1955-02-12-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
.. '.'tri ii r
Lir-r.- • ,
l i i t i .
11
(KAVJiOKlRJAlUNm VIIKKOLEHTI)
TJTEFCKT. the only Finnteh literftiy ixreekly in Canada
Publishecl and printed foy the Vapaus Publishing Company
Limited, 100-102^^ Ekn Street West, Sudbury, Ontario
Registered at the Post Office Departmej^t. Ottawa as
second class matter.
Liekki ilmes^ jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista Ja tieteellistä luettavaa.
YraTSVALTOIHIN:
1 vuosikerta . . . . . . . . $5^00
6 kuukautta . . . . . . , . . 2.75
TBLAITSHINNAT:
1 vuosikerta . . . . . . . . .$4.00
6 kuukautta . .... i . 235
3 kuukautta w . 1 . 50
SUOMEEN JA Ml^AtJLEIJLKOMAILLE
1 vuosikerta . . . . . . . . .$5.50^ 6 kuukautta $3.00
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Häivin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoltus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.Öa
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liel^e tarkoitetut maksuosoitukset on östettava-kustantajanf
nimeen: Vlapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: K. Salo;
Asiamiehille mydimetääh 15 prosenUn palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset bsoltettava:
L IE K KI
P. O. BOX 69 SUDBURY. ONTABIO
•Mielihyvin haluamme tässä nyt kaikkein ensiksi kertoa
Liekin ystäville, että kirjoituskilpailu on saanut erittäin
•lämpimän vastaanoton ja kirjoituksia saapuu kuin hiljalleen
* sataisi. Ensinnäkin se kertoo siitä, että Liekin ystävät ovat
todella sydämellään mukana ja tahtovat tehdä parhaansa
Liekin menestymiseksi. Ei vam lyhyitä kilpakirjoituksia,
•mutta myöskin jatkokertomuksia on jo saapunut useita. Kai^
(ken tämän lisäksi on jo saapunut useita kirjoituksia "Kevääseen",
joka myöskin kuuluu Liekin toimituksen huolehdittaviin
asioihin. Myöskin Liekin Kalevala-numeroa ovat muutamat
Liekin ystävät muistaneet, joka on erikoisen kauniisti
tehty.
Kun edellämainittujen kirjoitusten-lisäksi olemme saa-
ElU Tompttri sai
paljon kukkia
IS-^^iiu^spmö^
EIU Tompurih koti öh täynnä kukka-^
koreja, -maljakoita, lahjoja ja muita
merkkejä tammikuun loppupuolella Vietetystä
75-^uatispäivästä, joka päivänsankarin
omien sanojen mukaap oli
täynnä lämmittäviä elämyksiä^ ystävällisyyttä,
miellyttäviä yllätyksiä aina
YL:n serenadeja myöten.
Erilaiset lahjat täyttivät kauniin salongin
pöydät, siinä.on arvokkaita taidekirjoja,
kirjailijain omakätisin omistuskirjoituksin
varustettuja teoksia,
Toivo Pekkasen, .^ryo Tiir'tiaisen,.Sirkka
Seljan, Tapsa Tapiovaaran kuvittama
ensikappale Juhana Herttuan ja
Cathcirina Jagellonican lauluja. On kahvipaketteja
ja suuria suklaalaätikoita,
kymmenittäin adresseja, sähkeitä, kirje-tervehdyksiä.
Ja viehättävimpänä kaikista
pieni siro valkeisiin nahkakansiin
sidottu onnittelukirja, jonka lehdille ystävät,
ihailijat, työtoverit ja oppilaat
ovat piirtäneet onnittelunsa ja tervehdyksensä,
toiset sanoin, toiset myös'kuvin.
Siinä on mm. Kirjailija- ja taiteilijaryhmä
Kiilan tervehdys jäsenten omakätisin
nimikirjoituksin ja lukuisten
muideft järjestöjen ja yksityisten onnittelut,
ja johtaja Albert Saloranta on
moonnut muutamalle lehdelle harvinaisen
sikermän Elli Tompirt^in roolikuvia
värhaisvuosista tuoreimpiin saakka. Arvokas,
intiimi ja sydämellinen syntymä-päiväkirja,
johon liittyi ystävien kokoama
yhteinen lahja.
Elli Tompuri hymyilee lahjojensa
keskellä pirteänä ja toimeliaana. Ei, ei
hän suinkaan aio vetäytyä 'vanhuuden
lepoon. Huomenna hän jo lentää Dus-
•seldorfiin ja jatkaa siitä matkaa autolla
poikansa ja niiniänsä seurassa etelään,
Ranskan maseudulle, ehkä Espanjaan
saakka. Syntymäpäivälahja on
tämä matkakin, jolta rouva Tompuri ei
kuitenkaan vielä lupaa uutta kirjaa. On
vaadittu lepäämään, kerrankin. Ja ehkä-
TTÄ on itä ja länsj on länsi, eivätkä ne koskaan kahtaa
* toisiaan. Xäita Kiplingin sanoja on suoratäan taottii
ilmiisten misliin, niillä on tahdottu jakaa maailma kahteen
erilliseen leiriin piittaamatta vuosituha^^^
rinteistä ja kulttuuria yhtenafeyydestäv Eivätkä tällaiset
itä^—länsi vastakohtaisuudet ole olleet vieraita myöskään
sille mielelley jolla lännen "herrakansat" ovat käy-neet
valloitussotia. -Mutta miten asia on todellisuudessa?
Aivan päinvastoin "kuin Kipling tai Goethe, joka on tahtonut
niitätöidä idän valkutiiksen lännen^ kulttuuriin,
sanoo saksalainen professori HeintzMöde: Itä ja
länsi ovat yhtä maailmaa, ne kuuluvat yhteen. Seuraavassa
kappale häjien artikkeliaan, jonka Wochenpost-lehti
äskettäin julkaisi.
neet vastanottaa muita tavallisiin Liekin numeroihin tarkoitettuja
kertomuksia, pakinoita ym., niin olemme joutuneet hän siellä kaukana vetäytyykin hiljai-tilanteeseen,
jolloin kirjoitukset joutuvat odottamaan vuo- seen paikkaan, elämään hiukan yksi-roaan,
sillä parhaalla tahdollakaan lehteen ei saada mahtumaan
enempää kuin rautaisiin raameihin sopii. Tällainen
runsas avustus on erikoisen ilahduttava asia näin toimituksen
kannalta' katsottuna. Suoraan sanottuna se lämmittää mieltä
ja saa uskomaan, että meillä — Liekin ystäväjoukolla ja
toimituksella — on mahdollisuus vähitellen entisestään vii-kastuttaa
ja monipuohstuttaa lehteämme, mikä luonnollisesti
on meidän yhteinen pyrkimyksemme. Niinpä siis toivommekin
kirjoitusinnostuksen jatkuvan edelleen yhtä hjrvänä ja
parempanakin, sillä yhteinen innostus ja ponnistelu on kaiken
menestymisen ehto.
* * *
''Siiri ja Samuli" loppuu tässä numerossa ja seuraavassa
numerossa aloitamme viime keväästä saakka odottaneen Aliisan
kirjoittaman "Erkin salaisuuden" julkaisemisen. ''Erkin
salaisuus" on kertomus työläisperheen "hyljityn vesan" elämästä
ja seikkailuista ja toivottavasti saavuttaa Liekin lukijain
hyväksymisen. Se ei ole erikoisen pitkä, mutta kestää
kuitenkin noin maaliskuun loppuun asti.
'Lyhyitä kilpakirjoituksia pyriname sijoittamaan jokaiseen
Lidun numeroon ainakin kaksi kappaletta, mikäli passaa
niin useampiakin ja pitempien julkaisemisen aloitamme
•heti kun niille tilaa ilmenee. Ne kuitenkin luetaan kaikki kilpailun
aikana ja heti sen päätytyS, jotta voidaan ratkaista
mitkä niistä pääsevät palkinnoille.
* * •
>^uten jo edellä mainitsimme, on helmikuun 26. pnä ilmestyvään
Liekin Kalevala-numeroon saapunut muutama
kirjoitus, mutta ei kuitenkaan vielä siinä määrässä^uin olisi
ollut suotavaa. Jos oikein rivakasti pannaan toimeksi, niin
myöhäistä ei ole \neläkään, sillä kaikki ennen 20. päivää saapuneet
kirjoitukset voidaan siihen sijoittaa.
Edelleen tahdomme-vielä muistuttaa, että mistä ei Kalevala-
numeroomme ole vielä hankittu ja lähetetty järjestöjen
ja liikemiesten — erikoisesti suomalaisten liikemiesten — i l moituksia
ja tervehdyksiä, tulisi n3rt viime hetkellä toimia
erikoisen rivakasti. Tämä tehtävä luonnollisesti kuuluu ensikädessä
Liekin hj^nlle ja tarmokliaille asiamiehille ja -naisille.
Kaiken lopuksi haluanune vielä muistuttaa, että samalla
nään. Mutta ei hän silti aio vieläkään
luopua ajatuksesta, että teatteri yhä
häntä tarvitsee täällä kotona. Hän tarkkailee
Ranskassa pikkuteattereiden toimintaa.
Ja odottakaahan, kun hän muutaman
viikon perästä jälleen on kotona!
I.
OIKAISU
Viime viikolla tehtiin täällä toimituksessa
sellainen kommellus, että
merkittiin Irisin kirjoittama "Valoisia
hetkiä" kilpakirjoitukseksi, vaikka
se ei ollut kaan siksi tarkoitettu.
Pahoittelemme erehdystä ja toivomme
että se tällä selostuksella tulee
korjatuksi" — Toim.
KIRJEENVAIHTOA
— it -iK ic
A. K:nen — Kaunis kiitos lähetyksestä
julkaistaan kaikki aikanaan.
Isoäiti — Osa julkaistaan nyt, loppu
seuraavalla kerralla.
Aino — Ei saatu vielä tähän numeroon.
Kitusien kitkistaja — Perillä on ja
julkaistaan aikanaan.
Aune O. — Samoin kuin edellä.
Iris — Kiitos saapuneesta ja
myöskin luvatusta.
John Junnilc — Pannaan Kalevala-
numeroon.
Aku Päiviö — Oli erittäin tervetullut.
tilattavaksi. Liekki sopii myöskm erikoisen
hyvin syntymäpäivälahjaksi ja
-kun muuten ponnistelemme lehtemme Liekin hyväksi, emme jonakin" muunakin merkkipäivänä an-saisi
koskaan unohtaa uusien tilaajien hankkimista. Niinpä, nettavaksi lahjaksi,
puhukaamme Liekistä ystävillemme ja tarjotkaamme sitä K. S.
Jo yli 4,000 vuotta sitten olivat Euraasian valtavan
mantereen itä- Ja länsiosani ihmiset sidottuja toisiinsa tuhansin
taloudellisin ja 'kulttuurisitein. Mutta luonnollisesti vain
haryat tunsivat nämä siteet ja olivat niitä sitomassa. He tunsivat
Niilin, Eufratin ja Tigrisin sekä Induksenraänoiila sijaitsevien
valtioiden yhteiskuntarakenteen samanlaisuuden
yhtä huonostt kuin kulttuurikehityksen erityisen yhtäläisyyden
Välimereltä Tyynelle tvaltamerelle asti. "Ei kirjoituksen
käyttöy. mahtavien tiilirakennelmien tekeminen, -auran käyttö
pellon muokkauksessa, eikä jalojen metallien arvossa pitäminen
ja astioiden valmistaminen kuparista ja pronssista antanut
heille yhtenäisyyden tunnetta, liian erillään toisistaan
olivat kaupungit ja;valtiot tässä maiden meressä» Kauppatavaroiden
ajoittainen vaihtaminei* ja sadunomaiset matkustajien
ja sotilaiden kertomukset eivät rikkoneet tätä.eristyneisyyttä.
Eivät edes sotil^vaHoitukset, suurempien ja yhtenäi-sempien
valtioiden perustamiset, kestäneet pitkälle. Suurväl-tiot
jakautuivat jälleen ja uusia pikkuvaltioita syntyi niiden
sijaan. ~ „
Tällaista kehitystä jatkui yli tuhat vuotta ennenkuin
syntyi tarve kehittää yhtenäisyyttä ja säilyttää siitä kirjallisesti
tietoja nykyisyydelle ja jälkimaailmalle. Tämä tapahtui
valtavan terroritoriumin kahdessa poolissa. Kreikassa ja K i i - .
hassa, missä valtioiniehet, historioitsijat ja uiatkustavaiset
ovat jättäneet meille tämänlaatuisia tietoja vuodesta 500 (ennen
ajanlaskuamme) lähtien. Ja vain. muutamaa vuosisataa
myöhemmin kohtasivat kreikkalaiset ja ;-kiinal£is,et' sillGsö
maailman, keskuksessa, Intian luod2kulmassa,|feivät?i^
kaikki henkilökohtaisesti, vaan nuori Aleksanteri ja Han-ajan
Kiinan lähettiläät. Ja samoin kuin tämä Aasian kohtaaminen
vaikutti myöhempään antiikkiin, helleeniseen ja Rooman
:kulttuuriin, samoin hyötyivät kiinalaiset kosketuksestan antiikin
kulttuuriin. )Itä ja länsi ovat samaa maailmaa, ne kuuluvat
yhteen.
Vielä nykyisinkin siteerataan usein Goethen sanoja:
Kiinalaiset, intialaiset, egyptiläiset muinaisjäännökset ovat
vain kuriositeetteja; siveellistä ja esteettistä sivistystä ne hedelmöittävät
vain sangen vähän. Pitääkö tämä paikkansa?
Goethe ei mainitse Mesopotamian, Kaksoisvirran maan muinaisuutta,
mutta hän tarkoitti epäilemättä i:oko vanhaa
orientin kulttuuria vastakohtana antiikin (ikreikkalais-roo-malaiselle)
kulttuurille.
Gcethen mielipidettä on tarkasteltava sen ajan käsitysten
ja ennenkaikkea sen ajan epätäydellisten tietojön valossa.
Mutta Goethen sitaatin asettamista historiallisten ja kulttuurihistoriallisten
käsitysten pohjaksi nykypäivänä ei voida antaa
anteelfti. Kiinaa ja Intiaa vanhoine, nykyään jälleen ko-hoavine
kulttuureineen, Eufratin ja Tigrisin maata, Niilin
maata ei. voida sivuuttaa historiassa ja kulttuurihistoriassa
ilman että tehdään vakava virhe koko historiallisen olemisen
kulkua kohtaan. ^
Goethen sitaatilla bn kuitenkin toinen positiivinen puoli.
Hän näkee Kiinan, Intian j ^ Egyptin «kokonaisuutena, jopa
laajenunin ja tarkemmin kuin monet nykyisistä oppineista.
On nimittäin olemassa vielä nykjisinkin historioitsijoita, jotka
pitävät vain Egyptiä ja Mesopotamiaa sinä historiallisena
ryhmänä, jolla ymmärretään "vanhaa orienttia" unohtaen
Intian ja Kiinan. Näin he vievät vain osan "vanhaa orienttia"
maailmanhistoriaan, osan, jonka naapiJruudessa syntyivät
'Kreikka ja Rooma, Vanhan orientm jakaminen läntiseen
osaan, "maailmanhistorian" osaan ja itäiseen osaan, joka
olisi elänyty- omaa täysin eristettyä ja riippumatonta elämäänsä,
ei ole historiaa, vaan mielikxrvitusta, usein jopa tahallista
vääristelyä.
Tämä on eräs historian ja.'kulttuurihistorian: suurista,
tärkeistä kysymyksistä, sillä tämä teoria on luulotellun loputtoman
idän ja lännen vastakohdan "'tieteellisenä'^ perustana.
Kreikkalais-rooijialainen maailma syntyi vanhan orientin
kulttuuripohjalle. Tämä tapahtui kahdessakin mielessä:
Vanhan orientin kansojen viljelemät maat muokattiin jälleen.
Valtavasti suurempi merkitys on sillä, että antiikin maailma
rakentui vanhasta orientista hankituille henkisOle ja kulttuuriarvoille,
joihin se yhdisti uusia arvoja. Näin nähtynä havaitaan
historiallinen perinne selvästi ja näin on vanhan
orientin ja antiikin oikea arvostus mahdollista. Vaikkakaan
itämaat eivät ole vaikuttaneet kehitykseen maailmanhisto-riallisesti
katsoen yksinääd, on niillä ollut ylivoimaisen ratkaiseva
osuus.
Samantapainen kehitys tapahtui myös kaukaisessa idäs-
SiTU 2 Lauantaina, helmikuun 12 päiTäna. 1955
r \ L E N
viera
tähän nuc
Viimais
puistolalai
josta lämj
'ni. .\sunt(
Isimmäinei
ruokailuhi
lu- ja oles
[Iin unet i
Katsele
I kata ja v
Ineja kali
hauskoja
nä kirjoja
TooUkuvia
Ryysyran
tö) uurtei
sänrannan
ilma, joss*
sä, Kiinaa
uusi orien
le. Että t
pitkän ai
miassa py
na kreikk
loittajien
Täällä tap
kulttuurik
tisyntymu
perinne oi
passa, var
tiin kreik
kirjoitettu
uskollisest
XiinkuL
loitukset-s
rinnön, nii
ja Intian
amerikkal.
yhä uusUl
työn teoill
hettiläillä,
rooppaa o
^'^istisen
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 12, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-02-12 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550212 |
Description
| Title | 1955-02-12-02 |
| OCR text | .. '.'tri ii r Lir-r.- • , l i i t i . 11 (KAVJiOKlRJAlUNm VIIKKOLEHTI) TJTEFCKT. the only Finnteh literftiy ixreekly in Canada Publishecl and printed foy the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102^^ Ekn Street West, Sudbury, Ontario Registered at the Post Office Departmej^t. Ottawa as second class matter. Liekki ilmes^ jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista Ja tieteellistä luettavaa. YraTSVALTOIHIN: 1 vuosikerta . . . . . . . . $5^00 6 kuukautta . . . . . . , . . 2.75 TBLAITSHINNAT: 1 vuosikerta . . . . . . . . .$4.00 6 kuukautta . .... i . 235 3 kuukautta w . 1 . 50 SUOMEEN JA Ml^AtJLEIJLKOMAILLE 1 vuosikerta . . . . . . . . .$5.50^ 6 kuukautta $3.00 ILMOITUSHINNAT: $1.00 palstatuumalta. Häivin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoltus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.Öa Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen on lähetettävä maksu etukäteen. Kaikki Liel^e tarkoitetut maksuosoitukset on östettava-kustantajanf nimeen: Vlapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: K. Salo; Asiamiehille mydimetääh 15 prosenUn palkkio. Liekkiin aiotut kirjoitukset bsoltettava: L IE K KI P. O. BOX 69 SUDBURY. ONTABIO •Mielihyvin haluamme tässä nyt kaikkein ensiksi kertoa Liekin ystäville, että kirjoituskilpailu on saanut erittäin •lämpimän vastaanoton ja kirjoituksia saapuu kuin hiljalleen * sataisi. Ensinnäkin se kertoo siitä, että Liekin ystävät ovat todella sydämellään mukana ja tahtovat tehdä parhaansa Liekin menestymiseksi. Ei vam lyhyitä kilpakirjoituksia, •mutta myöskin jatkokertomuksia on jo saapunut useita. Kai^ (ken tämän lisäksi on jo saapunut useita kirjoituksia "Kevääseen", joka myöskin kuuluu Liekin toimituksen huolehdittaviin asioihin. Myöskin Liekin Kalevala-numeroa ovat muutamat Liekin ystävät muistaneet, joka on erikoisen kauniisti tehty. Kun edellämainittujen kirjoitusten-lisäksi olemme saa- ElU Tompttri sai paljon kukkia IS-^^iiu^spmö^ EIU Tompurih koti öh täynnä kukka-^ koreja, -maljakoita, lahjoja ja muita merkkejä tammikuun loppupuolella Vietetystä 75-^uatispäivästä, joka päivänsankarin omien sanojen mukaap oli täynnä lämmittäviä elämyksiä^ ystävällisyyttä, miellyttäviä yllätyksiä aina YL:n serenadeja myöten. Erilaiset lahjat täyttivät kauniin salongin pöydät, siinä.on arvokkaita taidekirjoja, kirjailijain omakätisin omistuskirjoituksin varustettuja teoksia, Toivo Pekkasen, .^ryo Tiir'tiaisen,.Sirkka Seljan, Tapsa Tapiovaaran kuvittama ensikappale Juhana Herttuan ja Cathcirina Jagellonican lauluja. On kahvipaketteja ja suuria suklaalaätikoita, kymmenittäin adresseja, sähkeitä, kirje-tervehdyksiä. Ja viehättävimpänä kaikista pieni siro valkeisiin nahkakansiin sidottu onnittelukirja, jonka lehdille ystävät, ihailijat, työtoverit ja oppilaat ovat piirtäneet onnittelunsa ja tervehdyksensä, toiset sanoin, toiset myös'kuvin. Siinä on mm. Kirjailija- ja taiteilijaryhmä Kiilan tervehdys jäsenten omakätisin nimikirjoituksin ja lukuisten muideft järjestöjen ja yksityisten onnittelut, ja johtaja Albert Saloranta on moonnut muutamalle lehdelle harvinaisen sikermän Elli Tompirt^in roolikuvia värhaisvuosista tuoreimpiin saakka. Arvokas, intiimi ja sydämellinen syntymä-päiväkirja, johon liittyi ystävien kokoama yhteinen lahja. Elli Tompuri hymyilee lahjojensa keskellä pirteänä ja toimeliaana. Ei, ei hän suinkaan aio vetäytyä 'vanhuuden lepoon. Huomenna hän jo lentää Dus- •seldorfiin ja jatkaa siitä matkaa autolla poikansa ja niiniänsä seurassa etelään, Ranskan maseudulle, ehkä Espanjaan saakka. Syntymäpäivälahja on tämä matkakin, jolta rouva Tompuri ei kuitenkaan vielä lupaa uutta kirjaa. On vaadittu lepäämään, kerrankin. Ja ehkä- TTÄ on itä ja länsj on länsi, eivätkä ne koskaan kahtaa * toisiaan. Xäita Kiplingin sanoja on suoratäan taottii ilmiisten misliin, niillä on tahdottu jakaa maailma kahteen erilliseen leiriin piittaamatta vuosituha^^^ rinteistä ja kulttuuria yhtenafeyydestäv Eivätkä tällaiset itä^—länsi vastakohtaisuudet ole olleet vieraita myöskään sille mielelley jolla lännen "herrakansat" ovat käy-neet valloitussotia. -Mutta miten asia on todellisuudessa? Aivan päinvastoin "kuin Kipling tai Goethe, joka on tahtonut niitätöidä idän valkutiiksen lännen^ kulttuuriin, sanoo saksalainen professori HeintzMöde: Itä ja länsi ovat yhtä maailmaa, ne kuuluvat yhteen. Seuraavassa kappale häjien artikkeliaan, jonka Wochenpost-lehti äskettäin julkaisi. neet vastanottaa muita tavallisiin Liekin numeroihin tarkoitettuja kertomuksia, pakinoita ym., niin olemme joutuneet hän siellä kaukana vetäytyykin hiljai-tilanteeseen, jolloin kirjoitukset joutuvat odottamaan vuo- seen paikkaan, elämään hiukan yksi-roaan, sillä parhaalla tahdollakaan lehteen ei saada mahtumaan enempää kuin rautaisiin raameihin sopii. Tällainen runsas avustus on erikoisen ilahduttava asia näin toimituksen kannalta' katsottuna. Suoraan sanottuna se lämmittää mieltä ja saa uskomaan, että meillä — Liekin ystäväjoukolla ja toimituksella — on mahdollisuus vähitellen entisestään vii-kastuttaa ja monipuohstuttaa lehteämme, mikä luonnollisesti on meidän yhteinen pyrkimyksemme. Niinpä siis toivommekin kirjoitusinnostuksen jatkuvan edelleen yhtä hjrvänä ja parempanakin, sillä yhteinen innostus ja ponnistelu on kaiken menestymisen ehto. * * * ''Siiri ja Samuli" loppuu tässä numerossa ja seuraavassa numerossa aloitamme viime keväästä saakka odottaneen Aliisan kirjoittaman "Erkin salaisuuden" julkaisemisen. ''Erkin salaisuus" on kertomus työläisperheen "hyljityn vesan" elämästä ja seikkailuista ja toivottavasti saavuttaa Liekin lukijain hyväksymisen. Se ei ole erikoisen pitkä, mutta kestää kuitenkin noin maaliskuun loppuun asti. 'Lyhyitä kilpakirjoituksia pyriname sijoittamaan jokaiseen Lidun numeroon ainakin kaksi kappaletta, mikäli passaa niin useampiakin ja pitempien julkaisemisen aloitamme •heti kun niille tilaa ilmenee. Ne kuitenkin luetaan kaikki kilpailun aikana ja heti sen päätytyS, jotta voidaan ratkaista mitkä niistä pääsevät palkinnoille. * * • >^uten jo edellä mainitsimme, on helmikuun 26. pnä ilmestyvään Liekin Kalevala-numeroon saapunut muutama kirjoitus, mutta ei kuitenkaan vielä siinä määrässä^uin olisi ollut suotavaa. Jos oikein rivakasti pannaan toimeksi, niin myöhäistä ei ole \neläkään, sillä kaikki ennen 20. päivää saapuneet kirjoitukset voidaan siihen sijoittaa. Edelleen tahdomme-vielä muistuttaa, että mistä ei Kalevala- numeroomme ole vielä hankittu ja lähetetty järjestöjen ja liikemiesten — erikoisesti suomalaisten liikemiesten — i l moituksia ja tervehdyksiä, tulisi n3rt viime hetkellä toimia erikoisen rivakasti. Tämä tehtävä luonnollisesti kuuluu ensikädessä Liekin hj^nlle ja tarmokliaille asiamiehille ja -naisille. Kaiken lopuksi haluanune vielä muistuttaa, että samalla nään. Mutta ei hän silti aio vieläkään luopua ajatuksesta, että teatteri yhä häntä tarvitsee täällä kotona. Hän tarkkailee Ranskassa pikkuteattereiden toimintaa. Ja odottakaahan, kun hän muutaman viikon perästä jälleen on kotona! I. OIKAISU Viime viikolla tehtiin täällä toimituksessa sellainen kommellus, että merkittiin Irisin kirjoittama "Valoisia hetkiä" kilpakirjoitukseksi, vaikka se ei ollut kaan siksi tarkoitettu. Pahoittelemme erehdystä ja toivomme että se tällä selostuksella tulee korjatuksi" — Toim. KIRJEENVAIHTOA — it -iK ic A. K:nen — Kaunis kiitos lähetyksestä julkaistaan kaikki aikanaan. Isoäiti — Osa julkaistaan nyt, loppu seuraavalla kerralla. Aino — Ei saatu vielä tähän numeroon. Kitusien kitkistaja — Perillä on ja julkaistaan aikanaan. Aune O. — Samoin kuin edellä. Iris — Kiitos saapuneesta ja myöskin luvatusta. John Junnilc — Pannaan Kalevala- numeroon. Aku Päiviö — Oli erittäin tervetullut. tilattavaksi. Liekki sopii myöskm erikoisen hyvin syntymäpäivälahjaksi ja -kun muuten ponnistelemme lehtemme Liekin hyväksi, emme jonakin" muunakin merkkipäivänä an-saisi koskaan unohtaa uusien tilaajien hankkimista. Niinpä, nettavaksi lahjaksi, puhukaamme Liekistä ystävillemme ja tarjotkaamme sitä K. S. Jo yli 4,000 vuotta sitten olivat Euraasian valtavan mantereen itä- Ja länsiosani ihmiset sidottuja toisiinsa tuhansin taloudellisin ja 'kulttuurisitein. Mutta luonnollisesti vain haryat tunsivat nämä siteet ja olivat niitä sitomassa. He tunsivat Niilin, Eufratin ja Tigrisin sekä Induksenraänoiila sijaitsevien valtioiden yhteiskuntarakenteen samanlaisuuden yhtä huonostt kuin kulttuurikehityksen erityisen yhtäläisyyden Välimereltä Tyynelle tvaltamerelle asti. "Ei kirjoituksen käyttöy. mahtavien tiilirakennelmien tekeminen, -auran käyttö pellon muokkauksessa, eikä jalojen metallien arvossa pitäminen ja astioiden valmistaminen kuparista ja pronssista antanut heille yhtenäisyyden tunnetta, liian erillään toisistaan olivat kaupungit ja;valtiot tässä maiden meressä» Kauppatavaroiden ajoittainen vaihtaminei* ja sadunomaiset matkustajien ja sotilaiden kertomukset eivät rikkoneet tätä.eristyneisyyttä. Eivät edes sotil^vaHoitukset, suurempien ja yhtenäi-sempien valtioiden perustamiset, kestäneet pitkälle. Suurväl-tiot jakautuivat jälleen ja uusia pikkuvaltioita syntyi niiden sijaan. ~ „ Tällaista kehitystä jatkui yli tuhat vuotta ennenkuin syntyi tarve kehittää yhtenäisyyttä ja säilyttää siitä kirjallisesti tietoja nykyisyydelle ja jälkimaailmalle. Tämä tapahtui valtavan terroritoriumin kahdessa poolissa. Kreikassa ja K i i - . hassa, missä valtioiniehet, historioitsijat ja uiatkustavaiset ovat jättäneet meille tämänlaatuisia tietoja vuodesta 500 (ennen ajanlaskuamme) lähtien. Ja vain. muutamaa vuosisataa myöhemmin kohtasivat kreikkalaiset ja ;-kiinal£is,et' sillGsö maailman, keskuksessa, Intian luod2kulmassa,|feivät?i^ kaikki henkilökohtaisesti, vaan nuori Aleksanteri ja Han-ajan Kiinan lähettiläät. Ja samoin kuin tämä Aasian kohtaaminen vaikutti myöhempään antiikkiin, helleeniseen ja Rooman :kulttuuriin, samoin hyötyivät kiinalaiset kosketuksestan antiikin kulttuuriin. )Itä ja länsi ovat samaa maailmaa, ne kuuluvat yhteen. Vielä nykyisinkin siteerataan usein Goethen sanoja: Kiinalaiset, intialaiset, egyptiläiset muinaisjäännökset ovat vain kuriositeetteja; siveellistä ja esteettistä sivistystä ne hedelmöittävät vain sangen vähän. Pitääkö tämä paikkansa? Goethe ei mainitse Mesopotamian, Kaksoisvirran maan muinaisuutta, mutta hän tarkoitti epäilemättä i:oko vanhaa orientin kulttuuria vastakohtana antiikin (ikreikkalais-roo-malaiselle) kulttuurille. Gcethen mielipidettä on tarkasteltava sen ajan käsitysten ja ennenkaikkea sen ajan epätäydellisten tietojön valossa. Mutta Goethen sitaatin asettamista historiallisten ja kulttuurihistoriallisten käsitysten pohjaksi nykypäivänä ei voida antaa anteelfti. Kiinaa ja Intiaa vanhoine, nykyään jälleen ko-hoavine kulttuureineen, Eufratin ja Tigrisin maata, Niilin maata ei. voida sivuuttaa historiassa ja kulttuurihistoriassa ilman että tehdään vakava virhe koko historiallisen olemisen kulkua kohtaan. ^ Goethen sitaatilla bn kuitenkin toinen positiivinen puoli. Hän näkee Kiinan, Intian j ^ Egyptin «kokonaisuutena, jopa laajenunin ja tarkemmin kuin monet nykyisistä oppineista. On nimittäin olemassa vielä nykjisinkin historioitsijoita, jotka pitävät vain Egyptiä ja Mesopotamiaa sinä historiallisena ryhmänä, jolla ymmärretään "vanhaa orienttia" unohtaen Intian ja Kiinan. Näin he vievät vain osan "vanhaa orienttia" maailmanhistoriaan, osan, jonka naapiJruudessa syntyivät 'Kreikka ja Rooma, Vanhan orientm jakaminen läntiseen osaan, "maailmanhistorian" osaan ja itäiseen osaan, joka olisi elänyty- omaa täysin eristettyä ja riippumatonta elämäänsä, ei ole historiaa, vaan mielikxrvitusta, usein jopa tahallista vääristelyä. Tämä on eräs historian ja.'kulttuurihistorian: suurista, tärkeistä kysymyksistä, sillä tämä teoria on luulotellun loputtoman idän ja lännen vastakohdan "'tieteellisenä'^ perustana. Kreikkalais-rooijialainen maailma syntyi vanhan orientin kulttuuripohjalle. Tämä tapahtui kahdessakin mielessä: Vanhan orientin kansojen viljelemät maat muokattiin jälleen. Valtavasti suurempi merkitys on sillä, että antiikin maailma rakentui vanhasta orientista hankituille henkisOle ja kulttuuriarvoille, joihin se yhdisti uusia arvoja. Näin nähtynä havaitaan historiallinen perinne selvästi ja näin on vanhan orientin ja antiikin oikea arvostus mahdollista. Vaikkakaan itämaat eivät ole vaikuttaneet kehitykseen maailmanhisto-riallisesti katsoen yksinääd, on niillä ollut ylivoimaisen ratkaiseva osuus. Samantapainen kehitys tapahtui myös kaukaisessa idäs- SiTU 2 Lauantaina, helmikuun 12 päiTäna. 1955 r \ L E N viera tähän nuc Viimais puistolalai josta lämj 'ni. .\sunt( Isimmäinei ruokailuhi lu- ja oles [Iin unet i Katsele I kata ja v Ineja kali hauskoja nä kirjoja TooUkuvia Ryysyran tö) uurtei sänrannan ilma, joss* sä, Kiinaa uusi orien le. Että t pitkän ai miassa py na kreikk loittajien Täällä tap kulttuurik tisyntymu perinne oi passa, var tiin kreik kirjoitettu uskollisest XiinkuL loitukset-s rinnön, nii ja Intian amerikkal. yhä uusUl työn teoill hettiläillä, rooppaa o ^'^istisen |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-02-12-02
