1949-07-16-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
.... (Jatkoa) mistetaan vähäkangasta muistuttavia
ma1s9sa2-0a-llauUvau l„l a,.o sk,i.si .r, tkym.i. j.o h,at.,ko aaase^m Soaa k,k, s ea.ma no - pKöoyltmäalisin ^voi:jna^ y l-isme^kaäs^s ak^iiya ^lap„tuy•^ h „tu aoans eomna ttatovjaat.-
Fnz Pollack yntU Baekelandm U v o u . - ' ^ temiaUmen vastustuskyky. Sätä teh-keksiä
korviketta luonnon shellakalle. däan putkijohtoja kemiallisia säiliöitä ja
Baekelandin aavoin hänkin epäonnistui
— ja edeltäjänsä tavoin hänkin keksi
toisen arvokkaan tuotteen.
Yhdistämällä Karbamidia (virtsa-ai-net;
ta)^a formaliinia loi Pollack uuden
keinomassaryhmän — karbamidihartsit.
Niitä voidaan bakeliitin tavoin käyttää
moneen eri tarkoitukseen. Niiden valmistus
on kalliimpaa, mutta ne ovat taas
sitten tavattoman kauniita sekä värikkäitä
ja ne voidaan tehdä jossain määrin
läpinäkyviksi.
Karbamidihartseista valmistetaan mni.
pulloja, koruja, koristerasioita, lampunkupuja,
ylellisiä sisustuksia ym. Bake-liittituotteita
sanotaan keinomassojen
"työhevosiksi". Sen mukaan siis VOF
karbamidihartseja taas kutsua "täysiverisiksi".
1930-luvun alussa kehitti saksalainen
kemisti Otto Röhm menetelmän valmis-lattialevyjä.
Määrätynlaiset vinylihartsikuidut
kehrätään vedenpitäviksi, pyykkinuo-raksi
ja sääskiverkoiksi. Jos köysi kyllästetään
ns. vinylidenkloridilla, saadaan
sellainen tuote, joka näyttää kestävän
hyönteisten ja suolaveden vaikutusta,
tavattoman kauan.
Eräillä vinylimassoilla on tavaton e-ristyskyky.
Ilman niitä eivät englantilaiset
olisi voineet valmistaa kojeita,
jotka pelastivat heidät saksalaisten len-tohyökkäyksiltä
vv. 1940^—41..
Käseiinimassoja saadaan etupäässä
käsittelemällä kuorittua maitoa juoksut-timellä,
joka saostaa kaseinin (juustoaineen).
Kahdestakymmenestäviidestä
kilosta kuorittua maitoa saadaan noin I
kg. kaseiinia; Tämä- voidaan sekoittaa
pienen ziluna- ja vesimäärän kanssa peh-rneä^
i:,mass^5i, joka sitten puristetaan
taa hiilivedystä ja sinihaposta keinortnas-Vjj^
soja, jotka olivat samalla todella läpinäkyviä
jä kulutusta kestäviä. Hän oli
silloin työskennellyt tämän pulman parissa
30^ vuotta! Uusi ryhmä sai nimen
aksylihartsit. , • •
Röhm sai työnsä loppuun v. 1936,
jolloin hänen liikkeensä laski markkinoille
tuotteen, josta käytännössä tuli
heti hyvin suosittu, nimittäin särkjrmät-tömän
ja taipuisan plexilasin. Se kestää
iskuja 8 kertaa enemmän kuin tavallinen
lasi. Jos se särkyy, ei kuitenkaan
muodostu teräviä sirpeleita.
Plexilasi laskee lävitseen melkein kaiken
näky>^n valon ja suurimman osan
ultraviolettisäteistä, jotka tavallinen ikkuna
melkein kokonaan pysähdyttää.
Sen ominaispaino on vain 1,2^ kun taas
tavallisen lasin on 2,6. Plexilasia voi
helposti muovata taipuviksi pinnoiksi
— mikä on suuri etu sitä käytettäessä
väi^äta^Fsy!^; ^änu^^ sitä
käytetään nappien, kampojen y.m.
valmistukseen. Se vetää kuitenkin valitettavasti
itseensä kosteiitta murtuen
sitten: helposti. Italialainen lanitaali on
kaseiinimassaa. Se on kudottu kuiduiksi.
Pelkästä lanitaalista valmistetut
kankaat ovat huokoisia ja pehmeitä,
mutta kuluvat pian rikki. Siksi kuidut
sekoitetaan nyttemmin toisiin tekstiilikuituihin.
Toinen kaseiinilähde on soijapapu.
Henry Fordin kemistit yrittivät monen
vuoden ajan valmistaa soijapavuista
keinomassoja autonälustojen sekä
muiden autonosien valmistusta varten.
Tulokset eivät olleet niin hyviä kuin oli
odotettu, mutta kokeet eivät ole vielä lopussa.
Vuoden .1939 suuri uutinen oli nylon-tuotteet.
Nylonilla tarkoitetaan eräitä
typpipitoisia massoja, joita tehdään ammoniakista
ja asetyleenistä. Ammoniakkia
saadaan typestä ja vedystä sekä ase-lentokoneiden
ja autojen ikkunoihin sekä
heijastimiin. f
Muista aksylimassoista valmistetaan
tekohampaita, jotka ovat harhauttavasti t y i e ^ ; ä ~ W i l ^ t ö ' ] a ' ' ^ ^ '^Sylöliit
luonnollisen näköisiä, injektioruiskuja ^ kokonaan keinotekoinen
sekä levyjä luunmurtumien lastoittamista
varten.
Kolmas saksalainen tuote ovat polys-tyrolimassat,
joita tdidään asetyleeni-kaasusta.
Ne kestävät enemmän kosteatta
kuin mitkään muut keinomassat
ja niillä on myös suuri vastustuskyky
kemikalioiden suhteen. Sulina ne ovat
hyvin taipuvaisÄ ia niitä voi muovata
ruiskuttamalla aine nopeasti suukappaleesta.
Tällä tavoin voidaan polj^styrolista
valaa mm. kirjasimia. Ne ovat kevyitä
ja kulutusta kestäviä eivätkä ole m>T:-
kyllisiä kuten kirjasinmetallit. Tämän
ryhmän muista aineista valmistetaan
täytekyniä, vetoketjuja sekä jäähdytys-kaappien
osia. Lopuksi voimme mainita,
että polystyrolimassat värisevät ja
soivat kun niihin lyödään; niistä valmiSr
siis kokonaan keinotekoinen tuote.
Se on valmistettu yksinkertaisista aineista
— hiili, vesi ja ilma — erotukseksi
esim. selluloidisia, joka on monimutkai-kaisen
luonnontuotteen muunnos.
Raakanylonia saadaan valmistettaessa
suurina arkkeina. Nämä sulatetaan
ja puristetaan hienojen reikien läpi kuiduiksi.
Voimakkaasti venytettäessä
muuttuu kuitujen sisäinen rakenne, niin
että ne tulevat hyvin kulutusta kestäviksi
ia kimmoisiksi. Kestäv3^s ja tai-puisuus
ovat yhdessä taitavasti hoidetun
mainoksen kanssa tehneet nylonin hyvin
halutuksi tavaraksi sukkien ja eräiden
alusvaatteiden valmistuksessa.
On kuitenkin vaikeata käjrttää hyväksi
aineen kestävyyttä sitä kutomismene-telmää
käyttäen, jota muoti vaatii. Nylonista
voisi tehdä melkein kuluniatto-mia
sukkia vaarnalla" ne yhtenä kap-tetaankin
myös trumpetteja ja Harinet- paleena — mutta toistausek^ naiset er-vat
tahdo ostaa leUaisia tuotteita. Puku-
* *' * kankaiden raaika-ainmä on puhdas ny-,
193fO-luvun lopuUa palasi USA taas lon liian tuvist|, kuidut eivät ole htiokoi-johtavaan
asemaan keinömassateknii- sia j a tuntuvat kylmiltö. Nylonin sekä
kassa. A^merikkalaiset ?nm, työskenteli- lubraäonkoitujen^ sekatuotteet^voivat eh-vät
vinylimassoilla, joita saadaan~ety- ka mennä hyvinkin kaupakä.
leenistä. Näistä aineista saadaan .joukko
kulutusta kestäviä ja keniiallisesti
vastustuskykyisiä sekä jossain määrin
kmnin kaltaisia tuotteita, ajoita voidaan
luiyttaa tavattoman moniin tarkoituk-siih.
Eräät aineet ovat l^inakyviä;
niistä tdidään sadetakkeja, kcn^bikor-
•^yloni on aiheuttaniit todeHisen vallankumouksen
haxja^Hikiude^. Pitkän
aikaa ovat AasisaJsiatiblleet harjasten
päähankkijoita. Nylon ön-ensimmäinen
snnei joka voidollarkoi^^
ja iiiin erinoniaisesti/ätä 9a^ .
kaa moneHa tahoina joutua'%iIpai}us§ä-
Sydaa samlla flntoitao ett» nAäsfetia vaii^
(es. Banibeig)
mikknf ikäiseen uneen CalSgafyn G«nexal sairaalassa meidaa 42 v. hääoSi.
vanamme kcsak. 19 p. 1949, ollen knflOtaaan 64 v. 5 kic Ja II p. ikäisen. ~
Hän oli syntjmyt Suomessa Jyväskylässä. |a inlliit tähän maalian v. IQZQ
Lähinnä suremaan jaln^minä hänen pnoHsonsa, yksi tytär ja ndjä poikaa
perheineen tässä maassa, yksi veli Suomessa s < ^ laä^la tattavajdiri tä
SSnn«<»»nn<e>s«ssaa.- ' •
jSoudit tyynet, kestit myrskyt
loppui vihdoin elon "tyrskyt. ^
Varhain vaivuit nurmen alle '
siks' tuntuu ero niin katkeralle.
Toveri niin hellä hyvä.
mulle aina olit Lydia.
Siks' muistos on niin'kirkas pyhä
koskaan painu ei ne unholas^n.
Miehesi John.
Olit äiti armain parhain meille
^t neuvoxiur meitä sä harhan teillt
Et sanaa tylyä sanonut koskaan
niin tyynenä koitit sä hyvään johtaa.
Lapset
Niinkuin pienen järven laine
häipyy hiljaa hämärään.
Häipyy samoin ihxniselo-maine
haudan taakse pimeään.
Ystävät
K I I T O S
Monet kiitokset kaikille jotka tulitte I^diaa ottamaan .viimeiseen lepoonsa.
Kiitos kauniista kukista joilla hautakummun koristitte. .
John Kanerva ja perhe
- M i i u n i i i n i i i H i u m n i i n n i i n i n i m i i n m i i i i n m i i m n i i i i i i i i i i i i n i i i i i i i i n u i n i n n i n i m i i n i m m i i u i i i n n n i i u i i n i m ^ >uiiiiiiiiiiiiiiiniiiinniiniimiiir
£ • i' : . i
l ; •KliTO.S.,: :;•
Tahdomme lausua sydämelliset kiitokset Devonin tovereille siitä ihanasta yllätyksestä
jonka järjestitte meidän uuteen kotiin heinäk. 3 p. 1949.
Kiitos runsaasta rahalahjaista, erikoinen kiitos homman aloittajille, mrs. Ruus-kaUe,
mrs- Meimi N3^ardille, mrs. Rauha Niemelle, nars. Minnie Ylätalolle, mrs.
Toini Backstrommille ja muille.
Kiitos kaunis niillekin jotka ottivat osaa vaan eivät voineet saapua. Kiitos
myös runsaasta herkullisesta kahvitarjoilusta ja pöydänpassareille.
Täma. kultainen tilaisuus tulee säilymään sydämesämm* elämämme loppuun.
Thankyou, Mrs. Hennessy too;
Devon
AINO, ERNIE JA BABT INGRID KESKINEN
Ontario
^iMauiniiniimiinaiiinmtiiiinnmmihiitinnmniuttiuinuii ininmmimimmuniinnmumitimiimuimiiHinHiiiuniiiiiiimtnimiHiiHiiiinniiuim^^
an
s
1
S
s
S
=
Parham oiimtteliimme
Sylvia ja Victor
heidän 25 V.
Siis hopeahääpäivän muist&ksi
tämä onnittelumme saapuu.
Niin kaunista kahden on
matkustaa
elonvirrassa venhoa keinuttaa.
Tuo aatehan teidätkin yhtehen vei
Viisikolmatta vuotta taaksepäin.
^anaan
Ehkä neljännes sadan vieläkin
voitte rauhassa aherrella.
Elon onnea teVie nyt toivomme
vaan
tuulen leppoisan purttanne
keinuttamaan.
Niin kaunista kahden kulkea on
kun toveruus, rakkaus on
loppumaton.
Kerttu ja Ted Hermanson,
Port; M<^eU, B. C.
Äiti jä Isä Palola, White Lake, B. C.
Jenny ja Emil Raunio
Mr^ ja mrs. Win. Mattson
Emma ja Albert Palttila _
Norman, Anna ja John Wren
Sirkka ja llenry Tuokko ja Edna
Eeli ja Meeri Juola
Meri ja Hannes Seppälä
Roy, Xaila ja Alex H3^iäinen
Helvi ja Eino Sironen
Mr. ja mrs.; T. Maunus ja Annabelle
Ida ja Blarl Klaar ja Pentti
Anni ja Armas Romban
Irene ja Emil Siren
Sulo, Meri ja Leo Nyholm
Mr. ja nxTs. C. Bengston
Mr. ja mrs. M. Mäki
Aili ja V. Kantanen
Marie ja K. Laine
Emil ja Vivian Nippa
Eila, Ada J a Walter Raiima
K I I T O S
Kiitämme ystäviä ja naapureita kim tulitte viettämään 25 v. hääpäiväämme
kanssamme. Erittäin kiitämme kauniista lahjoista jotka jätitte muistoksi
meille. Kiitos kukista, soitosta, runoista ja lauluista, joita kuunnellessa ilta
kului rattoisasti.
Teitä kaikkia kiittäen
Sylvia ja Victor Hermanson
l E O j a , voita, olkai tappioQe. ^ : '
hattuja yni. N^^ia käytetään myfe^^^ te
'nimim lylimän^^m^ jen, kankaiden,.:kö^sien ja kaytic^^
jen valmistukseen, kun halutaan hyvin
kulutusta kes^yiä tuotteita. Luultavasti
piankin löydelään^ monia käyttö^
madtdoUisuukaa ^myös kuiduksi kutö-mattomalle
raakamassalle; vieläpä mahdollisesi^
nyloni arkkeina ja levyinä voi
tulia yhtä merki^kseliisdksi kuin nylo-niku^
ut sukkateollisuudessa..
I ^ i : ^ niainittakoon nielamiinimas-sat.
joita valmistettiin -ensin Svötsis^
1940-luvun-aliissa ^ciaäfitä^^^l^
necstat Monessa suhteessa ne muistuttavat
kauniita, ennen mainittuja karbar
^ ^ a a r t s e j a , mutta 1 ^ ne vastus
tuskyvys^ lämpöä ja kosteutta A-astaan
ja saik6enst3^yfe3^n^~I^^^ ^^**
minihaTtseiIIä"x»i en^ kenan ilmailafi
historiassa saatti cristysmässa, joka ke-
. tää jatkuvaa kipinänmuodostum 3»
;?yiiytsidki«ai^ aletaan
nyt käyttää myös sahkosiiitysraudois^
/Äkä yteen^ siellä;
SIVU 10 lAUAOTAINA, HEINiÄUDN l« PÄIVÄNÄ, 1W
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 16, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-07-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki490716 |
Description
| Title | 1949-07-16-10 |
| OCR text |
.... (Jatkoa) mistetaan vähäkangasta muistuttavia
ma1s9sa2-0a-llauUvau l„l a,.o sk,i.si .r, tkym.i. j.o h,at.,ko aaase^m Soaa k,k, s ea.ma no - pKöoyltmäalisin ^voi:jna^ y l-isme^kaäs^s ak^iiya ^lap„tuy•^ h „tu aoans eomna ttatovjaat.-
Fnz Pollack yntU Baekelandm U v o u . - ' ^ temiaUmen vastustuskyky. Sätä teh-keksiä
korviketta luonnon shellakalle. däan putkijohtoja kemiallisia säiliöitä ja
Baekelandin aavoin hänkin epäonnistui
— ja edeltäjänsä tavoin hänkin keksi
toisen arvokkaan tuotteen.
Yhdistämällä Karbamidia (virtsa-ai-net;
ta)^a formaliinia loi Pollack uuden
keinomassaryhmän — karbamidihartsit.
Niitä voidaan bakeliitin tavoin käyttää
moneen eri tarkoitukseen. Niiden valmistus
on kalliimpaa, mutta ne ovat taas
sitten tavattoman kauniita sekä värikkäitä
ja ne voidaan tehdä jossain määrin
läpinäkyviksi.
Karbamidihartseista valmistetaan mni.
pulloja, koruja, koristerasioita, lampunkupuja,
ylellisiä sisustuksia ym. Bake-liittituotteita
sanotaan keinomassojen
"työhevosiksi". Sen mukaan siis VOF
karbamidihartseja taas kutsua "täysiverisiksi".
1930-luvun alussa kehitti saksalainen
kemisti Otto Röhm menetelmän valmis-lattialevyjä.
Määrätynlaiset vinylihartsikuidut
kehrätään vedenpitäviksi, pyykkinuo-raksi
ja sääskiverkoiksi. Jos köysi kyllästetään
ns. vinylidenkloridilla, saadaan
sellainen tuote, joka näyttää kestävän
hyönteisten ja suolaveden vaikutusta,
tavattoman kauan.
Eräillä vinylimassoilla on tavaton e-ristyskyky.
Ilman niitä eivät englantilaiset
olisi voineet valmistaa kojeita,
jotka pelastivat heidät saksalaisten len-tohyökkäyksiltä
vv. 1940^—41..
Käseiinimassoja saadaan etupäässä
käsittelemällä kuorittua maitoa juoksut-timellä,
joka saostaa kaseinin (juustoaineen).
Kahdestakymmenestäviidestä
kilosta kuorittua maitoa saadaan noin I
kg. kaseiinia; Tämä- voidaan sekoittaa
pienen ziluna- ja vesimäärän kanssa peh-rneä^
i:,mass^5i, joka sitten puristetaan
taa hiilivedystä ja sinihaposta keinortnas-Vjj^
soja, jotka olivat samalla todella läpinäkyviä
jä kulutusta kestäviä. Hän oli
silloin työskennellyt tämän pulman parissa
30^ vuotta! Uusi ryhmä sai nimen
aksylihartsit. , • •
Röhm sai työnsä loppuun v. 1936,
jolloin hänen liikkeensä laski markkinoille
tuotteen, josta käytännössä tuli
heti hyvin suosittu, nimittäin särkjrmät-tömän
ja taipuisan plexilasin. Se kestää
iskuja 8 kertaa enemmän kuin tavallinen
lasi. Jos se särkyy, ei kuitenkaan
muodostu teräviä sirpeleita.
Plexilasi laskee lävitseen melkein kaiken
näky>^n valon ja suurimman osan
ultraviolettisäteistä, jotka tavallinen ikkuna
melkein kokonaan pysähdyttää.
Sen ominaispaino on vain 1,2^ kun taas
tavallisen lasin on 2,6. Plexilasia voi
helposti muovata taipuviksi pinnoiksi
— mikä on suuri etu sitä käytettäessä
väi^äta^Fsy!^; ^änu^^ sitä
käytetään nappien, kampojen y.m.
valmistukseen. Se vetää kuitenkin valitettavasti
itseensä kosteiitta murtuen
sitten: helposti. Italialainen lanitaali on
kaseiinimassaa. Se on kudottu kuiduiksi.
Pelkästä lanitaalista valmistetut
kankaat ovat huokoisia ja pehmeitä,
mutta kuluvat pian rikki. Siksi kuidut
sekoitetaan nyttemmin toisiin tekstiilikuituihin.
Toinen kaseiinilähde on soijapapu.
Henry Fordin kemistit yrittivät monen
vuoden ajan valmistaa soijapavuista
keinomassoja autonälustojen sekä
muiden autonosien valmistusta varten.
Tulokset eivät olleet niin hyviä kuin oli
odotettu, mutta kokeet eivät ole vielä lopussa.
Vuoden .1939 suuri uutinen oli nylon-tuotteet.
Nylonilla tarkoitetaan eräitä
typpipitoisia massoja, joita tehdään ammoniakista
ja asetyleenistä. Ammoniakkia
saadaan typestä ja vedystä sekä ase-lentokoneiden
ja autojen ikkunoihin sekä
heijastimiin. f
Muista aksylimassoista valmistetaan
tekohampaita, jotka ovat harhauttavasti t y i e ^ ; ä ~ W i l ^ t ö ' ] a ' ' ^ ^ '^Sylöliit
luonnollisen näköisiä, injektioruiskuja ^ kokonaan keinotekoinen
sekä levyjä luunmurtumien lastoittamista
varten.
Kolmas saksalainen tuote ovat polys-tyrolimassat,
joita tdidään asetyleeni-kaasusta.
Ne kestävät enemmän kosteatta
kuin mitkään muut keinomassat
ja niillä on myös suuri vastustuskyky
kemikalioiden suhteen. Sulina ne ovat
hyvin taipuvaisÄ ia niitä voi muovata
ruiskuttamalla aine nopeasti suukappaleesta.
Tällä tavoin voidaan polj^styrolista
valaa mm. kirjasimia. Ne ovat kevyitä
ja kulutusta kestäviä eivätkä ole m>T:-
kyllisiä kuten kirjasinmetallit. Tämän
ryhmän muista aineista valmistetaan
täytekyniä, vetoketjuja sekä jäähdytys-kaappien
osia. Lopuksi voimme mainita,
että polystyrolimassat värisevät ja
soivat kun niihin lyödään; niistä valmiSr
siis kokonaan keinotekoinen tuote.
Se on valmistettu yksinkertaisista aineista
— hiili, vesi ja ilma — erotukseksi
esim. selluloidisia, joka on monimutkai-kaisen
luonnontuotteen muunnos.
Raakanylonia saadaan valmistettaessa
suurina arkkeina. Nämä sulatetaan
ja puristetaan hienojen reikien läpi kuiduiksi.
Voimakkaasti venytettäessä
muuttuu kuitujen sisäinen rakenne, niin
että ne tulevat hyvin kulutusta kestäviksi
ia kimmoisiksi. Kestäv3^s ja tai-puisuus
ovat yhdessä taitavasti hoidetun
mainoksen kanssa tehneet nylonin hyvin
halutuksi tavaraksi sukkien ja eräiden
alusvaatteiden valmistuksessa.
On kuitenkin vaikeata käjrttää hyväksi
aineen kestävyyttä sitä kutomismene-telmää
käyttäen, jota muoti vaatii. Nylonista
voisi tehdä melkein kuluniatto-mia
sukkia vaarnalla" ne yhtenä kap-tetaankin
myös trumpetteja ja Harinet- paleena — mutta toistausek^ naiset er-vat
tahdo ostaa leUaisia tuotteita. Puku-
* *' * kankaiden raaika-ainmä on puhdas ny-,
193fO-luvun lopuUa palasi USA taas lon liian tuvist|, kuidut eivät ole htiokoi-johtavaan
asemaan keinömassateknii- sia j a tuntuvat kylmiltö. Nylonin sekä
kassa. A^merikkalaiset ?nm, työskenteli- lubraäonkoitujen^ sekatuotteet^voivat eh-vät
vinylimassoilla, joita saadaan~ety- ka mennä hyvinkin kaupakä.
leenistä. Näistä aineista saadaan .joukko
kulutusta kestäviä ja keniiallisesti
vastustuskykyisiä sekä jossain määrin
kmnin kaltaisia tuotteita, ajoita voidaan
luiyttaa tavattoman moniin tarkoituk-siih.
Eräät aineet ovat l^inakyviä;
niistä tdidään sadetakkeja, kcn^bikor-
•^yloni on aiheuttaniit todeHisen vallankumouksen
haxja^Hikiude^. Pitkän
aikaa ovat AasisaJsiatiblleet harjasten
päähankkijoita. Nylon ön-ensimmäinen
snnei joka voidollarkoi^^
ja iiiin erinoniaisesti/ätä 9a^ .
kaa moneHa tahoina joutua'%iIpai}us§ä-
Sydaa samlla flntoitao ett» nAäsfetia vaii^
(es. Banibeig)
mikknf ikäiseen uneen CalSgafyn G«nexal sairaalassa meidaa 42 v. hääoSi.
vanamme kcsak. 19 p. 1949, ollen knflOtaaan 64 v. 5 kic Ja II p. ikäisen. ~
Hän oli syntjmyt Suomessa Jyväskylässä. |a inlliit tähän maalian v. IQZQ
Lähinnä suremaan jaln^minä hänen pnoHsonsa, yksi tytär ja ndjä poikaa
perheineen tässä maassa, yksi veli Suomessa s < ^ laä^la tattavajdiri tä
SSnn«<»»nn |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-07-16-10
