­sisadalla
huomiota osakseen saaneen
Zeppelinin alku.
Saksalainen Otto iLilienthal oli en­simmäinen,
joka suoritti onnistuneita
lentoja liitokoneilla. Hän oli ensin yrit­tänyt
. rakentaa linnun siipien räpytys-mentetelmään
perustuvan liitököneeh,
mutta epäonnistui siinä. Mutta vasta
veljekset Orville ja Wilbur Wright on­nistuivat
ensimmäiseksi rakentamaan.
polttomoottorilla varustetun ilmaa ras-kaanunan
lentokoneen, jolla Orville
suoritti onnistuneen lennon Pohjois-iCa-"
rolinassa Yhdysvalloissa joulukuun 17
p:nä V. 1903. Korkealle ja kauas ei
' kone lentänyt, niutta lensi kuitenkin.
Tästä alkoi ilmailun vuosisata.
Paranneltuaan ja kehitettyään lento­konettaan
Wrightin veljekset suoritti­vat
myöskin ensimmäiset lennot, joilla
oli matkustajia mukana.
Mutta eräs rohkeimpia ilmailun uran­uurtajia
oli englantilainen Eugene Ely,
joka ensimmäiseksi lähti lentoon laivan
kannelta ja laskeutui takaism sille v,.
1910. Ilmailun historiaan piirsi nimensä
mjHJskin ranskalainen Bleriot lentämäl­lä
ensimmäisenä Englannin kanaalin y l i .
Hänen lentonsa herätti aikoinaan var­masti
yhtä paljon huomiota kuin Char­les
Lindberghin myöhäisempi Atlantin-lento.
Tässä ovat lentämisen aikaisemmat
vaiheet ja myöhemmät tietää jokainen.
Lentokoneesta on tullut yksi huomatta­vimmista
rauhanomaisista kulkuneu­voista
.mutta myöskin yksi tuhoisim-mista
sota-aseista, mitä maailma tun­tee.
„ . • . ..T-:
varmasti kaikkia lukijoita tyydyttävä
kertomus.
Kuka ehtii seuraavaksi kirjoittamaan
ja lähettämään pitenunän jatkokerto­muksen?
Xiitä saisi olla aina useam­piakin
varastossa, silloin niitä voisi aina
tarpeen vaatiessa ottaa kuin hyllyltä
-vain. Katsotaanhan nyt ja odotetaan,
^ i n i s i ä ' ^ i n seifta^ÄitiiRe.tiij\\fS.i ^
sessä-er öle mikään runoilija vaan asiallinen ja sel\'äjärkina
tilastomies ja matemaatikko, jolla ei ole mitään tekenusfi
mystiikan kanssa. Selostamme tässä lyhyesti hänen näiö-kohtansa.
Kurth on henkivakuutusmies ja on ymmärrettävää, että
häntä kiinnostaa mitä suurimriiassa määrässä hankkia malj.
doUisimman tarkkoja ja'^ päteviä tietoja siitä, miten vanhoina
ihmisten oletetaan kuolevan. Hän valittaa, ettei lääketiede
pysty aina antamaan edes likimainkaan tarkkoja tietoja va­kuutettujen
oletetusta elämänpituudesta. Kansa kuolee niin
sanoaksemme oikullisesti, mikä ei pidä yhtä lääketieteellistoi
ja biologisten tosiasioiden kanssa. Toinen selviää vaikeasta
leikkauksesta paljon helpommin kuin toinen, vaikka edelly­tykset
ovat molemmissa tapauksissa näyttäneet yhtä hyviltä
jne. Kurth vetää tästä sen johtopäätöksen, etteivät ainoas­taan
f yysilliset tekijät vaikuta elämän pituuteen. Täytj?
löytyä myös jokin toinen määräävä tekijä ja tällaisena teki­jänä
pitää Kurth luonteenominaisuuksia. Luonteesta pääsee
selville käsialaa tutkimalla j a todellisella saksalaisella perus­teellisuudella
tarkasti Kurth 10,000 kuolleen henkivakuutfr
tun käsialat. .Hän tutki käsialoissa seuraavia piirteitä:
1. Kirjoitustyylin koko (kirjainten korkeus).
2. Kirjainten leveys.
3. Kirjoituksen painotus. >
4. Säännöllisyys.
5. Pituuseroavaisuudet (,= esunerkiksi a:n ja 1:n korkeus-korkeusero).
Näitä seikkoja silmällä pitäen hän ruoti tunnontark^
kaikki 10,000 käsialaa ja otti sen jälkeen selville kunkin hen­kilön
kuoliniän. Tuloksista ilmeni, että
L henkilöt, joilla on pieni käsiala (korkeus 2 mm taialle),
elävät kauemmin kuin sellaiset, joilla on iso käsiala.
2. Leveän käsialan öinaavat elävät kauemmin kuin sellaiset,
joiden kirjoitustyyli on kapeaa.
3. henkilöt, jotka painostavat kirjoitustaan (kirjoittavat'ras­kaasti')
> elävät kauemmin kuin kevyesti kirjoitta:vat.
4. Säännöllinen käsiala merkitsee pitempä %W
-säännöllinen.
5. Jos kirjainten korkeuserot ovat pienet, elää henkilö kau­emmin,
kuin jos ne olisivat suuret. (Siis esim. Ihuonnt-tavasti
korkeampi kuin a.)
Kurth antaa hyvin suuren merkityksen kirjäinpituuseroi-vaisuuksille
jat kirjoitustyylin saannönisyydelle elämän pituu­den
ollessa kysymyksessä. Sellaisetkin henkilöt, jotka kir­joittavat
suurta, leveää ja ohutta käsialaa, voivat kuitenkin
elää, suhteellisen iäkkäiksi, jos heidän kirjoitustyylissä
säännöllistä. . 70: ..,
Kun Kurth oli ^saanut työnsäjpäätökseeny pyysi han erään
yhtiönsä johtajan tarkistamaan kokeellisesti tutkimuksen pä­tevyyden.
Johtaja antoi hänelle suuren määrän kuolleitteB
vakuutettujen käsialanäytteitä ja Kurtkin oli maanteitä^
grafologisen menetelmänsä avulla, minkä ikäisenä kukin
kuollut. 75 s; hänen määrittelyistään olivat täsmälleen ai­keita.
Lopussa 25 % :ssa oli suurin virhe 6 vuotta.
Tulosta on todella pidettävä onnistuneena, mutta
sa ei se kuitenkaan ole yllättävä. Qnhan ollut jo kauan tv
nettu tosiasia, että luonteenlaatu ja eri luonteenomina^"'^ *
merkitsevät paljon ihmiselämän pituuteen. Professori
Barkmanin te^ai^ f i?iöt«?inbconn4»» ia ^Elämäntaidon 0^
tä, etteivätkö ^negatiiviset* tunteet j a tunne-elämän
lyhentäisi ihmisen e l ä m ^ ; y^j.
Jos nyt tutkitaan Kurthin tutkimusten tulosten psj'
gista merkitystä, ^ n u « r :kaiken selvään valoon. ^
L^TsöKöfcöinen kirjoitustyyli viittaa paatokseen ja tsof^
1952