Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 12, 1955

              ANNIE RUISSMJO:
Sun
NTÄ PÖYHÖNm kutsui Siirin
^•iinsa. (Mitähän nyt, hämmäs-tyttö,
sfllä tätä ei oUut maloinkaan
n tapahtunut. Siim-kobo olemus
ännityksesta räjähtämäisillään, kun
arkaillen raoitti ovea. "Hän työnsi
päänsä ovenr^oon,fliin että jos
,vi äkkiä vedetty kiinni, n j ^ päät-ksi
olisi tyttö jäänyt
intää nauratti, kun Siirin naama
tti kuin ahjosta juuri vedetty rau-iMutta
Siirille hän puheli:
Älähän nyt noin pelkää, sillä en
sinua syödä. Käy vain sisMle ja
•tele mitä sanon. Vai pitäisikö mi-kutsua
myöskin henkivartijasi?
iri tunsi vapisevansa kauttaaltaan,
uessaan sohvan kannen reunalle,
aankin olisi nyt Samulin apu tar-
, puhuisi edes puolestani, ajatteli
•
etken perästä isäntä kävi vaka<vaksi
noi: — Ottaisitko sinä Siiri väs-
Katrin paikan ja ryhtyisit emän-i?-
• •
Älkää nyt hyvä isäntä tehkö pilk-minusta,
minäkö -nyt emännäksi
ösen suureen taloon. Eihän minus-
"hen ole, koska olen vielä kokema-
Onhan niitä vanhempiakin siihen
aan. Liisa esimerkiksi, joka on
ollut talossa.
'Minä kysyn nyt Siiriä, tenäsi
tä. Sinä olit Katrin apulaisena kol-vuotta,
näit miten ruoka laitettiin
pit sen taidon varmasti, joten ota
paikka vastaan . . . Maksan si-saman
palkan kuin Katrillekin,
uthan, eikö niin?
No, kun isäntä niin tahtoo, otan
an, mutta älkää minua syyttäkö, jos
imistun, saiioi Siiri jo rauhoittu-a.
-
Kättä päälle, sanoi isäntä reip-ti
ja tarttui Siirin käteen. Njin tuli
tä emännöitsijä Siiri,
uultuaan asian oli piika-Liisa pa-tua
kateudesta. Olisi se karjakko-iisakin
tullut navetasta emännöitsi-kamariin
noin niin kuin muulteek-
. . Mutta niin siinä nyt kävi.
Ima ja Eeva eivät puolestaan olleet
äänsäkään, pääasia, että saivat
Ollista ruokaa,
un rengit tulivat työstä, oli emän-iiri
kantamassa illallista pöytään,
yks' kaks' pojat nostivat emäntää
''''' ^
Anna sinäkin voita hutun silmään,
n Katrfltm teki. Äläkä keitä vesi-
- • • •
iiri lupasikin voita ja lämmintä mai-vellin
höysteeksi.
jraavana aamuna 'kun Siiri keit-tahvin,
ruispuuron ym. aamiais-t,
tulivat Loviisa ja'Liisa navetas-haiksi
arvostelemaan.
Onpa tämäkin kahvia. Sikurivettä
on, sanoi Loviisa.
Ja puuro riiin kovaa, jCttä syrjäl-seisoo,
jatkoi Liisa.
Mutta onpa voita silmässä, joten
älä sitä syrjäHeen kaada, ettei yo\ kar-
3 ^ veisteli Paavo.
Puheaie naurettiin, sillä jTnmänet-tiin
mistä Liisaa ja i/>viisaa k f t^
risti.
OH sitten Kekri lähestj^äsa. Lo-
•viisan ja Liisan kiukuttelut olivat 3^-
kuneet, kunnes eräänä aamuna saman
virren veisuun kesk^ytU Heikki-renki,
sanoen harvakseen.
— Jos ette lakkaa jankuttamasta,
kerron asian isännälle ja tiedätte mikä
sikä seuraa. Pöyhösen taloon o kyllä
tulijoita.
Samassa Liisa menetti yhden syömä-hampaansa
ja Loviisan kurkusta virta­si
kahvi normaalisella tavalla. Siihen
kenkkuilut loppuivatkin ja rauha pa­lasi
talon tupaan.
"Kissaviikkoa" viettämään pääsivät
kaikki palvelijat paitsi ei Siiri. Hä­nellä,
kuten emännillä yleensä, ei sitä
hyvää ollut. Muiden palvelijain tilalla
olivat «mökkiläiset vaimoineen. Hekin .
saivat liyt hyvää ruokaa, joka merkitsi
paljon.
'Isäntä Pöyhönen osti hyvitykseksi
oikein "^kasimiria" leninkikankaaksi. Se
ei ollut pieniarvoinen asia Siirin mieles­tä,
joka oli tottunut käyttämään koti­kutoisesta
kankaasta valmistettuja
vaatteita.
Toinen lahja tuli sitten Samulilta. Se
oli syntymäpäivälahja 18 vuotta täyt­täneelle
ja samalla "kihlasilfcki". Miim
tunteilla se otettiin vastaan, sen voi jo­kainen
ilman muuta arvata.
Samuli vietti "kissaviikkonsa" keit­tiössä,
Siirin apulaisena. Kyllä nyt oli
pilkkeitä keittiön puulaatikossa riittä­miin
ja tuhka hellan uunista liiteli ava­ruuteen,
sikäli kuin sitä sinne kertyi.
Vesiämpärit olivat myöskin tulvia yli
reunojen, joten apua oli emännällä kyl-
1 * . i • •
lee isäntä >i:siiiSaii,|oiilui 4 4 ^ ^
iut tuoda ajatidcsiaan muitten tuulta-
•^vaksi: •
" — M i ^ me^^ , ^ veisin iC^dj
tuo vaiai& uskflllin^
iansa Siiraie ja nyt aikoo tyttökin läh-teC
Kelpo tyttö, hoitaa taiouttt^ i^uin
vanha tekijä i Ei, se ei saa tapah­tua,
saia heidän lähdett>^vtulisi ta­loon
kuoleti^nhiljaisuus,^^^]^^
saisi kestää. He ovat tuoneet taloon
äoa ja el^aaää, ^äca salli sen nyt vsuli-tuvan
y^toikkoise^fiUjsusuut^
Kuiz&a anona^ti dezkkaan nauranut
leikin pyörteissä kirmaileville l ^ l le
tai heidän suuttumuksesta murjottavil­le
naamoilleen tukkanuotan vedon jäl­keen
* . . Kumpikin leikki on saattanut
alkaa korvsqjuustista tai pienestä nipis­tyksestä.
Kun taas puolituntinen on
kulunut, lyödään viisaat päät yhteen
ja sovitaan. Sellaisia «vekaroita o\'at ol­leet
nämä lapset. Nyt kun he ovat |^ä-semäisillään
aikuisten kirjoihin, alkaa
toisenlamen leikki, ruvetaan talosille.
On siinäkin järkeä, päättelee viisissä­kymmenissä
oleva vanhapoika, Taavetti
Pöyhönen. Niinpä hän päätti suostu­tella
nuorta paria jäämään talqpn.
kävi sitten niin kuten isäntä toivoi­kin.
Nuoret saivat valita kamarin suu­resta
talosta ja jäivät siihen. Siiri suo­ritti
perinpohjaisen puhdistiiksen jär­ven
puoleisessa peräkamarissa talous­töiden
ohella.
Siiri ja Samuli päättivät käydä kuu­lutuksilla
ja vihillä kaikessa hiljaisuu­dessa,
mutta isäntä ehtikin väliin. Hän
. sanoi itse lähtevänsä kuskaamaan paria
Iciiiudle, vaikka nuoret olivat ailEoneet
tnenni veneellä.
—-A^ai salli laiOa aioHte mennä . \ ,
KyUä vidiä dulittie soutaa samassa \-e«
»ecssä myöhemminkin, sanoi isäntä
leMiseen tapaansa ja jatkoi:
— Häät ja komeat pidetään talon
pudesta ja lottaiuur nyt emännälle. Se
pahaniknan lintu Sakari ja Kukkosen
Mielikki aikovat myöskin viettää haan­sa
syk^yHa, joten saavat siinä tanssi-meifaet
tarpedcseen l ^ i ä ja tyttöjä
pyöritdlä,
^Siirin ja Samulin suunnitelmat meni­vät
sitten onnelliseen päätökseen ja niin
pääHyy tämäkin kertomus "Siirin ja
Samulin romaani*' — ainakin toistai-
••seksi.;
(Ix^pu.)
— Viisas taics an kuin jousctta ofif-puja.
Hän asettuu ensiksi oikeaan ascH"
toonja tciinättää sitten nuokn. Us hän
Ci sittenkään osaa maaliin, ei hän pane
sitä toisten syyksi, vaan hakee syyn it*
sestään ~ Meng-tse.
K I I T O S
dPsrydän lausua sydämelliset kUtokseni
Beaver Laken NaistenkerhoUe niistä
hurmaavista kukista Ja. Joidulahjasta,
Jotka sain vastaanottaa sairaana olles­sani.
T&Uainen ystävyyden osoitus tekee
sairaudenkin helpommaksi kantaa Ja
antaa osoituksen ystävyytemme arvok*
kuudesta Ja kestävyydestä.
Teitä kUtollisuudella miilstaen,
HELGA SWAN
Beaver Lake, Ontario
KIITOS
Sydämellinen kiitoksemme ystäville, kun Järjestitte niin mieltäUikuttavan yllä­tyksen
meidän 25-vuotishääpäivämme merkeissä 25 päivä tanmiikuuta.
Kiitos arvokkaista lahjoista, kauniista kukista Ja monipuolisista herkuista.
Jotka toitte tulessanne.
(Kiitos Elmalle laulusta sekä IreneUe laulusta, Jonka toit levyllä Suomesta asti
tätä tilaisuutta varten.
IKUtos teille, Xjempi Ja Irene, Jotka suurimman vaivan näitte sekä Aunelle Ja
Sylville myös avustazme. Kiitos myös niille Jotka ottivat osaa. vaan eivät voineet
saapua.
Teitä kaikkia kiitoUisuudella muistaen.
60 Balmoral Ave.
HELMI JA N. BOSTRÖM
Toronto, Ontario
iUtini ja veljeni
M U I S T O L L E
Äitini
ALINA HILL
kuoli hebnUnnm 1 p. 1954
ja veljeni
HEIKia
'tammikinm 13 p. 1950
tyi tuska, rauha saapui,
^ tuuditti vässmeen.
palkitsee äidin vaivat.
~ ne palkits^natta meiltä Jäivät.
en haudan peittIS lumivalkoinen,
heillä kaipuu ikuinen.
Aino Salmhien ja periie.
Talvi oli mennyt ja kevät tullut. Ke­vät
toi uutta eloa ja intoa tulessaan ja
siitä saivat ihmisetkin osansa. Karja
laskettiin kaipaamaansa vapauteen ja
paimenet eväskontit mukanaan seurasi­vat
karjdaumoja. Iloista oli olla va­paudessa
elukoiden ja keveä paimen­tenkin
talven hyyteestä vapautunut
mieli. , . Kevät oli tullut paimenillekin.
Karjan kellot ja paimenten laulut
kaikuivat metsissä ja lintujen kuorot ja
lasten riemukkaat huudot kertoivat ke­väästä,
'-leikin ja lemmen" ajasta.
Siiri ja Samuli päättivät mennä nai­misiin.
He ilmoittivat asian isännälle,
jotta tämä tietäisi hankkia taloon uuden
emännän. Isäntä muuttui vakavaksi ja
sanoi antavansa vastauksen huomenna.
Siiri ja Samuli hahmottelivat omaa
kurkihirttä vaikkapa matalaankin ma­jaan.
Tulevaisuuteen t^dätty katse
keskittyi sinne tummaan, sai&kaan
honkametsään, jossa tukkityöt olivat
käynnissä. Siellä leipä hankittaisiin ja
särvin järvestä otettaisiin.
Eivätkö olekin runollisia nuo tu­levaisuuden
suunnitelmat, kysyi tuleva
aviomies Siiriltä.
Kaunis on suunnitelmasi, kunhan
se vain toteututisi, myönsi morsian,
jonka sormessa kimalteli kihlasormus.
Siiri suunnitteli ajatuksissaan pie­nen
tupasensa kaunistamista. Valkoiset
uutimet pieniin ikkunoihiin olisivat ihan
välttämättömät, ettei paha sUmä voisi
ikkunasta sisään kurkistaa. Itse aitassa
kutomani onatot lattialle levitän. Yhdes­sä
nurkassa tulee olemaan pieni uuni
ja hella. Penkki ikkunan alla, mutta
— neljäs nurkka jäi tyhjäksi. Mutta
ehkä sitäkin joskus tarvitaan, päätteli
onnellinen morsian.
Mutta kuunnelkaanune mitä P«°e-
4S
VHmeisimmat
LEVYUUTUUDH
on nyt saatavana
kirjakaupastamme
Suomen suosituimpien laulajien levytyksiä, kuten
TAPIO RAUTAVAARA, HENRY THEEL, ERKKi;
JUNKKARINEN, JORMA IKÄVALKO ja VEIKKO
TUOMI.
T 4060 Onnenpotku, foxtrot. Kipparikvartetti
Kipparivalssi, Kipparikvartetti
T 4080 Keltaruusu, foxtrot, Pirkko Jaakkola
Pariisin taivaan alla, valssi, Piikko Jaakkola
T 4096 Xlä kulkijan tähden, tango, Veikko Tuomi
Polttavat askeleet, tango. Veikko Tuomi
T 4126 Kulkurin valssi. Tapio Rautavaara
Aina tukkipoika tunnetaan, Tapio Rautavaara
T 4130 Vähän vaille, jenkkK. Jorma Ikävalko
Lienen kulkuri. Jenkka, Jorma Ikävalko
T 4142 fiunnuntai-ilta. merimieslaulu, Tapio Rautavaara
Viulun tenho, Tapio Rautavaara
T 8007 Kun tiet eroavat, tango. Veikko Tuomi
Hopeahiukset, valssi. Veikko Tuomi
Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa
HINTA $1.25
Tilaus käsittäen VII8I LiEVYX tai enccomän, maksamme
' posti' tai expressilähetyskulut*
TILATKAA OSOITTEIELLA:
Vapaus Publishing Company Ltd.
P. o. BOX 69 SDDBURY, ONTARIO
I^uantalna^ ItolthllnBim 12 pSMJOu 19SS Stvu 9