1950-03-18-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ki. m 1 « 1: 'ti (KÄUNOKiRJALUNEN' VlIKKOLmTS) PiibBslied and prtoted by tbe Vapaus PablsMög.. Company Limited, 10®-102 Elm Street West, SMbury, Ctotario. R^istered at tlie Post Office Department, Ottawa, as second •class matter. Liekki ilffieOTyy Jokaisen viikon lauantaina 12-si?i2!sena, sisM-täea parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aJolIta. TULÄUSlffiMNÄTs • - YIÖBYSVÄLTOlHDDf; 1 TOOs^erta $3.0D 1 vuosikerta ,.,^.15 6 kuukautta . . . . . . . . . . . I.TO " 6 kuukautta . . . . . . . . . . . 2.25 S kuukautta-..........•. 1.00 • ,. - • • SUOMEEN m mmMÄM mMxmMMM 1 TOOslkerta . . . . . . . .$4.6ö Siaiukautta ..$2.50 • MMmsmmmmi. *m senttiä palstotuumalta. mivin kiitosilmoitus $3.00. Kuoleman- ilmoitus |3;oo ja- ©en yhteydessä • Julkaistava muisto- UM Ja kiitos $2.00. KlrJeenvaiHtoiimoitukset $1.50. Eri-koislslnaät pysymistä ilmoituksista. TUapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. A^anUeliille myönnetään 2S prosentin palkkio. -SalkM Liekille .tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava .kustantajaa ntoeea: Vapaus PubliÄUng Company Limited. ' Kustantaja ja painaja: Vapaua FubUshins .Company Limited, SOll-llfö Eini Street West, Sudbuiy, Ontario.. lTieokimklittota ajaio:. tJu.t Wki.r.jSoaitaurkis e•t o•so itettava: i». O. BOX.60 EeH ensimmäiseksi on selviieitHvä, että vihne mnncrossa lulfimstu. ktrjoitns "K&kin tihliisem'' oli kilpakirjoitus, vaikka tuo.sana pmihm. matnihm kirjoUuksm.päältä.^_MitjonHe*• ' nee jäänyt '.pois, muita iällä oikaisulla se nyi korjutmn. . - TälM kerralla kaluamme pilma eräästä asiasta, jota jokai-senjkmisen- tnlisi-pitää vireillä aina, nimiitäin.kysymystä rau-han puolustamisesta. Raithmt asian edistäminen valtaa ykä enemmän alaa kaikkien kansakeirosten keshmdessa, Pariisissa on eräs 30-vttotias taiteilija avannut taidenäyttelyn, mm-kä tarkoituksena on maalauksin osoittaa, miten atomisota hävittää ikmiskummn, jos kolmas maailmansota pääsee puhkeamaan. Tämä taiteilija, joka maalaa tatdnihinsa nimen "Kek", sa- %iod, että hänen lisäkseen on maailmassa kuusi mmita taiteilijaa, jotka ovat perustaneet erikoisen järjestön, "Taiteilijäin rhinretki kolmannen maailmajtsodan ehkäisemiseksi''. Näistä järjestön jäsenistä on yksi argentinalalnen, brasilialainen, gtfatemalalainen, ekikläinei^^ ja kaksi meksikolaista, -mut f a Kek sanoi, ettf.i hän ilmaise heidän nimiääji ennenkuin ke ovaf: hkneet "jotain merkitsemisen arvoista*'. Kek sanoo hävittäneensä kaikki muut maalauksensa, alkaessaan nykyisen maalaiissarjansa — atomisodan kauhujen esittämisen. Yksi Kekin tau}n, "Jnlistamaton. sota'\ kuvaa baktereolo-gista sodankäyntiä. Se knvaa- tkmisten sylkevän verta, jonka aiheuttaa jonkin sahperäiscn taudin puhkeaminen sodankäynnin seurauksena.' . Taulu "V.iimeineu. rskkmts" kuvaa nuorta paria, joiden molempien pää on tulessa, taustallaan palava maailma. "Itsensä inho" km'aa ihmisiä hirttäyiyneinä puhelinpylväisiin ja heidän yläpuolellaan räjähtelevät planeetat. "Todellisten kolmannen maailmansodan voittajien" tauh?- kuvaa ihmislmta järsiviä rottia. ' Näytteinä on vielä lukuisia muita sodan tuhoja ja jälkiseurauksia kuvaavia tauluja, mutta niiden luetteleminen kä-m l iiian pitkäksi. Mutta ne kaikki kuvaavat sotaa synkin värein, aivan mmkuin ajattelevat ihmiset sodan näkevät. So- .tm ei voida ihannoida ja näin olten sen esittäminen maalauksinakaan ei voi olla ikanteelMsta. Taiteilijat ovat luovan .työn- -mestareita ja heidän maalauk-kaikkien eM??wiJ4Mcf^^ jotka eivät sodista , koskaan mitään kyödy,:iman'''pämvasfoin menettävät kaiken, , ntikä keilie on kaUista. Sota jättää aina merkkinsä kaikkiin . ihmisiin, ei vam fiiikin, jotka ne taistelevat, vaan myöskin . nntamien takana oleviin. Tulevassa sodassa ei sitäpaitsi tu- : Iisi olemaan mitään rifitaman taustaa, vaan koko maailma ; o^fsi yhtenä rintamana, minkä tekevät mahdolliseksi atomi- ja . vetypommit. Niiden vaikuttis ei tunnu ainoastaan rajoitctuUa aMla kuten jonkin lentopommin, vaan tuhansien maiHen . eMlla — ne myrkyttävät ilman, jota kengitämme. : Sodan va.si-usiam-isesta ei voida vain puhua, vaan jotain on . myöskin tehtävä.' Ei voida vain haikaiiia, että kyllä se on sur- - keaa, jos vielä tui^e- sota. Jokaisella päikkakummlla on aina ' JQiiMnMsia järjestöjä, jotka toimivat sodan ehkäisemiseksi. i Farhaiien voi jokainen 'ajatteleva ikm-incn antaa apunsa so- ' dan vastustamisessa avustamalla, • näiden järjestöjen työtä ' • vointima mskaan. Yksilöinä emme voi paljoakaatt, teemmep3 - mitä kyvansa,.muita joukkoina vo-hnme saada äänemme kuu-imiik. Miksi emme siis saata amiämme kimluville yhtenä ' jofikkofia, koska-ktdtetikaan meiliä m ole mitään meneteiiä-vSä, vsm voimme vmttm raukam ja pelosta vapmn €!3min^ii- ..fdiemmey•lapsiUe}t$•meJ(S ttilevilie sukupolviikkin. Fuoslen varjo (Jatkoa ensimmäiseltä sivulta) enkä kuitenkaan voi tehdä sitä niin kuin tmrneo ja tahtoisin, sillä näes, kynäni on kehno kertoja. Ajatuksissani olen •keskellänne päivästä päivään.' Lasken kellosta ajaa, milloin nousette aamuisin , ja^-railMii teette mitäkin aioa •iltaan saakka, minä kun kuvitellen kaiken \ie-lä sellaisena, kun se oli sieltä lähties-,, säni. Väs>^tää -— suljen silmäni hetkeksi. Muistuu taas mieleeni eräs ilta, jolloin meillä oli jo molemmat lapsemmie. ^ Se • cli talvi ja ulkona kirpaiseva pakkanen. Kävelen työstä kotiin väsyneenä ja masentuneena, kyllästyneenä kaikkeen. Sinä päivänä tuntui taas kaikld vastustavan, olevan minua vastaan. Tempasin <yven auki äklcinäisellä liikkeellä mieltäni osoittaakseni, ikäänkuin olisin sinua jostakin syyttänji:. Loit minuun pikaisen silmäyksen^ mutta et sanonut mitään, niinkuin aina teit tällaisessa tilanteessa. Laitoit minulle lämmintä pesuvettä ja puhtaat vaatteet, sitten Ivaadoit kuppeiliin kahvia j a kehoitit juomaan itse istuutuessasi toiselle puo- Jelle pöytää, ikäänkuin et olisi iiuonoa tuultani huomannutkaan.. Huoneessa oli lämmintä ja raukaisevan xauhaHists; ~ illalliskeitto porisi liedellä ja Japset föik-kivat •hyvätuulisina •iätti|lia.;. ..•Miel^m' rauhoUtiii p i a n j ^ fteillä.öl^^^ sinä iltana niin äärettömän paljon puhumista keskenämme, niinlcuin olisimme aavistaneet jonkun särön elämässäiÄej^^^ " •••ueet:- .sitä. tasoittaa..- ' Mutta" .vuoteessa valvoin kauan ja sinä iltana heräsi minussa ensi kerran, ajatus lähteä meren taakse parömpaa etsimään. Vaikka en tahdo itseäni puolustaa enkä omasta puolestani puhua, niin kuitenkin haluan sinun tietävän, etten i t seäni ajatellen lähteiiyt, vaan sinun ja lasten parasta ajattelin ja meidän kaikkien tulevaisuutta rakentamaaii tänne tulin. Mutta kun ei todellisuus vastannut kuvitelmia ja vastoinkä^-miset tulivat, tuli hellitettyä elämän otetta ja elettyä päivä kerrallaan. Olen syyttänyt usein itseäni, että liian vähän olen elämässäni 'kyennyt tekemään ja aikaansaamaan, mutta kai se on kohtaloni ja kova onneni, joka näin on määrännyt. Sinua minä eniten ajattelen, kuinka vähän sinulle annoin ja kuinliLa paljoa huolta ja murhetta olen sinulle tuottanut, vaikka * kaikkina siäinä vuosina olet ollut aja-tulcsissanl ensimmäisenä,ja aivan '\'iime vuosiin saakka uskoin vielä kerran voivani palata luoksesi turvaamaan vanhuuden päiväsi. Sanoin aikaisemmin, etten puhu omasta puolestani. Lienenliö sen kuitenkin tehnyt, koska tuntuu paljon paremmalta ja helpommalta; niinkuin jo tietäisin sinun minua ymmärtäneen, Kerro lapsille heidän isästään, kuinka paljon hän on heitä rakastanut ja kaivannut. Yhtä sinulta vielä py>'dän, että vastaat tähän kirjeeseen, se merkitsee minulle niin paljon, ehkä enemmän kuin osÄat ajatellakaan. Kiittäen sinua kaikesta, mikä on elämässäni kauneinta ollut, Johannes. Tämän kirjeen mukaan liitettiin virallinen ilmoitus hänen kuolemastaan ja hautauspäivästään ja lähetettiin hänen vaimolleen, * Mikään työ rauhan hyväksi ei ok lilan pieni, eikä myöskään mikään uhraus iiian suuri. Mitään emme saavuta kädet ristissä istumalla ja ajattelemalla, että kyWän toiset tekevät minunkin edestäni, lletysti toiset tekevät, mutta kuinka kunniailista on sitten osalHstua saaliin jakoon, toisin sanoen nauttia rauhasta ja paremmasta olotilasta, kuu tietää, eiici ole pannut-kortta ristiin sen • saavuttamiseksi. as OK T L T X U T iltahämärä kämppään ja jutustelclienlj 1 ikäänkuin' raukeaksi. - - ' •-O---;.;- Sisään tulee vächa, reipas mies, •Hän on ollut t ^ ä maassa jo lähimain S O vuotta. T^-I nuorena, painui intiapien /kanssa sydänmaille,-t maiai-^l ." - toimeen.. ' Näki'., sutjryhtiöiden' rosvot, .taisteli •. niitä'-.y^^'j hävisi; niinpä menetti kaivosikämpikönkin, johon.oli l^oko tunut suomalaisia töihin. Sauvan ja lepun ritariksi muuttui väklstenkin, j a^^l vuoxiet on asumit:erämaantölHssään metsästelen 1 ien. Itsepätsäri ^anL^lki]^eräisessä merkityksessä \ '—. kävin Suomen kuninkaan haudan. kauttaV tun?; c- J nurkassa. No^ me nuoremn>at kyselemään; : —3Iikäs se on;—Suomen kuningas? r. v-^ — Etelä-Pohjanmaalta oli kotoisin, selitti ukko. Tuliiu^j samassa Jaiyassa, iihan em.imäisiä näillä rnaiii. Joukossa t' Jaakko — muuta; nimeä ei tarvitakaan. oli vanhen^' kuin minä; ehkäpä 25; Suuri mies, luukas mies,iihakasin^ täynnä jänteitä ja rustoja^ nosteli yksin tukkeja. JättHäine kooltaan. Luptu Amerikan koskemattomiin tmetsiin. Tultiin sitten Minnesotaan. ; ; E i älloin matkusteltu junilla ja autoilla.. .Hevoskopiikka oli jämätkä kesti kolmatta kuukautta, mu tä perille tiiltiin. Meitä: oli 20. suomalaista ^samapJiis; kaikki/nuoria, elämäii|iäluisia; ;;jöu% aina naisenpiiöltakin. Kämpät lyötiinpystjy^ ' •Jaakko o l i johtaja,.kukapa oli .yoimÄain..; Siii^eii aik: katsottim n y r j ^ k e i h i n . . > ,• . . Alkoi tuntua -jo siltä, .että/.sim.ä,: on, paiklia, missä ,tulk •olemaan. 'VJmpärillä j^t^jää ja.iiiusta.^-PiMfa^^^^ Jaista, pihkainen puu .tjiytyy'olla"lähellä,.muuten tulee raaksi. . • • v - - . ^ V ^ ' • - • • Ja sitä o l i — jättilälskuusia ja jättiläismäntyjä. . Sitten kolahti Jaakon kirves; kerran, eväässä-hakkuupaikav rautaan. - . - . • - ^ . ^ Rautaa se oli, näkihän sen. Tongittiin siinä, haettiin lapiot. Kyllä jo silloinkin ymmärrettiin, että rautaa taivilaan. j siksi koko siirtola tarttui nyt, 'J^aa<kon johdolla, kuöMjaan; lapioon; pian selvisi, että suoni oli tikas ja että kanrattiL koota malmia, varsinldn kun jo kuultiin uusista kulkuneuvu ta, rautatiestä, joka läheni uutta asutusaluetta. Eräänä päivänä, kun Jaakko yksin mittailee kaivosta, tul: useita miehfä ympärille ja alkavat 'kysellä. Eihän sutä kj, kustelusta paljo mitään tullut, kun jaaklio ei ymmärtaEj kieltä. Mutta vieraat veistelivät anei^kkipölkkyjä ja iskivät niV kaivdlcsemme ympärille. Sitä kieltä Jaakko ymmärsi. Sakista jäi yksi mies paikalle; Jaakon nyrkki oli sattuLj' Toiset käpälsivät pakoon; - ..' : Siitä syntyi sota. y- • • - ••• i"'"*-' Kului viikkoja. Eräänä päivänä ilmaantui kämpikölle miehiä pyssyjen kat sa. Miehemme ajettiin pois. Vieraat valtasivat tilan. Jaakko kokosi joukot myöskin. Syntyi taistelu, jossa | tajtuomli tettiin pyssyjä, tuppipuukkoja ja seipiiitä tuloksella, että ti:" • keilijat ajettiin pois verissäpäin. Sitten lähetettiin sotaväkeä. , , . . Luutnantti, joka sitä johti, luki valtauspaperin, josta K kaan ei ymmärtänyt mitään. Jaakko vähimmin.^ Kaivojf ollut muka suomalaisten! Saadaanpa nähdä. Vaililiau' pantiin jälleen kuntoon. \Syntyi sotatila, joka .kesti puoli TO^ ta. Kokonaista puoli vuotta pitivät suomalaiset puolen.»: Yksi ja toinen sai haavoja, pari kaatui,- toiset laputtivat hensä. Lopulta tuntui luutnantista siitä, että töyrään takaa muttiin liian harvaan ja hän piiritti sen edestä ja takaa. Jaakko yksin siellä ammuskeli viimeisiä panoksiaan. Hänet otettiin kiinni. ''Suomalaisten kuningas", jonka nimen hän oli amainB?] tällä ajalla, kuljetettiin leirille. Mutta ehkäpä vallitsi H jonkinlainen esi-isien kunnioituksentunne tuomareissa. J^j ko pääsi vapaaksi. Mutta kaivokset menivät komppania joka oli niitä himoinnutkin. ' Jaakosta tuli erakko — sauvan ja repun ritari. Hän muutti sydänmaalle yksinään. Siellä täällä oli joku suomalainen metsästäjä, joif^^^» J hän joskus kävi, kunnes erään kerran hänet löydettiin vBö kuolleen karhun kanssa makaamassa. ' . Kun tieto kuolemasta tuli, niin saapui valtion tutHF haistelemaan. "Suomalaisten kuningas'? pääsi herrojen i»^. hin. Lainlaatijakunnassa oli keskusteltu sisukkaasta S;-^ laisesta, mutta kun hän oli taistellut *^lakia ja järiest)'^^* _^ taan", niin tyydyttiin vain ikäänkuiA-ihaiUenpBhom^ tustajasta. • . teor -. täin niac maattisei maailma! va on k' toistaisel ja ehkä kaimmat Xiin, pitkä sar too luke den selit kien kel L-ivan pa vaiheita Pelons menneitt ihmiset ^ ja sen v( elivät. ' na, niin yrittämäj muuta ra tä jumal-aurinko, ilmiöt yl( lia, jotkj loihin. Vasta ' saavuttaa alalla, suuret aj filosofian sä edes tietä selv laisuuksii vain ajat siä tekem Varsinl Aristotele raanjärjef näet sa, kirkon f sensä n tyksestä i kä sitä s maailmai] toisenlaisi selle. Se: Ensimr kantutkin Ktesihns syntyi v. nipuolinei t<;maatikk naispaino töä. Hä 'Antakaa siirrän m 'kreikkali laisen soti Ktesibi ennen aja laisen pa Heron ta; Jun. keksi l^aivon, jc »etaan. *iikan ala ^-eijastusk eteenpäin joka mittj ^alon kuli ^iM!mn:-m^N, ..mAMÄ%E.mm u P Ä I V Ä N Ä , 19SO-Pihkain ^»n. on jo ^mullan uskoi, ett; kille. .j^^ opetti sen Qille muil
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 18, 1950 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1950-03-18 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki500318 |
Description
Title | 1950-03-18-02 |
OCR text |
ki.
m
1 « 1:
'ti
(KÄUNOKiRJALUNEN' VlIKKOLmTS)
PiibBslied and prtoted by tbe Vapaus PablsMög.. Company
Limited, 10®-102 Elm Street West, SMbury, Ctotario.
R^istered at tlie Post Office Department, Ottawa, as second
•class matter.
Liekki ilffieOTyy Jokaisen viikon lauantaina 12-si?i2!sena, sisM-täea
parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aJolIta.
TULÄUSlffiMNÄTs • - YIÖBYSVÄLTOlHDDf;
1 TOOs^erta $3.0D 1 vuosikerta ,.,^.15
6 kuukautta . . . . . . . . . . . I.TO " 6 kuukautta . . . . . . . . . . . 2.25
S kuukautta-..........•. 1.00 • ,. - •
• SUOMEEN m mmMÄM mMxmMMM
1 TOOslkerta . . . . . . . .$4.6ö Siaiukautta ..$2.50
• MMmsmmmmi.
*m senttiä palstotuumalta. mivin kiitosilmoitus $3.00. Kuoleman-
ilmoitus |3;oo ja- ©en yhteydessä • Julkaistava muisto-
UM Ja kiitos $2.00. KlrJeenvaiHtoiimoitukset $1.50. Eri-koislslnaät
pysymistä ilmoituksista. TUapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
A^anUeliille myönnetään 2S prosentin palkkio.
-SalkM Liekille .tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava .kustantajaa
ntoeea: Vapaus PubliÄUng Company Limited. '
Kustantaja ja painaja: Vapaua FubUshins .Company Limited,
SOll-llfö Eini Street West, Sudbuiy, Ontario..
lTieokimklittota ajaio:. tJu.t Wki.r.jSoaitaurkis e•t o•so itettava:
i». O. BOX.60
EeH ensimmäiseksi on selviieitHvä, että vihne mnncrossa
lulfimstu. ktrjoitns "K&kin tihliisem'' oli kilpakirjoitus, vaikka
tuo.sana pmihm. matnihm kirjoUuksm.päältä.^_MitjonHe*•
' nee jäänyt '.pois, muita iällä oikaisulla se nyi korjutmn.
. - TälM kerralla kaluamme pilma eräästä asiasta, jota jokai-senjkmisen-
tnlisi-pitää vireillä aina, nimiitäin.kysymystä rau-han
puolustamisesta. Raithmt asian edistäminen valtaa ykä
enemmän alaa kaikkien kansakeirosten keshmdessa, Pariisissa
on eräs 30-vttotias taiteilija avannut taidenäyttelyn, mm-kä
tarkoituksena on maalauksin osoittaa, miten atomisota hävittää
ikmiskummn, jos kolmas maailmansota pääsee puhkeamaan.
Tämä taiteilija, joka maalaa tatdnihinsa nimen "Kek", sa-
%iod, että hänen lisäkseen on maailmassa kuusi mmita taiteilijaa,
jotka ovat perustaneet erikoisen järjestön, "Taiteilijäin
rhinretki kolmannen maailmajtsodan ehkäisemiseksi''. Näistä
järjestön jäsenistä on yksi argentinalalnen, brasilialainen,
gtfatemalalainen, ekikläinei^^ ja kaksi meksikolaista, -mut f a
Kek sanoi, ettf.i hän ilmaise heidän nimiääji ennenkuin ke
ovaf: hkneet "jotain merkitsemisen arvoista*'.
Kek sanoo hävittäneensä kaikki muut maalauksensa, alkaessaan
nykyisen maalaiissarjansa — atomisodan kauhujen
esittämisen.
Yksi Kekin tau}n, "Jnlistamaton. sota'\ kuvaa baktereolo-gista
sodankäyntiä. Se knvaa- tkmisten sylkevän verta, jonka
aiheuttaa jonkin sahperäiscn taudin puhkeaminen sodankäynnin
seurauksena.'
. Taulu "V.iimeineu. rskkmts" kuvaa nuorta paria, joiden molempien
pää on tulessa, taustallaan palava maailma. "Itsensä
inho" km'aa ihmisiä hirttäyiyneinä puhelinpylväisiin ja heidän
yläpuolellaan räjähtelevät planeetat.
"Todellisten kolmannen maailmansodan voittajien" tauh?-
kuvaa ihmislmta järsiviä rottia.
' Näytteinä on vielä lukuisia muita sodan tuhoja ja jälkiseurauksia
kuvaavia tauluja, mutta niiden luetteleminen kä-m
l iiian pitkäksi. Mutta ne kaikki kuvaavat sotaa synkin
värein, aivan mmkuin ajattelevat ihmiset sodan näkevät. So-
.tm ei voida ihannoida ja näin olten sen esittäminen maalauksinakaan
ei voi olla ikanteelMsta.
Taiteilijat ovat luovan .työn- -mestareita ja heidän maalauk-kaikkien
eM??wiJ4Mcf^^ jotka eivät sodista
, koskaan mitään kyödy,:iman'''pämvasfoin menettävät kaiken,
, ntikä keilie on kaUista. Sota jättää aina merkkinsä kaikkiin
. ihmisiin, ei vam fiiikin, jotka ne taistelevat, vaan myöskin
. nntamien takana oleviin. Tulevassa sodassa ei sitäpaitsi tu-
: Iisi olemaan mitään rifitaman taustaa, vaan koko maailma
; o^fsi yhtenä rintamana, minkä tekevät mahdolliseksi atomi- ja
. vetypommit. Niiden vaikuttis ei tunnu ainoastaan rajoitctuUa
aMla kuten jonkin lentopommin, vaan tuhansien maiHen
. eMlla — ne myrkyttävät ilman, jota kengitämme.
: Sodan va.si-usiam-isesta ei voida vain puhua, vaan jotain on
. myöskin tehtävä.' Ei voida vain haikaiiia, että kyllä se on sur-
- keaa, jos vielä tui^e- sota. Jokaisella päikkakummlla on aina
' JQiiMnMsia järjestöjä, jotka toimivat sodan ehkäisemiseksi.
i Farhaiien voi jokainen 'ajatteleva ikm-incn antaa apunsa so-
' dan vastustamisessa avustamalla, • näiden järjestöjen työtä
' • vointima mskaan. Yksilöinä emme voi paljoakaatt, teemmep3
- mitä kyvansa,.muita joukkoina vo-hnme saada äänemme kuu-imiik.
Miksi emme siis saata amiämme kimluville yhtenä
' jofikkofia, koska-ktdtetikaan meiliä m ole mitään meneteiiä-vSä,
vsm voimme vmttm raukam ja pelosta vapmn €!3min^ii-
..fdiemmey•lapsiUe}t$•meJ(S ttilevilie sukupolviikkin.
Fuoslen varjo
(Jatkoa ensimmäiseltä sivulta)
enkä kuitenkaan voi tehdä sitä niin kuin
tmrneo ja tahtoisin, sillä näes, kynäni
on kehno kertoja. Ajatuksissani olen
•keskellänne päivästä päivään.' Lasken
kellosta ajaa, milloin nousette aamuisin
, ja^-railMii teette mitäkin aioa •iltaan
saakka, minä kun kuvitellen kaiken \ie-lä
sellaisena, kun se oli sieltä lähties-,,
säni.
Väs>^tää -— suljen silmäni hetkeksi.
Muistuu taas mieleeni eräs ilta, jolloin
meillä oli jo molemmat lapsemmie. ^ Se •
cli talvi ja ulkona kirpaiseva pakkanen.
Kävelen työstä kotiin väsyneenä ja masentuneena,
kyllästyneenä kaikkeen. Sinä
päivänä tuntui taas kaikld vastustavan,
olevan minua vastaan. Tempasin
|
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-03-18-02