1937-02-13-06 |
Previous | 6 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
LAUANTAINA, HELMIKUUN 13 PÄIVÄNÄ mi
i i
Avioliitto kuolleen
miehen kanssa
Km Atlmti ramstuu
II-I
«rs
es
Ranskalaiset oikeusoppineet ovat
saaneet vaikean pähkinän purtavak-seen
eräässä huomiota herättävässä
oikeusjutussa, jonka käsittely kohdakkoin
alkaa eräässä Parisin oikeusistuimessa.
Asia koskee erästä
englannitarta, joka on naimisissa miehen
kanssa, joka todistettavasti kuoli
enemmän kuin kahdeksan kuukautta
ennen häitä. Aaveita siis edelleen
riittää.
Jutun ovat nostaneet ranskalaisen
liikemiehen, Julien Barthusin, joka
viime vuoden alussa kuoh' auto-onnettomuudessa
pohjois-Ränskassa, lähemmät
sukulaiset. Barthusin testamentti
avattiin vasta muutama viikko
sitten jia siinä sanottiin, että hän testamenttaa
kaiken omaisuutensa vaimolleen.
Avioliiton tutkimus kuitenkin
osoitti, että avioliitto oli solmittu
enemmän kuin kahdeksan kuukautta
sulhasen kuoleman jälkeen.
Kun englannitarta kuulusteltiin,
niin myönsi hän olleensa tietoinen
miehensä kuolemasta, mutta selitti,
että tämä oli ilmestynyt hänelle kuolemansa
jälkeen ja vaatinut hänet
aviohittoon kanssaan, tämä ei edes
siinä maailmassa, missä hän nyt oli,
voinut elää ilman häntä. Hän etsi
silloin Julien Barthusin kaukaisen sukulaisen,
jolla oli "sama nimi, ja tämä
esiintyi nyt Barthusina. He esittivät
kuolleen testamentin ja niin heidät
vihittiin kaikessa hiljaisuudessa.
Kuolleen lähimniätomaise^^
vät hjtcveän elämän, kun testamentin
sisältö tuli tunnetuksi. He kieltäytyivät
.tunnustamasta testämehtiii pä-tev3^,
ttä. Nuori rouva ei pr^estöi-nut
ainoastaan; sukulaisiaj^^Mstaan,
Yllä näemme erinomaisen kuvan
jättiläismäisestä Atlannin tyrsky aallosta,
mikä puskee raivoaan majak-
.kaa vastaan Newhavenissa, Englannin
etelärannikolla. Vähää ennen kun
tämä kuva otettiiny pyyhkäisi iso
aalto erään kalastajan oikealla näkyvältä
aallonmurtajalta. Hän hukkui.
LUOPUMISIA
ENGLANNIN kuninkaan Edward
VIII: n äskeisen valtaistuimelta luovaan
piti myös jyrkästi kiinm siitä, pumisen johdosta kiinnostanee luki-että
avioliitto on laillinen, koska se joita, kuulla eräistä muistakin histo-on
solniittu kuolleen miehen: toivomusten
mukaisesti. Ranskan lakien
mukaan on asia myöskin niin, että
ainoastaam^e paperit^ jotka esitetään,
ovat oikeat ja avioliitto ön siis lailli-nen,
koskei tuomioistuin oieksettunut
sitä vastaan.
On esitetty varsin päteviä^todis-tuksia
siitä, että Ranskan laeissa ei
Ole mitään, mikä kieltäisi avioliiton
joka on solmittu ylimaailmallisten
riallisista vallastaluopumisista, jotka
ovat aiheutuneet joko rakkaus- tai
muista syistä.
Eräs Edwardin — nykyisin \Vind-sorin
herttua — kaima joutui aikoinaan
lähtemään valtaistuim^ta naisen
t^ia, tosin vaimonsa juonittelujen
\nioksi.
Tämä oli Edward II, jolla muutoin
ensimäisenä oli \Valesin prinssin arvonimi.
Hänellä öli huono onni niin
voimien kehoituksesta, kunhan vain sodassa kuin rauhassa. Hänen pahin
voidaan osoittaa, että elävä "puOlis- vihollisensa oli hänen vaimonsa, kaliko"
on todellakin ollut yhteydessä
kuolleen kanssa ja että tarpeelliset
asiakirjat oli esitetty viranomaisille.
Tapaus on ensimäinen laatuaan
Ranskassa ja on se herättänyt suurta
huomiota sekä oikeusoppineiden että
suuren yleisön keskuudessa. 'Vaimoa'
tulee oikeudessa avustamaan Ranskan
taitavimmat lakimiehet, mikä
osoittaa, että ymmärretään ennakko-p^
töksen merkitys vastaaville tapauksille,
jotka jo sattuivat keskiajalla.
Jos päätös on "vaimon"
tahdon mukainen, niin mikäpäs siinä
kun matkustaa kipinkapin Parisiin
ja menee naimisiin aaveen kanssa.
nis Isabella, jota sanottiin "Ranskan
, naarassudeksi." Monista vastoinkäymisistään
oli kuningas \^ynyt ja heikentynyt.
Silloin Isabella päätti yhdessä
Marchin jaarlin Roger Mottime-rin
kanssa pakottaa Edwardin luopumaan
vallasta. V. 1327 kuningas
si valtaistuimelle Henrik IV:nä. Rikhard
oli iloinen, puoleensavetävä ja
suosittu hallitsija, joka ei sietänyt hovissaan
juonitteluja ja tavanmukaisia
panetteluja. Kun hänen parhain
tukensa, kaunis ja hyvä puolisonsa
Anna kuoli, vaipui Rikhard niin syvän
surun ja epätoijyon vakaan, ettei
enää halunnut hallitakaan. Valtaistuimelta
luopuminen toimitettiin juhlallisin
menoin Westminster Hailissa.
Kun Rikhard oli serkulleen luovuttanut
kuninkaallisuuden tunnukset,
valtio^menan ja valtikan, talutettiin
hänet salista ja heitettiin vankeuteen.
Skotlannin Märiä Stuart sai niinikään
luopua kruunusta, joka oli asetettu
hänen päähänsä Marian ollessa
vasta yhdeksän kuukauden ikäinen.
Kun häh myöhemmin, heti toisen miehensä
Darnleyn murhan jälkeen oli
solmmut avioliiton lordi Bothwellin
kanssa, nousivat aatelisherrat kapinaan
ja heittivät hallitsijättarensa
ilmoittikin parlamentille luopuvansa, vangiksi yksinäiseen Loch-Levenin
vallasta poikansa Edwardin (sittem- Imnaan v. 1567. Siellä hänen luo-min
Edward II) hyväksi. Uusi ku- naan kävi joukko lordeja, jotka pa-ningas
oli vain nimellisesti hallitsija, kottivat hänet valitsemaan joko eron
sillä todeHismidessa käyttivät valtaa- Böthwellista tai valtaistuimelta luo-
Isabella ja Mortimer, kunnes sitten pumisen. Kun Maria kieltäytyi kum-
Edward vaurastui ja tuli täysikäiseksi,
jolloin hän karkasi holhöojiensa
luota," keräsi itselleen joukkoja, van-
Jos siitä nyt, luvalla sanoen, on jotain Sitsi äitinsä ja hirtätti Mortimerin.
tl^Ji^^^^^ TT ••••• V * j • • ^ iloa. Edward II häviää historiasta Ber-kelyn
linnan synkkiin varjoihin. Siihen
aikaan ei oUut radiota, lennätintä
ei lehtivalokuvaajia, joiden avulla
maailmalle olisi tiedoitettu, mitä luomastakin,
pakotettiin hänet uhkauksin
allekirjoittamaan luopumiskirja.
Hallitsijaksi huudettiin liyt hänen
vuoden \^nha poikansa Jaakko VI.
Kolmas Englannin kuninkaista, joka
luopui vallasta, oli Stuartien sukuun
kuulunut Jaakko II. Hän joutui
eroamaan uskonnollisista syistä,
sillä hallittuaan kolme vuotta hän
punut kuningas kuUomkin tekee. Ed- alkoi julkisesU suosia IkatolUaisuutta.
Wardin loppua ei to^ Tämä ei olhit k a i ; ^ r n ^
hänen tulleen murhatuksi ja asm kau- vuoksi tahdottiii päästä tästä oaavi
an erakkona Lombardiassa. laisuuden lumoihin joutuneesta Taa-
Kuusikymmentäneljä vuotta myö- kosta,
heimni kuuluisan Mustan prinssin ja Oranian Vilhehn kutsuttiin maahan
akaUenI, >ka juuri silitti ja puhdisti H luopui vallasta serkkunsa, Bohng- lamentti ^selitti hänen luoniin^Pn ^
P°«nmi!» broken herttuan hyväksi. Tämä nou- lasta. Vapaaksi joutunutta hamt-
''Hel, äijä! minä nyt sanon
sijantuol^ .tarJ9^^ Vilhelmiji^
ja hänen Jpuolisbileen^ M ^}
^ ehdoin, jotka siitä lähtien ovat olfet
pakollisk käi|:ilie Englannin haS^g
joille.
Jaakko II:n vallästaluopuminen jj
ne lakiuudistukset, jotka sen jälkeen
saatiin, ovat olleet Englannin nykyl.
sen perustuslain pbhjana.
Samoina vuosikymmeninä Ruotsin
nuori Kristiina-kuriingatar, Kustaa H
Adolfin tytär, luopui vältaistuimäta
ja lähti ulkomaille, lähinnä PariisiiD.
Myöhemmin hän kääntyi katolOai-suuteen
ja yritti saada kruununsa takaisin,
mutta onnistumatta. Hän kuoli
v: 1689 Roomassa.
Historian kuuluisimpia vallastaluo-p\
imisia on keisari Kaarle Vinnenero.
Hän hallitsi puolta maailmaa, mutta
vanhettuaan v^syi koko keisariuteen
ja luovutti kaiken pojalleen Filip Ville.
Itse hän eli loppuikänsä luostarissa,
hartautta harjoittaen ja vanhoja
kelloja korjaellen. Kuuluisat ovat
tässä suhteessa hänen sanansa: "Eun
eri saa 2 kelloa käymään täsmällisesti
samalla tavoin, kuinka olisin voinut
saada monia eri kansoja ajattelemaan
samoin ja elämään sovussa."
Ranskan kuuliiisa aurinkokuningas
Ludwig XIV rakastui Maria Man-ciniin
ja mieli ottaa hänet lailliseksi
puolisokseen, naiittä se ei käynytkään
päinsä. Kuningas sai valita joko Marian
tai valtaistuimen. Hän valitsi
jäikimmäisen. Kardinaaleilla ja- muilla
prelaateilla ei sitten ollut mitään
muistuttamista, vaikka Maria-elikin
hänen jalkavaimonaan, laillisen kuningattaren
rinnalla; N väitetään
liytehdötefun 6^
kin, että sbpiihari ;;i$^^S. asumaan
"näkymättÖni^^^S^FÖ^
jossakin suojassa. Se, kai ei olisi
ollut: moraalia ja hyyiä^^^^te lovk-kaäyäar;>':
\
Rooman kei^^^ myös
valitsemaan rakkautensa ja valtansa
välilk HäfrÄ^ kauniiseen
vankiinsa Berenikieen. Mutta kun
kansa vastiiöti aiottua a^^ valitsi
T i i t t i s ^ A ^ ^ ja luopui
lemmitystään^ v^^i^^ l
Venäjällä valtaistuimelta luopumiset
päättyivät aina eronneen keisarin
murhaan. Pietari HI ja PaavaU I
'saivat hengellään maksaa sen, että
kohtalo oli viskannut heidät keisarinistuimelle^
Mutta jos tämän yhteydessä puhuisimme
"alhaisista naimisista", niin on
maäilmäniBisto#ssa^^^^^
siakin tapauksia. '
Itä Rooman vailtakuriiian hallitsija
JustinianusnatitavaHisen sirkustansa
sijattaren Teodoran ja teki hänestä
keisarinnan. 'Kansa oli aluksi vastaan,
mutta suostui pian, sillä Teo-dora
oli lahjakas jä täytti loistavasti
paikkansa keisarin rinnalla.
Venäjän tsaari Pi^ati Suuri otti
puolisokseen ruotsalaisen aliupseem
vaimon- joka aikaisemmin sotajoukkoja
seuratessäari oli kulkenut "kädestä
käteen"; Hänet kruunattiin
sittemmin tsaarittareksi saaden nimekseen
Katariina L Älytön ei hänkään
ollut, vaan täytti hyvin kaikki
keisarinnan veivbliisiiudet.
Tutuin suomalaisille ja Suomen historiaa
hipova ori Ruotsin kuninkaan
Erik XIV rnnenjä Kaarinan Maunun
tyttären lemmentarina. Hänestä,
tuosta TiikholmantöriUa hedelmiä
kaupitelleesta korpraalintyttäresta»
tuli kuningatar. Kun Erik joutu;
vanasi ja kuoli iMei f^'
Kaarina loppuikänsä Suomessa Liuk-sialan
kartanossa Kangasalla, jossa
kuoli V . haudattu
Turun tuomiokiik^^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 13, 1937 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1937-02-13 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki370213 |
Description
| Title | 1937-02-13-06 |
| OCR text | LAUANTAINA, HELMIKUUN 13 PÄIVÄNÄ mi i i Avioliitto kuolleen miehen kanssa Km Atlmti ramstuu II-I «rs es Ranskalaiset oikeusoppineet ovat saaneet vaikean pähkinän purtavak-seen eräässä huomiota herättävässä oikeusjutussa, jonka käsittely kohdakkoin alkaa eräässä Parisin oikeusistuimessa. Asia koskee erästä englannitarta, joka on naimisissa miehen kanssa, joka todistettavasti kuoli enemmän kuin kahdeksan kuukautta ennen häitä. Aaveita siis edelleen riittää. Jutun ovat nostaneet ranskalaisen liikemiehen, Julien Barthusin, joka viime vuoden alussa kuoh' auto-onnettomuudessa pohjois-Ränskassa, lähemmät sukulaiset. Barthusin testamentti avattiin vasta muutama viikko sitten jia siinä sanottiin, että hän testamenttaa kaiken omaisuutensa vaimolleen. Avioliiton tutkimus kuitenkin osoitti, että avioliitto oli solmittu enemmän kuin kahdeksan kuukautta sulhasen kuoleman jälkeen. Kun englannitarta kuulusteltiin, niin myönsi hän olleensa tietoinen miehensä kuolemasta, mutta selitti, että tämä oli ilmestynyt hänelle kuolemansa jälkeen ja vaatinut hänet aviohittoon kanssaan, tämä ei edes siinä maailmassa, missä hän nyt oli, voinut elää ilman häntä. Hän etsi silloin Julien Barthusin kaukaisen sukulaisen, jolla oli "sama nimi, ja tämä esiintyi nyt Barthusina. He esittivät kuolleen testamentin ja niin heidät vihittiin kaikessa hiljaisuudessa. Kuolleen lähimniätomaise^^ vät hjtcveän elämän, kun testamentin sisältö tuli tunnetuksi. He kieltäytyivät .tunnustamasta testämehtiii pä-tev3^, ttä. Nuori rouva ei pr^estöi-nut ainoastaan; sukulaisiaj^^Mstaan, Yllä näemme erinomaisen kuvan jättiläismäisestä Atlannin tyrsky aallosta, mikä puskee raivoaan majak- .kaa vastaan Newhavenissa, Englannin etelärannikolla. Vähää ennen kun tämä kuva otettiiny pyyhkäisi iso aalto erään kalastajan oikealla näkyvältä aallonmurtajalta. Hän hukkui. LUOPUMISIA ENGLANNIN kuninkaan Edward VIII: n äskeisen valtaistuimelta luovaan piti myös jyrkästi kiinm siitä, pumisen johdosta kiinnostanee luki-että avioliitto on laillinen, koska se joita, kuulla eräistä muistakin histo-on solniittu kuolleen miehen: toivomusten mukaisesti. Ranskan lakien mukaan on asia myöskin niin, että ainoastaam^e paperit^ jotka esitetään, ovat oikeat ja avioliitto ön siis lailli-nen, koskei tuomioistuin oieksettunut sitä vastaan. On esitetty varsin päteviä^todis-tuksia siitä, että Ranskan laeissa ei Ole mitään, mikä kieltäisi avioliiton joka on solmittu ylimaailmallisten riallisista vallastaluopumisista, jotka ovat aiheutuneet joko rakkaus- tai muista syistä. Eräs Edwardin — nykyisin \Vind-sorin herttua — kaima joutui aikoinaan lähtemään valtaistuim^ta naisen t^ia, tosin vaimonsa juonittelujen \nioksi. Tämä oli Edward II, jolla muutoin ensimäisenä oli \Valesin prinssin arvonimi. Hänellä öli huono onni niin voimien kehoituksesta, kunhan vain sodassa kuin rauhassa. Hänen pahin voidaan osoittaa, että elävä "puOlis- vihollisensa oli hänen vaimonsa, kaliko" on todellakin ollut yhteydessä kuolleen kanssa ja että tarpeelliset asiakirjat oli esitetty viranomaisille. Tapaus on ensimäinen laatuaan Ranskassa ja on se herättänyt suurta huomiota sekä oikeusoppineiden että suuren yleisön keskuudessa. 'Vaimoa' tulee oikeudessa avustamaan Ranskan taitavimmat lakimiehet, mikä osoittaa, että ymmärretään ennakko-p^ töksen merkitys vastaaville tapauksille, jotka jo sattuivat keskiajalla. Jos päätös on "vaimon" tahdon mukainen, niin mikäpäs siinä kun matkustaa kipinkapin Parisiin ja menee naimisiin aaveen kanssa. nis Isabella, jota sanottiin "Ranskan , naarassudeksi." Monista vastoinkäymisistään oli kuningas \^ynyt ja heikentynyt. Silloin Isabella päätti yhdessä Marchin jaarlin Roger Mottime-rin kanssa pakottaa Edwardin luopumaan vallasta. V. 1327 kuningas si valtaistuimelle Henrik IV:nä. Rikhard oli iloinen, puoleensavetävä ja suosittu hallitsija, joka ei sietänyt hovissaan juonitteluja ja tavanmukaisia panetteluja. Kun hänen parhain tukensa, kaunis ja hyvä puolisonsa Anna kuoli, vaipui Rikhard niin syvän surun ja epätoijyon vakaan, ettei enää halunnut hallitakaan. Valtaistuimelta luopuminen toimitettiin juhlallisin menoin Westminster Hailissa. Kun Rikhard oli serkulleen luovuttanut kuninkaallisuuden tunnukset, valtio^menan ja valtikan, talutettiin hänet salista ja heitettiin vankeuteen. Skotlannin Märiä Stuart sai niinikään luopua kruunusta, joka oli asetettu hänen päähänsä Marian ollessa vasta yhdeksän kuukauden ikäinen. Kun häh myöhemmin, heti toisen miehensä Darnleyn murhan jälkeen oli solmmut avioliiton lordi Bothwellin kanssa, nousivat aatelisherrat kapinaan ja heittivät hallitsijättarensa ilmoittikin parlamentille luopuvansa, vangiksi yksinäiseen Loch-Levenin vallasta poikansa Edwardin (sittem- Imnaan v. 1567. Siellä hänen luo-min Edward II) hyväksi. Uusi ku- naan kävi joukko lordeja, jotka pa-ningas oli vain nimellisesti hallitsija, kottivat hänet valitsemaan joko eron sillä todeHismidessa käyttivät valtaa- Böthwellista tai valtaistuimelta luo- Isabella ja Mortimer, kunnes sitten pumisen. Kun Maria kieltäytyi kum- Edward vaurastui ja tuli täysikäiseksi, jolloin hän karkasi holhöojiensa luota," keräsi itselleen joukkoja, van- Jos siitä nyt, luvalla sanoen, on jotain Sitsi äitinsä ja hirtätti Mortimerin. tl^Ji^^^^^ TT ••••• V * j • • ^ iloa. Edward II häviää historiasta Ber-kelyn linnan synkkiin varjoihin. Siihen aikaan ei oUut radiota, lennätintä ei lehtivalokuvaajia, joiden avulla maailmalle olisi tiedoitettu, mitä luomastakin, pakotettiin hänet uhkauksin allekirjoittamaan luopumiskirja. Hallitsijaksi huudettiin liyt hänen vuoden \^nha poikansa Jaakko VI. Kolmas Englannin kuninkaista, joka luopui vallasta, oli Stuartien sukuun kuulunut Jaakko II. Hän joutui eroamaan uskonnollisista syistä, sillä hallittuaan kolme vuotta hän punut kuningas kuUomkin tekee. Ed- alkoi julkisesU suosia IkatolUaisuutta. Wardin loppua ei to^ Tämä ei olhit k a i ; ^ r n ^ hänen tulleen murhatuksi ja asm kau- vuoksi tahdottiii päästä tästä oaavi an erakkona Lombardiassa. laisuuden lumoihin joutuneesta Taa- Kuusikymmentäneljä vuotta myö- kosta, heimni kuuluisan Mustan prinssin ja Oranian Vilhehn kutsuttiin maahan akaUenI, >ka juuri silitti ja puhdisti H luopui vallasta serkkunsa, Bohng- lamentti ^selitti hänen luoniin^Pn ^ P°«nmi!» broken herttuan hyväksi. Tämä nou- lasta. Vapaaksi joutunutta hamt- ''Hel, äijä! minä nyt sanon sijantuol^ .tarJ9^^ Vilhelmiji^ ja hänen Jpuolisbileen^ M ^} ^ ehdoin, jotka siitä lähtien ovat olfet pakollisk käi|:ilie Englannin haS^g joille. Jaakko II:n vallästaluopuminen jj ne lakiuudistukset, jotka sen jälkeen saatiin, ovat olleet Englannin nykyl. sen perustuslain pbhjana. Samoina vuosikymmeninä Ruotsin nuori Kristiina-kuriingatar, Kustaa H Adolfin tytär, luopui vältaistuimäta ja lähti ulkomaille, lähinnä PariisiiD. Myöhemmin hän kääntyi katolOai-suuteen ja yritti saada kruununsa takaisin, mutta onnistumatta. Hän kuoli v: 1689 Roomassa. Historian kuuluisimpia vallastaluo-p\ imisia on keisari Kaarle Vinnenero. Hän hallitsi puolta maailmaa, mutta vanhettuaan v^syi koko keisariuteen ja luovutti kaiken pojalleen Filip Ville. Itse hän eli loppuikänsä luostarissa, hartautta harjoittaen ja vanhoja kelloja korjaellen. Kuuluisat ovat tässä suhteessa hänen sanansa: "Eun eri saa 2 kelloa käymään täsmällisesti samalla tavoin, kuinka olisin voinut saada monia eri kansoja ajattelemaan samoin ja elämään sovussa." Ranskan kuuliiisa aurinkokuningas Ludwig XIV rakastui Maria Man-ciniin ja mieli ottaa hänet lailliseksi puolisokseen, naiittä se ei käynytkään päinsä. Kuningas sai valita joko Marian tai valtaistuimen. Hän valitsi jäikimmäisen. Kardinaaleilla ja- muilla prelaateilla ei sitten ollut mitään muistuttamista, vaikka Maria-elikin hänen jalkavaimonaan, laillisen kuningattaren rinnalla; N väitetään liytehdötefun 6^ kin, että sbpiihari ;;i$^^S. asumaan "näkymättÖni^^^S^FÖ^ jossakin suojassa. Se, kai ei olisi ollut: moraalia ja hyyiä^^^^te lovk-kaäyäar;>': \ Rooman kei^^^ myös valitsemaan rakkautensa ja valtansa välilk HäfrÄ^ kauniiseen vankiinsa Berenikieen. Mutta kun kansa vastiiöti aiottua a^^ valitsi T i i t t i s ^ A ^ ^ ja luopui lemmitystään^ v^^i^^ l Venäjällä valtaistuimelta luopumiset päättyivät aina eronneen keisarin murhaan. Pietari HI ja PaavaU I 'saivat hengellään maksaa sen, että kohtalo oli viskannut heidät keisarinistuimelle^ Mutta jos tämän yhteydessä puhuisimme "alhaisista naimisista", niin on maäilmäniBisto#ssa^^^^^ siakin tapauksia. ' Itä Rooman vailtakuriiian hallitsija JustinianusnatitavaHisen sirkustansa sijattaren Teodoran ja teki hänestä keisarinnan. 'Kansa oli aluksi vastaan, mutta suostui pian, sillä Teo-dora oli lahjakas jä täytti loistavasti paikkansa keisarin rinnalla. Venäjän tsaari Pi^ati Suuri otti puolisokseen ruotsalaisen aliupseem vaimon- joka aikaisemmin sotajoukkoja seuratessäari oli kulkenut "kädestä käteen"; Hänet kruunattiin sittemmin tsaarittareksi saaden nimekseen Katariina L Älytön ei hänkään ollut, vaan täytti hyvin kaikki keisarinnan veivbliisiiudet. Tutuin suomalaisille ja Suomen historiaa hipova ori Ruotsin kuninkaan Erik XIV rnnenjä Kaarinan Maunun tyttären lemmentarina. Hänestä, tuosta TiikholmantöriUa hedelmiä kaupitelleesta korpraalintyttäresta» tuli kuningatar. Kun Erik joutu; vanasi ja kuoli iMei f^' Kaarina loppuikänsä Suomessa Liuk-sialan kartanossa Kangasalla, jossa kuoli V . haudattu Turun tuomiokiik^^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1937-02-13-06
