1937-02-13-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
i:: f..1
LAUANTAINA, HELMIKUUN 13 PÄIVÄNÄ Sivu 3
'kahvan,
pelleksi,
'tinloh.
atriinä f 5
miH •
at 'feU
voi .sa-kekH-
' t
vähän
heitä;
ly Salmisen huoiriiö^
herättänyt teos
|n ottaa Sally Salmisen kirjoit?
|j erikoisteoksen ^'Katriinan" kä-a,
niin heti ensi sivulla huomaa,
1 kirja on lukemisen arvoinen,
enkiinnolla sen lukee ihan vii-ä
riviä myöten. Sitä lukiessa
e aivan olevansa Ahvenanmaalla,
e aivan näkevänsä silmiensä
ä kaikki ne kartanot, mökit ja
Jämän, josta kirja kertoo,
atriiha" on kuvaus työstä, uu-ksesta
ja nöyrtymättömyydestäj
n jotain 3ellaist^,jo^ suomalai-kir
jallisuudessa on keirrptturhar-
Suoraan sanoen: "Kati^iina" on
, joka niin elävästi kuvaa mereltä
än elättävien elämää, heidän per-
[tensä elämää, vastuksia ja taiste-olemassaolonsa
puolesta.
atriina'V ön saatavissa Kfl^flMS
Ushing Co :n lehtiliikkeestä ja
Lsaa tuo yli 400 sivua käsittävä
$2.00. Sitä on ainoastaan ra-lettu
määrä, joten = kehoitamme
^ k i ä hyvää lukemista harrastavia
maan sen pikaisesti. Kirjan Suo-sa
saanutta menekkiä. kuvaa
, kun tänne saapunut painos: pn
^eljäs painos, vaikka kirja ilmestyi'
osta vasta viime vuoden lopussa,
iis, kenellä on tilaisuus, ja haluaa
öttomasti hyvää lukemista, hankoon
Sally Salmisen palkinnon saa-
C ^ R B romaanin -'Katriina".
f HollywiMyissa
ottolapset ihuodis^^^
siipi
öit-isen
Pa-se
m-ih-me
ole
[10-
uu
na
)in
Iti,
h-se
Se
s-in
I-a
1-
oll3rwooclissa on filmitäfatien kes-iudessa
tullut aivan erikoiseen muo-saada
— lapsia. Mutta kim hei-
. sitoumuksensa, varsinkin mikäli
kysymys naisista, sisältävät pykä-niin
avioliittoa kuin myös lasten
nnyttämistä vastaan, ovat he al-
§M| meet ottaa pieiiiä "ihmiseläviä" ot-
"fi '^PsJkseen. Joan Crawford ön tässä
^^Ähteessa antanut hyvän esimerkin
eräs uusimmista tähdistä, Toby
ing, on ryhtynyt kilpailemaan nyt
tin paljon puheenaihetta antaman
pningas Edwardin kanssa hankki-alla
ottolapsikseen — neloset. Kak-poikaa
ja kaksi tyttöä^ Kerrotaan,
tä eräs povariakkä oli ilmoittanut
arman kadun Chicagossa, jossa eräs
inellinen äiti synn3^ti ainakin viitota
Toby Wing matkusti Chicagoon
sääpiii sinne nmutamia päiviä eor
en tuota iloista perhetäpahturiiäa.
än tarjoutui heti ottamaan nuo lap-et
synnyttyään omiin niniiinsä ja si-outuj
pitämään heistä hyvän huolen-a
antamaan niille kunnollisen kasva-uksen.
Sitäpaitsi hän lupautui osta-aan
pienen farmin lasten vanhemmille.
Nämä, köyhiä kun olivat; ei-
^ät voineet välttää viekotusta ja kun
itten tuo iloinen perhetapahtuma
aitui, niin Toby Wingin Tuureksi suuksi
olikm %sjTnys vain ^ lielpsis-a.
Hän oli toivonut— kuutosia.
oOo
)
IIII
' \ \
WINNIPEG. -
jtaneet tavakseen
• Poikaset ovat ot-irroittaa
autoista
jnumerolevyjä, viedä ne sitten omista-jjilleen
ja kertoa/että ovat Ic^äneet
pe. Näin he saavat "löytöpaikkaa"^
Poliisit ovat ryhtyneet vastustamaan
[poikien "ansiota."
- \:/^oQo....:V^'v:"'^^^^^^^^^^
I ABKHA5IA, Transkaiikaas^^^^
Tällä paikkakunnaUädä^
ilman vanhimpm ihmisiä;
l^^up Shoua, joka on 157 y^^
^n. Paijöta ön Neuvps^^
ALEKSANDER PUSHKIN
Suomentanut Kaarlo Halme
Helmikuun 10 päivänä tuli kuluneeksi sata vuotta Aleksander Pushkinin
kuolemasta. Hänet laskettiin jo tsaarinvallan aikana suurimmaksi venäläiseksi
runoilijaksi. Neuvostoliitossa häntä kunnioitetaan tänä päivänä
venäläisen kirjallisuuden sisällyksen ja muodon luojana. Hänen kirjalliset
tuotteensa ovaUaajalle levinneet ja kunnioitetut koko NeuvostoHitossä.
Pushkin syntyi kesäkuun 6 pmäy 1799 Moskovassa^
Jää hyvästi, sä. meri vapaa! .
Nyt viime kerran loistossaan
Taas sinilaineet katse tapaa.
Niin ylväinä ja mahdissaan.
Kuin kutsun veljen armahaisen,
Jos eron hetki lyönyt on,
Sun kuohujesi kuisuvaisen
Mä kuulin viime kuiskelon.
Päämäärä toiveen, unelmien! ^
Niin usein, hiljaa, miettehin
Ja kera mieliaatoksien
Mä rannoillesi käyskelin!
Ja miten lemmin kutsujasi,
Ja jylhää ääntä syvyyden.
Ja rauhaa illan hiljaisen
Ja levotonta luönnettasi!
Ja kalapurje rauhainen,^
Sä oikkuisena jota säästät,
Nyt halkoo pintaa väreitten:
Vaan voimat valloilleen sa päästät,
Vie laivat kuUu kuohujen.
En onnistunut synkkää rantaa
Mä ainiaaksi jättämään,
En voinut tervehdystä antaa
Mä suUe sointuja en kantaa
Nyt syliin laineen lakkapään.
Sä voitit, kutsuit... Sydämen!
Vain turhaan pyrki päivää päin.
Mua haltioivat aatokseni,
Vaan kahlittuna rantaan jäin.
Ja sääliäkö? Minne johtaa :,,
Mä voisin vapaan matkani^
Vain.ulapoittes yhtä kohtaa
Voi kaivata mun mieleni.
Vain yksi: paasi, maineenr kehto ...
Niin, siellä muistot urohon
Vei unhoon uttohduksen lehto,
SielV riutui hän, Napoleon.
Sai karsein elämästä eron.
Kuin myrskyn pauhun^ mukanaan
Me kadotimme toisen neron
Ja aatostemme valtiaan.
Hän poistui. Vapaa kyynel juoksi.
Jäi seppeleensä'maailmaan.
Oo, möyry, meri, vyörrä, vuoksi,
Suä ylisti hän lauluissaan.
Hän luonteestasi oli kuva
Ja hengestäsi syntynyt.
Kuin sinä, syvä, voimistuva.
Ei alistitnut, väistynyt.
Niin tyhjää kaikki, ^^taineist,minne
Nyt ohjaisitte matkani?.
Ken uskoo enää kuiskeihinne?
Jos missä onni, vahtiin sinne
Käy valistus tai tytranni.
Siis, hyvästi! Sun loistoasi.
Niin juhlallista, kaipailen.
Ja iltahetken pauhujasi
Mä kauan, kauan muistelen.
Ja, ihaillen sun mahtiasir
Mä metsään, syliin aavikon
Nyt siirrän paadet, lahdelmasi
Ja varjot, laineen laulannon.
V. 1824.
Mämdaisei mt
ETELÄ-Urali on merkillinen paikka.
Siellä on rautamalmia, margans-sia,
magnesiumia, harvinaista metallia
vanadiumia^ Ijrijsrä ja nikkeliä.
Melkein joka vuosi löydetään siellä
uusia naftalähteitä. Lähellä Slatous-tin
kaupunkia löydettiin kultaJ3^ä
sisältäviä rikkaita maakerrostumia.
Etelä-Uralin matalilta vuorilta virtaa
eteläisille aromaille valtavia jokia. ^
Nämä joet ovat hyvin omituisia.
Otetaan vaikkapa Ural-joki. Jos
katsomme sitä vaikkapa Naurizovin.
aseman luona, on se hjrvin suuri joki
mutta ISO km. alempana, lähellä-
Magnitpgorskia, joilla tienoin siihen
laskee koko joukko pieniä puroja on
Ural-joki kuitenkin yähävetisempi
melkein neljäs osa kuin se ön alussa,
alussa.
Toinen joki Gumbeika alkaa.
myöskin äkkiä pienestä ja laskee pik-ku[
isena> mitättömänä jokipahasena
järviin. Jä taaskin on omituinen tosiseikka:
joki ei täytä järviä, vaan
päinvastpin, järvet täyttävät joen.
Mistä saavat nämä järvet veden se
on tietämätöntä.
Järvet sivuutettuaan kuivuu Guin-beika
taaskin jokaisen k3rmmenen
kilometrin matkalla yhä vähävetisem-niäksi.
Joen suussa siitä jää vain
likainen kanava.
Ufä-joki alajuoksullaan paisuu äkkiä,
laajenee aivan silmissä saaden nä-k3rmättÖmistä
vesilähteistä suuren
maaran vettä.
Jää yksi selvit5rs kaikille näille
salaperäisille joille. Vuosisatoja ku- .
Inttivät he Uralm kalkkipitoista maaperää.
Ne kaiversivat siihen mut-'
kikkaita uomia, maanalaisia lab3n:int-tejä.
Täisainen maaperä on täällä
hyvm pettävä. Suurenmoisia rotkoja,
holveja, kokonaisia luolakaupunkeja ~
on sen aila. Eipä suotta esitetä turisteille
Kungurskaja-Iuolaa, jonka
eräs pää^ytävä on 9 km. pitkä, lukuunottamatta
lukemattomia sivu-via.':,
:
Etelä-Uralin joet virtaavat suurimmaksi
osaksi maan allä. Näitä jokia
varten olisi oikeastaan piirrettä^
kaksi karttaa: maanalainen ja maan-len.
uXarpee5sa4^ Mno/flö» tässä vetoomuksessa, minkä
*fl«^«g«w, Oregonin valtiossa.
Tällaisen kartan piirtämistä varten,
että oltaisiin selvillä minne katoo
joesta vähentyn3rt vesi ja niistä johtuu
jPkien äkillinen paisuminen, sekä
tutkiakseen Etelä-Uralin maan uumenissa
piilevät rikkaudet, järjestää
Neuvostoliiton Tiede-Akatemia nykyään
suurta tieteellistä retkikuntaa..:
,' ...
Täydellinen värisokeus on harvi-.
naista, mutta väciaistin heikkoutta
tavataan . suuremmassa tai pienemmässä
määrässä, viidestä seitsemään
henkilöön sadasta miehillä, naisilla
sitä vastoin viidestä seitsemään henkilöön
tuhannesta. Se on parantumaton
vika, aina synnynnäinen, usein
perinnöllinen. Silmä on muuten aivan
terve ja näkö normaali, mutta
aivot eivät kykene käsittämään värejä
oikein, samoin kuin epämusikaalinen
ihminen kyllä kuulee kaikki äänet,
mutta ei voi silti tajuta säveltä.
Henkilö, jonka vväriaisti on heikko,
ei-^^ voi aina eroittaa esim. punaisia,
vihreitä ja valkoisia valomerkkejä
nopeasti Ja varmasti toisistaan, ja
siitä syystä ei sellaisia henkilöitä saa
koskaan ottaa minkään kuljetuslai-.
toksen palvelukseen, siJE muutoin
voisi toisten ihmisten elämä joutua
aivan arvaamattoman suureen vaaraan.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 13, 1937 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1937-02-13 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki370213 |
Description
| Title | 1937-02-13-03 |
| OCR text | i:: f..1 LAUANTAINA, HELMIKUUN 13 PÄIVÄNÄ Sivu 3 'kahvan, pelleksi, 'tinloh. atriinä f 5 miH • at 'feU voi .sa-kekH- ' t vähän heitä; ly Salmisen huoiriiö^ herättänyt teos |n ottaa Sally Salmisen kirjoit? |j erikoisteoksen ^'Katriinan" kä-a, niin heti ensi sivulla huomaa, 1 kirja on lukemisen arvoinen, enkiinnolla sen lukee ihan vii-ä riviä myöten. Sitä lukiessa e aivan olevansa Ahvenanmaalla, e aivan näkevänsä silmiensä ä kaikki ne kartanot, mökit ja Jämän, josta kirja kertoo, atriiha" on kuvaus työstä, uu-ksesta ja nöyrtymättömyydestäj n jotain 3ellaist^,jo^ suomalai-kir jallisuudessa on keirrptturhar- Suoraan sanoen: "Kati^iina" on , joka niin elävästi kuvaa mereltä än elättävien elämää, heidän per- [tensä elämää, vastuksia ja taiste-olemassaolonsa puolesta. atriina'V ön saatavissa Kfl^flMS Ushing Co :n lehtiliikkeestä ja Lsaa tuo yli 400 sivua käsittävä $2.00. Sitä on ainoastaan ra-lettu määrä, joten = kehoitamme ^ k i ä hyvää lukemista harrastavia maan sen pikaisesti. Kirjan Suo-sa saanutta menekkiä. kuvaa , kun tänne saapunut painos: pn ^eljäs painos, vaikka kirja ilmestyi' osta vasta viime vuoden lopussa, iis, kenellä on tilaisuus, ja haluaa öttomasti hyvää lukemista, hankoon Sally Salmisen palkinnon saa- C ^ R B romaanin -'Katriina". f HollywiMyissa ottolapset ihuodis^^^ siipi öit-isen Pa-se m-ih-me ole [10- uu na )in Iti, h-se Se s-in I-a 1- oll3rwooclissa on filmitäfatien kes-iudessa tullut aivan erikoiseen muo-saada — lapsia. Mutta kim hei- . sitoumuksensa, varsinkin mikäli kysymys naisista, sisältävät pykä-niin avioliittoa kuin myös lasten nnyttämistä vastaan, ovat he al- §M| meet ottaa pieiiiä "ihmiseläviä" ot- "fi '^PsJkseen. Joan Crawford ön tässä ^^Ähteessa antanut hyvän esimerkin eräs uusimmista tähdistä, Toby ing, on ryhtynyt kilpailemaan nyt tin paljon puheenaihetta antaman pningas Edwardin kanssa hankki-alla ottolapsikseen — neloset. Kak-poikaa ja kaksi tyttöä^ Kerrotaan, tä eräs povariakkä oli ilmoittanut arman kadun Chicagossa, jossa eräs inellinen äiti synn3^ti ainakin viitota Toby Wing matkusti Chicagoon sääpiii sinne nmutamia päiviä eor en tuota iloista perhetäpahturiiäa. än tarjoutui heti ottamaan nuo lap-et synnyttyään omiin niniiinsä ja si-outuj pitämään heistä hyvän huolen-a antamaan niille kunnollisen kasva-uksen. Sitäpaitsi hän lupautui osta-aan pienen farmin lasten vanhemmille. Nämä, köyhiä kun olivat; ei- ^ät voineet välttää viekotusta ja kun itten tuo iloinen perhetapahtuma aitui, niin Toby Wingin Tuureksi suuksi olikm %sjTnys vain ^ lielpsis-a. Hän oli toivonut— kuutosia. oOo ) IIII ' \ \ WINNIPEG. - jtaneet tavakseen • Poikaset ovat ot-irroittaa autoista jnumerolevyjä, viedä ne sitten omista-jjilleen ja kertoa/että ovat Ic^äneet pe. Näin he saavat "löytöpaikkaa"^ Poliisit ovat ryhtyneet vastustamaan [poikien "ansiota." - \:/^oQo....:V^'v:"'^^^^^^^^^^ I ABKHA5IA, Transkaiikaas^^^^ Tällä paikkakunnaUädä^ ilman vanhimpm ihmisiä; l^^up Shoua, joka on 157 y^^ ^n. Paijöta ön Neuvps^^ ALEKSANDER PUSHKIN Suomentanut Kaarlo Halme Helmikuun 10 päivänä tuli kuluneeksi sata vuotta Aleksander Pushkinin kuolemasta. Hänet laskettiin jo tsaarinvallan aikana suurimmaksi venäläiseksi runoilijaksi. Neuvostoliitossa häntä kunnioitetaan tänä päivänä venäläisen kirjallisuuden sisällyksen ja muodon luojana. Hänen kirjalliset tuotteensa ovaUaajalle levinneet ja kunnioitetut koko NeuvostoHitossä. Pushkin syntyi kesäkuun 6 pmäy 1799 Moskovassa^ Jää hyvästi, sä. meri vapaa! . Nyt viime kerran loistossaan Taas sinilaineet katse tapaa. Niin ylväinä ja mahdissaan. Kuin kutsun veljen armahaisen, Jos eron hetki lyönyt on, Sun kuohujesi kuisuvaisen Mä kuulin viime kuiskelon. Päämäärä toiveen, unelmien! ^ Niin usein, hiljaa, miettehin Ja kera mieliaatoksien Mä rannoillesi käyskelin! Ja miten lemmin kutsujasi, Ja jylhää ääntä syvyyden. Ja rauhaa illan hiljaisen Ja levotonta luönnettasi! Ja kalapurje rauhainen,^ Sä oikkuisena jota säästät, Nyt halkoo pintaa väreitten: Vaan voimat valloilleen sa päästät, Vie laivat kuUu kuohujen. En onnistunut synkkää rantaa Mä ainiaaksi jättämään, En voinut tervehdystä antaa Mä suUe sointuja en kantaa Nyt syliin laineen lakkapään. Sä voitit, kutsuit... Sydämen! Vain turhaan pyrki päivää päin. Mua haltioivat aatokseni, Vaan kahlittuna rantaan jäin. Ja sääliäkö? Minne johtaa :,, Mä voisin vapaan matkani^ Vain.ulapoittes yhtä kohtaa Voi kaivata mun mieleni. Vain yksi: paasi, maineenr kehto ... Niin, siellä muistot urohon Vei unhoon uttohduksen lehto, SielV riutui hän, Napoleon. Sai karsein elämästä eron. Kuin myrskyn pauhun^ mukanaan Me kadotimme toisen neron Ja aatostemme valtiaan. Hän poistui. Vapaa kyynel juoksi. Jäi seppeleensä'maailmaan. Oo, möyry, meri, vyörrä, vuoksi, Suä ylisti hän lauluissaan. Hän luonteestasi oli kuva Ja hengestäsi syntynyt. Kuin sinä, syvä, voimistuva. Ei alistitnut, väistynyt. Niin tyhjää kaikki, ^^taineist,minne Nyt ohjaisitte matkani?. Ken uskoo enää kuiskeihinne? Jos missä onni, vahtiin sinne Käy valistus tai tytranni. Siis, hyvästi! Sun loistoasi. Niin juhlallista, kaipailen. Ja iltahetken pauhujasi Mä kauan, kauan muistelen. Ja, ihaillen sun mahtiasir Mä metsään, syliin aavikon Nyt siirrän paadet, lahdelmasi Ja varjot, laineen laulannon. V. 1824. Mämdaisei mt ETELÄ-Urali on merkillinen paikka. Siellä on rautamalmia, margans-sia, magnesiumia, harvinaista metallia vanadiumia^ Ijrijsrä ja nikkeliä. Melkein joka vuosi löydetään siellä uusia naftalähteitä. Lähellä Slatous-tin kaupunkia löydettiin kultaJ3^ä sisältäviä rikkaita maakerrostumia. Etelä-Uralin matalilta vuorilta virtaa eteläisille aromaille valtavia jokia. ^ Nämä joet ovat hyvin omituisia. Otetaan vaikkapa Ural-joki. Jos katsomme sitä vaikkapa Naurizovin. aseman luona, on se hjrvin suuri joki mutta ISO km. alempana, lähellä- Magnitpgorskia, joilla tienoin siihen laskee koko joukko pieniä puroja on Ural-joki kuitenkin yähävetisempi melkein neljäs osa kuin se ön alussa, alussa. Toinen joki Gumbeika alkaa. myöskin äkkiä pienestä ja laskee pik-ku[ isena> mitättömänä jokipahasena järviin. Jä taaskin on omituinen tosiseikka: joki ei täytä järviä, vaan päinvastpin, järvet täyttävät joen. Mistä saavat nämä järvet veden se on tietämätöntä. Järvet sivuutettuaan kuivuu Guin-beika taaskin jokaisen k3rmmenen kilometrin matkalla yhä vähävetisem-niäksi. Joen suussa siitä jää vain likainen kanava. Ufä-joki alajuoksullaan paisuu äkkiä, laajenee aivan silmissä saaden nä-k3rmättÖmistä vesilähteistä suuren maaran vettä. Jää yksi selvit5rs kaikille näille salaperäisille joille. Vuosisatoja ku- . Inttivät he Uralm kalkkipitoista maaperää. Ne kaiversivat siihen mut-' kikkaita uomia, maanalaisia lab3n:int-tejä. Täisainen maaperä on täällä hyvm pettävä. Suurenmoisia rotkoja, holveja, kokonaisia luolakaupunkeja ~ on sen aila. Eipä suotta esitetä turisteille Kungurskaja-Iuolaa, jonka eräs pää^ytävä on 9 km. pitkä, lukuunottamatta lukemattomia sivu-via.':, : Etelä-Uralin joet virtaavat suurimmaksi osaksi maan allä. Näitä jokia varten olisi oikeastaan piirrettä^ kaksi karttaa: maanalainen ja maan-len. uXarpee5sa4^ Mno/flö» tässä vetoomuksessa, minkä *fl«^«g«w, Oregonin valtiossa. Tällaisen kartan piirtämistä varten, että oltaisiin selvillä minne katoo joesta vähentyn3rt vesi ja niistä johtuu jPkien äkillinen paisuminen, sekä tutkiakseen Etelä-Uralin maan uumenissa piilevät rikkaudet, järjestää Neuvostoliiton Tiede-Akatemia nykyään suurta tieteellistä retkikuntaa..: ,' ... Täydellinen värisokeus on harvi-. naista, mutta väciaistin heikkoutta tavataan . suuremmassa tai pienemmässä määrässä, viidestä seitsemään henkilöön sadasta miehillä, naisilla sitä vastoin viidestä seitsemään henkilöön tuhannesta. Se on parantumaton vika, aina synnynnäinen, usein perinnöllinen. Silmä on muuten aivan terve ja näkö normaali, mutta aivot eivät kykene käsittämään värejä oikein, samoin kuin epämusikaalinen ihminen kyllä kuulee kaikki äänet, mutta ei voi silti tajuta säveltä. Henkilö, jonka vväriaisti on heikko, ei-^^ voi aina eroittaa esim. punaisia, vihreitä ja valkoisia valomerkkejä nopeasti Ja varmasti toisistaan, ja siitä syystä ei sellaisia henkilöitä saa koskaan ottaa minkään kuljetuslai-. toksen palvelukseen, siJE muutoin voisi toisten ihmisten elämä joutua aivan arvaamattoman suureen vaaraan. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1937-02-13-03
