1957-10-05-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
( (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI)
LIEKKI,.the only Finnish lit«rar.yweefely in'Canada"
Publbhed and pr.nted by the Vapaus Publishing' Company
Limited, 100^102. Elm Street West, SuÖbury Ontario. "
Registered at the Post Office Department, Ottavräl- as;
secQhd'ciass matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon l^iMntaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjaihsta ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN:
ÄtlÖälEEN JAUALLE^^^^^^^C
1 vuosikerta . . . . . . . . $5.50 6 kuukautta . ' . . . . . . . $3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos/$175. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00.
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksesta. Tilapäisilmoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Toimittaja: K. Salo.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Asiamjehille myönnetään 15 prosentin palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO
Suomen kansa on menettänyt yhden suurimmistaan,
Suomi yhden parhaimmista pojistaan. Suuri säveltaiteen
mestari Jean Sibelius kuoli perjantaina, syyskuun 20 pnä
kello 9.15 ip. Hän olisi tulevan joulukuun 8 pnä tullut 92
vuotiaaksi. Kuolema johtui aivoverenvuodosta. Jo aikaisemmin
päivällä oli hän saanut halvauskohtauksen, josta hän
korkean ikänsä johdosta ei jaksanut enää toipua. Kuolema
kohtasi hänet Helsingin lähellä s*jaitsevassa kodissaan Ainolassa;'
Jean Sibeliuksessa mfehetti Suomi yhden suurimmista
pojistaan^ hänet joka on tehnyt suomalaisen musiikin kuuluisaksi
ja tunnetuksi ka'kkialla maailmassa. Sinfonisena
säveltäjänä häntä pidettiin maailman suurimpien sinfonia-mestarien
Beethovenin ja Brahmsin työn arvokkaana perillisenä.
'Kun tieto suuren mestar*n poistumisesta oli lauantaiaamuun
mennessä saapunut kaikkialle. Suomeen, vallitsi ko-ko
päivän suruliputus ja hiljaisina antoivat kaikkien väestö-piirien
ihm'set kunnioituksen poistuneen mestarin suurelle
työlle. Yleisradion välityksellä puhui Suomen Tasavallan
presidentti Urho Kekkonen suuren säveltäjän muistolle, lausuen
mm. seuraavaa:
"^Äarvbin voidaan sanoa, että maan suurin mies on poistunut
kansalaisten par sta. Kun Jean Sibeliuksen kuolemasta
saapui viesti voitiin sanoa: Suurin suomalainen on siirtynyt
ajasta ikuisuuteen . . ."Sibelius oli suomalainen sydänjuuriaan
myöten...''
Lukuisat ulkomaalaiset ,etenkiri tunnetut muusikot, säveltäjät
ym. ovat suruvalitteluissaan tuoneet esille kuinka
suureksi ja arvokkaaksi he ovat punninneet Sibeliuksen suorittaman
työn.
Tunnettu englantilainen kapellimestari sir Malcolm Sar-gent
sanoi: "Suomi on menettänet kuninkaansa, jolle ei ole.
seuraajaa!"
Orkesterin johtaja sir John Barbirolli jsanoi: "Melkein
legendaarinen mies,^ suuri ja erikoislaatuinen sinfoonikko on
jättänyt meidät... Siiuri valo on sammunut musiikin maafl-
Kun olin nuori
Kun olin nuori
syöksyivät ajatukseni tulevaisuuteen,
levot toinina kuin lokit,
rannatonta merta kiitävät.
Kitn tulen vanhaksi,
h.ipivät luokseni muistojen parvet,
rikkaudentunnossa joskus
tien oheen huolettomasti paiskatut.
Mutta nyt minä palmikoin
tyttäreni hiuksia,
pellavanpehmeitä, käsissäni kasvavia,
ja kiitän jokaisesta aamusta,
jollo.n saan niitä vielä palmikoida,
jokaisesta •alkavasta äamtista,
joka lupaa vahia iltaan
eilispäivän tavätla.' "\ .
AIRA SINERVO.
Tyttö sai odottamatta
suuren perinnön
Californiassa sai äskettäin 16-vuo-tias
Marilyn Wilson aivan odottamatta
2,300,000 dollarin perinnön. Näin suuren
jäämistön jätti hänelle mie^; joka
väitti olevansa t3'tön isä.
Miestä pidettiin lapsettomana, mutta
kun hän viime kesänä kuoli, nimesi hän
testamentissaan Marilyn Wilsonin tyt-tärekgeen.
Tyttö ei ollut koskaan kuullut
puhuttavankaan miehestä.
— Orängutangi — oranki — pitäisi
olla ainoa eläin joka pysyy nukkumaan
selällään, kuten ihminen voi tehdä. O-rangutangi
elää mm. Malakan niemimaalla
ja malajit pitävät sitä puoli-ihmisenä.
Nimi orängutangi tarkoittaakin
metsäihmistä.
KIRJEEm^IHTOA
• « *
massa.
Säveltäjä Kurt Ateenberg sanoi suuren mestarin poismenon
johdosta: "Nyt ön viimeinen lehti pudonnut kolmiapilasta
Richard Stl^tKs — Carl Nielsen — Jean Sibelius
(kaikki syntyneet vuoden ajan sisällä).
Niin idästä kuin lännestäkin saapui suruvalittelujä ja
lausuntoja, joissa tulkittin suuri kunnioitus prof. Sibeliuksen
suurelle työlle ja — suurelle persoonalle.
Kaikki me suomalaiset olemme iloisia ja ylpeitä kaikesta
siitä, mitä Jean Sibelius on ollut ja tehnyt Suomen
ja Suomen kansan sekä sen mieFalojen tunnetuksi tekemiseksi
musiikin avullaJ Kunnioittaen me paljastamme päämme
suuren mestarin muistolle, joka nyt lepää melkeinpä Suomen
kirjallisuudeii jättiläisen — Aleksis Kiven — vieressä.
Siellä "Tuonen lehdossa", josta Kivi niin unohtumattoman
kauniista antaa äidin laulaa lapselleeii, ja johon Sibelius
soVitti niiti ihanan säveleen— vasta kyllä sen jälkeen,
kuti Kivi oli aikakautensa^ "suurien" hylkäämanä murtunut
ja kuollut — lepäävät he nyt molemmat -^molemtnät kuolemattomat
suomalaiset! . , ,
Marjatta — Kauniisti tehty ja
kiitos molemmista!
Anna — Tulee seuraavalla kerralla.
Tuumimme siihen mennessä f
sitä tekemäänne ehdotusta.
Isoäiti — Kuten huomaatte, jäi
toinen seuraavaksi kertaksi. Paljon
kiitoksia!
A. T'ä — Täällä se nyt kuitenkin
on. Kyllä täällä yleensä 3n-ite-tään
parasta, mutta vahinko ei tule,
kello kaulassa.
Ada Rauma — Otamme sen tar-
' kastettavaksi hyvin lähitulevaisuudessa.
Tilda — Eiköhän se taas paikkaansa
löydä.
Se aasialainen "rutto", tosin nyt vain
influenssa, joka pitää yllä kiusallista
kuumetta, tukki] rinnan ja saa paikat
pahuuksen kipeksi, raivoaa näillä main
yhä edelleen. Sanotaan kyllä, että perääntymässä
se jo on, mutta kukapa
tietää. Arveltiinhan sen ehtivänkin tänne
vasta kuukautta myöhemmini
Se pahuus ei säästänyt allekirjoittanuttakaan,
vaan pakoitti melkeinpä kolmeksi
päiväksi vuoteeseen ja nieleskele-mään
aspirinia, kuumaa ja kyhnää vettä,
hunajavettä ja taas aspirinia..;
Kuri siinä sitten kolmisen vuorokautta
keikkui ja pyöri vuoteella, joi vettä ja
söi aspirinia, niin johan sitten alkoi vähin
antaa periksi, mutta ei täysin.
Nyt siitä on selvitty ja taas istutaan
pukilla, on istuttu viime perjantaista
lähtien. Olisi vain saatava jollakin tavalla
kiinni sitä mikä jäi sairausajalla
tekemättä. Toivotaan kuitenkin, että
suuremmitta vaikeuksitta selvitään.
Varmaankm Liekin lukijakuntakin suhtautuu
ymmärryksellä siihen, jos tässä
nyt jokin k-rjoitus viikolla myöhästyy.
Toivotamme mahdollisimman monelle
Liekin lukijalle sitä onnea, etteivät
tarvitsisi "aasialaisen" kanssa kamppailla!
ESKIMOIDEN HUVITTAVl/\
TAPOJA JA TOTtUMUKS^
Tanskalainen tunnettu GrÖnlaiiuin tutkija
ja kirjailija Peter Freuchei^, joka mm. oli
ottanut osaa kaikkiin kymmeneen Grönlan.
nin retkeen" joitä tehtiin vuosien 1905--1952
välillä, kuoli syyskuun alkupäivinä Alas^
kassa, ollessaan matkalla arktiselle alueelle.
Mainittakoon, että viime talvena Freucheii
voitti TV:n "$64,000 kysymyksen". Oikean
vastauksen löytämiseksi hänen täytyi olla
mm. iutkinut arktiikan karttoja ja kuvia
Oheellisessa artikkelissa joitakin valittuja
poimintoja niistä asioista, joita tuo suosittu
Mrjailija viljeli ja joista hän monissa kirjois-
. saan kertoi. . '.•
, KirjaUija .Peter l^euQ^ .moniaita v^^^
kaukana Örönlännissa eskimoiden parissa ja meni
eskimotytön kanssa naimisiinkih. Hänen kirjäj
eskimoiden elämästä ovat ainutlaatuisia ja jui
Freuchenin välityksellä on saatu tuosta kansasi
jonka tavat suuresti poikkeavat eurooppalaisista, nii
lyttävä ja nautittava kuva.
Noissa kirjoissa esiintyvät eskimot rauhallise
ja ystävällisenä kansana, jonka elintavat luonnono]
suhteista johtuen ovat peräti toisenlaiset kuin mii
me olemme tottuneet. Kylmyys ja vähäinen kas\T
lisuus ovat aiheuttaneet ensinnäkin sen, eitä es]
moiden ruokatalous ön eriköislaatuihen. Hylkeenn
vä on ravitsevaa ja pitää ruumiin lämpimänä; mut
parasta mitä he tietävät^ on eräs arktinöh lintiila
joka kylläkin haisee pahemmalta kuin hapänsil^
Eskimot kutsuvat mielellään ystäviä luokseen taij
ten jotakin hyvää jä suorastaari kilpailevat vänhojf
kiinalaisten kanssa mitä tulee köhteliaisuuteeh-javi
raanvaraisuuteen. Monien huomaavaisuuden os«
tusterisa jälkeen eskimo saattaa tunnustaa, että lii
neliä on ehkä nurkassa jotain tähteitä, joitä eivät edi
koirat söisi, mutta hän nyt kuitenkin katsastaa. S
simmässään hän kuitenkin on aivan pakafitumäia
laan siitä ylpeydestä, että saa tarjota. Eskimonaine
saattaa sanoa tällaisessa tilanteessa Freuchenin m
kaän esim. näin:
— Paha kyllä ruumiiseeni on kohoririut siiii
nälkä. Vielä pahempi, ettei tässä kurjassa talossa oi
milloinkaan mitään, jota voisi tarjota 1^
tulleille miehille, joitä täMähhäeii vieräanäm. I
edes nälkä ole -suurempi kuin häpeanturine, muti
täytyy imohtaa hetkeksi tämä köyhyys ja ottaa eä
pahalta maistuvaa ruokaa, ainoata mita täniä talovi
eteen panna.
Eskimoilla, Freuchenin mukaan, ei esiinny
tään estoja sukupuolielämässä, eivätkä he liioin tuna
mustasukkaisuutta.. Jos milloin rannalle sattuu
jonka miehistö ei pitkään aikaan ole nähhyt
eikä naisväkeä, tarjoavat eskimonaiset mielellääöp|
velustaan. Ja, heidän naiehenjsä'puolestaan ovat irä
ylpeitä ja iloisia, että heidän vaimonsa herättlti
halua. ^
Erilaiset tottumukset asettavat esiin myös-josfe
tiettyjä vaikeuksia. Roduilla näyttää olevan erilliiiE
käsitys siitä, mikä esimerkiksi tuoksuu hyvälle!
pahalle. Kim Peter Freuchen oli ensimmäistä kerfe
juhlissa Grönlannissa, huomasi hän, että eskimot p
tävät virtsaa hyvänhajuisena ja että nuoret naiset«
vat kastaneet piöiät riippuvat hiuksensa tähän e
koislaatuiseen parfyymiin. Tanssiessaan sai haii^
silloin tällöin tällaisen pärskähdyksen kasvoiUös
Kun Freuchen muutamia vuosia myöhemmin^
Tanskaan eskimovairnonsa Na varan kanssa, lahjtBi
hän tälle suuren pullon hienointa ranskalaista hsj
vettä, mitä hän suinkin saattoi löytää. EräwiäE^
hän huomasi vaimonsa pesevän jalkojaan hajuve*
sä. Vaimo selitti, että mies sai kyllä kestää to
löyhkän, koska vesi kuitenkin vilvoitti niin mö»
vasti jalkoja. ny
Eräällä monista matkoistaan Freuchen p^^ffi
toisen jalkansa niin, että se oli amputoitava ja io«
tiin proteesilla. Kun hän joutui pakenemaan
Ruotsiin suretti häntä suuresti se, ettei hän 1^
ollut ottanut vastaan erään suuren partaterayi»
K. s:
tarjousta. Yhtiö olisi nimittäin maksanut
Freuchen olisi firman terillä ajanut kuuluisan
tansa. Pysyäkseen natseilta turvassa oli Freu
nimittäin kuitenkin ajettava partansa —
korvausta. Kirjailija kertoi muuten prot€
että hänellä oU ollut siitä myöskin joskus 1^
Kun hän ^li Alaskan turkismetsästäjien
kaukana siyistyneestä maailmasta, sattui ke^.
odottamaton tapahtuma, että nainen ^^l^^'
He kaikki innostuivat asiasta ja koettivat }^
siä jotain ihmeellistä. Yksi näytti, kuii*a^
ottaa ulos hampaansa (irtohampaansa), ^^^^^
väähtämäUä ulos emäljisiliiiansäj mutta Freu ,
kaiikki latidalta, iskeiiiäUa inkaansa
naulan.
Sivu 2 lAnantalnau-lokakttun 5 päivänä. 1957
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 5, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1957-10-05 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki571005 |
Description
| Title | 1957-10-05-02 |
| OCR text | ( (KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI) LIEKKI,.the only Finnish lit«rar.yweefely in'Canada" Publbhed and pr.nted by the Vapaus Publishing' Company Limited, 100^102. Elm Street West, SuÖbury Ontario. " Registered at the Post Office Department, Ottavräl- as; secQhd'ciass matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon l^iMntaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjaihsta ja tieteellistä luettavaa. TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOIHIN: ÄtlÖälEEN JAUALLE^^^^^^^C 1 vuosikerta . . . . . . . . $5.50 6 kuukautta . ' . . . . . . . $3.00 ILMOITUSHINNAT: $1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos/$175. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksesta. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Toimittaja: K. Salo. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Asiamjehille myönnetään 15 prosentin palkkio. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: LIEKKI O. BOX 69 SUDBURY, ONTARIO Suomen kansa on menettänyt yhden suurimmistaan, Suomi yhden parhaimmista pojistaan. Suuri säveltaiteen mestari Jean Sibelius kuoli perjantaina, syyskuun 20 pnä kello 9.15 ip. Hän olisi tulevan joulukuun 8 pnä tullut 92 vuotiaaksi. Kuolema johtui aivoverenvuodosta. Jo aikaisemmin päivällä oli hän saanut halvauskohtauksen, josta hän korkean ikänsä johdosta ei jaksanut enää toipua. Kuolema kohtasi hänet Helsingin lähellä s*jaitsevassa kodissaan Ainolassa;' Jean Sibeliuksessa mfehetti Suomi yhden suurimmista pojistaan^ hänet joka on tehnyt suomalaisen musiikin kuuluisaksi ja tunnetuksi ka'kkialla maailmassa. Sinfonisena säveltäjänä häntä pidettiin maailman suurimpien sinfonia-mestarien Beethovenin ja Brahmsin työn arvokkaana perillisenä. 'Kun tieto suuren mestar*n poistumisesta oli lauantaiaamuun mennessä saapunut kaikkialle. Suomeen, vallitsi ko-ko päivän suruliputus ja hiljaisina antoivat kaikkien väestö-piirien ihm'set kunnioituksen poistuneen mestarin suurelle työlle. Yleisradion välityksellä puhui Suomen Tasavallan presidentti Urho Kekkonen suuren säveltäjän muistolle, lausuen mm. seuraavaa: "^Äarvbin voidaan sanoa, että maan suurin mies on poistunut kansalaisten par sta. Kun Jean Sibeliuksen kuolemasta saapui viesti voitiin sanoa: Suurin suomalainen on siirtynyt ajasta ikuisuuteen . . ."Sibelius oli suomalainen sydänjuuriaan myöten...'' Lukuisat ulkomaalaiset ,etenkiri tunnetut muusikot, säveltäjät ym. ovat suruvalitteluissaan tuoneet esille kuinka suureksi ja arvokkaaksi he ovat punninneet Sibeliuksen suorittaman työn. Tunnettu englantilainen kapellimestari sir Malcolm Sar-gent sanoi: "Suomi on menettänet kuninkaansa, jolle ei ole. seuraajaa!" Orkesterin johtaja sir John Barbirolli jsanoi: "Melkein legendaarinen mies,^ suuri ja erikoislaatuinen sinfoonikko on jättänyt meidät... Siiuri valo on sammunut musiikin maafl- Kun olin nuori Kun olin nuori syöksyivät ajatukseni tulevaisuuteen, levot toinina kuin lokit, rannatonta merta kiitävät. Kitn tulen vanhaksi, h.ipivät luokseni muistojen parvet, rikkaudentunnossa joskus tien oheen huolettomasti paiskatut. Mutta nyt minä palmikoin tyttäreni hiuksia, pellavanpehmeitä, käsissäni kasvavia, ja kiitän jokaisesta aamusta, jollo.n saan niitä vielä palmikoida, jokaisesta •alkavasta äamtista, joka lupaa vahia iltaan eilispäivän tavätla.' "\ . AIRA SINERVO. Tyttö sai odottamatta suuren perinnön Californiassa sai äskettäin 16-vuo-tias Marilyn Wilson aivan odottamatta 2,300,000 dollarin perinnön. Näin suuren jäämistön jätti hänelle mie^; joka väitti olevansa t3'tön isä. Miestä pidettiin lapsettomana, mutta kun hän viime kesänä kuoli, nimesi hän testamentissaan Marilyn Wilsonin tyt-tärekgeen. Tyttö ei ollut koskaan kuullut puhuttavankaan miehestä. — Orängutangi — oranki — pitäisi olla ainoa eläin joka pysyy nukkumaan selällään, kuten ihminen voi tehdä. O-rangutangi elää mm. Malakan niemimaalla ja malajit pitävät sitä puoli-ihmisenä. Nimi orängutangi tarkoittaakin metsäihmistä. KIRJEEm^IHTOA • « * massa. Säveltäjä Kurt Ateenberg sanoi suuren mestarin poismenon johdosta: "Nyt ön viimeinen lehti pudonnut kolmiapilasta Richard Stl^tKs — Carl Nielsen — Jean Sibelius (kaikki syntyneet vuoden ajan sisällä). Niin idästä kuin lännestäkin saapui suruvalittelujä ja lausuntoja, joissa tulkittin suuri kunnioitus prof. Sibeliuksen suurelle työlle ja — suurelle persoonalle. Kaikki me suomalaiset olemme iloisia ja ylpeitä kaikesta siitä, mitä Jean Sibelius on ollut ja tehnyt Suomen ja Suomen kansan sekä sen mieFalojen tunnetuksi tekemiseksi musiikin avullaJ Kunnioittaen me paljastamme päämme suuren mestarin muistolle, joka nyt lepää melkeinpä Suomen kirjallisuudeii jättiläisen — Aleksis Kiven — vieressä. Siellä "Tuonen lehdossa", josta Kivi niin unohtumattoman kauniista antaa äidin laulaa lapselleeii, ja johon Sibelius soVitti niiti ihanan säveleen— vasta kyllä sen jälkeen, kuti Kivi oli aikakautensa^ "suurien" hylkäämanä murtunut ja kuollut — lepäävät he nyt molemmat -^molemtnät kuolemattomat suomalaiset! . , , Marjatta — Kauniisti tehty ja kiitos molemmista! Anna — Tulee seuraavalla kerralla. Tuumimme siihen mennessä f sitä tekemäänne ehdotusta. Isoäiti — Kuten huomaatte, jäi toinen seuraavaksi kertaksi. Paljon kiitoksia! A. T'ä — Täällä se nyt kuitenkin on. Kyllä täällä yleensä 3n-ite-tään parasta, mutta vahinko ei tule, kello kaulassa. Ada Rauma — Otamme sen tar- ' kastettavaksi hyvin lähitulevaisuudessa. Tilda — Eiköhän se taas paikkaansa löydä. Se aasialainen "rutto", tosin nyt vain influenssa, joka pitää yllä kiusallista kuumetta, tukki] rinnan ja saa paikat pahuuksen kipeksi, raivoaa näillä main yhä edelleen. Sanotaan kyllä, että perääntymässä se jo on, mutta kukapa tietää. Arveltiinhan sen ehtivänkin tänne vasta kuukautta myöhemmini Se pahuus ei säästänyt allekirjoittanuttakaan, vaan pakoitti melkeinpä kolmeksi päiväksi vuoteeseen ja nieleskele-mään aspirinia, kuumaa ja kyhnää vettä, hunajavettä ja taas aspirinia..; Kuri siinä sitten kolmisen vuorokautta keikkui ja pyöri vuoteella, joi vettä ja söi aspirinia, niin johan sitten alkoi vähin antaa periksi, mutta ei täysin. Nyt siitä on selvitty ja taas istutaan pukilla, on istuttu viime perjantaista lähtien. Olisi vain saatava jollakin tavalla kiinni sitä mikä jäi sairausajalla tekemättä. Toivotaan kuitenkin, että suuremmitta vaikeuksitta selvitään. Varmaankm Liekin lukijakuntakin suhtautuu ymmärryksellä siihen, jos tässä nyt jokin k-rjoitus viikolla myöhästyy. Toivotamme mahdollisimman monelle Liekin lukijalle sitä onnea, etteivät tarvitsisi "aasialaisen" kanssa kamppailla! ESKIMOIDEN HUVITTAVl/\ TAPOJA JA TOTtUMUKS^ Tanskalainen tunnettu GrÖnlaiiuin tutkija ja kirjailija Peter Freuchei^, joka mm. oli ottanut osaa kaikkiin kymmeneen Grönlan. nin retkeen" joitä tehtiin vuosien 1905--1952 välillä, kuoli syyskuun alkupäivinä Alas^ kassa, ollessaan matkalla arktiselle alueelle. Mainittakoon, että viime talvena Freucheii voitti TV:n "$64,000 kysymyksen". Oikean vastauksen löytämiseksi hänen täytyi olla mm. iutkinut arktiikan karttoja ja kuvia Oheellisessa artikkelissa joitakin valittuja poimintoja niistä asioista, joita tuo suosittu Mrjailija viljeli ja joista hän monissa kirjois- . saan kertoi. . '.• , KirjaUija .Peter l^euQ^ .moniaita v^^^ kaukana Örönlännissa eskimoiden parissa ja meni eskimotytön kanssa naimisiinkih. Hänen kirjäj eskimoiden elämästä ovat ainutlaatuisia ja jui Freuchenin välityksellä on saatu tuosta kansasi jonka tavat suuresti poikkeavat eurooppalaisista, nii lyttävä ja nautittava kuva. Noissa kirjoissa esiintyvät eskimot rauhallise ja ystävällisenä kansana, jonka elintavat luonnono] suhteista johtuen ovat peräti toisenlaiset kuin mii me olemme tottuneet. Kylmyys ja vähäinen kas\T lisuus ovat aiheuttaneet ensinnäkin sen, eitä es] moiden ruokatalous ön eriköislaatuihen. Hylkeenn vä on ravitsevaa ja pitää ruumiin lämpimänä; mut parasta mitä he tietävät^ on eräs arktinöh lintiila joka kylläkin haisee pahemmalta kuin hapänsil^ Eskimot kutsuvat mielellään ystäviä luokseen taij ten jotakin hyvää jä suorastaari kilpailevat vänhojf kiinalaisten kanssa mitä tulee köhteliaisuuteeh-javi raanvaraisuuteen. Monien huomaavaisuuden os« tusterisa jälkeen eskimo saattaa tunnustaa, että lii neliä on ehkä nurkassa jotain tähteitä, joitä eivät edi koirat söisi, mutta hän nyt kuitenkin katsastaa. S simmässään hän kuitenkin on aivan pakafitumäia laan siitä ylpeydestä, että saa tarjota. Eskimonaine saattaa sanoa tällaisessa tilanteessa Freuchenin m kaän esim. näin: — Paha kyllä ruumiiseeni on kohoririut siiii nälkä. Vielä pahempi, ettei tässä kurjassa talossa oi milloinkaan mitään, jota voisi tarjota 1^ tulleille miehille, joitä täMähhäeii vieräanäm. I edes nälkä ole -suurempi kuin häpeanturine, muti täytyy imohtaa hetkeksi tämä köyhyys ja ottaa eä pahalta maistuvaa ruokaa, ainoata mita täniä talovi eteen panna. Eskimoilla, Freuchenin mukaan, ei esiinny tään estoja sukupuolielämässä, eivätkä he liioin tuna mustasukkaisuutta.. Jos milloin rannalle sattuu jonka miehistö ei pitkään aikaan ole nähhyt eikä naisväkeä, tarjoavat eskimonaiset mielellääöp| velustaan. Ja, heidän naiehenjsä'puolestaan ovat irä ylpeitä ja iloisia, että heidän vaimonsa herättlti halua. ^ Erilaiset tottumukset asettavat esiin myös-josfe tiettyjä vaikeuksia. Roduilla näyttää olevan erilliiiE käsitys siitä, mikä esimerkiksi tuoksuu hyvälle! pahalle. Kim Peter Freuchen oli ensimmäistä kerfe juhlissa Grönlannissa, huomasi hän, että eskimot p tävät virtsaa hyvänhajuisena ja että nuoret naiset« vat kastaneet piöiät riippuvat hiuksensa tähän e koislaatuiseen parfyymiin. Tanssiessaan sai haii^ silloin tällöin tällaisen pärskähdyksen kasvoiUös Kun Freuchen muutamia vuosia myöhemmin^ Tanskaan eskimovairnonsa Na varan kanssa, lahjtBi hän tälle suuren pullon hienointa ranskalaista hsj vettä, mitä hän suinkin saattoi löytää. EräwiäE^ hän huomasi vaimonsa pesevän jalkojaan hajuve* sä. Vaimo selitti, että mies sai kyllä kestää to löyhkän, koska vesi kuitenkin vilvoitti niin mö» vasti jalkoja. ny Eräällä monista matkoistaan Freuchen p^^ffi toisen jalkansa niin, että se oli amputoitava ja io« tiin proteesilla. Kun hän joutui pakenemaan Ruotsiin suretti häntä suuresti se, ettei hän 1^ ollut ottanut vastaan erään suuren partaterayi» K. s: tarjousta. Yhtiö olisi nimittäin maksanut Freuchen olisi firman terillä ajanut kuuluisan tansa. Pysyäkseen natseilta turvassa oli Freu nimittäin kuitenkin ajettava partansa — korvausta. Kirjailija kertoi muuten prot€ että hänellä oU ollut siitä myöskin joskus 1^ Kun hän ^li Alaskan turkismetsästäjien kaukana siyistyneestä maailmasta, sattui ke^. odottamaton tapahtuma, että nainen ^^l^^' He kaikki innostuivat asiasta ja koettivat }^ siä jotain ihmeellistä. Yksi näytti, kuii*a^ ottaa ulos hampaansa (irtohampaansa), ^^^^^ väähtämäUä ulos emäljisiliiiansäj mutta Freu , kaiikki latidalta, iskeiiiäUa inkaansa naulan. Sivu 2 lAnantalnau-lokakttun 5 päivänä. 1957 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-10-05-02
