Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 5, 1941

              Sivu Ä
I LAUANTAINA, HEINÄKUUN 5 PÄIVÄNÄ 1941
Sama runbhenki elää
:Kaarkp^a tahtoo ^
lauteilleko herra märmöö^!''*--^
Auringon paahtamat canadälaiset sotilaat Britanniassa ovat rakentaneet seitsemän uutta tietä ja kor-
. . " j<inne(^t viiSiijuaiU<^„;i)anh käyttökuntoon...
Nero tarttuu, saTi(>taan;i3!uj(uun-kin
on Leimun Tunohenkjet:'tk^nui
pieni osa, tosin niin äärettomän-^iem,
että "ujostuttaa: Eikä minulla vielä
suinkaan- voi sanoa olev%'"oJtcfl
vastaan. Välttääkseni kirjall^ lap.
senmurfiäa, tä3rtyy minuh^ julaista
riinokokeeni, vaikka sitä voidaäjkin
moittia itsenävs>'yd«n puut^lia, se
kun on syntymyt minun ollj^sa^Lei-rnun
"Kevät-Unelmair." vaikotbksen
alaisena. Se on tämmÖineii-
K A A P R O JÄÄSKELXISEN
P R O T E S T I
sitä aikaa vastaan, joka ei usksiUa
toivoa, ei rakastaa, ei innostua.
f.
- V. 1888 ilmestyi eräs harvinairieri"
kirja, nimeltä: "Kevät-Unelmia.
Röelmoi Leimu." -
"Esipuheeksi" sanoo tekijä "tietä­vänsä
varsin h3rvin, ettei ny^ziika
öte lyyrilliselle runoudelle suotuisa.
Tämä' runous on aina suuremmassa
tai vähemmässä määrässä uridmia.
Vaan meidän "aikanune on kaytän-
Kirj. KAAPRO JÄÄSKELÄINEN
hän päivään.asti ei ole nähnyt toista
semnÄöista-. prötiestia. Nyt täriiä ka­tala
aikakausi kertankiri saa, rhitä
sei öii ollut saapa, tämä toivoton,
IfemräetÖn jä innotöff äiksöön^
Meifc^dih' ^öpiitiattöinaii''liTa^^
nöllisyyden aika, se ei huoli lihomista Kairiötidfefei
eikä turhista tunteen ilmauksista. jGbs "jän arvelua, ettiei hänellä"mUkä olisi
Ijtytiilioen runoilija tahtoiä tässä "aivan - ta^^tönta ruriokykyä . . . "
suhteensa- muutosta^ aikaansaada, pi- HänöDä oh! Oh kefrarikiA Suomeen
täisi hänellä olla aivan tavatonta ru- syntyhyf rfiies, joUk on ihan tavaton
riokykyä, jota ei minulla ole." Niin ilinokyky.
sanoo Leimu. "Ja kuitenkin ovat
sähdy sykkimästä, niiden aate on
vapaa ja — jos saavat vähänkään
viilan tynkää —^ on piaji koko mies­kin
vapaana.
Toinen..näiden ninojen jöhtava._:aa-te
on se, että runoilija Leimun kä­sissä
kaikki "versoo"^ mikä; suinkin
ii^ersöä voi. - -
Oi, kielo vieno
_ , nuokkuu, hymy; . ..
hiiij liero hieno t\
• maassa ly myy. -
Versoo kielo kukatip...
Vaikka usein kalamies
lieroja turpeesta suinailee/^
ah, liero värjyen uinailee;- .
nahkasiima, rusohuul'... •
Hynttäntyy ja purjeiuuVj^.'^
''Mut iilloin smi4t nam -
ja päivä .paistoi, taas,
nous putthud viRpriäin'.
ja kukkif versoi ikaa^/'
juuri nykyiset olot syynä tämän ru-novihkosen
painattamiseen. Se bn,
parhaiten sanottuna, minun protes­tini
sitä aikaa vastaan, jokzr ei us­kalla
toivoa, ei rakastaa, ei innos­tua."
Leimun protesti maksaa l n>. 25
P —
Oikeastaan on turhaa nyt enää
kirjoittaa ainoatakaan riviä suomen-kieldlä,
sillä nykyään voimme me
suomalaiset 1 markalla 25 pennillä
. Tavalliset runoilijat kykenevät
laulamaan ainoastaan kolmesta asi­asta:
rakkaudesta, isänmaasta ja
omasta itsestään. Mutta Leimu lau­laa
kaikista näistä ja sitäpaitsi vielä
"koelmoi" viisi eri protestia sinivuo­koille
ja yhden kielolle, sonimelmoi
kokonaista 13» "ajatelmaa" ja kään-nelmöi
10 Heinen "latäeloa" sekä
7 muuta vieraskielistä. Eikö hän siis
ole tavaton?
-. Mahdoton on minun heikon, köy-
Oppia toivomaan ja rakastamaan ja hän, kurjan syntisen luoda mitään
innostumaan. Ja mitäpä meillä muu- kokonaiskuvaa tekijän yaltaävasla
ta on tarvis? Suomalainen kirjaili- . nerosta. Henkeni on ryömyillään
suus hamasta Agrikolari ajasta tä- tuon voimakkaan protestin edessä. Ja
töintuskin saatan polvillani kirjoittaa
. pämä muutamat rivit,
tä sel\'ästi selitti asian, joka oH oUuf , Leimu on sotainen, taistelua \-3illa,
että he todellisuudessa . ja aina nävttää hänellä olevan puuk­ko
hihassa:
"—ja metsolankin tielläi- ' -
kukkainen versoääJ*
K-ukat siis versovat. Mutta ei ai­noastaan
"kukat, vaan myös neitoset:
"Kaiho kielo lehtosen,*)
valko kukka hietio,
missä kasvat versoen,
väilyy luokse vieno.
Ylhäällä myrskyt vaan
tietämättäs ärjyy,
sinä versoi, nuovut vaan,
veri es hieno värjyy..
Niinkuin kielo valkoinen,
neito, versoit mailia,
eloa jcii lähtehcn
rannoiii' varjokkcUlaJ^
salattuna
olivat si^o ja veli, kuten Honän äiti
cli varmuudella uskonut. Pyysi kui­tenkin,
ettei Ilonan isä saisi tätä.tie-,,
tää, sillä hänelle voisi käydä>S3moio
kuin äidillekin.
Nuoret hämmästyi\'ät sanattonvksi
ja kesti kauan, ennenkuin he kykenin
vät mitään puhumaan. Täm^ oli ai­van
mahdoton yllätys. llmao|vps,l>^i;.,
tä oli joskus sanottu samannäköisiksi.
Järkevinä ihmisinä he lopulta sel­viytyivät
ja päättivät, että Niilo
matkustaa Canadaan ja Ilona jä^
hoitelemaan isäänsä tämän \dimeiseen.
päivään asti.
Vanha Männistö ihmetteli tätäv
mutta koskaan hän ei tullut .tietä­mään
siihen syytä. . .
Visitoista, vuotta sitten. Hjufa.Pa-lestinan
j^hjoisosassa, minne kema^-...
Ii de Gaulte on äsken järjestähy^ ^
Vapaan Ranskan sotavoimien pääyir
raston, oli pieni merkityksetön kau- ;
• punki, jossa oli 24,000 asukasta; ?Jyi
siellä ön jättiläissUuria öljysäiUöitä'^.:
öljyn piifadistuslaitoksia "Mijfrati.,
Haifa".nynellä tunnetun suuren Hai-fa
lahden rannalla. Kaupunki onTra-qista
tulevan putkilinjan päätekobta-ja
lähellä on nykyaikainen kymmenen
vuoden ikäinen satama, Jota Englan-"
nin Välimeren laivasto käyttää tuki-kohtanaan.
Englantilaisilla on 22 ilmailukent-•
tää Palestinassa Transjordaniassi •
olevien ilmailukenttien lisäksi.- Viisi
näistä 22 kentästä on Haifassa ja lä­hellä
Haifaa. Näillä kentiltä BnglaB-'"
nin ilmavoimat viime vuonna puolu*^
tivat öljysäiliöitä ja satamalaitteita
Italian ilmahyökkäyksiä vastaan.
. Haifan asukasluku nyt on 140,(X^,
:— suureksi osaksi juutalaisia,pakg-..
kaisia natsisaksasta. Kaupunki ..
, — ja ,kÄfcn' jos onkin voimaton,
'. Ukr ^ainiari ,v^^s taistohan —."
"Aina yaJmis, kuin lukkari sotaan."
Eikä .h^n pelkää mitään, ei tuole-matakaan:
kei] eJo. tcrihois kurja tää.
^kun Tuonen tvtär h\mvää.'*
Onneksi on Jiänellä semmoinen ruu-miinrakennus,
ettei hänen tarvitse
»,;->r-. pelätä va^gil^si joutumistakaan:
"— jo^^jos^ koAleihin lyötänehcn,
tiiin ro^ojit Sykkivi sydämmcn'
Niilo matkusti Canadaan. erääs<^n ja vapaa on caiicÄcn'."
sen kaivoskaupunkiin, ja löysi täällä
«lämantoverinsa. He näyttävät ole- Tavallisten ihmisten sj^dän luul>
vaid:. omtdlisla" beliiessä esikoistaan-, tavastr halvautuu, heti,, kubr he jour
• jcJur^jumci-Trttan >nsitnmä'STä.-asfcelei-^ - tuvarkiiDm;.xMutta.vapaia-a,atteisten.
kmnkaihanteeät^?'^"^"^ hiehoa, » ^™P""«
enää voi t l ? " '"J-^lfeyyt.
Ja "ooh"' . ^iii^aa:
^"v-astaa hen-^en i^-u? """"^ ^"^n
Vanhoja, ruZude^^^-
mustuttaa sanasov-ilus t^^"^^!!^ ^^^«'erdtaTj^tka amerikahiset i^
' ^!!'.'^^'^ o^^t ih^^än puhdistajina
.jaahdyttäjiUä varustaneet. Khn*ä-
Jaistensa mukavTJuddcsi Yhdvsiyiala'
konsulaatti Jerusalemis<3. on jäfj^
J^yt asiat siten, eitä sen sihteeriVi^^
^^iieeJJaifassa useita kertoja kaiiksa-'
dessa. ~
taa, että täs •• i. ~ - >.
too"?/' ^^^''^^'^^o^^ J^^nalaiset aJuijat ovat s e l «
tl^T^^^^^^^^s^^^ ^^^^i^tokentistä, sillä Haiö cli
kuin
"— mailla Pohjan kaukaisilla,
4.oii' iki- vaiv,ttttaapi jää^"
*) Tuntien koko-\'ähäpätöisyyte-ni,
uskallan alamaisimmasti huomaut-
Haifassa tupruttavat mustaa saVi»'
siniselle taivaalle. ^ Suuri amerikialai-!
.nen yhdyskunta kaupungissa <in^4'!"-
i^ennettu- Cij-melin vboren mp^^^
Öljysäilöit ^ öljyii pubdistuslaifökset'
.o\'at amerikaiaisten insinöörien rakec- ^
tamia ja niissä ovat amerikalalktko-"
neet. Lisäksi kaupungissa onlukui"-"
sia nykyaikaisia konltorirakennuksii"