Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 30, 1955

              \. .... » , .
El':**
• -*
r
t•;•^v •
^ ^ ^ ^ '
Viikon kuulumisia
nikkelikylästä
Kirj. SUDBUR YX F UKK A
Wanupissa oli haalin
avajaiset oivat,
hyvin paljon ihmisjoukot
ykUistoitnin voivat.
Nyt on tanssit siellä sitten
joka lauantaina,
hyvän so'ton tahdissa, ci
jatka siellä paina.
Keveästi jalka nousee
iyttöseti ja mummun,
ukotkaan ci kaipaa siellä
kitminata rummun.
Puistossamme lasten leiri
temmelsi ja hääri.
Rauha si'ä ohjasteli,
opetti ja määri.
Hyvin tyttöset ja pojat
v'iht yi kätkin siellä,
monet oisi kauemminkin
olleet kyllä vietä.
Liittojuhliin varmaan täältä
lähtee sakki suuri.
Toivotaanpa että keillä
käypi hyvä tuuri.
Nähdä sicflä ehkä saadaan
Sudburynk.n . jlkkaa.
Sattuu että pohjan pojat
hällc silmää nikkaa.
•van näkyviin kahdella koivellaan seiso­ma--
sa. M u t t a lähemmäksi jokea ehdit­täessä
hän keksi aikaisemmin k u i n ku­kaan
muu seurueesta sen äyräällä k y m -
ihenisen kurkea, joista p>okainen seisoi
yhdellä koivella, niinkuin niiden tapa-
Pia oli nukkuessaan. Joutuisasti hän
c f o i t i i niitä messer Curradolle j a to­k
a i s i : j
" X y t armollinen herra, näette itse,
puhuinko teille eilen illalla totta vai
enkö. Vallan varmasti kurjella on yk­s
i ainoa reisi j a sääri, ja senhän kaikki
tässä näkevät omin silmin. Olen siis
täyttänvl lupaukseni."
Katsoen kurkia ja hyvin oivaltaen
palvelijansa juonikkuuden messer C u r -
rado vastasi:
"Muistahan mies, kyllä minä sinulle
näytän, että kurjilla on 'kaksi reittä
j a kaksi säärtä."
Ratsastaen sitten hiukan lähemmäk­si
lintuja hän karjaisi: "'Häts, h ä t s ! ",
jolloin ne laskivat alas tois,?nkin k o i -
ptns.i ja tejjasteltuaan muutamia aske­l
i a tuuleen päin lennähtivät kaikki tie-
•hensli. Palaten Chichibion eteen isäntä
kivahti
"Entäs nyt, kurja valehtelija? Onko
l<nriera kak.-i koioea vai eikö?"'
Tyrmistynyt kokki oli aivan häkelty-mäisillään,
miltta siinä hädässä silti
kirposi vastauskin hänen huuliltaan:
•Armollinen herra, minä huomaan,
että te olette oikeassa, ja jos olisitte
euen illalla menetellyt samoin ja kar­jaissut
"Häts!' niinkuin täällä teitte.
O l i s i sekin kurki kaiketi laskenut alas
ttjisen koipensa kuten nämäkin täällä.
jMutta illallisennehan olisitte tosin tyy­ten
menettänyt, jos sekin olisi sitten
lentänyt tiehensä."'
Xäin odottamaton j a miehen nahan
} ilastukseksi perin oikeana hetkenä
r oin tyhmänsekaiselia palkalliselta saa­tu
vastaus hiveli isännän nauruhermoja
r i i n miellyttävästi, että Tiän.^suuttu-jtmksl^
Kj>:i'*^<fffftiT:>en. purskahti äänek-l.
ääs:en nauruun ja sanoi:
**Chichib'o. sinä olet selviytynyt hy-v*
n, mutta neuvon sinua olemaan enää
yrittämättä mitään ilvettä minulle."'
Nopealla ja reippaalla vastauksellaan
^kokki siten säästyi löyly!yksestä, joka
o l i aivan taatusti häntä odottanut.
- K U U L U M I S I A E T E L Ä -
A L B E R T A N A A A I L TA
Kerron nyt kesälomastani, jonka sain
5wuin yllätyksenä. Kun sain sitten kyA'-
tiä, niin lähdin matkalle. Ensin Rocky
Mountain Houselle ja Rimpson-järvel-le.
Siellä asui vanhoja tuttuja, joita en
ollut nähnyt 18 vuoteen. Olikin hauska
jutella vanhoista asioista. Kyläilimme
siellä mj^öskin ja saimme uusia tuttu­ja.
Kiitos teflle y5tä^'j'ydestä, erikoi­sestakin
puolukoiden antajille. Voi, kun
ne olivat hyviä! Toivon teidän taas saa­van
hyvän 'marjasadon.
Sitten vierailimme Hesperossa terveh­timässä
tutta\ia, jofka olin nähnyt vii­meksi
kahdeksan A ^ t t a sitten. Juhan­nusiltana
olimme Ekvillessa, jossa oli
juhla haälilla. Ohjelma olikin aivan en­siluokkainen.
Lauluja, voimistelua ja
näytelmä, joka esitettiin hj^vin. Py>'kki-po'kka
pani erikoisesti yleisön naura­maan.
Kaikki ohjelma oli hyvin val­mistettua.
Tyttärien ja emäntien kan­sallispuvut
tekivät myöskin hyvän vai­kutuksen.
Kiitos teille, jotka järjestitte
niin onnistuneen juhannusjuhlan. Sitten
taas ensi juhannuksena nähdään.
Sitten sunnuntaina oli piknekki Syl-van
Laken rannassa. V^oi, kyn siellä oli
hyvää kalamojakkaa. Kyllä siellä oli
syöjiäkin, joten sain minäkin olla ker­ran
soppajonossa. Kun oli syöty esitet­tiin
taas ohjelmaa, johon kuului Taulu­ja
ja mm. vanha kansantanhu *'vedä
verkaa, kudo sarkaa . . . " Kiitos sKtä
teille, nuoret. Oli siellä myöskin monen­laista
urheilua, köydenv-etokilpailu ym.
Sielläkin tapasin taas tuttavia, joita olin
nähnyt viimeksi vuonna 1929. Otimme
kuvia muistoksi.
Vierailiaime sitten myöskin Sylvan
Laken kauppalassa, jossa tulin tunte­maan
Liekin kirjeenvaihtajan, Albertan
isoäidin. Kauan en voinut viipyä hänen
luonaan, kun piti käydä niin monessa
paikassa. Mrs. Raiviolle kiitos avusta.
Ensi kesänä taas nähdään. Toivon nä­keväni
vielä myöskin Albertan isoäidin,
joka nyt oli iloiaen, kun tytär oli juuri
tulossa takaisin Ruotsista, mbsä hän on
ollut muutaman vuoden. Kyllä var­maankin
on hauskaa saada tytär luok­seen,
vaikka 'minulla itselläni ei ole­kaan
tytärtä.
Sitten 27 päivän aamuna me lähdim­me
kohti Edmontonia ja sieltä taas
Abee-nimiseen paikkaan. Siellä me
olimme kello 3 aikaan Lännen flikan ko­tona.
Siinä lepäilimme ja puhelimme,
kunnes illalla lähdimme katsomaan mi­nun
'^nanhaa tuttavaani Minne Möttös­tä.
Kun hän ei ollut kotona, poikkesim­me
naapuriin, jossa hänet tapasimme.
Niin sitten aika kului siellä aina pikku­tunneille
a^ti ennenkuin päästiin Län­nen
flikan kcHiin.
Kaunista se seutu on ja siellä onkin
suomalaisia asunut jo 50 vuotta . . .
Seuraavana aamuna me lähdimme siel­tä
Thorhildiin toisen Minnie tuttavani
luo ja siellä vierailimme myöskin naa­purissa.
Isoja siellä näyttivät farmit ole­van.
Illalla olimme saunassa ja kyllä
tuntuikin mukavalle hyvä kylpy. Kiitos
Minnie hyvästä kohtelusta! Tulen vielä
käymään luonasi, jos elon aikaa piisaa.
28. pnä saavuimme sitten Calgaryyn,
jossa olin yötä erään tuttavani luona._
Seuraavana päivänä olimme jo kotona
puolisella. Niin se sitten loppui minun
kesälomani. Kiitos vielä sinulle, Län­nen
flikka, kun olit niin ystävällinen
Muistosi säilyy mielessäni elämäni il­taan
asti. Toivon teille kaikille hyvää
A'iljavuotta ja muuta menestystä!
ANNI NUMML
Äultaako alkoholi?
Alkoholi vaikuttaa aivojemme ns.
estojärjestelmään. Tästä johtuen hen­kilö
Tiopeasti menettää ne toiminnan
esteet, jotka sitovat, hillitsevät ja vaien­tavat.
Henkilöä ei enää huolestuta se,
mitä muut arvelevat hänestä. Alkoholi
l o i h t i i näin esille asianomaisen todelli­sen
luonteen, josta kasvatuksen vaiku­tus
on karissut pois. Sanonta "viinissä
totuus"' pitää siis kirjaimellisesti paik­kansa'!
Estojärjestelmän sumentuminen sti­muloi
muita keskushermoston osia, jot­ka
menettävät "jarrunsa". Tähän perus­tuu
kiisilys. että alkoholi ""stimu^i".
Estojen poistuminen voi antaa aralle
rohkeutta, sanoja vaiteliaalle, aloitteita
jaiskall? ia ""onnea"" elämäänkyllästy-ne<:^:]
e. M u t t a huolellinen tarkastelu pal­jastaa
näissä stimuloimisilmiö'ssä viko­j
a , j.Uka viittaavat sivistymättö.-nyyteen
j a alhaisuuteen. Seurallinen henki syn­tyy
näin hyvän käytöksen kustannuk­sella.
Tosin seuratoverit eivät sitä ta­vallisesti
huomaa, koska he itse myös
ovat ""estoista vapautuneita''.
On todettu, että neurootikko, jonka
ympäristö vaikuttaa uhkaavalta, etsii
helpotusta alkoholista. Alkoholi tosin
poistaa jännitystä, mutta johtaa samal­la
jatkuvaan juoppouteen, jos jännitys­tä
aiheuttava tilanne pysyy jatkuvana.
Jos tuska, syyllisyys tai masennus
johtaa väkijuomien kättöön, helpotus­t
a ei saavuteta muutamilla ryypyillä.
Vasta päihtymys vapauttaa näistä tun­teista.
E i ole kvantitatiivisia tutkimuksia s i i ­tä
missä määrin alkoholi vapauttaa mo'-
raalin paineesta, \neinen havainto on
kuitenkin: Päihtymystila laukaisee mo­raalin
aiheuttamat jännitykset. Koh­tuullinen
väkijuomien käyttö sensijaan
ei höllennä moraalin kahleita. L a u k a i -
suraja vaihtelee e r i yksilöillä.
Ympäristöstä osittain riippuu, missä
määrin "laukaisevasti" alkoholi vaikut­taa.
M u s i i k k i , värivalaistus, kiihoitta-va
ympäristö lisää toiminnanhalua ja
johtaa outoihin päähänpistoihin. Sitä
vastoin rauhallinen kotiympäristö ei
synnytä paljoakaan toimintaa. Niinpä
siis ne, j o t k a kaipaavat alkoholia sen
"Stimuloivan" vaikutuksen vuoksi,
käyttävät väkijuomia lähinnä seurassa.
P A R E M P I A K E I N O JA
Koska jännitystilojen laukaisu alko­holin
avulla johtaa tunnettuihin epäkoh­t
i i n , herää kysymys: mitkä muut kei­not
poistavat jännitystiloja?
Jätettäköön tarkastelun ulkopuolelle
lääkeaineet, joista useimmat johtavat
— ainakin yksilön kannalta — vai­keampiin
seuraamuksiin kuin alkoholi.
M u i t a keinoja on riittäA'ästi,
Eräät tiedemiehet korostavat luon­taishoidon
merkitystä; kylvyt, ultra­violettisäteily
ja fyysillinen kuntoutu­minen.
Toiset taas ehdottavat rentoutumis-terapiaa.
Terapia käsittää fyysisen ja
psyy-kisen rentoutumisen. Vaikutusta l i ­säävät
vielä hypnoottiset suggestiot ren-toutumistilassa.
Näin poistuu useissa
tapauksissa pysj"\'ä5ti sellainen jänni-t\-^,
johon alkoholi \"oi tuoda v a i n tila­päistä
helpotusta.
Muutamat psykiatrit kannattavat
viihdytysterapiaa. Viihdytyksen tulee
o l l a komplekseja poistavaa. Sen tulee
Puutteellisuuksia
on Cmniiassakin
Hyvää päivää Liekin toimitu -a
kinaosaston kirjeenvaihtajat! '
Tuli se kesä viimein tänne läcne]le
km, vaikka.myöhäst>Tieenä. Xyt ODoi"
lut kaunista ja aurinkoista jaViounia*
täkin on riittävästi. Olisi nyt hau^h
mennä meren rannalle ja antaa aurin!
gon hyväillä vanhaa kroppaa. Elämän
huolet ja työn etsmtä estävät sen kui­tenkin
nämä nautinnot monilta työläi­siltä.
Sinne joutavat, aina vain sella.^
set ihmiset, joiUa ei ole huolta auomi.
•sesta.
Luin Vancouver 5un-lehdestä Peany-
Wisen raporttia Neuvostoliitosta. No
ovat yleensä sellaisia kuin sopii odot'
tääkin. Hän sanoo rautaesiripun taka
na olevan 2 milj. orjaa ja että iinmsjä
nukkuu 6 henkeäkin samalla vuoteella.
Yleisesti kuuluvat ihmiset olevan huo­nosti
pukeutuneita. Tällaiset kirjoituk­set
eivät ole täällä mitään outoja. Pen.
ny \Vise on kapitalistilehden kirjeen­vaihtaja
ja kirjoittaa siten kuin isän-nät
määräävät.
Asioita seuratessani olen huomannut,
että Neuvostoliitossa ovat asiat men­neet
eteenpäin hyvin. Ei siellä ole aina­kaan
työttömy3rttä kuten meillä täällä.
Jos ei siellä vielä ole kaikki nun hyvn,
ettei kapitalistinen kirjeenvaihtaja mi­tään
huonoa löydä, niin ei ole paremmin
asiat täälläkään. Paljon on vieli puut­teellisuuksia
meilläkin.
Jos viiig^ sodan aikana olisi Cana-daa
pommitettu yhtä paljon kuin Neu­vostoliittoa,
niin mitenkähän olisi
asiamme, miten pukeutuisimme Ja min­kälaisissa
olosuhteissa eläisimme. Cana­dan
uhraukset Neuvostoliittoon nähden
olivat pienet, sillä siellä Hitlerin ar­meijat
hävittivät laajoilla alueilla kai­ken.
Jokaj^en lukija voi itse tehdi joh­topäätöksensä
minkälaisissa oloikilteis­sä
me sellaisen hävityksen jälke:.i eläi-,
simme.
Turhaan kapitalistilehtien kirjeen­vaihtajat
lähtevät Euroopasta asti ha­kemaan
puutteellisuuksia. Niitä kyllä
löytää tarpeeksi omastakin ir.aasta.
Mutta kukapa heistä katselee asioita
työläisten kannalta — ei kukaaii. Cana-dassa
on satojatuhansia työttö:i:iä ja
puutteessa eläviä, mutta niistä ei saa
puhua mitään, sillä sehän alentaifi maan
arvoa. Niin sanovat meidän piintie-hemme.
RTL.
Sf;
11
— Jos haluat, että ihmiset kur-nioit-tavat
sinua, niin käyttäydy siten että
sen ansaitset, sillä muuten et oi itse
kunnioittaa itseäsi,
rohkaista positiivisia asenteita '}?• kään­tää
ihminen pois itsekeskeisyyde i kuri­muksesta.
M m . jotkut urheilu:iji'^ "
kilpailumielessäkin — sopiva: tera­piaan.
Viihdytysterapiaan tavallaan -:iuluu
terveellinen ja viihtyisä ympäri^::, jol­le
Durfee antaa merkitystä. sek.i -^p-va
ja viihdyttävä toveriseura.
:Moxnet lääkärit kiinnittävät i:.-':miö-ta
myös t\'öterapiaan. Uudet ar.-.natti-harrästukset
tuottavat iloa. auta i : tär­keyden
tunnetta, kompensoiva: puut­teellisuuksia,
rentouttavat hermoa, ve­tävät
huomion pois jännitystiloi- ris­tiriidoista
j a alkoholista. Tärke. i kui­tenkin
on, e t t ä miehille järjer.etaan
miehisiä työharrastuksia. Niinpi esim.
puu-, metalli- ja nahkatyöt
•miesten työterapiaan. Työstä ei - - ^
tenkaan tulla pakkoa.
\'hteenvetona voidaan todeta. e::a3-
köholi tosin poistaa j ä n n i t y s t i l ' l ^ -
mä johtuu siitä, että alkoholi
taa estojärjestelmän aivoissa-
A l k o h o l i lievittää kuitenkin - i in
lapäisesti. Sitä vastoin menet re:::outu-mis-,
viihdytys- j a harras:rske;:.^t an­tavat
iatkuvan avun.
Lauantaina, heinäkuun 30 i>aiväna. 1955