Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 18, 1950

              ki.
m
1 « 1:
'ti
(KÄUNOKiRJALUNEN' VlIKKOLmTS)
PiibBslied and prtoted by tbe Vapaus PablsMög.. Company
Limited, 10®-102 Elm Street West, SMbury, Ctotario.
R^istered at tlie Post Office Department, Ottawa, as second
•class matter.
Liekki ilffieOTyy Jokaisen viikon lauantaina 12-si?i2!sena, sisM-täea
parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aJolIta.
TULÄUSlffiMNÄTs • - YIÖBYSVÄLTOlHDDf;
1 TOOs^erta $3.0D 1 vuosikerta ,.,^.15
6 kuukautta . . . . . . . . . . . I.TO " 6 kuukautta . . . . . . . . . . . 2.25
S kuukautta-..........•. 1.00 • ,. - •
• SUOMEEN m mmMÄM mMxmMMM
1 TOOslkerta . . . . . . . .$4.6ö Siaiukautta ..$2.50
• MMmsmmmmi.
*m senttiä palstotuumalta. mivin kiitosilmoitus $3.00. Kuo­leman-
ilmoitus |3;oo ja- ©en yhteydessä • Julkaistava muisto-
UM Ja kiitos $2.00. KlrJeenvaiHtoiimoitukset $1.50. Eri-koislslnaät
pysymistä ilmoituksista. TUapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
A^anUeliille myönnetään 2S prosentin palkkio.
-SalkM Liekille .tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava .kus­tantajaa
ntoeea: Vapaus PubliÄUng Company Limited. '
Kustantaja ja painaja: Vapaua FubUshins .Company Limited,
SOll-llfö Eini Street West, Sudbuiy, Ontario..
lTieokimklittota ajaio:. tJu.t Wki.r.jSoaitaurkis e•t o•so itettava:
i». O. BOX.60
EeH ensimmäiseksi on selviieitHvä, että vihne mnncrossa
lulfimstu. ktrjoitns "K&kin tihliisem'' oli kilpakirjoitus, vaik­ka
tuo.sana pmihm. matnihm kirjoUuksm.päältä.^_MitjonHe*•
' nee jäänyt '.pois, muita iällä oikaisulla se nyi korjutmn.
. - TälM kerralla kaluamme pilma eräästä asiasta, jota jokai-senjkmisen-
tnlisi-pitää vireillä aina, nimiitäin.kysymystä rau-han
puolustamisesta. Raithmt asian edistäminen valtaa ykä
enemmän alaa kaikkien kansakeirosten keshmdessa, Parii­sissa
on eräs 30-vttotias taiteilija avannut taidenäyttelyn, mm-kä
tarkoituksena on maalauksin osoittaa, miten atomisota hä­vittää
ikmiskummn, jos kolmas maailmansota pääsee puhkea­maan.
Tämä taiteilija, joka maalaa tatdnihinsa nimen "Kek", sa-
%iod, että hänen lisäkseen on maailmassa kuusi mmita taitei­lijaa,
jotka ovat perustaneet erikoisen järjestön, "Taiteilijäin
rhinretki kolmannen maailmajtsodan ehkäisemiseksi''. Näis­tä
järjestön jäsenistä on yksi argentinalalnen, brasilialainen,
gtfatemalalainen, ekikläinei^^ ja kaksi meksikolaista, -mut f a
Kek sanoi, ettf.i hän ilmaise heidän nimiääji ennenkuin ke
ovaf: hkneet "jotain merkitsemisen arvoista*'.
Kek sanoo hävittäneensä kaikki muut maalauksensa, alka­essaan
nykyisen maalaiissarjansa — atomisodan kauhujen
esittämisen.
Yksi Kekin tau}n, "Jnlistamaton. sota'\ kuvaa baktereolo-gista
sodankäyntiä. Se knvaa- tkmisten sylkevän verta, jonka
aiheuttaa jonkin sahperäiscn taudin puhkeaminen sodankäyn­nin
seurauksena.'
. Taulu "V.iimeineu. rskkmts" kuvaa nuorta paria, joiden mo­lempien
pää on tulessa, taustallaan palava maailma. "Itsensä
inho" km'aa ihmisiä hirttäyiyneinä puhelinpylväisiin ja hei­dän
yläpuolellaan räjähtelevät planeetat.
"Todellisten kolmannen maailmansodan voittajien" tauh?-
kuvaa ihmislmta järsiviä rottia.
' Näytteinä on vielä lukuisia muita sodan tuhoja ja jälki­seurauksia
kuvaavia tauluja, mutta niiden luetteleminen kä-m
l iiian pitkäksi. Mutta ne kaikki kuvaavat sotaa synkin
värein, aivan mmkuin ajattelevat ihmiset sodan näkevät. So-
.tm ei voida ihannoida ja näin olten sen esittäminen maalauk­sinakaan
ei voi olla ikanteelMsta.
Taiteilijat ovat luovan .työn- -mestareita ja heidän maalauk-kaikkien
eM??wiJ4Mcf^^ jotka eivät sodista
, koskaan mitään kyödy,:iman'''pämvasfoin menettävät kaiken,
, ntikä keilie on kaUista. Sota jättää aina merkkinsä kaikkiin
. ihmisiin, ei vam fiiikin, jotka ne taistelevat, vaan myöskin
. nntamien takana oleviin. Tulevassa sodassa ei sitäpaitsi tu-
: Iisi olemaan mitään rifitaman taustaa, vaan koko maailma
; o^fsi yhtenä rintamana, minkä tekevät mahdolliseksi atomi- ja
. vetypommit. Niiden vaikuttis ei tunnu ainoastaan rajoitctuUa
aMla kuten jonkin lentopommin, vaan tuhansien maiHen
. eMlla — ne myrkyttävät ilman, jota kengitämme.
: Sodan va.si-usiam-isesta ei voida vain puhua, vaan jotain on
. myöskin tehtävä.' Ei voida vain haikaiiia, että kyllä se on sur-
- keaa, jos vielä tui^e- sota. Jokaisella päikkakummlla on aina
' JQiiMnMsia järjestöjä, jotka toimivat sodan ehkäisemiseksi.
i Farhaiien voi jokainen 'ajatteleva ikm-incn antaa apunsa so-
' dan vastustamisessa avustamalla, • näiden järjestöjen työtä
' • vointima mskaan. Yksilöinä emme voi paljoakaatt, teemmep3
- mitä kyvansa,.muita joukkoina vo-hnme saada äänemme kuu-imiik.
Miksi emme siis saata amiämme kimluville yhtenä
' jofikkofia, koska-ktdtetikaan meiliä m ole mitään meneteiiä-vSä,
vsm voimme vmttm raukam ja pelosta vapmn €!3min^ii-
..fdiemmey•lapsiUe}t$•meJ(S ttilevilie sukupolviikkin.
Fuoslen varjo
(Jatkoa ensimmäiseltä sivulta)
enkä kuitenkaan voi tehdä sitä niin kuin
tmrneo ja tahtoisin, sillä näes, kynäni
on kehno kertoja. Ajatuksissani olen
•keskellänne päivästä päivään.' Lasken
kellosta ajaa, milloin nousette aamuisin
, ja^-railMii teette mitäkin aioa •iltaan
saakka, minä kun kuvitellen kaiken \ie-lä
sellaisena, kun se oli sieltä lähties-,,
säni.
Väs>^tää -— suljen silmäni hetkeksi.
Muistuu taas mieleeni eräs ilta, jolloin
meillä oli jo molemmat lapsemmie. ^ Se •
cli talvi ja ulkona kirpaiseva pakkanen.
Kävelen työstä kotiin väsyneenä ja ma­sentuneena,
kyllästyneenä kaikkeen. Si­nä
päivänä tuntui taas kaikld vastusta­van,
olevan minua vastaan. Tempasin
<yven auki äklcinäisellä liikkeellä miel­täni
osoittaakseni, ikäänkuin olisin si­nua
jostakin syyttänji:. Loit minuun
pikaisen silmäyksen^ mutta et sanonut
mitään, niinkuin aina teit tällaisessa
tilanteessa. Laitoit minulle lämmintä
pesuvettä ja puhtaat vaatteet, sitten
Ivaadoit kuppeiliin kahvia j a kehoitit
juomaan itse istuutuessasi toiselle puo-
Jelle pöytää, ikäänkuin et olisi iiuonoa
tuultani huomannutkaan.. Huoneessa
oli lämmintä ja raukaisevan xauhaHists;
~ illalliskeitto porisi liedellä ja Japset föik-kivat
•hyvätuulisina •iätti|lia.;. ..•Miel^m'
rauhoUtiii p i a n j ^ fteillä.öl^^^ sinä iltana
niin äärettömän paljon puhumista kes­kenämme,
niinlcuin olisimme aavistaneet
jonkun särön elämässäiÄej^^^
" •••ueet:- .sitä. tasoittaa..- ' Mutta" .vuoteessa
valvoin kauan ja sinä iltana heräsi mi­nussa
ensi kerran, ajatus lähteä meren
taakse parömpaa etsimään.
Vaikka en tahdo itseäni puolustaa en­kä
omasta puolestani puhua, niin kui­tenkin
haluan sinun tietävän, etten i t ­seäni
ajatellen lähteiiyt, vaan sinun ja
lasten parasta ajattelin ja meidän kaik­kien
tulevaisuutta rakentamaaii tänne
tulin. Mutta kun ei todellisuus vas­tannut
kuvitelmia ja vastoinkä^-miset
tulivat, tuli hellitettyä elämän otetta ja
elettyä päivä kerrallaan.
Olen syyttänyt usein itseäni, että
liian vähän olen elämässäni 'kyennyt te­kemään
ja aikaansaamaan, mutta kai
se on kohtaloni ja kova onneni, joka
näin on määrännyt. Sinua minä eni­ten
ajattelen, kuinka vähän sinulle an­noin
ja kuinliLa paljoa huolta ja mur­hetta
olen sinulle tuottanut, vaikka
* kaikkina siäinä vuosina olet ollut aja-tulcsissanl
ensimmäisenä,ja aivan '\'iime
vuosiin saakka uskoin vielä kerran voi­vani
palata luoksesi turvaamaan van­huuden
päiväsi.
Sanoin aikaisemmin, etten puhu
omasta puolestani. Lienenliö sen kui­tenkin
tehnyt, koska tuntuu paljon pa­remmalta
ja helpommalta; niinkuin jo
tietäisin sinun minua ymmärtäneen,
Kerro lapsille heidän isästään, kuinka
paljon hän on heitä rakastanut ja kai­vannut.
Yhtä sinulta vielä py>'dän, että vas­taat
tähän kirjeeseen, se merkitsee mi­nulle
niin paljon, ehkä enemmän kuin
osÄat ajatellakaan.
Kiittäen sinua kaikesta, mikä on elä­mässäni
kauneinta ollut,
Johannes.
Tämän kirjeen mukaan liitettiin vi­rallinen
ilmoitus hänen kuolemastaan ja
hautauspäivästään ja lähetettiin hänen
vaimolleen,
* Mikään työ rauhan hyväksi ei ok
lilan pieni, eikä myöskään mikään uh­raus
iiian suuri. Mitään emme saavuta
kädet ristissä istumalla ja ajattelemalla,
että kyWän toiset tekevät minunkin
edestäni, lletysti toiset tekevät, mutta
kuinka kunniailista on sitten osalHstua
saaliin jakoon, toisin sanoen nauttia rau­hasta
ja paremmasta olotilasta, kuu tie­tää,
eiici ole pannut-kortta ristiin sen •
saavuttamiseksi.
as
OK T L T X U T iltahämärä kämppään ja jutustelclienlj 1
ikäänkuin' raukeaksi. - - ' •-O---;.;-
Sisään tulee vächa, reipas mies,
•Hän on ollut t ^ ä maassa jo lähimain S O vuotta. T^-I
nuorena, painui intiapien /kanssa sydänmaille,-t maiai-^l
." - toimeen.. ' Näki'., sutjryhtiöiden' rosvot, .taisteli •. niitä'-.y^^'j
hävisi; niinpä menetti kaivosikämpikönkin, johon.oli l^oko
tunut suomalaisia töihin.
Sauvan ja lepun ritariksi muuttui väklstenkin, j a^^l
vuoxiet on asumit:erämaantölHssään metsästelen
1 ien. Itsepätsäri ^anL^lki]^eräisessä merkityksessä \
'—. kävin Suomen kuninkaan haudan. kauttaV tun?; c- J
nurkassa.
No^ me nuoremn>at kyselemään; :
—3Iikäs se on;—Suomen kuningas?
r. v-^
— Etelä-Pohjanmaalta oli kotoisin, selitti ukko. Tuliiu^j
samassa Jaiyassa, iihan em.imäisiä näillä rnaiii. Joukossa t'
Jaakko — muuta; nimeä ei tarvitakaan. oli vanhen^'
kuin minä; ehkäpä 25; Suuri mies, luukas mies,iihakasin^
täynnä jänteitä ja rustoja^ nosteli yksin tukkeja. JättHäine
kooltaan. Luptu Amerikan koskemattomiin tmetsiin.
Tultiin sitten Minnesotaan. ;
; E i älloin matkusteltu junilla ja autoilla..
.Hevoskopiikka oli jämätkä kesti kolmatta kuukautta, mu
tä perille tiiltiin. Meitä: oli 20. suomalaista ^samapJiis;
kaikki/nuoria, elämäii|iäluisia; ;;jöu%
aina naisenpiiöltakin.
Kämpät lyötiinpystjy^ '
•Jaakko o l i johtaja,.kukapa oli .yoimÄain..; Siii^eii aik:
katsottim n y r j ^ k e i h i n . . > ,• .
. Alkoi tuntua -jo siltä, .että/.sim.ä,: on, paiklia, missä ,tulk
•olemaan. 'VJmpärillä j^t^jää ja.iiiusta.^-PiMfa^^^^
Jaista, pihkainen puu .tjiytyy'olla"lähellä,.muuten tulee
raaksi. . • • v - - . ^ V ^ ' • - • •
Ja sitä o l i — jättilälskuusia ja jättiläismäntyjä. .
Sitten kolahti Jaakon kirves; kerran, eväässä-hakkuupaikav
rautaan. - . - . • - ^ . ^
Rautaa se oli, näkihän sen.
Tongittiin siinä, haettiin lapiot.
Kyllä jo silloinkin ymmärrettiin, että rautaa taivilaan. j
siksi koko siirtola tarttui nyt, 'J^aa<kon johdolla, kuöMjaan;
lapioon; pian selvisi, että suoni oli tikas ja että kanrattiL
koota malmia, varsinldn kun jo kuultiin uusista kulkuneuvu
ta, rautatiestä, joka läheni uutta asutusaluetta.
Eräänä päivänä, kun Jaakko yksin mittailee kaivosta, tul:
useita miehfä ympärille ja alkavat 'kysellä. Eihän sutä kj,
kustelusta paljo mitään tullut, kun jaaklio ei ymmärtaEj
kieltä.
Mutta vieraat veistelivät anei^kkipölkkyjä ja iskivät niV
kaivdlcsemme ympärille.
Sitä kieltä Jaakko ymmärsi.
Sakista jäi yksi mies paikalle; Jaakon nyrkki oli sattuLj'
Toiset käpälsivät pakoon; - ..' :
Siitä syntyi sota. y- • • - ••• i"'"*-'
Kului viikkoja.
Eräänä päivänä ilmaantui kämpikölle miehiä pyssyjen kat
sa. Miehemme ajettiin pois. Vieraat valtasivat tilan.
Jaakko kokosi joukot myöskin. Syntyi taistelu, jossa | tajtuomli
tettiin pyssyjä, tuppipuukkoja ja seipiiitä tuloksella, että ti:" •
keilijat ajettiin pois verissäpäin.
Sitten lähetettiin sotaväkeä. , , . .
Luutnantti, joka sitä johti, luki valtauspaperin, josta K
kaan ei ymmärtänyt mitään. Jaakko vähimmin.^ Kaivojf
ollut muka suomalaisten! Saadaanpa nähdä. Vaililiau'
pantiin jälleen kuntoon. \Syntyi sotatila, joka .kesti puoli TO^
ta. Kokonaista puoli vuotta pitivät suomalaiset puolen.»:
Yksi ja toinen sai haavoja, pari kaatui,- toiset laputtivat
hensä.
Lopulta tuntui luutnantista siitä, että töyrään takaa
muttiin liian harvaan ja hän piiritti sen edestä ja takaa.
Jaakko yksin siellä ammuskeli viimeisiä panoksiaan.
Hänet otettiin kiinni.
''Suomalaisten kuningas", jonka nimen hän oli amainB?]
tällä ajalla, kuljetettiin leirille. Mutta ehkäpä vallitsi H
jonkinlainen esi-isien kunnioituksentunne tuomareissa. J^j
ko pääsi vapaaksi. Mutta kaivokset menivät komppania
joka oli niitä himoinnutkin. '
Jaakosta tuli erakko — sauvan ja repun ritari.
Hän muutti sydänmaalle yksinään.
Siellä täällä oli joku suomalainen metsästäjä, joif^^^» J
hän joskus kävi, kunnes erään kerran hänet löydettiin vBö
kuolleen karhun kanssa makaamassa. ' .
Kun tieto kuolemasta tuli, niin saapui valtion tutHF
haistelemaan. "Suomalaisten kuningas'? pääsi herrojen i»^.
hin. Lainlaatijakunnassa oli keskusteltu sisukkaasta S;-^
laisesta, mutta kun hän oli taistellut *^lakia ja järiest)'^^* _^
taan", niin tyydyttiin vain ikäänkuiA-ihaiUenpBhom^
tustajasta. • .
teor
-. täin niac
maattisei
maailma!
va on k'
toistaisel
ja ehkä
kaimmat
Xiin,
pitkä sar
too luke
den selit
kien kel
L-ivan pa
vaiheita
Pelons
menneitt
ihmiset ^
ja sen v(
elivät. '
na, niin
yrittämäj
muuta ra
tä jumal-aurinko,
ilmiöt yl(
lia, jotkj
loihin.
Vasta '
saavuttaa
alalla,
suuret aj
filosofian
sä edes
tietä selv
laisuuksii
vain ajat
siä tekem
Varsinl
Aristotele
raanjärjef
näet sa,
kirkon f
sensä n
tyksestä i
kä sitä s
maailmai]
toisenlaisi
selle. Se:
Ensimr
kantutkin
Ktesihns
syntyi v.
nipuolinei
t<;maatikk
naispaino
töä. Hä
'Antakaa
siirrän m
'kreikkali
laisen soti
Ktesibi
ennen aja
laisen pa
Heron ta;
Jun. keksi
l^aivon, jc
»etaan.
*iikan ala
^-eijastusk
eteenpäin
joka mittj
^alon kuli
^iM!mn:-m^N, ..mAMÄ%E.mm u P Ä I V Ä N Ä , 19SO-Pihkain
^»n. on jo
^mullan
uskoi, ett;
kille. .j^^
opetti sen
Qille muil