Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, December 5, 1942

              H-rr
f
i
Sivu 10 LAUANTAINA. J O U L U K U U X 5 PÄIVÄNÄ 1942
tiinsa ja on se 11 jalkaa 6 tuumaa
pitkä, kaksi rautaista vannetta pääs­sä
ja terää-päät jossa se pyörii.
"Laakerit ovat kivestä, ja joskin
koko ratas-koneisto, akseli ja vesi-ratiis,
painavat yli tonnin, pyörii se
vieläkin yhtä tasaisesti kuin jos olisi
asetettu paikoilleen vasta eilen. Ve­siratas
on 11 jalkaa läpimit^ten ja 5
jalkaa leveä.
" J . A. Mattinen, joka kävi tässä
myllyssä jo niin varhain kun 1885,
on kirjoittanut sen historian kuten
sen hänelle kertoi 1935 Isaac Raat-tamaa,
joka oli silloin 94-\Tjotias
]\Ir. Mattisen historiaan liittyy luet-telo^
lQrsta myllyn alkuperäisestä ra­kentajasta,
ne ollen:
Petef Esko, Heiiry Nelson^ (Laa]>;--
so), Simon Palkki, Peter Alatalo,
Tohn Markus, Isaac Karjala, Erick
Palkki, Isaac Raattarriaa, John Ka­jander,
Alitti Karffiala, Lassi Moila­nen,
John Junkkonen, John Alatalo,
Jacob Nelson, Peter Krekula, Antti
Suorea, (ehkä Suorsa) Peter Tuuli-harju,
ja Kalle Kajander. (Mahdol­lisesti
latoessa oli yksi nimista jäänyt
pois.) -— John A. Mattinen otti sel­koa
kunkin myllyn rakentajan jäl­keläisistä,
saaden niistä vielä olevan
elossa 18 lasta 133 lastenlasta, 48
lasten-lasten-lasta, ja yksi lasten-las­ten-
lasten lapsi. Kirjoittaessaan
I9:sta silloisesta Thompson torniin
asukkaasta on seuraava osa heidän
historiaansa:
"Rukiitten käsi-kivillä jauhaminen
kotona oli hidasta hommaa, vieden
niin piUjon aikaa ettijL jokin muu jau-hatuskeino
oli otettava käytäntöön.
Nämä ihmiset olivat harjaantuneet
ruis-leipään ja ruis-puuroon koti­maassaan,
j a kun heillä ei ollut ra-liaa
jouhojen ostamiseen perheilleen,
oli välttämättömän tarpeellista että
jokin muu keino keksittäisiin. Joten
he päättivät kutsua kaikki 19 perhet­tä
koolle tarkoituksella neuvotella
toimenpiteistä asian suhteen. Ko­kous
johon paikkakunnan väki otti
100-proscnttisesti osaa pidettiin Si­meon
Palkin pienessä '"humsteeti"-
kämpässä (se nyt ollen 01son*in far­mi.)
Tuo kokous pidettiin syksyllä
1878. Kokouksessa päätettiin että
he yhteisvoimin rakentavat vesivoi-inalla
kiiyvän myllyn ruisviljan jau­hamiseen
Erick Palkin humsteetille
Mid\vay jokeen, j-hden mailin pää­hän
Thompsonein kauppalasta —
paikkaan jossa oli sovelias kohta, sii­nä
kun on pieni liuskakivi-saari, jo­ka
on noin 50 jalkaa leveä ja 200 jal­kaa
pitkä, ja jossa sillä kohtaa on
h^^-ä putous. Seuraavana aamuna
jokainen oli Palkin farmilla.
"•Miehet jaettiin kolmeen ryh­mään:
jotkut tekemän patoa jokeen
.-en läntiseen uomaan, ja vesirännin
itäiseen uomaan johtamaan veden
myllyn vesirattaaseen., Toinen mies­ryhmä
alkoi rakentamaan myllyä, ja
kolmas ioukkue lähti etsimään ia
\almistamaan jauhinkiviä myllyyn.
Soveliaan kiven löytäminen siihen
tarkoitukseen osottautui \-aikeaksi
pulmaksi. Monta, soveliaankokoista
kiveii nostettiin maasta, mutta tar­kastaessa
ne huomattiin jotenkin vi­allisiksi,
eli eivät olleet oikeata kivi­lajia
ja .<opivaa siihen tarkoitukseen.
Lopulla, kahden päivän etsinnän
jälkeen löydettiin kelpaava kivi sek-smman
2>> itäpohjoisesta nurka.-ia.
Se paikka oli mnn 3 mailia pohjoi-
>oei\ niyllyn jviikalta. Kun kivestä
oli lohkottu liiat osat pois, asetettiin
se "kivi-reelle"* ja kiskotettiin härkä-valjakoUa
myllynpaikalle.
"Kymmenen päivän kuluttua oli­vat
vesipato, ränni ja myllyrakennus
valmiina ja jauhinkivet asetettuna
vesirattaan päälle. Jokaisen iloksi
ja tyydytykseksi alkoivat kivet jau­hamaan
ja vesiratas humisemaan en­tiseen
tuttuun tapaan.
"Huomattuaan että myllyä pian
alettaisiin kokeilemaan tehtäväänsä,
oli kyläkunnan naisväki hiipinyt
myöskin myllylle, ja he olivat tuo­neet
mukanaan, paitsi evästä mie­hille,
jonkinverran korissaan rukiin-
•jyviä, kaataen ne myllyn suppiloon,
eikä ottanut kauvan kun heidän vak­kansa
oli täyttynyt ruisjauhoilla.
Rattoisin sydäniih~ fiejuolcsivat >^6
törmää ja halki vesakon Palkin ma­jaan
mäenpäällä. Siellä asetettiin
iso pata tulelle j a täytettiin se ve­dellä
ja ikään jauhetuilla ruisjau­hoilla,
ja kiehutettiin siitä ruispim-ro.
Kun miehet olivai vähän siistin-neet
itseään, istuuntuivat he kotite­koisille
penkenlle pöydän ympärille,
jolle naiset asettivat ison puisen, ko­titekoisen
vadin täynnä puuroa, ja
sen keskellä oli "silmäksi"' asetettuna
iso kimpale voita. Kun nuo 19 ka­raistunutta,
vakavaa esiraivaajaa oH-vat
istuuntuneel jykevätekoisen pöy­dän
ympärille, lausui Peter Esko ruo-kasiunauksen
ilmaisten kiitollisuuden
Herralle siitä valoisammasta tulevai­suudesta
joka nähtävästi oli nyt hei­dän
ja jälkeläistensä osana, kun
heille, oli keino auennut jauhojen
.saamiseen.''
UUSI POIS JA V A N H A ,
KÄYT-ÄNTÖÖX
Brooklynissa on päätetty, että ai­nakin
joillakin linjoilla bussit pan­naan
pois käytännöstä ja vanhat rä­misevät
katuvaunut otetaan tilalle.
Tämä tehdään kumin ia • gasoliinin
säästämiseksi.
Ne\v Yorkissa taasen poistetaan
kaupungin kaduilta käyttämättä o-levat
raitiotiet.ja siten saadaan noin'
15,000 tonnia joutilaana makaavaa
terästä.
L I E K K I OX SOPIVA L A H JA
J O L L E K I N J O N A K IN
MERKIPÄIV.ÄX.Ä-ÄN\
Sydämen pelto
Paf/a \SQna pamiil sydämen peltoon,
nousi ohdakkeet ja suölahcim.
Hyvät sanat kukkivat sydämen
pellossa
ruusuina ja lemmikkeinä.
Paljon on pellossa ohdaketta,
pitkä on suolaheinän sarka.
Kitsaasti heitetään hyviä sanoja. —
voi, voi sna, sydän parka.
LEENA LIEKKI.
JOS JOK.VTXEX L I E K I X YSTÄ­VÄ
OTT.AI SI " U R - \ K . \ K S E E X -
H A X K K I A Y H D E X U U D E X T I -
L A U K S E X L I E K I L L E - AJATEL­K
A A P A MIKÄ SEURAUS SIITÄ
OLISI? . . .
SILLIXK.-\LASTUS Supeiior-jär-vellä
on täydessä vauhdissaan ja saa­lis
on hyvä. Silliä viedään ylänie-/'
mekke^^Uä suuret määriit m.m. Green
Bayhin. \Vis., pakkauslaitoksiin.
Suurin ostaja nykyään on Yhdysval­tain
armeija, joka on tilannut m.m.
suomalaisen Thos. Ristellin pakkaus-laitokselta
Chasselissa 20.000 10-
paunan laatikkoa jäädytettyjä ^sille­jä.
4'
JOS SINULLA OX HYVÄ AIHE.
<)LKOO.\l'A SE SURULLIXEX
TAHI ILOI XEX. X l i x KIRJOITA
LIEKKI IX,
Vuohi pani alulle kah\in
käytön
"Kukaan ei todella tiedä kuinka
kahvi ensimäiseksi tuli ihmisen ruo­kapöydälle",
lausui. \Vashington Star
lehden oppinut toimittaja äsken. Sen
jälkeen hän selitti "traditionalisen ta­rinan",
kuten sen on kertonut Scott
Eliot kirjassaan "Romance of Plant
Life."
"Kerran asui niillä Abessinian he­delmällisillä
vuorilla, joita valkoinen
mies ei ole vieläkään tutkinut, hyvin
pyhä ja hurskas erakko. Hän eli
yksinomaan muutamien vuohiensä
maidolla, joita vuohiaan hän omin
käsin huolella hoiti.
"Eräänä aamuna hän huomasi e-räiin
vuohensa olevan kiiht\iieessä
tilassa. Se hypiskeli ynipäriinsii i l ­meisesti
tyytyväisenä itsensä suh­teen.
••Erakko piti elukkaansa tarkoin
silmällä ia liuomasi pian että sillä on
tapana syödä kirkkaan punaisia mar-ioj:
i kauniista pensaista mäen syr­jässä.
Erakko yiaisteli niitä itsekin
j:i hän myöskin tuli tyytyväiseksi it­seensä
ja hieman kiihtyneeksi."
N
SEPPÄLÄ
SG-vuotishääpäivdn johdosta
Onnellisena jatkukoon vielä monet yhteiselämän
vuodet — sitä toivovat seuraavat ystävät:
• I '
i > i
i ! I
\ \ !
: 1 !
Lillian. Saimi ja Onni
^layme ja Tauno
\"ili Koski, \"alma ja Ethel
Helen ja B i l l Sul
Rauha ja Johnny ja pojai
Jean ja Bill ja tytöt
Harry Koski
Leili ia MeK-in
Mr. ia M r s . Mäkelä
Oscar" Johnson
Mrs. H. Eerola
Mrs. :Mäki
Mr. ja Mrs. Dave Ritari
ja perhe
E. ja K . Xurmlnen
Selma ja Otto Xiemelä
Mr. ja Mrs. -\ndursak
Mr. ja Mrs. Aino Mäkelä
Jussi Ritari
Mr. ja Mrs. John H i ll
Mr. ja !Mrs, Morris Kinnaird
Bobby, Linne ja Jallu K-iirsi
Enni ja John Koskinen
Senja ja Gloria York
.Airi, Vera ja V . Lindholm
.\nja, Hilda ja M . Kotanen
Pauli. Impi ja Matti Luoma
Mrs. Selma Kojanen
^Iv. ja Mrs. Abel IVIäki
^Ir. ja Mrs. .Arvo Tuuri
Mr. ja Mrs. \Vm. Santala
iMr. ja Mrs. Pete Dumenai
Betty Seppälä
Mr. ja :Mrs. .\lex Rauhala
Mr. ja Mrs. Oiva Santala
Bertha ja Olavi Laine
Laura ja Niilo Jacobson
Marraskuun 29 />., 1942. JFaters Toivnship. Ontario
KIITOS
^ SydämcUincn kiitos kaikille niille vstävHle, jotka vllä-t!
tft matj kodissamn:c. jneidäir kultahääpäivämmc 'joh­dosta,
marraskuun 20 p:nii.
_ _ Haluamme kiittää tfirä kaikkia niistä arvokkaista lah­joista,
jotka Jätitte muist.^ksi käynnistänne. Erikoisesti kii­tomme
kaikfcia 7iiitä /unkilöitä, jotka panivat tämän ahiUe
'a auttoivat tarjoilussa.
K ii toi! is II udeHa mu ista> u
^ A X X A JA J O H X SEPPÄLÄ
Uaters Touniship 0::t:;rio.
I
NA
/H
H
Ir.
'h
I
f'
"f
S,;