1955-02-12-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(Kilpakirjoitus)
CBC:n radio- ja televisio-ohjelmassa
esiintyvä Louis Negin,
joka on näytellyt mm. kuellutta
miestä, käärmccnlumojaa, arabialaista
poliisia, intialaista oppinutta
ja mos^emipappia. Taiteilijan
tie ei ole suinkaan
helppo.
Viikon kmlumisia
nikkelikylästä
KIRJ. SUDBURYN FLIKKA
Viime sunnuntaina täällä
oli ilma hieno,
etelästä puhalteli
silloin tuuli viefto.
Hiihtäjät ne joukoin suurin
täytti hiihtciadun,
kilvalla he klisivät kuin
ennen hiisi sadun.
Suomalaisten kesken pian
alkaa kilpa suuri,
kellä sitten lienee siinä
parempi tuo tuuri.
Miehille nääs naiset meinaa
paremmuuttaan näyttää,
voittaakscnsa ehkä myöskin
viehkeyttään käyttää.
Ukoille näin vastukseksi
käypi varmaan akka,
kahvistakin hällc jäänee
vainen kylmä sakka.
Lauantaina Valcntine-tamsit
ovat roimat,
kcyneasti Villgrcn-sakin
pelit siellä soivat.
Ensi sunnuntaina nähdään
kuulu Niskavuori,
katsoa se kannattaa,
on vanha taikka nuori.
Roolit nyt jo luistavatkin
niin kuin vettä vainen,
joten hyvin tulkitaan tuo
*'Xiskavuoren nainen".
Sitten seuraa kuorojcmme
konsertti niin ylväs,
laulu näes Suomen kansan
kulttuurin on pylväs.
VOITTE OMATA
puhtaan ihon, rauhalliset h e i mot,
r a u h a l l i s e n tunteen n a u t t i m
a l l a maksaa puhdistavaa y r t t i lääkettä.
Kai^aden lääke $1.95 posUkuluincen
THUNA HERBAUST
436 QUEEN ST. WEST
TOBONTO» ONTARIO
K l R J . E L IN
Ehkäpä vielä joku lielsinkiläinen
muistaa, nimen X.ydia Leidenberg. Noin
40 vuotta sitten tapasin hänet usein
Vuorelan näyttämön päärooleilla. Hän
esiintyi silloin mainituHa näytämöUä
miehensä kanssa useilla vaathrillä osilla.
Esim. "Vermlantilaisissa" he esiintyivät
Annan j a E r k i n osilla. Silloin tapasin
heidät ensimmäisen kerran j a etenkin
Lydia valloitti minun^ nuoren 16-
vuotiaan tytön sydämen, joten aina haf-lusin
nähdä näytelmät missä hän esiintyi.
Hän oli minulle samaa kuin HoUy-woodin
tähdet nykyajan tytöille. Kiin-tjmystäni
häneen lisäsi vielä se, kun
ha muuttivat asumaan samaan taloon
missä olin kauppa-apulaisena, joten t ulin
tuntemaan L y d i a n henkilöhkohtai-sesti.
Hän o l i k i n miellyttävä tuttavuus
samoin hänen kaunis miehensä.
He olivat nuori aviopari, molemmat
nuorisoliittolaisia ja jo kauan tunteneet
toisensa. Alussa näytti kaikki heille
erittäin lupaavalta. Kun vielä syntyi
pieni. 'Unto-poika, ei heidän onnestaan
näyttänyt mitään puuttuvan. Mutta
työläisisän ta£.'kka on raskas. K u n nuori
isä alkoi sairastella, oli se kova isku
äidille, jonka o l i nyt pakko alkaa jälleen
työhön. Unton sai L y d i a äitinsä hoidettavaksi,
sillä äiti asui myöskin samassa
talossa Käenkatu 4.
'En muista kauanko mies sairasti,
mutta kevät oli jo kauneimmillaan, kun
hänet saatettiin haudan lepoon. Kovast
i koski tapahtuma Lydiaan. Muistan
aina kuinka säälin häntä, kun hän aamuisin
kulki työhönsä suruhatussaan.
Samaan aikaan tapahtui suuria asioita
työväen järjestöissä, siiliä se oli aika ennen
sisällissotaa. Lydiakin liittyi sairaanhoitajien
joukkoon, joka auttoikin
häntä helpommin unohtamaan oman
surunsa.
Siellä uudessa tehtävässään hän tapasin
myöskin uuden ystävän j a taas
näin Lydian iltaisin kulkevan onnellisena
ystävänsä seurassa. Iloitsin siitä,
mutta sekin ilo loppui, kun sota teki
käänteen j a miehet joutuivat vankiloihin.
Lydia itse kuitenkin säilyi vapaana
ja onnistui samaan työnkin, joten
voi elää itse ja maksaa lapsensa elatuksen.
Ravinto oli silloin kuitenkin lujassa
j a kun L y d i a vielä parhaansa mukaan
avusti vankilassa olevaa ystäväänsä,
sai hän itse tyytyä liian niukkaan
ravintoon ja hän kuihtui kuihtumistaan.
Hän luotti kuitenkin tulevaisuuteen, siihen
että kun hänen ystävänsä pääsee
vankilasta, niin kyllä kotioloissa taas
voimistuu.
Ehkäpä niin olisi käynytkin, mutta
kun mies (en muista hänen nimeään)
pääsi vankilasta, ei Lydia enää ollutkaan
nuorekas j a iloinen, vaan kohtalon
murjoma työläisäiti, jota hän ei enää
läKestynytkään yhtä-rafcfcaana kuin ennen.
Kun L y d i a täniän totesi, murti se
hänet lopullisesti sairasvuoteeseen.
'Muistan kuinka ihmiset vihasivat sitä
miestä, joka saattoi hyljätä parhaan hyväntekijänsä:
Oli taaskin kevät, kun Lydian saattue
kulki kohti Malmin hautausmaata. Pieni
Unto riippui silloin isoäidin hameen
liepeissä. E i ollut loistava se viimeinen
palvelus, jonka sai osakseen niin lupaava
näyttelijä, sillä työväen toiminta oli
silloin kokonaan lamassa ja parhaat toverit
vankiloissa.
En ole koskaan saanut kuulla tuliko
Untosta näyttelijää. Kaunis poika hän
oli peinenä j a jos hän elää, on hän noin
40 \nioden ikäinen.
'Muistan aina Lydian, kun luen suurista
"tähdistä". Hänen tähdenlentonsa
oli lyhyt, mutta hän antautui tehtäväänsä
koko nuoruudellaan. Toivon tämän
kirjoituksen olevan kuin "myöhästyneen
seppeleen" hänen ehluq>ä unohdetulle
haudaHeen. Samoin toivon sen
olevan monille muille unohdetuille työ-läisnäyttelijöHle
ja mmlle toimitsijoille,
joita harvoin palkitaan tai joiden uhrautuvasta,
hiljaisuudessa suoritetusta
työstä edes mainitaan.
Harvinainen luonnonilmiö, Karibianmerellä
tammikuussa raivonnut hirmumyrsky,
osoittaa Kristoffer Kolumbuksen
tienneen mitä hän puhui v. 1493.
Tiedemiehet ovat ilmoittaneet Amerikan
löytäjän erehtyneen sanoessaan,
että hänen aluksensa joutuivat troopilliseen
rajuilmaan iLänsi-Intiassa tammikuussa
1493. He ovat väittäneet, ettei
näillä seuduin esiinny hirmumyrskyjä
tammikuun ja toukokuun välisenä aikana.
Nämä väitteet kumoaa tällä hetkellä
KaTibianmerellä raivonnut hirmumyrsky.
HAI>ANKAALIA
_ Hapan!ka^i on hyvä j a etenkin vat-savah^
oja poteville erittäin teneellinen
ruoka,, vaikkakin siihen tottuminen vaa-t
i i omaoi aikansa. Seuraavassa eräs hapankaalin
vahmstusohje:
Otetaan joukko kimteitä kaalinkupu-ja,
poistetaan niistä päällimanäiset leh-det
j a kanta sekä pa&sutmmat lehtisuo-
' net. Kaali leikataan (d^uiksi suikaleiksi
ohuella veltsie^Iä. Puhdas katajoitu puu-
P3rfrty vuorataan kokonaisilla kaalinleh-dillä
j a kaalittsuikaiee't j a suola pannaan
pyttyyn, tiukkan puunuijalla painellen
siksi kunnes kaali alkaa mehustua. Kaa-likerroksen
%)äälle pannaan tillinvarsia
ja omenaviipaleita tai porkkanaviipalei-ta.
Näin jatitetaan kerros toisensa jälkeen.
Päällimmäiseksi tulee kaalia. Pääl-le
leivitetään kaalinlehtiä j a pytty pei-tetään
kannella, joka menee pytyn sisään
ja painaa sisällystä. P y t t y pidetään
huoneessa kunnes kaali alkaa hapantua
ja nesteen pinnalle syntyy rakkuloita.
Tavallisesti alkaa hapantuminen noin
viikon kuluttua. Sen jälkeen pytty vie-dään
kylmään. K a a l i n jäätymistä ei tarvitse
pelätä, sillä se ei menetä makuaan.
Hapankaalia käytetään kuten kaalia
yleensä. Sitä voidaan esimerkiksi ruskistaa
ja syödä nak'kimakkaroiden kanssa.
ELIZABETH BFITY HEINO
JA
REGINALD TURCOTTE
Sault Ste. Mariessa, Oat., itaiimil&uiin 22 p:nä 1955
Paljon onnea Ja menestystä teille toivottavat
allamainitut sukulaiset ja ystävät:
Esteri ja Toivo Heino
Mrs. C. Turcotte
Mrs. Annikki Seabloom
Mr. ja mrs. E. D. Turcotte
Mr. ja mrs. H. G. ISmith
Helen Seabloom
Toni Larribee
Harry Seafbloom
Margaret Seabloom,
Toronto, Ont. .
iLily ja Jack I«istner
Mr. ja mrs. D. C. Anderson
Delmar Cartnill
Mr. ja mrs. Chas. Leppänen
Alma ja Arvi Soderena
Alma, Kalle ja Sulo Merisalo
Anni ja Annas Lindberg
Mary ja Art Toivonen
Helga ja Heikki Alikoski
Hilja ja Evertt ErkkUä,
Ida ja Vie. Lehtonen
AiU ja Emil Rakkola
Ida ja Eino Muhonen
Hilkka Muhonen
Siiri ja Sam Hirvi
Hilma Koski
Hilja ja Lauri Wuori •
Ann ja Howard Kulmala
Hilma ja Helkki Kulmala
Anni ja Wm. Wiita
Sofia ja Anton Ranta
Mr. ja mrs. Harold Milner
Hilda ja Chas. Heino
Steelton-haalilla
Mr. ja mrs. Otto Drager
Emma Ström'
Aino ja Jack Mäki
Vilma ja Väinö Niskanen
Vera ja Väinö Lindholm,
Creighton Mine, Ont.
Aili ja Ray
Ida Lähde «
Eva ja Hugo Luoma . .
Lyyli ja Aale Nenonen
Sofia Ja Vilho Hluoma
Sivi ja Einio Niemi
Helena ja Jallu Hilltiei^
H ja Emil Hill
Nick Harju
Isa ja Hilma Saarimäki
Am ja VUi Hieno
Lenandra ja Oskar Stolberg;
Elli Inberg
Mamma ja Pappa Heinonen
Aino. Harold ja Jallu Salminen
Jenny ja Wm. Kangas
Hilja ja Kaarlo Harju
Helli ja A. Lubefc
Elina ja Wilfred Polvi
Hilda Pekuri
Mr. ja mrs. Leo Ström
Mr. ja mrs. Art Ström
Mr. ja mrs. Into Inberg
Mr. ja mrs. Gust Wick
•Mr. ja mrs. Bnmo Joki
Mr. AtlanKon!ka
Mr. Ellis Methery
Sault Ste. Marie, Ontario
K I I T O S
Monet S3rdämemset kiitokset teille, sukulaiset ja ystävät, saapuessanne
niirf runsaslukuisesU häätilaisuuteemme Steelton-haaliUe.
. Monet kauniit kiitokset yksityisistä ja yhteisistä lahjoista.
Kiitos Ulan emänniUe, soittajiUe ja kaikiUe, jotka tavaUa tai toisella
avustivat tUaisuuden oimistumista.
Teitä kaikkia sydämellisesti kiittäisn, ,
BETTY JA REG TURCOTTE
66 Elmwood Ave, Saalt Ste. Marie, Ontario J
,ulu on ollut
usttu kaikis:
itettu sota-a
luisempia va
ipänä kuin k
i-aimat saa ai
3 enää yrittä
, on vaipuma
Yi muuta p
äjä ja Kiina
uutta niissä i
että on mi
aa, ennenku
lan vielä t«or
reassa kävi.
leiliä täällä o
jcaan ei ollut
hirmuinen la]
isiä sairastui
i, multa toise
linen tunnelr
S, jolloin v i ii
olioin joka aa
lein on kuol'
kunnossa, h
kuukauden a
yön sairaide
kenenkään \
en ränsistyy,
^-ielä voi jota
[inua pistäyt
neljännen p
Tovereineen t
idän kauppanr,
olivat mukai
•jtastihan n€
[16 saakka', no
la joutuvat k
oUut ainoa s]
akaan muista
iksi tullutta t
luukautta mal
lantuneet pö}
luita asu.
isareni kirjees
tsanoman olle;
sanoa, etten i
ani tulemasta
tuntunut kuii
i siirtynyt poi^
Iän, mr. Saari,
lallisuuksia, y
lankin ihmisen
n avoimesti j;
laleikillisestik
monta kirjet
mut. Olen aja
ien hän lienee
tiennyt edes
tiesi, että oh
>sa.
*'ähän ennen r
ien viimeisen
lui "Tumman
tehoitti jatkan
ita, jos suinkir
"Kaksi JiuhtL
kyhännyt noi
'Ir. Saari on j
in koittaa, mu
mieli ja niin
siunaamme, :
^ on tasoitettj
*aan. Vaikeall;
Potettava hyv
^tähänkin as
aika hyviä.
E. VOI
^ A T & D
'^'tsi vmoL
^oamme teiUe
^ eurooppalais
^otteita, savus
fl^ttua lohta, i
ja tuorett
^M3DavieSi
iäowe ja Gram
PaheU
Sivu 10 Ijinanttlni, lw!intkttttii 12^l>iiyini^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 12, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-02-12 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550212 |
Description
| Title | 1955-02-12-10 |
| OCR text | (Kilpakirjoitus) CBC:n radio- ja televisio-ohjelmassa esiintyvä Louis Negin, joka on näytellyt mm. kuellutta miestä, käärmccnlumojaa, arabialaista poliisia, intialaista oppinutta ja mos^emipappia. Taiteilijan tie ei ole suinkaan helppo. Viikon kmlumisia nikkelikylästä KIRJ. SUDBURYN FLIKKA Viime sunnuntaina täällä oli ilma hieno, etelästä puhalteli silloin tuuli viefto. Hiihtäjät ne joukoin suurin täytti hiihtciadun, kilvalla he klisivät kuin ennen hiisi sadun. Suomalaisten kesken pian alkaa kilpa suuri, kellä sitten lienee siinä parempi tuo tuuri. Miehille nääs naiset meinaa paremmuuttaan näyttää, voittaakscnsa ehkä myöskin viehkeyttään käyttää. Ukoille näin vastukseksi käypi varmaan akka, kahvistakin hällc jäänee vainen kylmä sakka. Lauantaina Valcntine-tamsit ovat roimat, kcyneasti Villgrcn-sakin pelit siellä soivat. Ensi sunnuntaina nähdään kuulu Niskavuori, katsoa se kannattaa, on vanha taikka nuori. Roolit nyt jo luistavatkin niin kuin vettä vainen, joten hyvin tulkitaan tuo *'Xiskavuoren nainen". Sitten seuraa kuorojcmme konsertti niin ylväs, laulu näes Suomen kansan kulttuurin on pylväs. VOITTE OMATA puhtaan ihon, rauhalliset h e i mot, r a u h a l l i s e n tunteen n a u t t i m a l l a maksaa puhdistavaa y r t t i lääkettä. Kai^aden lääke $1.95 posUkuluincen THUNA HERBAUST 436 QUEEN ST. WEST TOBONTO» ONTARIO K l R J . E L IN Ehkäpä vielä joku lielsinkiläinen muistaa, nimen X.ydia Leidenberg. Noin 40 vuotta sitten tapasin hänet usein Vuorelan näyttämön päärooleilla. Hän esiintyi silloin mainituHa näytämöUä miehensä kanssa useilla vaathrillä osilla. Esim. "Vermlantilaisissa" he esiintyivät Annan j a E r k i n osilla. Silloin tapasin heidät ensimmäisen kerran j a etenkin Lydia valloitti minun^ nuoren 16- vuotiaan tytön sydämen, joten aina haf-lusin nähdä näytelmät missä hän esiintyi. Hän oli minulle samaa kuin HoUy-woodin tähdet nykyajan tytöille. Kiin-tjmystäni häneen lisäsi vielä se, kun ha muuttivat asumaan samaan taloon missä olin kauppa-apulaisena, joten t ulin tuntemaan L y d i a n henkilöhkohtai-sesti. Hän o l i k i n miellyttävä tuttavuus samoin hänen kaunis miehensä. He olivat nuori aviopari, molemmat nuorisoliittolaisia ja jo kauan tunteneet toisensa. Alussa näytti kaikki heille erittäin lupaavalta. Kun vielä syntyi pieni. 'Unto-poika, ei heidän onnestaan näyttänyt mitään puuttuvan. Mutta työläisisän ta£.'kka on raskas. K u n nuori isä alkoi sairastella, oli se kova isku äidille, jonka o l i nyt pakko alkaa jälleen työhön. Unton sai L y d i a äitinsä hoidettavaksi, sillä äiti asui myöskin samassa talossa Käenkatu 4. 'En muista kauanko mies sairasti, mutta kevät oli jo kauneimmillaan, kun hänet saatettiin haudan lepoon. Kovast i koski tapahtuma Lydiaan. Muistan aina kuinka säälin häntä, kun hän aamuisin kulki työhönsä suruhatussaan. Samaan aikaan tapahtui suuria asioita työväen järjestöissä, siiliä se oli aika ennen sisällissotaa. Lydiakin liittyi sairaanhoitajien joukkoon, joka auttoikin häntä helpommin unohtamaan oman surunsa. Siellä uudessa tehtävässään hän tapasin myöskin uuden ystävän j a taas näin Lydian iltaisin kulkevan onnellisena ystävänsä seurassa. Iloitsin siitä, mutta sekin ilo loppui, kun sota teki käänteen j a miehet joutuivat vankiloihin. Lydia itse kuitenkin säilyi vapaana ja onnistui samaan työnkin, joten voi elää itse ja maksaa lapsensa elatuksen. Ravinto oli silloin kuitenkin lujassa j a kun L y d i a vielä parhaansa mukaan avusti vankilassa olevaa ystäväänsä, sai hän itse tyytyä liian niukkaan ravintoon ja hän kuihtui kuihtumistaan. Hän luotti kuitenkin tulevaisuuteen, siihen että kun hänen ystävänsä pääsee vankilasta, niin kyllä kotioloissa taas voimistuu. Ehkäpä niin olisi käynytkin, mutta kun mies (en muista hänen nimeään) pääsi vankilasta, ei Lydia enää ollutkaan nuorekas j a iloinen, vaan kohtalon murjoma työläisäiti, jota hän ei enää läKestynytkään yhtä-rafcfcaana kuin ennen. Kun L y d i a täniän totesi, murti se hänet lopullisesti sairasvuoteeseen. 'Muistan kuinka ihmiset vihasivat sitä miestä, joka saattoi hyljätä parhaan hyväntekijänsä: Oli taaskin kevät, kun Lydian saattue kulki kohti Malmin hautausmaata. Pieni Unto riippui silloin isoäidin hameen liepeissä. E i ollut loistava se viimeinen palvelus, jonka sai osakseen niin lupaava näyttelijä, sillä työväen toiminta oli silloin kokonaan lamassa ja parhaat toverit vankiloissa. En ole koskaan saanut kuulla tuliko Untosta näyttelijää. Kaunis poika hän oli peinenä j a jos hän elää, on hän noin 40 \nioden ikäinen. 'Muistan aina Lydian, kun luen suurista "tähdistä". Hänen tähdenlentonsa oli lyhyt, mutta hän antautui tehtäväänsä koko nuoruudellaan. Toivon tämän kirjoituksen olevan kuin "myöhästyneen seppeleen" hänen ehluq>ä unohdetulle haudaHeen. Samoin toivon sen olevan monille muille unohdetuille työ-läisnäyttelijöHle ja mmlle toimitsijoille, joita harvoin palkitaan tai joiden uhrautuvasta, hiljaisuudessa suoritetusta työstä edes mainitaan. Harvinainen luonnonilmiö, Karibianmerellä tammikuussa raivonnut hirmumyrsky, osoittaa Kristoffer Kolumbuksen tienneen mitä hän puhui v. 1493. Tiedemiehet ovat ilmoittaneet Amerikan löytäjän erehtyneen sanoessaan, että hänen aluksensa joutuivat troopilliseen rajuilmaan iLänsi-Intiassa tammikuussa 1493. He ovat väittäneet, ettei näillä seuduin esiinny hirmumyrskyjä tammikuun ja toukokuun välisenä aikana. Nämä väitteet kumoaa tällä hetkellä KaTibianmerellä raivonnut hirmumyrsky. HAI>ANKAALIA _ Hapan!ka^i on hyvä j a etenkin vat-savah^ oja poteville erittäin teneellinen ruoka,, vaikkakin siihen tottuminen vaa-t i i omaoi aikansa. Seuraavassa eräs hapankaalin vahmstusohje: Otetaan joukko kimteitä kaalinkupu-ja, poistetaan niistä päällimanäiset leh-det j a kanta sekä pa&sutmmat lehtisuo- ' net. Kaali leikataan (d^uiksi suikaleiksi ohuella veltsie^Iä. Puhdas katajoitu puu- P3rfrty vuorataan kokonaisilla kaalinleh-dillä j a kaalittsuikaiee't j a suola pannaan pyttyyn, tiukkan puunuijalla painellen siksi kunnes kaali alkaa mehustua. Kaa-likerroksen %)äälle pannaan tillinvarsia ja omenaviipaleita tai porkkanaviipalei-ta. Näin jatitetaan kerros toisensa jälkeen. Päällimmäiseksi tulee kaalia. Pääl-le leivitetään kaalinlehtiä j a pytty pei-tetään kannella, joka menee pytyn sisään ja painaa sisällystä. P y t t y pidetään huoneessa kunnes kaali alkaa hapantua ja nesteen pinnalle syntyy rakkuloita. Tavallisesti alkaa hapantuminen noin viikon kuluttua. Sen jälkeen pytty vie-dään kylmään. K a a l i n jäätymistä ei tarvitse pelätä, sillä se ei menetä makuaan. Hapankaalia käytetään kuten kaalia yleensä. Sitä voidaan esimerkiksi ruskistaa ja syödä nak'kimakkaroiden kanssa. ELIZABETH BFITY HEINO JA REGINALD TURCOTTE Sault Ste. Mariessa, Oat., itaiimil&uiin 22 p:nä 1955 Paljon onnea Ja menestystä teille toivottavat allamainitut sukulaiset ja ystävät: Esteri ja Toivo Heino Mrs. C. Turcotte Mrs. Annikki Seabloom Mr. ja mrs. E. D. Turcotte Mr. ja mrs. H. G. ISmith Helen Seabloom Toni Larribee Harry Seafbloom Margaret Seabloom, Toronto, Ont. . iLily ja Jack I«istner Mr. ja mrs. D. C. Anderson Delmar Cartnill Mr. ja mrs. Chas. Leppänen Alma ja Arvi Soderena Alma, Kalle ja Sulo Merisalo Anni ja Annas Lindberg Mary ja Art Toivonen Helga ja Heikki Alikoski Hilja ja Evertt ErkkUä, Ida ja Vie. Lehtonen AiU ja Emil Rakkola Ida ja Eino Muhonen Hilkka Muhonen Siiri ja Sam Hirvi Hilma Koski Hilja ja Lauri Wuori • Ann ja Howard Kulmala Hilma ja Helkki Kulmala Anni ja Wm. Wiita Sofia ja Anton Ranta Mr. ja mrs. Harold Milner Hilda ja Chas. Heino Steelton-haalilla Mr. ja mrs. Otto Drager Emma Ström' Aino ja Jack Mäki Vilma ja Väinö Niskanen Vera ja Väinö Lindholm, Creighton Mine, Ont. Aili ja Ray Ida Lähde « Eva ja Hugo Luoma . . Lyyli ja Aale Nenonen Sofia Ja Vilho Hluoma Sivi ja Einio Niemi Helena ja Jallu Hilltiei^ H ja Emil Hill Nick Harju Isa ja Hilma Saarimäki Am ja VUi Hieno Lenandra ja Oskar Stolberg; Elli Inberg Mamma ja Pappa Heinonen Aino. Harold ja Jallu Salminen Jenny ja Wm. Kangas Hilja ja Kaarlo Harju Helli ja A. Lubefc Elina ja Wilfred Polvi Hilda Pekuri Mr. ja mrs. Leo Ström Mr. ja mrs. Art Ström Mr. ja mrs. Into Inberg Mr. ja mrs. Gust Wick •Mr. ja mrs. Bnmo Joki Mr. AtlanKon!ka Mr. Ellis Methery Sault Ste. Marie, Ontario K I I T O S Monet S3rdämemset kiitokset teille, sukulaiset ja ystävät, saapuessanne niirf runsaslukuisesU häätilaisuuteemme Steelton-haaliUe. . Monet kauniit kiitokset yksityisistä ja yhteisistä lahjoista. Kiitos Ulan emänniUe, soittajiUe ja kaikiUe, jotka tavaUa tai toisella avustivat tUaisuuden oimistumista. Teitä kaikkia sydämellisesti kiittäisn, , BETTY JA REG TURCOTTE 66 Elmwood Ave, Saalt Ste. Marie, Ontario J ,ulu on ollut usttu kaikis: itettu sota-a luisempia va ipänä kuin k i-aimat saa ai 3 enää yrittä , on vaipuma Yi muuta p äjä ja Kiina uutta niissä i että on mi aa, ennenku lan vielä t«or reassa kävi. leiliä täällä o jcaan ei ollut hirmuinen la] isiä sairastui i, multa toise linen tunnelr S, jolloin v i ii olioin joka aa lein on kuol' kunnossa, h kuukauden a yön sairaide kenenkään \ en ränsistyy, ^-ielä voi jota [inua pistäyt neljännen p Tovereineen t idän kauppanr, olivat mukai •jtastihan n€ [16 saakka', no la joutuvat k oUut ainoa s] akaan muista iksi tullutta t luukautta mal lantuneet pö} luita asu. isareni kirjees tsanoman olle; sanoa, etten i ani tulemasta tuntunut kuii i siirtynyt poi^ Iän, mr. Saari, lallisuuksia, y lankin ihmisen n avoimesti j; laleikillisestik monta kirjet mut. Olen aja ien hän lienee tiennyt edes tiesi, että oh >sa. *'ähän ennen r ien viimeisen lui "Tumman tehoitti jatkan ita, jos suinkir "Kaksi JiuhtL kyhännyt noi 'Ir. Saari on j in koittaa, mu mieli ja niin siunaamme, : ^ on tasoitettj *aan. Vaikeall; Potettava hyv ^tähänkin as aika hyviä. E. VOI ^ A T & D '^'tsi vmoL ^oamme teiUe ^ eurooppalais ^otteita, savus fl^ttua lohta, i ja tuorett ^M3DavieSi iäowe ja Gram PaheU Sivu 10 Ijinanttlni, lw!intkttttii 12^l>iiyini^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-02-12-10
