1951-08-11-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
3
inssaaa?
nittäSää
:ustaes-kansana
nisistä?"
ttunut"
lila."
KAUNQSCIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
32 — Voi. X V I vuosikerta Lauantaina, elokuun 11 päivänä, 1951
» 12—Smmunt-ai . . . . . . . Klaara
13— Moasmntai- , ,K<8imo
14—Tiistai .... ......Onerva
15—Kesmviikko .Marja
S 16—ToasÄaS Aulis
_ 17—FerJantaJ . .........Verneri
I 18—Laraantaä Leevi |
Aluejuhlat
Port Arthurissa
Ensi lauantaina ja sunnuntaina, pidetään
CSJ.n Länsi-Ontarion alueen;k^^^
juhla. Lauantaina, elok. 11 p:nä GSJ:n
haalilla Port ^ Arthurissa;.'esitetäänj eri
osastojen kolme näytelmää,-'Käivt^styö
mies' nolaluulaisilta, ''l^^a^mahiommis^
sa" intolalaisilta ja "Savolaista Vapää-räkkautta"
portarthurilaisilta.' Näytbl-niäkilpailu
alkaa kello 8.30 illalla.
Sunnuntaina on päiväjuhla Iskun
puistossa. Ohjelma alkaa' kello 2 päivällä.
. . . " .
Aluejuhlat ovat sellaisia merkkipäiviä
joissa kaupunkilaiset ja farmairit. tapaavat
toisensa. Myöskin ayautuu ulkopuolisille
vieraille tilaisuus tutustua kau-
\ punkien ja jimpäristön farmialueen vä-
• estöön samalla kun nauttii suonialaisten
aikaansaannoksia kulttuurin alalla. Tällä
hetkellä yleinen tilanne johtaa siihen
että rauhantaistelijoina kehitämme näis-^
tä juhlista todellisen rauhanjuhlan: —
ATH
lytär hääti S7 ¥ia®desi
ikäisen äitinsä
Kyyneleet vierivät 87-vuotiäan «nrs.
Esther Runyonin ryppyisiä posMa alas
kun Battle Creekin apulaissheriffi Michiganissa
sanoi hänelle, «että hänen tyttärensä
on häätänyt hänet asunnostaan.
Mrs. Runyon sanoi, ettei hän ole huo-
Hssaan niinkään paljon itsensä takia
kuin 53-vuotiaan invaliidipoikansa takia.
Hänen poikansa Raymond louk-_
kaantui työkyvyttömäksi auto-onnettomuudessa
11 vuotta takaperin.
"Minä ehkä voisin mennä vanhojen
kotiin', sanoi vanha äiti, "mutta kuka
pitää huolta Raymondista?" • .
Mrs. Runyonin tytär ^ mrs. Lynnie
fniits, joka asuu Indianapoliksessa, sa-
Mi, että hänen äitinsä ja veljensä on
©uutettava talosta, että: hän < voi sen
myydä.
Wilbert Grofton, S9-vuotms mies ampui Neä* Hamburgissa Ont. äskettäin vaimonsa, 7' ja S-vmtiaat lapsensa
sekä itsensä. Kuin ihmeen kautta perheen il-vu otias tytär Elna jäi eloon, samoin kuin kaksivuotias
Carl, joka ei ollut kotona.
EUGENIE COTTON - TIEDE
SEKÄ RAUHAN JA
PUOLUSTAJA
Poika halusi antaa
TClfelleen "raittia''-
^ Eräs U-vuotias poika, j(Aa "lainasi"
kaksikerroksisen buss^utön antaakseen
pienemmälle veljeUeen kyssiä, sai 2 pun-ia
10 shiUingiri s ä ^ n Stöke^on
"entissa, Englannissa.
Poika ajoi bussilla kölr^ mailia
^Ppalan läpi ja ajohommassa katkesi
«en vieressä kasvava puu, katulamppu
ja Mennevalopaalu. Mutta veHpoika
^"raittia"
^l^ijfeMa IdiriiDitta^a
^ituskone
Jontoolainen miss Lily Pavey ihnoit-
^ keksineensä kirjoituskoneen, jolla
^«^daan kirjoittaa nuotteja.
^ Britannian Musiikkiunion vir«
^^ja on tarkastanut koneen ja kehu-
. sita uranuurtavaksi musiikin kir-i^
t^enalaUa. Hän sanoo, että ko-
' > , T , - - ^ , _ . ^ ^ ^ " "vallankumonksen
^^imaailmassa». ^ -
MME EUGENIA COTTON - Naisten
Kansainvälisen Demokraattisen
Liiton puheenjohtaja, fyysikko,
Ranskan kansallisen tieteellisen tutkimuslaitoksen
opettaja, Marie Curien ja
Jean Perrinin sekä Pierre Weissin oppilas,
V. 1905 Seyxesin seminaarin apulais-johtajattareksi,
v. 1923 väitöskirja
Strassburgissa "Jähmeässä tilassa olevien
suolojen magneettiset ominaisuudet",
V. 1936 Sevresin koulun johtajattareksi,
V. 1945 Ranskan naisten liiton
puheenjohtajaksi, v. 1945 Naisten Kansainvälisen
• I-iiton puheenjohtajaksi.
Ranskan kunnialegioonan ritari.
Eugenie Cottonin kotiseutu on Atlantin
rannikolla. TäälTä hän syntyi
Soubisen kylässä lokakuua 13. p. 1881.
Hänen isänsä oli pienen liikkeen omista-ja
ja vähitellen hänestä tulee hänen lapsuutensa
keskeisin henkilö. Hänellä oli
selvä Ja oikea katsantokanta. Hän on
demokraatti.
Eugenie oli vasta 8 vuoden ikäinen,
kun hänen isänsä, joka arveli Imnellä
olevan älyllisiä lahjoja, päätti antaa tyttärensä
opiskella. Monsieur Feytis
päätti lähettää tyttärensä Eugenien
Niortin tyttökouluun. Täällä Eugenie
menestyi loistavasti. Hän suoritti menestyksellisesti
ylioppilastutkinnon, mikä
siihen aikaan oli hyvin harvinaista
nuorelle tytölle.
Eugeme Feytis oli silloin kaunis nuori
tyttö, jolla oU pyöreät, iloiset kasvot.
Hän oU hyvin lahjakas ja työskenteU
innokkaasti ja helposti. V. 1901 hän
suoritti Sevres'in koulun sisäänpääsytut-kinnon.
Suullisessa tutkinnossa oli häntä
tutkimassa mm. suuri tieteilijä Marie
Curie, joka kiinnitti huomiota tytön
lahjakkuuteen.
Opintovuosinaan Sevresissa antautui
hän tieteelle ja kulttuurille. Hän muistelee
ilolla näitä opiskeluvuosiaan:
"Olin ystävystynyt useitten toverien
kanssa. Kaksi heistä A^nna Cartaii ja
Marthe Baillaud, kuuluivat tiedemies-perheisiin,
ja heidän kauttaan jcmduin
tiedemiespiireihin." Täten hän tutuis-tui
tiedemiehiin, sellaisiin, joilla oli jo
kuuluisa nimi, kuten Jean Perrin, Paul
Langevin, Pierre Weiss y.rii. Hän oli
itse Marie Curien oppilaana ja myöhemmin
seurasi hänen opetustaan mitä suu«
rimmalla innolla. Vähitellen, hänen
nuoren persoonallisuutensa k^ittyessä,
tuli Marie Curiesta ja Jean Perrinistä
hänen "suojelijoitansa", jotka johtivat
Ja rohkaisivat häntä hänen työssään.
Kesän tullen Marie Curie ehdotti, et'
ta Eugenie hankkisi heille kesänviettopaikan
kotiseudultaan. Niinpä hän sai
viettää Jonkin aikaa St. Trojanissa Curien
tieteilijäpariskunnan kanssa, joita
hän syvästi ihaili. Heidän luokseen ke-räänt3a
useita nuoria tiedemiehiä. Ja
täällä Eugenie tapasi ensimmäisen kerran
Aime Cottonin, Jonka kanssa hän
10 vuotta myöhemmin meni naimisiin.
V. 1904, opiskeltuaan 3 vuotta Sey-resissa,
Eugenie suoriutui priimulcsena
luonnontiedeiden tutkinnossa. Mutta
Jatkuu 7. sivuUiä
Leonissä N^; j . pitkät ajat asunut
Henry B. Hooke täytti heinäkuun IS
päivänä 102 vuotta, mutta korkeasta
iästään huolimatta hän on vielä sekä
henkisesti-että fyysillisesti hyvissä voimissa.
Hän kertoi sanomalehtien edustajille,
että hän op syntynyt Englannissa ja
..olilapsena hyvin sairaaloinen. Lääkärit
antoivat lausunnon, että hän ei elä pitkääkään
aikaa, sillä hänellä on parantumaton
tauti. Eräs lääkäri kuitenkin sanoi,
että jos poika pääsee toisenlaiseen
ilmanalaan, esimerkiksi Canädaah, voi
hän ehkä elää muutaman vuoden vanhemmaksi
kuin Englannissa.
Pojan vanhemmat muuttivatkin Ca-nadaan
pysyyäisesti v. 1863. Viionna
1875 "parantumatonta tautia'' s ä ä s t ä vä
Henry meni naimisiin ja a\nopärille
syntyi kaksi Iästä. Molemmat ovat kuitenkin
ajat sitten kuolleet samoin kuin
äitinsäkin, mutta isä elää Ja voi 102-
vuotiaana hyvin. ^
Yksi korkeimpia ennätyksiä maidon
ja rasvan tuotannossa on Quebecissa
saavutettu Robert W. Simpsonin farmilla
Melbournessa, Que. Farmin yksi
jersey-lehmä, 8-vuotias Standard Bonnie
Janice, antoi vuoden aikana kaikkiaan
15,671 paunaa maitoa ja 784 paunaa
voirasvaa.
Lehmää lypsettiin kolmasti päivässä
299 päivän aikana. 7 vuoden ikäisenä
se lypsi 305 päivän aikana 8,692 paunaa
maitoa ja 408 paunaa voirasvaa.
."iii
1
1.
•1 \, 1
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 11, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-08-11 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki510811 |
Description
| Title | 1951-08-11-01 |
| OCR text | 3 inssaaa? nittäSää :ustaes-kansana nisistä?" ttunut" lila." KAUNQSCIRJALLINEN VIIKKOLEHTI 32 — Voi. X V I vuosikerta Lauantaina, elokuun 11 päivänä, 1951 » 12—Smmunt-ai . . . . . . . Klaara 13— Moasmntai- , ,K<8imo 14—Tiistai .... ......Onerva 15—Kesmviikko .Marja S 16—ToasÄaS Aulis _ 17—FerJantaJ . .........Verneri I 18—Laraantaä Leevi | Aluejuhlat Port Arthurissa Ensi lauantaina ja sunnuntaina, pidetään CSJ.n Länsi-Ontarion alueen;k^^^ juhla. Lauantaina, elok. 11 p:nä GSJ:n haalilla Port ^ Arthurissa;.'esitetäänj eri osastojen kolme näytelmää,-'Käivt^styö mies' nolaluulaisilta, ''l^^a^mahiommis^ sa" intolalaisilta ja "Savolaista Vapää-räkkautta" portarthurilaisilta.' Näytbl-niäkilpailu alkaa kello 8.30 illalla. Sunnuntaina on päiväjuhla Iskun puistossa. Ohjelma alkaa' kello 2 päivällä. . . . " . Aluejuhlat ovat sellaisia merkkipäiviä joissa kaupunkilaiset ja farmairit. tapaavat toisensa. Myöskin ayautuu ulkopuolisille vieraille tilaisuus tutustua kau- \ punkien ja jimpäristön farmialueen vä- • estöön samalla kun nauttii suonialaisten aikaansaannoksia kulttuurin alalla. Tällä hetkellä yleinen tilanne johtaa siihen että rauhantaistelijoina kehitämme näis-^ tä juhlista todellisen rauhanjuhlan: — ATH lytär hääti S7 ¥ia®desi ikäisen äitinsä Kyyneleet vierivät 87-vuotiäan «nrs. Esther Runyonin ryppyisiä posMa alas kun Battle Creekin apulaissheriffi Michiganissa sanoi hänelle, «että hänen tyttärensä on häätänyt hänet asunnostaan. Mrs. Runyon sanoi, ettei hän ole huo- Hssaan niinkään paljon itsensä takia kuin 53-vuotiaan invaliidipoikansa takia. Hänen poikansa Raymond louk-_ kaantui työkyvyttömäksi auto-onnettomuudessa 11 vuotta takaperin. "Minä ehkä voisin mennä vanhojen kotiin', sanoi vanha äiti, "mutta kuka pitää huolta Raymondista?" • . Mrs. Runyonin tytär ^ mrs. Lynnie fniits, joka asuu Indianapoliksessa, sa- Mi, että hänen äitinsä ja veljensä on ©uutettava talosta, että: hän < voi sen myydä. Wilbert Grofton, S9-vuotms mies ampui Neä* Hamburgissa Ont. äskettäin vaimonsa, 7' ja S-vmtiaat lapsensa sekä itsensä. Kuin ihmeen kautta perheen il-vu otias tytär Elna jäi eloon, samoin kuin kaksivuotias Carl, joka ei ollut kotona. EUGENIE COTTON - TIEDE SEKÄ RAUHAN JA PUOLUSTAJA Poika halusi antaa TClfelleen "raittia''- ^ Eräs U-vuotias poika, j(Aa "lainasi" kaksikerroksisen buss^utön antaakseen pienemmälle veljeUeen kyssiä, sai 2 pun-ia 10 shiUingiri s ä ^ n Stöke^on "entissa, Englannissa. Poika ajoi bussilla kölr^ mailia ^Ppalan läpi ja ajohommassa katkesi «en vieressä kasvava puu, katulamppu ja Mennevalopaalu. Mutta veHpoika ^"raittia" ^l^ijfeMa IdiriiDitta^a ^ituskone Jontoolainen miss Lily Pavey ihnoit- ^ keksineensä kirjoituskoneen, jolla ^«^daan kirjoittaa nuotteja. ^ Britannian Musiikkiunion vir« ^^ja on tarkastanut koneen ja kehu- . sita uranuurtavaksi musiikin kir-i^ t^enalaUa. Hän sanoo, että ko- ' > , T , - - ^ , _ . ^ ^ ^ " "vallankumonksen ^^imaailmassa». ^ - MME EUGENIA COTTON - Naisten Kansainvälisen Demokraattisen Liiton puheenjohtaja, fyysikko, Ranskan kansallisen tieteellisen tutkimuslaitoksen opettaja, Marie Curien ja Jean Perrinin sekä Pierre Weissin oppilas, V. 1905 Seyxesin seminaarin apulais-johtajattareksi, v. 1923 väitöskirja Strassburgissa "Jähmeässä tilassa olevien suolojen magneettiset ominaisuudet", V. 1936 Sevresin koulun johtajattareksi, V. 1945 Ranskan naisten liiton puheenjohtajaksi, v. 1945 Naisten Kansainvälisen • I-iiton puheenjohtajaksi. Ranskan kunnialegioonan ritari. Eugenie Cottonin kotiseutu on Atlantin rannikolla. TäälTä hän syntyi Soubisen kylässä lokakuua 13. p. 1881. Hänen isänsä oli pienen liikkeen omista-ja ja vähitellen hänestä tulee hänen lapsuutensa keskeisin henkilö. Hänellä oli selvä Ja oikea katsantokanta. Hän on demokraatti. Eugenie oli vasta 8 vuoden ikäinen, kun hänen isänsä, joka arveli Imnellä olevan älyllisiä lahjoja, päätti antaa tyttärensä opiskella. Monsieur Feytis päätti lähettää tyttärensä Eugenien Niortin tyttökouluun. Täällä Eugenie menestyi loistavasti. Hän suoritti menestyksellisesti ylioppilastutkinnon, mikä siihen aikaan oli hyvin harvinaista nuorelle tytölle. Eugeme Feytis oli silloin kaunis nuori tyttö, jolla oU pyöreät, iloiset kasvot. Hän oU hyvin lahjakas ja työskenteU innokkaasti ja helposti. V. 1901 hän suoritti Sevres'in koulun sisäänpääsytut-kinnon. Suullisessa tutkinnossa oli häntä tutkimassa mm. suuri tieteilijä Marie Curie, joka kiinnitti huomiota tytön lahjakkuuteen. Opintovuosinaan Sevresissa antautui hän tieteelle ja kulttuurille. Hän muistelee ilolla näitä opiskeluvuosiaan: "Olin ystävystynyt useitten toverien kanssa. Kaksi heistä A^nna Cartaii ja Marthe Baillaud, kuuluivat tiedemies-perheisiin, ja heidän kauttaan jcmduin tiedemiespiireihin." Täten hän tutuis-tui tiedemiehiin, sellaisiin, joilla oli jo kuuluisa nimi, kuten Jean Perrin, Paul Langevin, Pierre Weiss y.rii. Hän oli itse Marie Curien oppilaana ja myöhemmin seurasi hänen opetustaan mitä suu« rimmalla innolla. Vähitellen, hänen nuoren persoonallisuutensa k^ittyessä, tuli Marie Curiesta ja Jean Perrinistä hänen "suojelijoitansa", jotka johtivat Ja rohkaisivat häntä hänen työssään. Kesän tullen Marie Curie ehdotti, et' ta Eugenie hankkisi heille kesänviettopaikan kotiseudultaan. Niinpä hän sai viettää Jonkin aikaa St. Trojanissa Curien tieteilijäpariskunnan kanssa, joita hän syvästi ihaili. Heidän luokseen ke-räänt3a useita nuoria tiedemiehiä. Ja täällä Eugenie tapasi ensimmäisen kerran Aime Cottonin, Jonka kanssa hän 10 vuotta myöhemmin meni naimisiin. V. 1904, opiskeltuaan 3 vuotta Sey-resissa, Eugenie suoriutui priimulcsena luonnontiedeiden tutkinnossa. Mutta Jatkuu 7. sivuUiä Leonissä N^; j . pitkät ajat asunut Henry B. Hooke täytti heinäkuun IS päivänä 102 vuotta, mutta korkeasta iästään huolimatta hän on vielä sekä henkisesti-että fyysillisesti hyvissä voimissa. Hän kertoi sanomalehtien edustajille, että hän op syntynyt Englannissa ja ..olilapsena hyvin sairaaloinen. Lääkärit antoivat lausunnon, että hän ei elä pitkääkään aikaa, sillä hänellä on parantumaton tauti. Eräs lääkäri kuitenkin sanoi, että jos poika pääsee toisenlaiseen ilmanalaan, esimerkiksi Canädaah, voi hän ehkä elää muutaman vuoden vanhemmaksi kuin Englannissa. Pojan vanhemmat muuttivatkin Ca-nadaan pysyyäisesti v. 1863. Viionna 1875 "parantumatonta tautia'' s ä ä s t ä vä Henry meni naimisiin ja a\nopärille syntyi kaksi Iästä. Molemmat ovat kuitenkin ajat sitten kuolleet samoin kuin äitinsäkin, mutta isä elää Ja voi 102- vuotiaana hyvin. ^ Yksi korkeimpia ennätyksiä maidon ja rasvan tuotannossa on Quebecissa saavutettu Robert W. Simpsonin farmilla Melbournessa, Que. Farmin yksi jersey-lehmä, 8-vuotias Standard Bonnie Janice, antoi vuoden aikana kaikkiaan 15,671 paunaa maitoa ja 784 paunaa voirasvaa. Lehmää lypsettiin kolmasti päivässä 299 päivän aikana. 7 vuoden ikäisenä se lypsi 305 päivän aikana 8,692 paunaa maitoa ja 408 paunaa voirasvaa. ."iii 1 1. •1 \, 1 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-08-11-01
