1948-01-31-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
( KAUNOKIRJALUSEK VIIKKOLEHTI)
Published and printed by the Vapaus Publishing Company
Limited. 100-102 Elm Street West. Sudbury. Ontario.
Registeied at tlie Post Office Department, Ottawa, as second
.-class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen
parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOimN:
l vuosikerta $250 1 vuosikerta $3.10
6 kuukautta 1.40 6 kuukautta 1-80
*3 kuukautta .75
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $3.75 6 kuukautta 2.00
ILMOITUSHINNAT:
•50 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $2.00. Eri-
-kolshinnat pysyvistä ilmoituksista. TilapäisiUnoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen. ^
Asiamiehille myönnetään 20 prosentin palkkio.
Kalkki Uekllle tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. BOX 69 LIEKKI SUDBURY, ONT,
Suomen uusi Canadan lähettiläs
Urho Toivola. Suomen lähetystölle
ci ole vielä saatu pääkaupungista
majapaikkaa, vaan asuu lähettiläs
Toivola vaimonsa kanssa
toistaiseksi Chateau Lauricr-hotel-lissa.
Toimituksen kulmasta
'KetItseppä' huomauttaa toimittajalle, että hän hyväksyi
viime pakinamme muuten, mutta kun siinä sanottiin jonkun
olevan "sepän jo syntyessään", vaikka sananparressa sanotaan:
"kukaan ei ole seppä syntyessään". Ei hänkään olUU,
kaukana siitä, mutta tuodaanpa hänelle nyt kuinka resunen
nuttu, hottsut tai sukat, niin kyllä hän nc korjaa yhtä hyviksi
kuin sekin, joka luulee olleensa seppä syntyessään. Ja hän
uskoo, että sellaisia ovat olleet kaikki Liekin pakinamestarit-kin
— eivät seppiä syntyessään, mutta tulleet sepiksi sitten.
Aivan oikein, mutta yhteenhän tässä lopulta tultiin. Pakinassahan
nimenomaan huomautettiin että^ kaikilla, jopa
ikään katsomatta, on mahdollisuus kehittyä. Ja kun tässä
nyt muistelemme tämän Liekin ystävien pakinoita, kirjoituksia
ja kirjoittajia lähes kymmenen vuoden ajalta, niin
/juomaamme useassa tapauksessa tuon maininnan toteutuneen.
Toisia tosin on jäänyt syrjään, poistunut aimiiaaksikin, mutta
uusia on tullut tilalle ja toiset ovat "takoneet" kaiken aikaa
ja kehittyneet taidossaan.
Mutta nyt huomaamme sen harvinaisen ihmeen, että
pakinavarasto on ehtynyt ja uusien tulo tyrehtynyt. Olisihan
niitä varastossa ollut vielä joitakin kesäisiä pakinoita ja
sensellaisia, mutta kuji ei niitä aikanaan tullut käytetyksi,
kun niitä tuli aivan liikaa, niin työnsimme äskettäin ne paperikoriin.
Mutta juistä nyt tämä tyrchdys? Johtuuko se
pakkasista? Muste jäätyy ja pakina kohmettuu. Siis aivan
toisin kuin kesällä, jolloin ne molemmat olivat lämpimiä ja
notkeita.
Olkoonpa nyt niin,mutta arvaamme, että väliaikaista
tämä on vain.. Jos muutama JJekki tulisi ilman pakinoita,
niin hätä ystäville tulisi. Kiireellä ruvettaisiin iltapuhteilla
lieden luona pakinoita lämmittämään.
.Y/7/7, Liekki toivoo aina uhrautuvilta avustajiltaan hyvFä
kirjoituksia.
* *
Silloin tällöin poistuu keskuudestamme henkilö, jota
jäämme jollakin erikoisella tavalla muistamaan. Yksi sellainen
oli sudhurylaisille ja ympäristoloisille tunnettu työväenliikkeen
veteraani Iisakki Mäenpää eli "Touhu-Taavetti",
jota nimeä hän, kuvaavasti kyllä, käytti niissä kyhäyksissään,
joissa.kehoitti nuorta kansaa hiihtoladulle, kentälle, tai muihin
"talkoisiin^'... Tunsimme hänet parikymmentä vuotta ja
kaiken sen ajan, viimeisiä sairaalavuosiaan (keuhkotuberkuloosi)
lukuunottamatta näimme hänet aina samanlaisena väsymättömänä
ja täsmällisenä yhteistoiminnoissa uurastajana,
lirikoiscsti hän oli innostunut urheiluun, sen eteen touhua-viisecn.
Ensiaikoina näimme hänet silloisella urheilukentällämme,
Union kentällä, yhtenään, joskus yksinlfbnkin, hara-vineen
tasoittelemassa juoksurataa, lapioineen pehmittämässä
hyppypaikkaa, huolehtimassa urheiluvälineistä jne... Ja talvella
sitten - - hiihtolatu, murtomaalatu, se oli mitattava ja
perkattava. !'irlä vähää ennen sairaalaan joutumistaan, ja
hunnoss kumossa ollen, kuten hän vaikeasti myönsi, oli hän
niissä ho)nii:i>Si! ja tnnitiskili joittenkin toisten velttoutta.
Mutta ei vain tiilissä^homnjissa. esiintyi Iisakki invöskin
{uonissa riäytihnuosissa ja aivoji iisianntukaisesti, puhumattakaan
hänelle kuuluvien järjisiöjen kok(K'iksls.''!, joihin hän
aina osallistui. \'uosikausia, aivi:)i viimrisern o>iti, Ithtirni-me
vankkana kannattajana, hiin sivutyötiiian jakoi näitä lehtiämme
kaupunkitihuijille laajalla alueellaan.
Noita kaikkia muistuu mieleni vyt, kun hän kylmänä
makaa ja tänään, jolloin hänet Finnishhaalilta tovrri- ja vstä-väjoukon
keskeltä hautaan saatetaan. Ollapa sellaisia väsv-mättömiä
uurastajia paljon, tai olisimme kaikki sellaisia, niin
toisella vauhdilla yhteiset yrityksemme luistaisivat. — AP.
Canada Year Book
Canadan tilastollinen toimisto on
jälleen julkaissut vuosikirjansa,
Canada Year Book 1947.. Tämä koviin
kansiin sidottu, 1240 sivua käsittävä
ja $2.00 maksava ki3^*a ön
varmaankin Canadan kirjamärkld-nain
paras tarjous niille, jotka ovat
kiintyneet Canadan asioiden tutkimiseen.
Tämä arvokas teos ei sisällä
ainoastaan kuivia liumeroita,
vaan on siinä runsaan kuvituksen
ja karttojen lisäksi myöskin arvokkaita
artikkeleita elämän eri aloilta.
Vuosikirjan artikkelit käsitetään
asianharrastajien piireissä
riin arvokkaiksi, että niistä otetaan
ylimääräisiä painoksia opiskelijoita
varten.'
k Tämän vuoden painoksessa on
m.m. artikkeleita, joissa käsitellään
Canadan kansalaisuutta, Canadan
geologiaa ja perheavustuksia. Kir-
3an jokaisen 33 osan alussa on kirjoitus,
jossa käsitellään kussakin'
osassa selostettuja asioita.
Suosittelemme tätä teosta asianharrastajille.
Sen saa tilata osoitteella:
King's Printer, Ottawa. Liittäkää
tilauksenne mukaan kahden
dollarin maksuosoitus nimelle:
Receiver General of Canada.
HarJ^aluulo atomienergian
suhteen
Yhdysvaltain atomienergiakomissio-nin
puheenjohtaja David Lilienthal sanoi
radiopuheessaan äskettäin, että Yhdysvaltain
kansan keskuudessa vallitsee
harhaluulo jos se uskoo olevansa turvassa
sen perusteella että Yhdysvallois-
J^a kyetään valmistamaan atomipommeja.
Hän halusi varoittaa amerikkalaisia
^'atomipommin tarun suhteen" ja
samalla selitti, että atomienergian käyttö
ei rajoitu ainoastaan pommien valmistukseen,
vaan siitä on vähintään
••kolme majesteetillista hyötyä", kunhan
tiedot atomienergiasta lisääntyvät, ja
nämä hyödyt ovat:
1. Me voimme luottamuksella odottaa
suurta edistystä sellaisten* tautien
syiden käsittämisessä joista nyt olemme
epävai-moja. Täten voimme paremmin
kontrolloida ja parantaa tauteja.
2. M e voimme luottanuiksella odottaa
uusia tietoja siitä kuinka kasvit ia
fläimet kasvavat. Näiden tietojen perusteella'
v o i m m e s i t t e n k o h o t t a a <'lin-tarvikkeide.
i tuotantoa ja saada r a v i i -
stvanipaa ruokaa ihmisille.
o. M e voimme o d o t t a a i i i i i atomic-norgiaa
tullaan kiiyttamaiiii moiicjl.i o r i
tavalla yleisen ekimiin helpottamiseks
i .
HOl.[.AX.\ISS\ on olema-^sa laki.
joka kieltää ottolasten ottamisen, joten
lukui?.at hollantilaiset ovat hankkineet
otto!ap?en5;a Englannista.
Vaatimaton faiteiiija esiin
Täällä Sault St. Mariessa, ]Mich. tunnetaan suomalainen
vaatimaton taiteilija Oscar Vaher.
Hän tuli tähän maahan Virosta ja siirtyi Soohon v. 1925
asuen täällä siitä lähtien. Monet vuodet hän oli ensimältä
sekatyöläinen ja teki työtä useammanlaisissa työmaissa. Hän
oli m.m. silloin "poortarina" suomalaisessa ruokatalossa.
Muistan kuinka hän jo silloin osoitti harrastuksiaan maa-laus-
ja piiriistusalalla. Ehkä hän jo silloin maalaili ajanku-luksi
suomalaisten muotokuvia. Myöhemmin hän harjoitteli
mainostusmaalausta ja tuli niin-taitavaksi sillä alalla, että lii-kemiehet
alkoivat käyttää häntä kaikenlaisten ilmoitusten
maalauksessa. Hän maalasi mihin vain, paperille, lasille jne.
:Monasti on täällä myös ollut nähtävänä liikehuoneitten ikk«.
noilla Vaherin taide;maalauksia. Erään kerran hän oli jäljen-tänyt
Rembrandtin taidemaalauksen hyvin onnistuneesti.
Pistäydyin tässä hiljattain hänen työpajassaan, jota virkaa
toimittaa hänen siisti asuntonsa, jonka yhteydessä on
maalarin työhuone. Siellä on nähtävänä useita hänen taide-töitänsä.
Täysikokoinen kipsistä valmistettu presidentti F.
D. Rooseveltin rintakuva, bronssin-värinen. (Hän on myös
joskus tehnyt useita Lenininin kohokuvia paikkakunnan asuk'
kaille)- Siellä on myös Thomas Edisonin kohokuva, metalliin
valettu ''kuulantyöntäjä" ja pienempiä sekä suurempia taidemaalauksia.
Vaher on >valmistanut täkäläiselle korkeakoululle myös
paljon kaikenlaisia. taidetöitä. Intiaanipäällikköjen kuvia
hän, on niinikään tehnyt. Näitä näkee ainakin yhdessä täkäläisessä
lilfaelaitoksessa. Sup^rior^järveltä hän on maalannut
useampia vesivärimaalauksia. Mutta tulisi aivan liian pitkä
luettelo mainita kaikista hänen töisöän erikseen.
Vaher on raiiuten verrattain nuori mies ja hyvässä terveydessä.
En ole tässä pyrkinyt esittämään häntä kuuluisana
taiteilijana eikä hän itsekään sellaisena esiinny. Mutta muuten
on mielenkiintoista tavata ja keskustella sellaisen henkilön
kanssa kuin Oscar Vaher, Hän on n.s. itseoppinut mies,
puhuu ja lukee neljää eri kieltä: suomea, viroa, venättä ja
englantia. Hän esiintyy vaatimattomasti kuin tavallinen työläinen
ainakin, mutta saattaa sanoa, että hän on silti oppi-neempi
kuin monet korkeita kouluja käyneet tyhjäntoimittajat.
— O. D.
i
Kuulevatko kilpikonnat, vai-?
Kansakoulun kolmannen luokan oppilaat Palo Altossa
nostivat e.siin sellaisen kysymyksen, että se vei opettajakunnan
kokonaan ymmälle. He tekivät kysymyksen siitä, ovatko
kilpikonnat todella kuuroja tai ei. Oppilaat väittivät, että
he'Ulä on kaksi kirjaa, jotka antavat päinvastaisen selitykien
kilpikonnien kuulevaisuudesta, yksi sanoo, että ne kuulevat
ja toinen sanoo, että ne eivät kuule.
Californian tiedeakatemian tohtori R. C. Miller puuttui
asiaan. Hän sai käsiinsä mainitut kaksi oppikirjaa, jotka olivat
tunnettujen eläintieteilijäin kirjoittamia, ja huomasi että
oppilaat olivat väitteissään oikeassa. Kirjoissa oli päinvastaiset
selitykset.
Vihdoin täytyi suorittaa havainnollinen koe akvariumis-sa.
jossa oli 26 kilpikonnaa, -meluamalla kaikella mahdollisella
tavalla. Tämän.perästä'tri :Miller teki seuraavan varovaisen
raportin koululaisille:
"Meidän akvariumissamme olevat kilpikonnat eivät kiinnitä
mitään Huomiota meteliin, olipa se minkälaista tahansa;
On siis varmaa, että ne ovat huonokuuloisia ja mahdollisesti
tykkänään kuuroja. Toisaalta kilpikonnien ruumiin rakenne
on sellainen, että ne tuntevat sen kautta'väristyksiä maassa
ia vedessä. Tämä mahdollisesti selittää sen miksi joissakin
kirjoissa sanotaan kilpikonnien kuulevan ja toisissa ei.''
Asia on niinkin, että jos kaikki ihmiset maailmdssa oli- _
sivat vain "raskaan työn raatajia", min elämä olisi )'^^'-[
toikkoista ja kehitys kulkisi hitaasti eteenpäin. Tarvitd^^l
myöskin henkisen työn tekijöitä, monilla aloilla; tarvitdsnl'
taiteilijoita ja tiedemiehiä. Ainoastaan jos hyödytön, loiste-1
lias ja tuhlaava loiseläjäin joukko pudotettaisiin pois hy'öd)i- •
listen ihmisten harteilta, se olisi suuri huojennus jd /O*^'"'r
vointia lisäävä muutos heille.
Järkrvä mies mukautuu maailman oloihin. Järjd^'*^
kr.itlaa itsepäisesti inukaannultaa maailmaa itseeii.^ä. S'i'<^ \
syystä kaikki rdistys riippuu järjettömistä. — nenin)'l .S'/"'"
^''lo on yk.si piosrntti mielikuvitusta ja yh(hi'"änk\^<',
>:•" 'fryhdeksän prosenttia ahkrhmtta. — Edison.
'...1
i\un viini siuiän vilahtaa, salaisuus ulos. livahtan.
:n,!a/'iit:en sananlasku
Avin/iifto on kaiken kulttuurin alku ja /»/y.'*-^'"
huippu. tioethe.
Sivu 2 LAlTANTAINA, TAMMIKUUN 31 PÄIVÄNÄ. 1948
Tee niinkuin puhut ja puhu niinkuin ajattelet. — ^-^'^'"'^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 31, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-01-31 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki480131 |
Description
| Title | 1948-01-31-02 |
| OCR text | ( KAUNOKIRJALUSEK VIIKKOLEHTI) Published and printed by the Vapaus Publishing Company Limited. 100-102 Elm Street West. Sudbury. Ontario. Registeied at tlie Post Office Department, Ottawa, as second .-class matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12-sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta. TILAUSHINNAT: YHDYSVALTOimN: l vuosikerta $250 1 vuosikerta $3.10 6 kuukautta 1.40 6 kuukautta 1-80 *3 kuukautta .75 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $3.75 6 kuukautta 2.00 ILMOITUSHINNAT: •50 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $2.00. Eri- -kolshinnat pysyvistä ilmoituksista. TilapäisiUnoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. ^ Asiamiehille myönnetään 20 prosentin palkkio. Kalkki Uekllle tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: A. Päiviö. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: P. O. BOX 69 LIEKKI SUDBURY, ONT, Suomen uusi Canadan lähettiläs Urho Toivola. Suomen lähetystölle ci ole vielä saatu pääkaupungista majapaikkaa, vaan asuu lähettiläs Toivola vaimonsa kanssa toistaiseksi Chateau Lauricr-hotel-lissa. Toimituksen kulmasta 'KetItseppä' huomauttaa toimittajalle, että hän hyväksyi viime pakinamme muuten, mutta kun siinä sanottiin jonkun olevan "sepän jo syntyessään", vaikka sananparressa sanotaan: "kukaan ei ole seppä syntyessään". Ei hänkään olUU, kaukana siitä, mutta tuodaanpa hänelle nyt kuinka resunen nuttu, hottsut tai sukat, niin kyllä hän nc korjaa yhtä hyviksi kuin sekin, joka luulee olleensa seppä syntyessään. Ja hän uskoo, että sellaisia ovat olleet kaikki Liekin pakinamestarit-kin — eivät seppiä syntyessään, mutta tulleet sepiksi sitten. Aivan oikein, mutta yhteenhän tässä lopulta tultiin. Pakinassahan nimenomaan huomautettiin että^ kaikilla, jopa ikään katsomatta, on mahdollisuus kehittyä. Ja kun tässä nyt muistelemme tämän Liekin ystävien pakinoita, kirjoituksia ja kirjoittajia lähes kymmenen vuoden ajalta, niin /juomaamme useassa tapauksessa tuon maininnan toteutuneen. Toisia tosin on jäänyt syrjään, poistunut aimiiaaksikin, mutta uusia on tullut tilalle ja toiset ovat "takoneet" kaiken aikaa ja kehittyneet taidossaan. Mutta nyt huomaamme sen harvinaisen ihmeen, että pakinavarasto on ehtynyt ja uusien tulo tyrehtynyt. Olisihan niitä varastossa ollut vielä joitakin kesäisiä pakinoita ja sensellaisia, mutta kuji ei niitä aikanaan tullut käytetyksi, kun niitä tuli aivan liikaa, niin työnsimme äskettäin ne paperikoriin. Mutta juistä nyt tämä tyrchdys? Johtuuko se pakkasista? Muste jäätyy ja pakina kohmettuu. Siis aivan toisin kuin kesällä, jolloin ne molemmat olivat lämpimiä ja notkeita. Olkoonpa nyt niin,mutta arvaamme, että väliaikaista tämä on vain.. Jos muutama JJekki tulisi ilman pakinoita, niin hätä ystäville tulisi. Kiireellä ruvettaisiin iltapuhteilla lieden luona pakinoita lämmittämään. .Y/7/7, Liekki toivoo aina uhrautuvilta avustajiltaan hyvFä kirjoituksia. * * Silloin tällöin poistuu keskuudestamme henkilö, jota jäämme jollakin erikoisella tavalla muistamaan. Yksi sellainen oli sudhurylaisille ja ympäristoloisille tunnettu työväenliikkeen veteraani Iisakki Mäenpää eli "Touhu-Taavetti", jota nimeä hän, kuvaavasti kyllä, käytti niissä kyhäyksissään, joissa.kehoitti nuorta kansaa hiihtoladulle, kentälle, tai muihin "talkoisiin^'... Tunsimme hänet parikymmentä vuotta ja kaiken sen ajan, viimeisiä sairaalavuosiaan (keuhkotuberkuloosi) lukuunottamatta näimme hänet aina samanlaisena väsymättömänä ja täsmällisenä yhteistoiminnoissa uurastajana, lirikoiscsti hän oli innostunut urheiluun, sen eteen touhua-viisecn. Ensiaikoina näimme hänet silloisella urheilukentällämme, Union kentällä, yhtenään, joskus yksinlfbnkin, hara-vineen tasoittelemassa juoksurataa, lapioineen pehmittämässä hyppypaikkaa, huolehtimassa urheiluvälineistä jne... Ja talvella sitten - - hiihtolatu, murtomaalatu, se oli mitattava ja perkattava. !'irlä vähää ennen sairaalaan joutumistaan, ja hunnoss kumossa ollen, kuten hän vaikeasti myönsi, oli hän niissä ho)nii:i>Si! ja tnnitiskili joittenkin toisten velttoutta. Mutta ei vain tiilissä^homnjissa. esiintyi Iisakki invöskin {uonissa riäytihnuosissa ja aivoji iisianntukaisesti, puhumattakaan hänelle kuuluvien järjisiöjen kok(K'iksls.''!, joihin hän aina osallistui. \'uosikausia, aivi:)i viimrisern o>iti, Ithtirni-me vankkana kannattajana, hiin sivutyötiiian jakoi näitä lehtiämme kaupunkitihuijille laajalla alueellaan. Noita kaikkia muistuu mieleni vyt, kun hän kylmänä makaa ja tänään, jolloin hänet Finnishhaalilta tovrri- ja vstä-väjoukon keskeltä hautaan saatetaan. Ollapa sellaisia väsv-mättömiä uurastajia paljon, tai olisimme kaikki sellaisia, niin toisella vauhdilla yhteiset yrityksemme luistaisivat. — AP. Canada Year Book Canadan tilastollinen toimisto on jälleen julkaissut vuosikirjansa, Canada Year Book 1947.. Tämä koviin kansiin sidottu, 1240 sivua käsittävä ja $2.00 maksava ki3^*a ön varmaankin Canadan kirjamärkld-nain paras tarjous niille, jotka ovat kiintyneet Canadan asioiden tutkimiseen. Tämä arvokas teos ei sisällä ainoastaan kuivia liumeroita, vaan on siinä runsaan kuvituksen ja karttojen lisäksi myöskin arvokkaita artikkeleita elämän eri aloilta. Vuosikirjan artikkelit käsitetään asianharrastajien piireissä riin arvokkaiksi, että niistä otetaan ylimääräisiä painoksia opiskelijoita varten.' k Tämän vuoden painoksessa on m.m. artikkeleita, joissa käsitellään Canadan kansalaisuutta, Canadan geologiaa ja perheavustuksia. Kir- 3an jokaisen 33 osan alussa on kirjoitus, jossa käsitellään kussakin' osassa selostettuja asioita. Suosittelemme tätä teosta asianharrastajille. Sen saa tilata osoitteella: King's Printer, Ottawa. Liittäkää tilauksenne mukaan kahden dollarin maksuosoitus nimelle: Receiver General of Canada. HarJ^aluulo atomienergian suhteen Yhdysvaltain atomienergiakomissio-nin puheenjohtaja David Lilienthal sanoi radiopuheessaan äskettäin, että Yhdysvaltain kansan keskuudessa vallitsee harhaluulo jos se uskoo olevansa turvassa sen perusteella että Yhdysvallois- J^a kyetään valmistamaan atomipommeja. Hän halusi varoittaa amerikkalaisia ^'atomipommin tarun suhteen" ja samalla selitti, että atomienergian käyttö ei rajoitu ainoastaan pommien valmistukseen, vaan siitä on vähintään ••kolme majesteetillista hyötyä", kunhan tiedot atomienergiasta lisääntyvät, ja nämä hyödyt ovat: 1. Me voimme luottamuksella odottaa suurta edistystä sellaisten* tautien syiden käsittämisessä joista nyt olemme epävai-moja. Täten voimme paremmin kontrolloida ja parantaa tauteja. 2. M e voimme luottanuiksella odottaa uusia tietoja siitä kuinka kasvit ia fläimet kasvavat. Näiden tietojen perusteella' v o i m m e s i t t e n k o h o t t a a <'lin-tarvikkeide. i tuotantoa ja saada r a v i i - stvanipaa ruokaa ihmisille. o. M e voimme o d o t t a a i i i i i atomic-norgiaa tullaan kiiyttamaiiii moiicjl.i o r i tavalla yleisen ekimiin helpottamiseks i . HOl.[.AX.\ISS\ on olema-^sa laki. joka kieltää ottolasten ottamisen, joten lukui?.at hollantilaiset ovat hankkineet otto!ap?en5;a Englannista. Vaatimaton faiteiiija esiin Täällä Sault St. Mariessa, ]Mich. tunnetaan suomalainen vaatimaton taiteilija Oscar Vaher. Hän tuli tähän maahan Virosta ja siirtyi Soohon v. 1925 asuen täällä siitä lähtien. Monet vuodet hän oli ensimältä sekatyöläinen ja teki työtä useammanlaisissa työmaissa. Hän oli m.m. silloin "poortarina" suomalaisessa ruokatalossa. Muistan kuinka hän jo silloin osoitti harrastuksiaan maa-laus- ja piiriistusalalla. Ehkä hän jo silloin maalaili ajanku-luksi suomalaisten muotokuvia. Myöhemmin hän harjoitteli mainostusmaalausta ja tuli niin-taitavaksi sillä alalla, että lii-kemiehet alkoivat käyttää häntä kaikenlaisten ilmoitusten maalauksessa. Hän maalasi mihin vain, paperille, lasille jne. :Monasti on täällä myös ollut nähtävänä liikehuoneitten ikk«. noilla Vaherin taide;maalauksia. Erään kerran hän oli jäljen-tänyt Rembrandtin taidemaalauksen hyvin onnistuneesti. Pistäydyin tässä hiljattain hänen työpajassaan, jota virkaa toimittaa hänen siisti asuntonsa, jonka yhteydessä on maalarin työhuone. Siellä on nähtävänä useita hänen taide-töitänsä. Täysikokoinen kipsistä valmistettu presidentti F. D. Rooseveltin rintakuva, bronssin-värinen. (Hän on myös joskus tehnyt useita Lenininin kohokuvia paikkakunnan asuk' kaille)- Siellä on myös Thomas Edisonin kohokuva, metalliin valettu ''kuulantyöntäjä" ja pienempiä sekä suurempia taidemaalauksia. Vaher on >valmistanut täkäläiselle korkeakoululle myös paljon kaikenlaisia. taidetöitä. Intiaanipäällikköjen kuvia hän, on niinikään tehnyt. Näitä näkee ainakin yhdessä täkäläisessä lilfaelaitoksessa. Sup^rior^järveltä hän on maalannut useampia vesivärimaalauksia. Mutta tulisi aivan liian pitkä luettelo mainita kaikista hänen töisöän erikseen. Vaher on raiiuten verrattain nuori mies ja hyvässä terveydessä. En ole tässä pyrkinyt esittämään häntä kuuluisana taiteilijana eikä hän itsekään sellaisena esiinny. Mutta muuten on mielenkiintoista tavata ja keskustella sellaisen henkilön kanssa kuin Oscar Vaher, Hän on n.s. itseoppinut mies, puhuu ja lukee neljää eri kieltä: suomea, viroa, venättä ja englantia. Hän esiintyy vaatimattomasti kuin tavallinen työläinen ainakin, mutta saattaa sanoa, että hän on silti oppi-neempi kuin monet korkeita kouluja käyneet tyhjäntoimittajat. — O. D. i Kuulevatko kilpikonnat, vai-? Kansakoulun kolmannen luokan oppilaat Palo Altossa nostivat e.siin sellaisen kysymyksen, että se vei opettajakunnan kokonaan ymmälle. He tekivät kysymyksen siitä, ovatko kilpikonnat todella kuuroja tai ei. Oppilaat väittivät, että he'Ulä on kaksi kirjaa, jotka antavat päinvastaisen selitykien kilpikonnien kuulevaisuudesta, yksi sanoo, että ne kuulevat ja toinen sanoo, että ne eivät kuule. Californian tiedeakatemian tohtori R. C. Miller puuttui asiaan. Hän sai käsiinsä mainitut kaksi oppikirjaa, jotka olivat tunnettujen eläintieteilijäin kirjoittamia, ja huomasi että oppilaat olivat väitteissään oikeassa. Kirjoissa oli päinvastaiset selitykset. Vihdoin täytyi suorittaa havainnollinen koe akvariumis-sa. jossa oli 26 kilpikonnaa, -meluamalla kaikella mahdollisella tavalla. Tämän.perästä'tri :Miller teki seuraavan varovaisen raportin koululaisille: "Meidän akvariumissamme olevat kilpikonnat eivät kiinnitä mitään Huomiota meteliin, olipa se minkälaista tahansa; On siis varmaa, että ne ovat huonokuuloisia ja mahdollisesti tykkänään kuuroja. Toisaalta kilpikonnien ruumiin rakenne on sellainen, että ne tuntevat sen kautta'väristyksiä maassa ia vedessä. Tämä mahdollisesti selittää sen miksi joissakin kirjoissa sanotaan kilpikonnien kuulevan ja toisissa ei.'' Asia on niinkin, että jos kaikki ihmiset maailmdssa oli- _ sivat vain "raskaan työn raatajia", min elämä olisi )'^^'-[ toikkoista ja kehitys kulkisi hitaasti eteenpäin. Tarvitd^^l myöskin henkisen työn tekijöitä, monilla aloilla; tarvitdsnl' taiteilijoita ja tiedemiehiä. Ainoastaan jos hyödytön, loiste-1 lias ja tuhlaava loiseläjäin joukko pudotettaisiin pois hy'öd)i- • listen ihmisten harteilta, se olisi suuri huojennus jd /O*^'"'r vointia lisäävä muutos heille. Järkrvä mies mukautuu maailman oloihin. Järjd^'*^ kr.itlaa itsepäisesti inukaannultaa maailmaa itseeii.^ä. S'i'<^ \ syystä kaikki rdistys riippuu järjettömistä. — nenin)'l .S'/"'" ^''lo on yk.si piosrntti mielikuvitusta ja yh(hi'"änk\^<', >:•" 'fryhdeksän prosenttia ahkrhmtta. — Edison. '...1 i\un viini siuiän vilahtaa, salaisuus ulos. livahtan. :n,!a/'iit:en sananlasku Avin/iifto on kaiken kulttuurin alku ja /»/y.'*-^'" huippu. tioethe. Sivu 2 LAlTANTAINA, TAMMIKUUN 31 PÄIVÄNÄ. 1948 Tee niinkuin puhut ja puhu niinkuin ajattelet. — ^-^'^'"'^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-01-31-02
