1955-07-30-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
lanne mennä mpetin, to edes soitossa yhtään SKES Jussi naapu-minun ka^s-le sinä tänne »n vilustunut dan. LAT ji vieras i"" ä emännälle. nutä jäi heitin pois' j!iij|ij»ni'Hi'it>intmHwi»UHHmimiii:m»»tW)mmii.ii\.Hif KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI No,^ 30 — Voi. X X vuosikerta Lauantaina, heinäkuun 30 päivänä. 1955 NIMIPÄIVIÄ ELOKUU 31—Sannontai Helena 1 1— Maanantai Maire 2— Tiistai .... Kimmo = 3—Keski\iikko Linnea i 4—Torstai Veera \ S~-Per|antai Salme f —^Lau^ntai Toimi niiiim!!! HininBQDtinnnuiiaESiiiuiiiiuiiiinuiniiiniinMiniin^^^ Äskettä-v Laiisantiessa, Sveitsissä, pidettyyn äitien maailmankokoukseen osallistui 16 ccnadalaista äitiä, joista Mrs. Hazel \Vigdor valittiin kokouksen puhemiekis-iöiht. Kiinalainen edustajisto kutsui canadalais'a naisia vierailemaan Kiinassa ja nyt an kuusi heistä maikalla Kiinaan. YUä Kansainvälistn Naisten Liiton presi-diiittl M me Eugenia Cotton piiänuissä puhetta äiten maailmankokouksessa. SIIRTOMAIDEN ÄITIEN KOHTALO HERÄTTÄÄ kadulle huutamaan kaikille julki siirto- •maanaisten kokeman vääryyden. Uskonkin, että äidit voisivat tehdä ihmeit ä tässä asiassa niinkuin maailman rauhankin turvaajniisessa, kun he yhdistävät voimansa ja lähtevät yhdessä liikkeelle. Rauhan kysymyksessä kongressi oli hyvin yksimielinen. — Liikuttavana lisänä siirtomaiden naisten ohuuteen Äitien kongressissa liittyi musta pienokainen, joka oli seurannut äitiään Veronica Bomeroota Ranskan pehjois-Afrikasta. .Lapsukai^ sesta tuli' koko kongressin suosikki, vieläpä lausannelaiset perheet ottivat sen helliäkseen ja aivan kilpailivat lapsen ja äidin kuljettamisessa ja kestittämi-sessä. Lapsi oii lopulta puettu pitsi-mekkoihin ja silkkinauhoihin, kun jokainen halusi antaa jotakin. Sekin oli vain ilmaisu siitä, että siirtomaiden äitien asema vetosi kaikkiin naisiin. Äitien kongressi oli jo tämän kys>Tnyksen takia hyvin tärkeä. Madame Cottt>nin esittämä vetoomus, että naisten ei enää pidä jäädä kotiin itkemään ja valittamaan vaan on tultava esiin, liityttävä yhteen ja vaadittava oikeuksia, herätti lämmintä, vastakaikua kongressissa. Tämän tulemme esittämään myös Suomen äideille, Icon sj-yskuussa kokoonnumme Turussa suunnittelemaan maamme äitien yhteis-toimint: ia. Toivoisin, e».tä.,saisimme paljon nuoria naisia mukaan tähän äitien toimintaan rauhan ja lastemme hyväksi. Rouva Aaltonen kertoo suomalaisten saaneen kongressissa ja kaupungissa o^kseen runsaasti ystävällisyyita ja huomiota, mihin os.dt.ian vaikutthat suomalaiset kirkkaat kansallispm-ut. li ia niide-i kantajia v;)!okuvattun er;)^ri. -v-itamn^e kohtaan osoi- Emien Lausanm^ssa, Sveitsissä, pi' de:yti .-{itien maailmankonjerenssia jiirjesti Helsingin Vapaa Sana kir-pitu^ kllpalun ''Mitä tehdä äidille", jonka voittaja sai vapaan matkan Äi:'(n maalmankcnjerenssiin. Kilpailun voltti rva Marita Aaltotien, i^kc Suomeen palattuaan on kertonut Vapaa Sanalle mielenkiintoisia hc.cintojaon tästä äitien suurtilai-suiidcst- i. Seuraavassa eräitä hänen ^ciii.nitojaan: — Kuin paukku tuli perjh)eesieeni tieto, että saisin lähteä Äitien m-uail-niank. jng.essiin Vapaan Sanan kirjoi-tuskiirvaHun voittajana. Voitto tuli suurena yllätyksenä, sillä en sitä odottanut Kirjr^irin vain koska halusin tuoda kilpailuun -Mitä tehdä äidille" realistisen puheenvuoron. En kuvitellutkaan voittavani ja matkalle lähtö tuntui ensin ^ • a n uskomattomalta. Mutta käden ^^äänteessä olimme jo matkalla, ja nyt palattuani tun-uu, e t t ä olisimme paljon %hempiä ilman näitä., elämyksiä. Siirtomaiden naisten puheenvvuorot o^i^at järkyttävin elämys, joka parina ^nsi päivänä suorastaan pakotti itke- " ^ n . Xun julmia tosiasioita siirtomaan asukkaiden elämästä tuli esille. Se ei «nää merkitse vain köyhyyttä ja kurjuutta, vaan suoranaista sortoa. Tervey- <lenhuolto on alkeellista, äiti- ja lapsi- ^uoltoa ei nimeksikään. Joku äiti saate-raastaa vankilaan ja pitää siellä ^•uosikausia ilman oikeudenkäjmtiä. Tällaiset krtomukset olK-at sydäntä r i i - Paise-vaa kuultavaa, |a-se vaikutti mei-kaikkiin syvästi. Mutta sellaisten «pakointien on tultava julki, koko maa-i^ uultaviin. .^3^'"^'^^- syntyi näitä äiti-n kar^'mys- |-'in ;::» kuuil-?<ani sellainen tunne, et- - mieli sileä istumalta lähteä ulos N RUOTSIN ^KAUNOTTARESTA TEHTIIN MISS UNIVERSE \iime sunnuntaina valittiin Long Beachissa. Calitorniassa. ruo*saläinen vaalea kaunotar Hillevi Rombin koko •maailman kauneuskuningattareksi. Miss Universen ilmoitetaan puhuvan sujuvasti viittä eri kieltä ja omaavan klassilliset piirteet. • Lauantai-iltana kuningattareksi kruunattu Miss Ruotsi joutui maanantaina esiintymään filmissä. iHän sanoi tästä, •että *'minä en tiedä miten tulen tykkäämään elokuvauksesta, mutta kokeilen sitä kuitenkin. Uusi maailmankaikkeuden kuningatar on 5 jalan 7 tuuman pituinen ja painaa 13'0 paunaa, suurikokoisin Miss Univers?, mitä on koskaan valittu. Hän on kihloissa Ruotsin ilmavoimien luutnantin Nils Nebkertin kanssa. Tähän mennessä ei kukaan Miss Uni-verseksi valittu kaunotar ole saavuttanut menestystä filmeissä, mutta nyt eräs johtavista elokuvapomoista on sa- Huoremman väen nonut, että '"tämä tyttö näyttää sellaiselta, jonka kanssa voidaan päästä j ov houkin'". Lijppukilpailuun pääsivät Miss Ruotsin lisäksi Miss El Salvator — Maribel Arrieta; Miss Ceylon — Maureen Hin-gert; iMiss Saksa — Margit Nunke \x Miss Japan — Keiko Takahashi. Miss Canada, Gathy Diggles oli yksi niistä 15 kaunottaresta, jotka pääsivät semifinaaliin, mutta joutui pois loppukilpailusta. Kuinka Miss Suomi sijoittui, ei käsillä ole\'issa uutisissa mainita. teniin kiinnnstusia. Ja kaunis Sveitsi Ensi lauantaina ja sunnuntaina on South Porcupinessa canadan suomalaisen nuoren väen suuret vuotuiset juhlat — liittojuhlat. Näistä juhlista todennäköisesti tänä vuonna muodostuu taas oikeat suurjuhlat, sillä tietenkin myöskin vanhempi väki rientää kaikkialta seuraamaan nuorten kamppailuja rehdissä ja toverillisessa voimien koi-tcksessa. iMielenkiintois"a ovat urheilukilpailut ja kauniit voimisteluesitykset seurata. Juhliminen alkaa jo perjantai-iltana haus:koilla vieraiden vastaanottotans-seiila, jotka pidetään South Porcupinen haalilla. Lauantaipäivä ku'{iu sitten monenlaisten urheilukilpailujen merkeissä ja illalla taas tanssin pyörteissä. Sunnuntai on sitten juhlien kohokohta, sillä silloin suoritetaan useimpien kilpailujen loppuottelut ja yleis-voimistelu, jo:hon mon^n paikkakuntien nuoret voimistelijat osallistuvat. Kaiken päättäjäisiksi «n sunnuntai-il-tana ohjelmailtama, johon on valmistettu hyvä ohjelma, useiden paikkakuntien nuorten toimesta. Kaikea todennäköisyyden mukaan pidetään vielä ikäänkuin rääppiäisiksi yötanssit. Koko juhlien ajan huolehtivat etelä-pääläiset siitä, että juhlavierailla on riittävästi ruokaa ja juomaa, joten kyliä jolcaisen sopii mennä juhlimaan. ja Lausanne ihanine ympäristöineen olivat ensikertalaiselle matkailijalle satumaisen kauniita, vaikka tiivis kongressi vaatikin suurimman osan ajasta. — Kun kerran olin mukaan pä3s5>t en malttanut laiminlyödä yhtään puheenvuoroa, varsinkin kun suomalaiset tul-k't olivat suurenmoisia sanoi Martta Aahonen. Himomurhaaja tappoi 2-vuotiaan tytön Yhdysvalloissa .Amerikkalaisten mieliä kiihdytti ä-^- kettäin kaamea lapsenryöstötapaus. Siou.x Cityssä asuvan James Davisin 2- vuotias tytär ryöstettiin ja hänet tavattiin kuolleena erään pellon laidalta. Lääkärinlausunnon mukaan oli pikkutyttö joutunut himomurhaajan uhriksi ja surmattu voimakkaalla Iskulla päähän. Hänen pyjamansa takki oli kiedottu hänen kaulansa ympärille, kun taas hänen pyjamahousunsa ja kumi-housunsa löydettiin puolen kilometrin piiasta. Poliisilla on toistaiseksi hyvin heikkoja johtolankoja murhaajan suhteen. Kirjoituskone pannaan, vaatii arkkipiispa Canterburyn arkkipiispa, tri Ceoffery Fischer hyökkäsi äskettäin pitämässään puheessa — kirjoituskonetta vastaan jota hän piti paljon maailmassa esiint\~vän pahuuden syynä. — Ihmiset vain kirjoittavat ja kirjoittavat, hän sanoi, ja syytävät maailmaan tarpeettomia sanoja, joiden takia ihmiset menettävät kosketuksen todellisuuteen. Jos kirjoituskonetta ei olisi, olisi maailmassa paljon vähemmän merkityksettömiä ajatuksia ja sodanvaara-kin olisi pienempi . . . Olipa arkkipiispan lausunnossa perää tai ei, tämän kirjoittaja laskee nyt kuitenkin kirjoituskoneensa kesälomalle. Tanskan sioilla paljon kylkiliiita Pitkänomainen tanskalainen maatiaissika on kyljyksien ja kinkkujen tuottajana maailma^nkuulu, ja tanskalaiset ^varjelevat tätä taloudellisesti tärkeää \ientiartikkeliaan kieltämällä elävien sikojen viennin muihin maihin. Sodan aikana kulkeutui näitä pekonisiko-ja kuitenkin Hollantiin, missä niitä ryhdyttiin kasvattamaan, ja sieltä niitä on viime aikoina tuotu Länsi-Saksaankin. Tanskalaisen sian eteväjnmyys muihin verraten johtuu, toteaa eräs saksalainen lehti, siitä että sillä on todettu olevan pitkänomaisessa ruumiissaan 17 paria kylkiluita kun taas tavallisilla si-karoduilla niitä on vain 14—15. Tanskalaisesta siasta saadaan siis useampia kotletteja kuin muista. r: .•. ••• :i *, *^" • > :- 1 I ••5 '•ii»>r :*;|, ?5i'S m. rt'!; m. m ^1 i » V i i i i>"*": •»•.••t^ •k m n. tr h
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 30, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1955-07-30 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki550730 |
Description
Title | 1955-07-30-01 |
OCR text |
lanne mennä
mpetin,
to edes soitossa
yhtään
SKES
Jussi naapu-minun
ka^s-le
sinä tänne
»n vilustunut
dan.
LAT
ji vieras i""
ä emännälle.
nutä jäi
heitin pois'
j!iij|ij»ni'Hi'it>intmHwi»UHHmimiii:m»»tW)mmii.ii\.Hif
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
No,^ 30 — Voi. X X vuosikerta
Lauantaina, heinäkuun 30 päivänä. 1955
NIMIPÄIVIÄ
ELOKUU
31—Sannontai Helena 1
1— Maanantai Maire
2— Tiistai .... Kimmo =
3—Keski\iikko Linnea i
4—Torstai Veera \
S~-Per|antai Salme f
—^Lau^ntai Toimi
niiiim!!! HininBQDtinnnuiiaESiiiuiiiiuiiiinuiniiiniinMiniin^^^
Äskettä-v Laiisantiessa, Sveitsissä, pidettyyn äitien maailmankokoukseen osallistui
16 ccnadalaista äitiä, joista Mrs. Hazel \Vigdor valittiin kokouksen puhemiekis-iöiht.
Kiinalainen edustajisto kutsui canadalais'a naisia vierailemaan Kiinassa ja
nyt an kuusi heistä maikalla Kiinaan. YUä Kansainvälistn Naisten Liiton presi-diiittl
M me Eugenia Cotton piiänuissä puhetta äiten maailmankokouksessa.
SIIRTOMAIDEN ÄITIEN
KOHTALO HERÄTTÄÄ
kadulle huutamaan kaikille julki siirto-
•maanaisten kokeman vääryyden. Uskonkin,
että äidit voisivat tehdä ihmeit
ä tässä asiassa niinkuin maailman rauhankin
turvaajniisessa, kun he yhdistävät
voimansa ja lähtevät yhdessä liikkeelle.
Rauhan kysymyksessä kongressi
oli hyvin yksimielinen.
— Liikuttavana lisänä siirtomaiden
naisten ohuuteen Äitien kongressissa
liittyi musta pienokainen, joka oli seurannut
äitiään Veronica Bomeroota
Ranskan pehjois-Afrikasta. .Lapsukai^
sesta tuli' koko kongressin suosikki, vieläpä
lausannelaiset perheet ottivat sen
helliäkseen ja aivan kilpailivat lapsen
ja äidin kuljettamisessa ja kestittämi-sessä.
Lapsi oii lopulta puettu pitsi-mekkoihin
ja silkkinauhoihin, kun jokainen
halusi antaa jotakin. Sekin oli
vain ilmaisu siitä, että siirtomaiden äitien
asema vetosi kaikkiin naisiin. Äitien
kongressi oli jo tämän kys>Tnyksen
takia hyvin tärkeä.
Madame Cottt>nin esittämä vetoomus,
että naisten ei enää pidä jäädä
kotiin itkemään ja valittamaan vaan
on tultava esiin, liityttävä yhteen ja
vaadittava oikeuksia, herätti lämmintä,
vastakaikua kongressissa. Tämän tulemme
esittämään myös Suomen äideille,
Icon sj-yskuussa kokoonnumme Turussa
suunnittelemaan maamme äitien yhteis-toimint:
ia. Toivoisin, e».tä.,saisimme
paljon nuoria naisia mukaan tähän äitien
toimintaan rauhan ja lastemme hyväksi.
Rouva Aaltonen kertoo suomalaisten
saaneen kongressissa ja kaupungissa
o^kseen runsaasti ystävällisyyita ja
huomiota, mihin os.dt.ian vaikutthat
suomalaiset kirkkaat kansallispm-ut.
li ia niide-i kantajia v;)!okuvattun
er;)^ri. -v-itamn^e kohtaan osoi-
Emien Lausanm^ssa, Sveitsissä, pi'
de:yti .-{itien maailmankonjerenssia
jiirjesti Helsingin Vapaa Sana kir-pitu^
kllpalun ''Mitä tehdä äidille",
jonka voittaja sai vapaan matkan
Äi:'(n maalmankcnjerenssiin. Kilpailun
voltti rva Marita Aaltotien,
i^kc Suomeen palattuaan on kertonut
Vapaa Sanalle mielenkiintoisia
hc.cintojaon tästä äitien suurtilai-suiidcst-
i. Seuraavassa eräitä hänen
^ciii.nitojaan:
— Kuin paukku tuli perjh)eesieeni
tieto, että saisin lähteä Äitien m-uail-niank.
jng.essiin Vapaan Sanan kirjoi-tuskiirvaHun
voittajana. Voitto tuli suurena
yllätyksenä, sillä en sitä odottanut
Kirjr^irin vain koska halusin tuoda kilpailuun
-Mitä tehdä äidille" realistisen
puheenvuoron. En kuvitellutkaan voittavani
ja matkalle lähtö tuntui ensin
^ • a n uskomattomalta. Mutta käden
^^äänteessä olimme jo matkalla, ja nyt
palattuani tun-uu, e t t ä olisimme paljon
%hempiä ilman näitä., elämyksiä.
Siirtomaiden naisten puheenvvuorot
o^i^at järkyttävin elämys, joka parina
^nsi päivänä suorastaan pakotti itke-
" ^ n . Xun julmia tosiasioita siirtomaan
asukkaiden elämästä tuli esille. Se ei
«nää merkitse vain köyhyyttä ja kurjuutta,
vaan suoranaista sortoa. Tervey-
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-07-30-01