1946-09-28-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
c hurGhi
tuksen ja politiikan, joille englanti-
(Jatkoa l:seltÄ sivulta)
aea lapsi'' 1800-Iuvun lopulla, aristokraattinen
katupoika,> joka uskalsi
tehdä naurettavaksi itse patriarkaalisen
Gladstonen, oli harien isänsä.
Hän peri suuren Marlboröughin
taisteluhengen ja johtajaominaisuudet,
i ä n peri isänsä- ennakkoluulotto-muuden
ja häikäilemättömyyden,
mutta joiain uutta tuli äidin, rikkaan
amerikkalaisen . sanomalehtimiehen
Leonard Jeromen. tyttären, puolelta,
jolla oli '^pantterin otsa jä hurjat sil-mät"
ja josta eräs all^lainen on sa-_
nonut, että '-jos i ä n olisi vastannut
kasvojaan, hän olisi hallinnut maailmaa".
V • i
Wiiistön Churchill syntyi 1876 ja
sai tanvanomaisen englantilaisen yli-myskasvatuksen.
Hän oli huono oppilas,
mutta loistava urheilija. Vaistot
vetivät häntä sotakentille ja niinpä
hän 90-luvulia sai tulikasteensa
Kuubassa, Afganistanissa, Sudanissa
ja buurisodassa herättäen huomiota
fatalistisella pelottomuudellaan. ja
arvosteluhalullaan. Hän ei vain taistele,
hän myös ajattelee; hän .ei vain
elä, hän myös suorittaa.elämyksiensä
kirjaanviennin ja arvioinnin." 23-vuo-tiaana
hän kirjoittaa muistelmansa
Afganistanin-sodasta ja 1900 ilmes-t\
y The River War, hänen kuvauksensa
Mahdin-sodasta. Uskaltaapa
hän romaaninkin alelle: 23-vuotiaana
hän kirjoittaa teoksensa Savrola, kuvauksen
demokraattisesta kansanjohtajasta,
joka vallankumouksen avulla
kukistaa kansaansa rasittavan sorto-valtiaan,
mutta jönka^ sosialistinen
työväennousu vuorostaan syöksee vai
lasta. Tämä romaani el ole mikään
merkkiteos (se on muuten ilmest5myt
suomeksikin!), mutta se valaisee
mielenkiintoisella tavalla' nuoren
•
Churchillin ideologista kehitystä:
hänen englantilaista demokratismi-aan.
hänen tjrrannivihaansa, hänen
romanttista käsitystään vallankumouksesta,
jota muutamat harvat ihmisystävät
johtavat ja jossa kansanjoukot
muodostavat vain tumman, epämääräisen
taustamassan — mutta
katutaistelun kuvaajana kipjoittaja
osoittaa hämmästyttävää asiantuntemusta
ia strategista silmää!
Tämä on nuoren Churchillin, ala- leimaamiseksi raakalaisuudeksi, ri-
J i " " " ^ J ^ ^ ^ f ""^'i^^"^^' Hänen ui- kokseksi ihmiskuntaa' vastaan, vaa-persoonallisuuttjian
raksi koko länsimaiselle kulttuurille.
vSyystä nimitettiin Winston Churchillia
kerran '"Neuvostoliiton viholliseksi
n:o 1;'. Kun Mussolini 1923
kukistaa Italiassa työväenliikkeen ja
demokratian, kirjoittaa Churchill:
"Italia on «.soittanut, että pprva-rillisen
yhteiskunnan arvoa ja lujuutta
tukemlla voidaan muodostaa tar-konäkÖään
ja
luonnehti radikaali kirjailija W. S.
Blunt seuraavasti:
"Hän on pikku otus neliskulmaisi-ne
kasvoineen ja ulkomuodoltaan
varsin tavallinen, mutta terävä, nerokas
ja omalaatuinen . . . Hän omaa
samat katupojan eleet, saman sovinnaisten
tapojen halveksunnan, saman,
viehättävän avomielisy\'den ja peellinen" v-astamvTkkv venäläiselle
ymmärtämyksen kuin isä."
\Vuoden 1906 vaaleissa tapahtuu
maanv3'örymä, joka työntää vanhoilliset
voimattomaan oppositioasemaan
ja tekee vapaamielisistä yli kymrtie-neksi
vuodeksi hallitsevan puolueen.
Muodostetaan CamphellrBannernm-nin
hallitus, ^ssa Lloyd George on
rahaministerinä, Winston Churchill
ensin siirtomaa-, sitten (1908) kauppa-,
sitten (1910) sisäministerinä.
Alkaa Lloyd Georgen sosiaalisten
uudistusten sarja, joka radikaalilla
myrkylle
Jos olisin italialainen, niin varmasti
olisin ollut mukana alusta loppuun
asti voitollisessa' taistelussanne."
Ja teoksessaan Great Contempora-ries
Churchill omistaa kunnioittavia
sanoja — Hitlerille...
"Epäonnistunut politiikko"
Interventiot eivät kykene estämään
maailman ensimmäisen työläis-valtion
s^mtvä, eivät myöskään Churchillin
puhetaidolliset manaukset,
tavalla demokratisoi Englannin v^- Englantikin kääntyy uusiin tuuliin ja
tio- ja yhteiskuntaelämää. Churchill Winston Churchill "huomaa olevansa
tukee hänen reformejaan ja kukistaa
sisäministerinä 1910 ylähuoneen vastarinnan.
Imperialisti.
V. 1911 tapahtuu toinen jyrkkä
käänne Winston Churchillin elämässä:
ensimmäisenä amiraalilordina
hän tulee Englannin meriasiain johtoon,
jättää sosiaaliset reformit ja
kiinnittää koko huomionsa sotaval-miuteen.
Saksan varustautuminen
näyttää hänestä vaaralta, jonka rinnalla
kaikki yhteiskunnalliset epäkohdat
tuntuvat mitättömyyksiltä.
Hän ajaa lävitse laivastonrakennus-ohjelrpan,
jonka sisältönä on se, että
jokaiseen Saksan valmistamaan sota-alukseen
on vastattava kahdella brittiläisellä
sota-aluksella, joitten koko,
tulituskyky ja nopeus ovat suuremmat
kuin saksalaisen. Omavaltaisesti
hän mobilisoi Englannin laivaston
viikkoa ennen sodan puhkeamista
1914 ja kun sota puhkeaa, esiintyy
hän — mrs. Asquithin muistelmien
mukaan — säteilevän iloisena!
Hänen päämääränään on lyödä
syrjäytetty, poliittisesti kuollut mies.
Mutta hän ei ole koskaan ollut
vain politiikko. Poliittiseen toimettomuuteen
sysättynä hän on historioitsija
ja taiteilija; kun hän ei politiik-kona
voi tehdä historiaa, hän tekee
sitä kynällään. Hänen laaja esityksensä
ensimrnäisestä maailmansodasta,
The World Crisis, tunnustetaan
yhdeksi alan oarhaimmista; se säihkyy
persoonallisuutta ja neroutta.
Suurella elämäkertateoksella hän luo
muistomerkin mainehikkaalle esi-isälleen
Marlborough'n herttualle.
Omaelämäkerrallisessa teoksessaan
My Earle Life hän esittää kieht^^^nn
kuvan lapsuudestaan ja nuoruudestaan.
Esseekokoelma Thoughts and
.Adventures sisältää rohkeita ja persoonallisia
itsetunnustuksia. Toinen
esseekokoelma Great Contemporaries
hahmoittelee sarjan persoonallisesti
valaistuja luonnekuvia ajan johtavis-tyyliniekkana,
häntä pidetiiän yhtenä
nyky-Englannin huomattavimmista.
Eikä hän "poliittisesti kuolleina
vuosinaan"^ tartu ainoastaan kynään,
vaan myös pensseliin, ja kuvaa öljyvärimaalauksen
antamaa Jienkistä
tyydytystä esseessään Painting as a
Pastime (Maalaus ajanvietteenä).
Hän on tällä alalk harrastelija,
ta koikonaan toisella tasolla kuin pos-tikorttjmaalari
Adolf Hitler!
30-luvulla hän on yksinäisempi
kuin koskaan, mutta hän löytää jälleen
poliittisen linjan. Saksan kansallissosialismissa
hän näkee vihollisen,
joka tulevaisuudessa on uhkaava
kaikkea inhimillistä vapautta,
edistystä ja kulttuuria - - j a ennenkaikkea
brittiläistä maailmanvaltaal
Kuin Troian Kassandra hän kerran
toisensa jälkeen korottaa ennustajan-äänensä
MacDonaldin, Baldwinin ja
Neville Chamberlainin antautumis-politiikkaa
vastaan, varoittaa vaa-rasta
— turhaan. Häntä nimitetään
hulluksi amok-juoksijaksi, hänelle vihelletään,
häntä pilkataan. Kieltämättä
hän tekee sisäpolitiikassa virheen
toisensa jälkeen; hän väheksyy
sisäisiä, sosiaalisia kysymyksiä; hänellä
on vain yksi johtoaate, yksi
päähänpinttymä, jonka hän esittää
yhä uudelleen ja uudelleen: Hitler-
Saksa on tehtävä vaarattomaksi
Saksa on pettänyt ensimmäisen maailmansodan
voittajat: näitten lempeyteen,
myönnytyksiin ja apuun se
oli vastannut sotavarustelulla ja kiristyksellä;
Saksa oli lyötävä, ennenkuin
sen taltuttaminen on myöhäistäl
Churchill varoitti turhaan: syyskuussa
1939 Englanti oli sodassa.
Mutta hänen varoituksensa muistettiin:
sodan sytyttyä hänestä tuli jälleen
meriministeri ja kun Englanti
toukokuussa 1940 oli kuolemanvaaran
edessä, sai Winston Churchill
tehtäväkseen muodostaa ' sotahalU^
tuksen. H. G. VVells kirjoitti:
"No niin, sanonpa, että luotamme
Vuoden 1900 kiihkonatioiialistiset
'•'khaklvaalit" tuovat ^instph .Chur- Saksa strategisin keinoin, ei uuvut-chillin
alahuoneeseen vanhoillisen tavalla massateurastuksella; hän te-torypuolueen
jäsenenä, Gladstonen kee -Icaikkensa estääkseen sotaa;
jälkeen on torpuolueen asema näyt- muuttumasta pelkäksi kvantitatiivi-tänyt
horjumattomalta,- oppositiota seksi voimainmittelyksi. Siihen tahon
tuskin missään,-mutta pian kiiy tää hänen Dardanellien-suunnitel-ilmi,
että puolueella •onvWin5lon mansa — siiunnitelma iskeä Saksan
Churchillissa oppositiomies omissa selkään Turkin kautta — joka riittä-rivcissään.
EriskummalliseUa isal- vän tuen puutteessa päättyy kata-t
ä ä n j o k a lS9Sölikiiol|ut.^^^ 5trofiin. Se on Winston Churchillin
paralysiaan:--bäTi oli perinyt;har-^ ensimmäinen poliittinen kuolema;
rästuksen kansaa iikohtäan, .yliroyk- hänen on erottava hallituksesta ja v.
sellisen uudistusystävällisjydcn. E n - ' 1915 hän taistelee majurina Flande-cen
pitkää "hän siirtyykin Väpaainie- rm-rintamalla, yleten pian everstiksi,
liseen puolueeseen,vpkä^ Lloyd Geor- Kun Lloyd George 1916 muodostaa
gen johdoHa; valmistuu Tiutc^hi^^ sotahallituksensa, ei Churchill ole
5aun. Alahuoneessa-hän: 1904 esit-: siinä mukana. Vasta 1917 katsotaan
tää poliittisen uskontunnustuksensa: karanteeniajan päättyneen ja
''Tarvitsemme halUtuksen, joka chili nimitetään ammusministeriksi.
buolehtii hieman enemmän niistä,' Sodan jälkeen hän on jäsenenä u-jotka
raatavat ja ahertavat kaivos- seissa hallituksissa — sota-, ilma-,
ten syvyyksissä:, ja hieman väheni- puolustus-, siirtomaa ja rahaminis-
™än osakemarkkinain heilahteluista terinä. Lloyd Georgen kukistuttua
f ontoossa. Tarvitsemme haUituksen,
joka kiinnitä päähuomiotaan ulko-
"laitten tapahtumiin, vaan sensijaan,
paikkakaan ei yksinomaan, huomioi
»sotimaan oloja. Tarvitsemme hallihan
1924 palaa vanhoilliseen puolueeseen.
Hän ajaa sovintopolitiikkaa
Saksaa kohtaan ohjelauseena ''armoton
sodassa, lempeä rauhassa". Sitä
jyrkempi on hänen suhtautumisensa
Yhden vuoden ikäinen Patricia Ann Henry, jonka isä on Kiinassa, tulee
esiintymään Katharine Hepburpin tyttärenä elokuvassa "The Sea of Gras3^\
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 28, 1946 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1946-09-28 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki460928 |
Description
| Title | 1946-09-28-03 |
| OCR text | c hurGhi tuksen ja politiikan, joille englanti- (Jatkoa l:seltÄ sivulta) aea lapsi'' 1800-Iuvun lopulla, aristokraattinen katupoika,> joka uskalsi tehdä naurettavaksi itse patriarkaalisen Gladstonen, oli harien isänsä. Hän peri suuren Marlboröughin taisteluhengen ja johtajaominaisuudet, i ä n peri isänsä- ennakkoluulotto-muuden ja häikäilemättömyyden, mutta joiain uutta tuli äidin, rikkaan amerikkalaisen . sanomalehtimiehen Leonard Jeromen. tyttären, puolelta, jolla oli '^pantterin otsa jä hurjat sil-mät" ja josta eräs all^lainen on sa-_ nonut, että '-jos i ä n olisi vastannut kasvojaan, hän olisi hallinnut maailmaa". V • i Wiiistön Churchill syntyi 1876 ja sai tanvanomaisen englantilaisen yli-myskasvatuksen. Hän oli huono oppilas, mutta loistava urheilija. Vaistot vetivät häntä sotakentille ja niinpä hän 90-luvulia sai tulikasteensa Kuubassa, Afganistanissa, Sudanissa ja buurisodassa herättäen huomiota fatalistisella pelottomuudellaan. ja arvosteluhalullaan. Hän ei vain taistele, hän myös ajattelee; hän .ei vain elä, hän myös suorittaa.elämyksiensä kirjaanviennin ja arvioinnin." 23-vuo-tiaana hän kirjoittaa muistelmansa Afganistanin-sodasta ja 1900 ilmes-t\ y The River War, hänen kuvauksensa Mahdin-sodasta. Uskaltaapa hän romaaninkin alelle: 23-vuotiaana hän kirjoittaa teoksensa Savrola, kuvauksen demokraattisesta kansanjohtajasta, joka vallankumouksen avulla kukistaa kansaansa rasittavan sorto-valtiaan, mutta jönka^ sosialistinen työväennousu vuorostaan syöksee vai lasta. Tämä romaani el ole mikään merkkiteos (se on muuten ilmest5myt suomeksikin!), mutta se valaisee mielenkiintoisella tavalla' nuoren • Churchillin ideologista kehitystä: hänen englantilaista demokratismi-aan. hänen tjrrannivihaansa, hänen romanttista käsitystään vallankumouksesta, jota muutamat harvat ihmisystävät johtavat ja jossa kansanjoukot muodostavat vain tumman, epämääräisen taustamassan — mutta katutaistelun kuvaajana kipjoittaja osoittaa hämmästyttävää asiantuntemusta ia strategista silmää! Tämä on nuoren Churchillin, ala- leimaamiseksi raakalaisuudeksi, ri- J i " " " ^ J ^ ^ ^ f ""^'i^^"^^' Hänen ui- kokseksi ihmiskuntaa' vastaan, vaa-persoonallisuuttjian raksi koko länsimaiselle kulttuurille. vSyystä nimitettiin Winston Churchillia kerran '"Neuvostoliiton viholliseksi n:o 1;'. Kun Mussolini 1923 kukistaa Italiassa työväenliikkeen ja demokratian, kirjoittaa Churchill: "Italia on «.soittanut, että pprva-rillisen yhteiskunnan arvoa ja lujuutta tukemlla voidaan muodostaa tar-konäkÖään ja luonnehti radikaali kirjailija W. S. Blunt seuraavasti: "Hän on pikku otus neliskulmaisi-ne kasvoineen ja ulkomuodoltaan varsin tavallinen, mutta terävä, nerokas ja omalaatuinen . . . Hän omaa samat katupojan eleet, saman sovinnaisten tapojen halveksunnan, saman, viehättävän avomielisy\'den ja peellinen" v-astamvTkkv venäläiselle ymmärtämyksen kuin isä." \Vuoden 1906 vaaleissa tapahtuu maanv3'örymä, joka työntää vanhoilliset voimattomaan oppositioasemaan ja tekee vapaamielisistä yli kymrtie-neksi vuodeksi hallitsevan puolueen. Muodostetaan CamphellrBannernm-nin hallitus, ^ssa Lloyd George on rahaministerinä, Winston Churchill ensin siirtomaa-, sitten (1908) kauppa-, sitten (1910) sisäministerinä. Alkaa Lloyd Georgen sosiaalisten uudistusten sarja, joka radikaalilla myrkylle Jos olisin italialainen, niin varmasti olisin ollut mukana alusta loppuun asti voitollisessa' taistelussanne." Ja teoksessaan Great Contempora-ries Churchill omistaa kunnioittavia sanoja — Hitlerille... "Epäonnistunut politiikko" Interventiot eivät kykene estämään maailman ensimmäisen työläis-valtion s^mtvä, eivät myöskään Churchillin puhetaidolliset manaukset, tavalla demokratisoi Englannin v^- Englantikin kääntyy uusiin tuuliin ja tio- ja yhteiskuntaelämää. Churchill Winston Churchill "huomaa olevansa tukee hänen reformejaan ja kukistaa sisäministerinä 1910 ylähuoneen vastarinnan. Imperialisti. V. 1911 tapahtuu toinen jyrkkä käänne Winston Churchillin elämässä: ensimmäisenä amiraalilordina hän tulee Englannin meriasiain johtoon, jättää sosiaaliset reformit ja kiinnittää koko huomionsa sotaval-miuteen. Saksan varustautuminen näyttää hänestä vaaralta, jonka rinnalla kaikki yhteiskunnalliset epäkohdat tuntuvat mitättömyyksiltä. Hän ajaa lävitse laivastonrakennus-ohjelrpan, jonka sisältönä on se, että jokaiseen Saksan valmistamaan sota-alukseen on vastattava kahdella brittiläisellä sota-aluksella, joitten koko, tulituskyky ja nopeus ovat suuremmat kuin saksalaisen. Omavaltaisesti hän mobilisoi Englannin laivaston viikkoa ennen sodan puhkeamista 1914 ja kun sota puhkeaa, esiintyy hän — mrs. Asquithin muistelmien mukaan — säteilevän iloisena! Hänen päämääränään on lyödä syrjäytetty, poliittisesti kuollut mies. Mutta hän ei ole koskaan ollut vain politiikko. Poliittiseen toimettomuuteen sysättynä hän on historioitsija ja taiteilija; kun hän ei politiik-kona voi tehdä historiaa, hän tekee sitä kynällään. Hänen laaja esityksensä ensimrnäisestä maailmansodasta, The World Crisis, tunnustetaan yhdeksi alan oarhaimmista; se säihkyy persoonallisuutta ja neroutta. Suurella elämäkertateoksella hän luo muistomerkin mainehikkaalle esi-isälleen Marlborough'n herttualle. Omaelämäkerrallisessa teoksessaan My Earle Life hän esittää kieht^^^nn kuvan lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Esseekokoelma Thoughts and .Adventures sisältää rohkeita ja persoonallisia itsetunnustuksia. Toinen esseekokoelma Great Contemporaries hahmoittelee sarjan persoonallisesti valaistuja luonnekuvia ajan johtavis-tyyliniekkana, häntä pidetiiän yhtenä nyky-Englannin huomattavimmista. Eikä hän "poliittisesti kuolleina vuosinaan"^ tartu ainoastaan kynään, vaan myös pensseliin, ja kuvaa öljyvärimaalauksen antamaa Jienkistä tyydytystä esseessään Painting as a Pastime (Maalaus ajanvietteenä). Hän on tällä alalk harrastelija, ta koikonaan toisella tasolla kuin pos-tikorttjmaalari Adolf Hitler! 30-luvulla hän on yksinäisempi kuin koskaan, mutta hän löytää jälleen poliittisen linjan. Saksan kansallissosialismissa hän näkee vihollisen, joka tulevaisuudessa on uhkaava kaikkea inhimillistä vapautta, edistystä ja kulttuuria - - j a ennenkaikkea brittiläistä maailmanvaltaal Kuin Troian Kassandra hän kerran toisensa jälkeen korottaa ennustajan-äänensä MacDonaldin, Baldwinin ja Neville Chamberlainin antautumis-politiikkaa vastaan, varoittaa vaa-rasta — turhaan. Häntä nimitetään hulluksi amok-juoksijaksi, hänelle vihelletään, häntä pilkataan. Kieltämättä hän tekee sisäpolitiikassa virheen toisensa jälkeen; hän väheksyy sisäisiä, sosiaalisia kysymyksiä; hänellä on vain yksi johtoaate, yksi päähänpinttymä, jonka hän esittää yhä uudelleen ja uudelleen: Hitler- Saksa on tehtävä vaarattomaksi Saksa on pettänyt ensimmäisen maailmansodan voittajat: näitten lempeyteen, myönnytyksiin ja apuun se oli vastannut sotavarustelulla ja kiristyksellä; Saksa oli lyötävä, ennenkuin sen taltuttaminen on myöhäistäl Churchill varoitti turhaan: syyskuussa 1939 Englanti oli sodassa. Mutta hänen varoituksensa muistettiin: sodan sytyttyä hänestä tuli jälleen meriministeri ja kun Englanti toukokuussa 1940 oli kuolemanvaaran edessä, sai Winston Churchill tehtäväkseen muodostaa ' sotahalU^ tuksen. H. G. VVells kirjoitti: "No niin, sanonpa, että luotamme Vuoden 1900 kiihkonatioiialistiset '•'khaklvaalit" tuovat ^instph .Chur- Saksa strategisin keinoin, ei uuvut-chillin alahuoneeseen vanhoillisen tavalla massateurastuksella; hän te-torypuolueen jäsenenä, Gladstonen kee -Icaikkensa estääkseen sotaa; jälkeen on torpuolueen asema näyt- muuttumasta pelkäksi kvantitatiivi-tänyt horjumattomalta,- oppositiota seksi voimainmittelyksi. Siihen tahon tuskin missään,-mutta pian kiiy tää hänen Dardanellien-suunnitel-ilmi, että puolueella •onvWin5lon mansa — siiunnitelma iskeä Saksan Churchillissa oppositiomies omissa selkään Turkin kautta — joka riittä-rivcissään. EriskummalliseUa isal- vän tuen puutteessa päättyy kata-t ä ä n j o k a lS9Sölikiiol|ut.^^^ 5trofiin. Se on Winston Churchillin paralysiaan:--bäTi oli perinyt;har-^ ensimmäinen poliittinen kuolema; rästuksen kansaa iikohtäan, .yliroyk- hänen on erottava hallituksesta ja v. sellisen uudistusystävällisjydcn. E n - ' 1915 hän taistelee majurina Flande-cen pitkää "hän siirtyykin Väpaainie- rm-rintamalla, yleten pian everstiksi, liseen puolueeseen,vpkä^ Lloyd Geor- Kun Lloyd George 1916 muodostaa gen johdoHa; valmistuu Tiutc^hi^^ sotahallituksensa, ei Churchill ole 5aun. Alahuoneessa-hän: 1904 esit-: siinä mukana. Vasta 1917 katsotaan tää poliittisen uskontunnustuksensa: karanteeniajan päättyneen ja ''Tarvitsemme halUtuksen, joka chili nimitetään ammusministeriksi. buolehtii hieman enemmän niistä,' Sodan jälkeen hän on jäsenenä u-jotka raatavat ja ahertavat kaivos- seissa hallituksissa — sota-, ilma-, ten syvyyksissä:, ja hieman väheni- puolustus-, siirtomaa ja rahaminis- ™än osakemarkkinain heilahteluista terinä. Lloyd Georgen kukistuttua f ontoossa. Tarvitsemme haUituksen, joka kiinnitä päähuomiotaan ulko- "laitten tapahtumiin, vaan sensijaan, paikkakaan ei yksinomaan, huomioi »sotimaan oloja. Tarvitsemme hallihan 1924 palaa vanhoilliseen puolueeseen. Hän ajaa sovintopolitiikkaa Saksaa kohtaan ohjelauseena ''armoton sodassa, lempeä rauhassa". Sitä jyrkempi on hänen suhtautumisensa Yhden vuoden ikäinen Patricia Ann Henry, jonka isä on Kiinassa, tulee esiintymään Katharine Hepburpin tyttärenä elokuvassa "The Sea of Gras3^\ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1946-09-28-03
