Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 26, 1947

              1947 LAUAXTAIXA HUHTIKUl-X 26 PXlVÄXÄ
'«M»«U»tw»«iiiniiiiimimM.t««.^nn,ninn».-,^^^ • Sivu 7
Alaskan
jle Bristol Bayn kalastajat ö l m -
olleet sata vuotta jälessääiiiakin
fcgilastusaluksiin nähden, r SUla me
edelleenkin seflata könöttelemine pie­nillä
purfevenefllä^ Jä koaa^^ a-jatella
— lij^vä luoja — mitä olosuh­teita
tuossa avonaisessa, pienessä
paatissa, aina viikko krraUaan ~f tuu­li
taikka satoi, ota vaan naurussa suin
vastaan kaikki initä tuleman pitää
— yöllä tai päivällä » . .
Joskus kun sattuu oikein olan ta­kaa
tuulemaan ja me reivaamme sei-iimme
ylös, niin ajatelkaas sitä su­loista
eteenpäin menoa. Paattimme
on puolittain kyljellään—- ja me
itse olemme touhua tä5ninäl — Sil­loin
tuntuu kuin me olisimme jotakin
hyvin buurta. Sellaisina luonnon her­roina
liukuessamme vaahtopäisten
aaltcjen harjoilla meistä tuntuu, et­tä
me sittenkin -olemme jedellä niitä
kalastuskavereita siellä kotirannikol-la.
jotka moottorikoneillaan sutkut-televat,
tiiman tästä koiteIlen^veden
v v v y y t i ä . Moni varmaankin meidän
lihilla tekisi 'hätälaskun', ajattelem­me
me. " • -
Mutta on meillä sentään omat hu­vi
puolemmekin. Kuten sanottu
olemme ulapalla aina viikon kerral­laan.
Kalastuslaki antaa Bristol
Bayssa kaloille oikeuden mennä jo-ke:
i ylös järville kuteman pyhän
ajaksi, eli tarkemmin sanoen lauan-tai-
illasta kello kuudesta maanantai­aamuun
kello kuuteen. Sillä ajalla ei
saa kalastaa. Silloin seilaamme kalo­jen
matkassa 'känärille' (missä lohet
kannutetaan). Tämän ajan me käy-tiimme
kuivaus-, puhdistus- ja vir-kistystoimiin
tulevaij vi:kon varalta.
Tällaisissa oloissa kun viikon lo­pussa
saapuu 'rantoihin', -on ensim­mäinen
ajatuksemme 'Suomalainen
sauna', joita kansalaiset ovatkin ri­potelleet
jo jokaisen "känärin" juu­relle
Bristol Bayssa. Alussa oli^kyl-iiikin
suuria vaikeuksia saun(^'a ra-kentaissa,
sillä "supitentit' eivät ha­lunneet
kaikkiin hullutuksiin kallii­ta
rakennusaineita antaa. X^e piti­kin
melkein varastamalla hankkia. —
Sup-t, sen paremmin kuin eskimot
ia muut kansallisuudet eivät nähkääs
ymmärtäneet kuinka jaloa ja pyhää
temppeliä- me suomäjaiset olimme ra­kentamassa.
Mutta me käsitimme,
eitä tällaisissa oloissa "jos ei sauna
ja tcrja auta, niin tauti on kuolemak-
^' • Ja me juhlallisen näköisinä ra-k
e i K saunamme ja hyvän kivi-
•^lukian sinne sisälle. Ja kun me
^!:ton sitä vihkiessämme heitimme
t^'V2-i kitiknalle, niin lukijat voivat
'''"^^•!a sitä kaunista 'Kalevan' tun-
'•e^ta jouka se lervanen hövry mei-aja
kertoo ^'^^^<^helis ja uusi maailmankalenteri
nui
'--mä hieno ter\-an tuoksu puh-
';i*>'a Alaskan ilmassa levisi jokai-nenän
u]ottu\nlIe, joka siitä sivu
^aelM. J.J he sanoivat, että jo ne
finnit tervaavat itseään tulevan vii-
^^•n tuulia ja sateita varten, että tai-tulla
oikein 'jumalan' ilmat?
^""len tiedämme, kalamiehet ovat
^yvin uteliasta VSkeä — se sama
^•ty^^aisuus meidät saa yrittämään
^;'!<Ma siitäkin, missä niitä ei ole —
i-» n i i n sitten toiset kansallisuudetkin,
^"P:sta alkaen, tulivat kurkistele-
'^i-^-^n, kun me pojat kylvimme ja yk-
N t-jsensa perään oppivat saunomaan
"='«^in vanhaksi maaksi. Xyt puhu^
vaan paljasta Hyvää meidäii
•'^••i^r-pelistä'!
-'^I<nien muiden parannusten lisäk-n-
c olemme tehneet sen havain-
^ non/että saunan löyly on ehkä ainoa
parannuskeino lohen myrkytystä vas­taan
käsissä, jota täällä on sangen
paljon, johtuen paljosta tuoreen lo­hen
käsittelemisestä.
Tästä johtuukin, että useilla kän-nereillä
ovat komppaniat rakennut­taneet
suuria saunoja, jotka ovat ai­na
kuumana ja varsinkin pyhäisin
juhlaväkeä täynnä, ni:n ettei meille
"'uran uurtajille' tässä saunomistou-hussa
tahdo löytyä tilaa lauteilla, jos
ei ensin sano kansallisuuttaan.
Mutta me emme ole tyhmänylpeitä
emmekä kateellisia, sillä se ka:kki on
haihtuvaa,-mutta olemme iloisia sii­tä,
että meidän jalo työmme, täällä
•napapiirissä on tullut huomion koh­teeksi.
Ja me olemme jo mon%lla
muotoa kiitokset saaneet, että olem­me
ne suomalaiset saunat sinne ta­kavuosina
pakkokeinoilla -ylösraken-taneet.
Kaikki" nyt rukoilevat ja toi­vovat
finneille hyvää kalaonnea ja
pitkää ikää!
Ja nämä nyt sitten ovatkin ne mei­dän
huvipuolemme täällä Bristol
Bayn rannoilla.
Yleisesti puhuen meillä täällä syn­tyy
silloin tällöin taistelultakin. Me
kaikki kalastajat, kuten kannu tti-mojen
työläisetkin, kuten arvaatte
— olemme 100 prosenttisesti järjes­tyneitä
uniooniimme ja me teemme
joka kevät palkkavaatimuksemme,
ennenkuin lähdemme ulos Seattlesta
tahi muista paikoista missä me tal­vemme
vietämme. Joka tapauk­sessa
nykyisin on jo melkein kaikilla
kannutuskomppanioilla k o n t torit
Seattlessa ja sieltä tavallisesti kalas-tusreisulle
lähtö tapahtuu.
Palkkasopimuksia tehdessä taval­lisesti
sattuu kahnausta komppaniain
ja työläisten välillä niitä allekirjoit­taessa
ja vieläpä kalastusaikanakin.
Me olemme aina koettaneet saada
parempia olosuhteita |a myöskin pal­kankorotuksia.
Joskus on saatukin,
mutta useimmassa tapauksessa on
komppania jäänyt voiton puolelle.
Mutta keväällä 1944 tapahtui jo­takin,
jofa ei ole ennen tapahtunut
niinkään jyrkässä muodoss-a kalasta­jiin
taholta. Ximittäin ns. pikku-parannukset,
jotka vaadimme, komp­pania
hylkäsi ja päätti jättää asian,
kuten ede!lisenäkin keväänä, halli­tuksen
asettamalle komitealle, joka
nykyään kautta maan työn ja pääo­man
välis*ä riitoja ratkaisee. M-iitta
tällä kertaa eivät helojen aikeet to­teutuneetkaan.
Tänne Seattleen oli
kokoontunut kalastajia Californiasta.
Oregonista, ynnä muualta vesille läh­töä
varten. Sellaisia reippaita poi­kaa,'
joilla oli tervettä järkeä — ja
siis meille -vvashingtonilaisillekin oli
heistä paljon oppimista. Ja niin me
sitten pää pystyssä seisoimme vaati-mustemme
takana. Ja lisäksi teim­me
yhden vaatimuksen lisää: nim.
kuusi dollaria päivässä ruoka- ja a-suntorahoiksi
niin kauan kuin sopi­mus
on allekirjoitettu. Sen me myös
voitimme.
Kuitenkin sai yhtiö meitä tälläkn
kerralla hiukan narratuksi, josta me
pääsimme perille vasta Bristol Bays-
.sa. Se aiheutti siellä työn seisauk­sen,
jota ei koskaan ennen tapahtu­nut
Brilol Bayn kalastushisloriassa
— ja taas me voitimme.
Tämäkin osoittaa että taloudelli­nen
suora Joiminta tuottaa tuloksia
Uuden 'maailmankalenterid puu­haajista
kiihkein ja tarmokkain on
varmaan eräs varakas nevvyorkilai-nen
nainen, Miss l^izabeth Ächelis.
Suunnitelma, jota Yhdysvaltain
kongressi tulee käsittelemään tänä
vuonna ja ehkä Yhdistyneet kansa­kunnatkin,
tarkoittaa, että vuoden
päivät jaetaan yhtä pitkiin neljännes-
Miosän, niin että kaikki päivät aina
sattuvat samalle pärvämäärälle.
Xiinpä joulu aina olisi maanantaina
ja uudenvuodenpäivä sunnuntaina, .
Miss Elizabeth Achelis on vanhah­ko,
harmaatukkainen nainen, joka*
17 vuotta on tehnyt propagandaa uu­den
kalenterin puolesta. Xyt hän
tuntuu olevan lähempänä kuin mil­loinkaan.
Hän on ''Maailmankalen-teriyhdistyksen"
puheenjohtaja, jos^
sa on—20,000 samanmielistä jäsentä
Yhdysvalloissa ja vielä enemmän
ulkomailla. Miss Achelis on tämän
suuren asian hyväksi uhrannut ?500,-
000 omasta kassastaan, matkustanut
yhdeksän kertaa Eurooppaan ja pu­hunut
julkisesti enemmän kuin tar­mokkain
politiikko.
Uusi.yksinkertaisempi maailman-kalenteri
tekisi Miss Achelisin käsi­tyksen
mukaan elämän helpommak­si
kaikille ihmisille ja parantaisi ehkä
heidän kansainvälinä suhteitaan. Jo-«
ka tapaukse.ssa liikemiehet, tilasto-miehet
ja kirjanpitäjät olisivat kii­tollisia
muutoksesta.
Uuden maailmankalenterin mu­kaan
jokaisen neljänneksen ensim­mäisessä
kuussa olisi 31 päivää ja
muissa 30. Jokainen neljännes al­kaisi
sunnuntailla ja päättyisi lau­antaihin
ja kuussa olisi 26 työpäivää.
Vuosi täydennettäisiin ylimääräisellä
numeroimattomalla päivällä, joka
seuraisi joulukuuta ja olisi pyhäpäi­vä
koko maailmassa. Karkausvuosi­na"
sijoitettaisiin ylimääräinen maa­ilman
pyhäpäivä kesäkuun loppuun.
^faailmanka!entefiyhdistys yrittää
saada YK:n yhteiskunnallisen ja ta­loudellisen
neuvoston ottamaan ky-
S3'myksen käsiteltäväksi. Neuvoston
jäsenistä viisi jo on hyväksynyt uu-tien
kalenteriehdotuksen, nimittäin
Chile, Kreikka, Norja, Kima ja Peru.
Nämä maat hyvfcyivät ehdotuksen
jo Kansainliiton aikana,* kun kysy­mys
otettiin esille.
Kun ^liss Achelis tutustiii italia­laisen
papin Marco Mastrofinin ka-lenterisuunnitelmaan,
joka julkaistiin
1800-luvulla ja jossa suositeltiin vuo­den
jakamista tasaisiin neljänneksiin,
miss Achelis oli löytänyt jotain, joka
sopi hänen järjestystä rakastavalle
mielelleen.
Kun INIiss Achelis alkoi haastatella
ihmisä kalenterista, hän havaitsi, et­tä
sekä papit, asianajajat että pank­kimiehet
puolustivat uudistusta. Hän
hankki itselleen tarpeelliset tähtitie­teelliset
ja historialliset tiedot kirjas­toista
ja pani liikkeensä alulle.
Kun kansallinen kalenterikomitea
kokoontui Genevessä 1931 Miss Ac­helis
piti avauspuheen. l'2nnettkuin
liitto lopetti toimintansa, oli ehditty
karsia pois kaikki muut muutoseh­dotukset.
Nykyisen maailmankalenterin laa­ti
alkuaan Julius Caesar, ja myöhem­min
sitä muutti pas^i Gregorius
XIII. Gregoriaaninen kalenteri otet­tiin
melko myöhään käytäntöön useis-sa
Euroopan maissa. Englannissa se
h^-väksyttiin 1752 ja Ruotsi-Suomes­sa
1753.
Platypusessille kiireesti
matoja
Bron.vin eläintarhan hoitajille tuli
äskettäin jostakin Panaman lähetty­villä
olevalta laivalta pyyntö, että
Panamalle lähetettäisiin kiireesti on-kimatoja,
muuten kolme platypuses-nimistä
nokkaeläintä kuolee^ sillä ma­toja
on enää jäieliä vain sen verran
•että ne elävät siihen asti kuin laiva
ehtii Panamalle.
X'e\v Yorkin eläintieteellisen yh­distyksen
virkailija William Bridges
selttää, että platypuses on imettäväis­ten
luokkaan kuuluva viintu", ko­toisin
.Au-straliasta. Tähän asti on
vain yksi platypuses elänyt vähän
aikaa Australian ulkopualella. Se
tuotiin Xe\v Yorkin eläintarhaan v.
1922 ja eli vain 49 päivää. Xyt sin­ne
tulossa olevat platypusessit .sijoi­tetaan
Bronx'n eläintarhaan, jossa on
ryhdytty valmistuksiin ruuan varaa-mbeksi
niille. Sitä varten on val­mistettu
onkimatomaa. Platypuses
syö päivässä 800 onkimatoa ja mi­kään
muu ruoka ei sille kelpaa.
taakse Crelier sanoo ryskyttäneensä
oveen ja huutaneensa, mutta sitä ei
oltu kuultu. Sitten hän-oli tuskitel­len
kävellyt, kironnut ja itkenyt koh­taloaan.
Vasta viisi päivää myöhem­min
hänet eräs lipputangon nuoraa
korjaamaan tullut mies löysi
sieltä hiion(3ssa tilassa. Cleriel sanoi
olleensa kuukau.simääriä työttömänä
ia asunnottomana.
Harvinainen "pääsiäis­muna"
Mrs. Mealingin omistama pienoi­nen,
brahman-kana Long Islandin
Gien Covessa muni pääsiäisen edellä
harvinaisen ison munan. Kerrotaan,
että se oli tarkalleen seitsemän ja
puoli tuumaa ympäri mitaten ja pai­noi
15 unssia. Kana, joka on vuoden
vanha, istui pesässään neljä vuoro­kautta
ennenkuin muna oli valmis.
Saatuaan suurtyönsä valmiiksi oli
se heikko ja nälkäinen, mutta vähän
ajan sisällä toipui ja näytti entistä
ylpeämpänä keikailevan toisten jou­kossa.
ja yksimicli.^-ys on voimaa.
EMIL MÄKIXEX.
Mies omituisessa
vankeudessa'
John Crelier. iäkäs työtön mies
louisvillessä, Ky., joutui äskettäin
omituisen ikävään kokemukseen. Hä­net
oli näet epähuomiossa lukittu
kaupungintalon tornin alla olevaan
huoneeseen, noin 60 jalkaa korkealla
kadusta. Hän sanoo hiipineensä
mainittuun huoneeseen nukahtaak-seen
hotkisen, koska hänellä ei ollut
kortteeria. Talonmies oli sulkenut
raudoitetun oven rappukäytävässä.
Huomattuaan joutuneensa lukkojen
Suomesta
Suomen Olympialainen Komitea
on äskettäin pitämässään kokoukses­sa
päättänyt lähettää Helsingin kau­punginvaltuustolle
kirjelmän, jossa
keholtetaan kaupunkia ryhtymään
toimenpiteisiin vuoden 1952 Olym­pian"
kisojen anomi-seksi Suomeen.
* 4i *
Xeuvostoliiton Valtionkuoro, 95-
hcnkinen säestyksetön sekakuoro,
johtajana Ale.xander Shesnikov, on
konserttimatkaltaan Skandinaviasta
palatessa antanut Helsingin Messu-