Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 23, 1939

              p
R
U
S
T
T
U
Canadan suomalaisten viikkolehti
V
u
0
N
N
A
1
9
3
6
No. 38 — IV vuosikerta LAUANTAINA, SYYSKUUN 23 PÄIVÄKÄ 1939
Iffies saa SDuren per^^
non
Los Angeles Herald & Examiner-lehdessä
julkaistiin hiljattain seu­raava
uutinen:
"Kapteeni Hjalmar Sonders, Suo­messa
asuva vanhapoika, on testa­mentissaan
säätänyt Hugo W. Lassi­lan
ainoaksi perillisekseen hänen vii­den
miljoonan markan omaisuudel­leen.
Mr. Lassila joka syntyi Suo­messa
1901, tuli tähän maahan 16-
Miotiaana. Edesmenn3rt kapteeni
Sanders oli hänen kumminsa, Mr.
Lassila on asunut Minnesotassa ja
vasta muutama viikko sitten siirtyi
Califomiaan, Hänen olinpaikkaansa
ei tiedetä."
^Oo
Talviolympialaiset, jotka inyon-nettiin
viime vuorina Saksaan,'täyty­nee
sieltä- peruuttaa, sillä Hitlerillä
on nyt "parempaa tehtävää" kuin
sellaisten kisojen järjestäminen.
Mahdollisesti ei niitä sodan takia
voida pitää öUenkäah
\'aaLn tällä mantereella. Sitä var­ten
on jo ajateltu paikaksi Lake Pla-cidia,
N.Y., jossa mainitut kisat oli­vat
v. 1932. . /
* .*,..,»
New-yorkilaineh' urheilija Jussi
Rahkonen on mestarikävelijä, sillä
äskettäin hän voitti Amerikan mes­taruuden
30 kilometrin kävelyssä ja
niin tuli \ viidennen kerran tämän
urheilun parhaaksi.
Torontosta on ilmoitettu, että Ca­nada
keskeyttää valmistautumisensa
Helsingin ol3nnpialaisiin, koska maa
on sodassa Saksaa vastaan eikä sel­laisissa
poikkeuksellisissa oloissa voi­da
ajatella urheilukisoja.-
— —oOp——
Yläilmoissakin kuumia
vyöhykkeitä
Harvardin yliopiston sijoitetulla
uudella ilmapiirin tutkimiskojeella
meteor speedoraeeterillä — on pal­jastunut
avaruudesta jotakin uutta.
ALkaisemmin ovat tiedemiehet ku-
\'anneet ylemmän avaruuden jääkyl­mäksi,
mutta nyt ovat tällä kojeella
tutkimukset osoittaneet siellä ole-
\"an lämpimiä, jopa kuumiakin vyö­hykkeitä.
Noin 38 mailia maan ylä­puolella
on vyöhyke, jossa lämpö­mittari
osoittaa noin 100 astetta Cel­siusta
eli veden kiehumapisteen kuu­muuden,
ja 70 mailin korkeudessa
^änipö on varsin kohtuullinen, noin
20 astetta eli tavallmen huoneenlani-
Pö, joten s i ^ elia mukava asus­kella.
"H KAIKKI KULTAA, MIKÄ
KULTÄÄ
Toronton poliisii etsiskdee kahta
öiiestä, jotka olivat saaneet myy-eräälle
kaupunMlaisenc kol-
Tämä kuva näyttää puolalaisia siirtolaisia laskeutumassa "War-zawa"-
laiyasta Lontoossa, muuttaakseen brittiläiseen linjalaivaan,
jokar-tuö heiMt Canadaän,
New Yorkm maailmaiiiKiyttely
New Yorkin maailmannäyttelyssä
on tähän mennessä käynyt noin 24
miljoonaa ihmistä ja virta näyttää
jatkuvan säännöllisellä vauhdilla.
Nyt onkin käynnissä liike, että näyt­telyä
voitaisiin jatkaa vielä yli ensi
kesänkin. Sitä varten matkustaa
näyttelyn presidentti Whalen Eurii-päan,
ensin Hollantiin,"^ koska sen ko­missaari
on ilmoittanut, että heidän
nä3^telyn^ä mahdollisesti suljetaan
lokakuun lopussa. Whalen tulee, so­tatilanteesta
huolimatta, käymään
useissa Europan maissa.
Juutalaisten uusi
vuosi
Tämän kuun 13 päivän iltana au­ringon
laskun jälkeen alkoi juuta­laisten
uusi vuosi, heidän kalenterin­sa
mukaan 5,700. Seuraava päivä
tänä vuonna oli erityinen rukous­päivä,
jolloin kaikki juutalaiset, jot­ka
kokoontuivat uudenvuoden viet­toon,
Hikoilivat, että Jehova hävit­täisi
hitlerismin maailmasta jä an­taisi
rauhan ihmisten keskuuteen.
Juutalaisten uuden vuoden vietto
aletaan virallisesti sarveen puhalta­malla.
. Juhlaa seuraa kymmenen
päivän katumus ja sen jälkeen ''Vom
K^pur" — suuri antetkäsmtopSava.
Todellisten juutalaisten kaupat ovat
olleet oainä juhl^äivina ainakitt
New Yorkissa suljettuina.
me pientä metalliharkkoa kultana ja
saaneet niistä $300. Vanha sanan­parsi
on usein hyvä muistaa.
Suomen viikko
alkoi maailmannäyttelyn World
Trade Center-osastolla t.k. 13 päi­vänä
ja päättyi 19 päivänä. Siellä
esitettiiii "tuhatjärvien maata" kar­toin
ja kuvin — sen nykyajan kau­pungit,
historialliset linnat ja kir­kot,
ja edelleen sen matkailu, teol­lisuus,
maanviljelys, arkkitehtuuri,
taide, urheilu y.m. kulttuuri- ja elä­mänalat.
Matkailijoille esiteltiin eri­tyisesti
Suomen rautateitä, laivareit-tejä
y.m. kulkuvälineitä sekä oival­lisia
teitä aina Lappiin ja Jäämeren
rannalle asti. Tiet3^ti lappalaiset,
heidän suuret porolaumansa, asun­tonsa,
pukunsa ja muut erikoisuu­tensa
olivat myös huomiotaherättä­västi
kuvattuina.
_ —oOo '.
Erään pienen majan ovelle Lon­donin,
Pnt., itälaidalla kuului äs­kettäin
eräänä kauniina iltana aras­televa
koputus. John Anders, 78-
vuotias järeä ukko, meni ovelle ja
tapasi siellä vanhan naisen, joka
sanattomana tarkasteli häntä kiin­teän
uteliaana. Naisessa vivahti jo­takin
— jotakin tutunomaista, jota
John ei voiuut itselleen selittää.
''Oleteko John Anders?" kuului
viimein ääni kysyvän; -
"Olenpa niinkin", vastaa John.
''Nyt tunnenkin, sama olet, John."
"Sinäkö — Margaret?» päaa
Johnilta, ja hän bamuili Margaretin
käaa, joihin Margaret tulisesti tart-timat
lääkärille
Pittsburghissa, Pa., tapahtui äs­kettäin
sellainen meidän kuultavak-semniie
harvinainen tapaus, että 46«
vuotias suomalainen Mike Koski me­ni
hänelle hoitoa antaneen lääkärin
konttoriin ja ampui kuoliaaksi tri F.
G. Leslien ja haavoitti hengenvaaral­lisesti
hänen apulaisensa J. Gerran.
Koski, joka ou; asetettu syytteeseen
murhasta, ön selittänyt tehneensä te­konsa
koston vimmassa, sillä mai­nitut
lääkärit olivat häntä hoidelleet
15 vuotta ja saaneet sinä aikana hä­neltä
$1,500. Lopulta oli lääkäri
Gerra sanonut, että hän oli nyt ter­ve,
mutta tarkastus sairaalassa osoit­ti,
ettei häntä oltu parannettukaan.
Tällöin hän katkeroitui niin, että
päätti verisesti kostaa.
tui,^ ja kohta he olivat simä majan
ovella syleilyssä kyynelkarpaloidea
vieriessä kurttuisia kasvoja pitkin,
Tariha oli tällainen: Täsmälleen'
S5 vuotta sitten he olivat Torontossa
menneet yhteen, mutta vajaan vuo­den
kuluttua pii huikenteleva Mar­garet
livistänyt hänen luotaan, ei­vätkä
he sen jälkeen tienneet toisis­taan
mitään, vaikka olivat kolmatta­kymmentä
vuotta jo asuneet tässä
samassa kaupungissa. Nyt oli Mar­garet
tassutellut tätä katua ja kuul­lut
parin vanhan miehen puhelevaa
John Andersista. Mitä Jos hän olisi
John, minun entmen Johnini, oli hä­nen
mieleensä tullut. Hänelle osoi­tettiin
maja, ja siellä hän oli — John.
Miten he tämän jälkeen ovat asi­oita
sovitelleet, siitä ei ole tietoa.
-— oOo
Viikoii 8
VUkon ajalla on yksi valtakunta,
Puola, todellisuudessa lakannut ole­masta.
Sen hallitus on paennut maas­ta,
Jomiekin,inissa lienee, tai onko
sitä enää missään muodossa olemassa­kaan.
Maa on vallattu. Varsovaan,
piiritykseen Jääneet jatkavat vielä toi­votonta
kaupungin puolustusta ja jot­kin
joukko-osastot niillä seuduilla jat­kavat
vielä taistelua, ihnan yhteyttä,
sinä johto on pirstoutunut ja paennut
taistelualueelta.
Saksalaiset joukot ovat vallanneet
kaksikolmannesta maan läntisestä puo­lesta
ja olisivat marssineet yli maan,
mutta täällä tuli vastaan Neuvosto­liiton
sotilaat, jotka ovat miehittäneet
itäisen puolan, iiotn kolmannen osan
maasta, alueen, j6ka ennen maailman­sotaa
kuului Venäjälle ja jonka väestS
on venäläistä ja ukrainalaista kansaa.
Neuvostoliitto on tahtonut suojella nä­mä
kansat tuholta. Tämä valtaus ta­pahtui
ilman verenvuodatusta, jqpa
niin, että vain harvoissa paikoissa lau­kaustakaan
vaihdettiin. "ViholUset"
selittivät: "Tulimme teitä auttamaan"»
ja heille vastaan huudeltUn: 'Terve,
toveritr S d l a i i ^ sota on hyvin help­poa.
TodenisuudesBa se osoitti, että
tällä valloittajalla oli puolellaan kan­san
myStätunto.
Neuvostoliitto <m «elittanyt toimen*
piteensä maailman vanoille Ja aen ovat
Britannia Ja Ranskakin hyväksyneet
ataiaUn niin ])itkille^ etteC s Neu*
vostolUttoa vastaan Julisteta. Britan*
nian hamtös on kuitenkin llmotttannt
sotaa Jatkettavan filtierbmin toikto^
tamlseksi Ja taistda länsIrthtanuilUi