Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 12, 1955

              mettä kantaa. Hiiallinen valikointi tekee kaikki kalan maku oli eronnut liemeen,
miehestä yksinäisen elämäniäksi. Sei- Säkki raskineen heitettiin menemään ja
laiseksi ainakin me Oskun kanssa jär- liemi popsittiin suihin.
kellimme akanottoasiat. Jätänkin nyt
Oskun asumaan taloaan ja lähden tark­kailemaan
omia ja ^ähinaapureiden elä­mäntapoja.
Karjan kasvatus alettiin tavallisesti
siipikarjasta. Meilläkin oli aluksi yksi
Mikäli sen ajan uutisfarmarin kaup­pa
oli kysymyksessä, nim Mondin mai­nilla
sitä käytiin kauppamatkoilla,
enimmäkseen jalkaisin, kun ei teitä ol­lut,
herran lainasin naapurin mustan,
asetm tavarat sen selkään ja talutin sitä
lahjaksi saatu kukko. No, eihän se mu- metsäpolkuja pitkin. Musta kävellä ma-riinut,
mutta hyvän laululahjansa takia teli "oikein hitaasti, seisahtui vähän vä-sitä
pidettiin kuitenkin. Kukko kylläs- liä ottamaan henkeä takaisin eikä sille
tyi pian yksinäisiin vanhanpojan päi- kovenemisesta-ollut mitään apua. Kyl-viin,
tuli vihaiseksi koko maailmalle ja lästyin koko kaveriin, sitaisin puuhun
hyökkäsi jokaisen päälle kenet vain nä- kiinni, otin tavarat omaan selkääni ja
ki. Kerran nousi kanootistaan intiaani läksin jatkamaan»matkaa. Ransikan ky-mela
kädessään meidän rantaan ja kuk- Iän kohdalla alkoi tien tapainen. Siellä
ko hyökkäsi heti. Intiaani vetäisi melan kylän asukkaat ajelivat härkävälja^^^
la kärryt melkein akselia myöten savi-liejussa.
Jaiankrtiikijat koettivat kierrel­lä
metsän syrjissä. Eräällä suorailä näin
kaukana naisen tulevan vastaani kan­taen
raskasta matkalaukkua, muutellen
,mui. ' aina sitä kädestä toiseen hosuen samalr.
Intiaani ojensi kätensä tervehdykseen la sääskiä, joita oli ilma sakeana. Olen
S3n:jällä, että kukon kaula katkesi ja
pää lensi kymmenen sylen gäähän, mis­sä
se vieläkin koitti virittää viimeisen
virtensä, mutta poissa oli jo entinen
nuotti. Pahaan soraääneen elämä sam-puhuen
samalla jotakin mitä en ym­märtänyt.
Olisiko se ollut anteeksipyyn­tö
vai korvausvaatimus päällehyök-käyksestä.
Kukko kuoli kuitenkin san­karikuoleman
puolustaessaan kotipaik­kaansa
.ja kuoltuaankin kelpasi oivalli­seksi
paistiksi. ' •
Nautakarjana meillä oli kolme tissi-nen
lehmä. Se olikin paras meidän kar­jasta
ja sen täytyikin olla sitä, koska
ei muuta ollutkaan. Olimme ostaneet
aina oUut^ hyvin ujo naisiin nähden, tai
olisiko se luonteeni heikkoutta) <että pel­kään
heti sortuvani, jos sattuisin koh­taamaan
viettelyksiä. Nytkin päätin si­vuuttaa
naisen huomaamatta. Kahlasin
toisella puolen tietä, mutta nainen teki
sanioin. Kun neljännen kerran olimme
kahlanneet liejuisen tien yli, tein jrri-tyksen
loikata metsään piiloon siksi
ajaksi kun nainen menee ohitseni. Mut­ta
hän viittoi kädellään ja huusi jota-sen
luotolla, kun ei oHut pientä rahaa tin. Niin olin pidätetty. Heitin kanta-onaksaa
käteisellä. Lehmän säilytimme mukset olaitani ja ajattelin että mikä-maakuopassa
ensimmäisen talven yli, hän salaisuus tuossakin on, kun noin
että ei pakkanen sitä pannut. Tietysti hienosti pukeutunut nainen on jalkai-kustuimme
kuoppaa navetaksi. Lähim- • sin lähtenyt rämpimään tänne korpeen
mäMä naapurillamme ei ollut muuta
elukkaa kuin yksi hännätön kissa. Sa­noi
k3'llästyneensä kissan häntään, kun
se oli aina oven välissä ja kiskaisseensa
sen juurineen pois., että saa oVeri pikem­min
kiinni.
Seuraava naapurimme kuului jo va­rakkaampaan
luokkaan. Heillä oli yh­den
lehmän lisäksi velaksi ostettu hevo­nen,
jonka myöhemmin kauppias haki
pois, kun ei oltu täytetty kauppaehto­ja.
Isoisesti oli tehty rakennuksietkin.
Saman katon alle asunto ja navetta,
joka samalla palveli verannan virkaa,
sillä asuntoon pääsi vain navetan
kautta. \
Heinäpeltoja ei silloin vielä ollut ke­nelläkään.
Talven heinät koottiin luon­nonniityiltä
ja järvien rannoilta. Väliin
hyvinkin kaukaa asuntopaikalta. Hei-^'
nätyöt ja mustikan poimiminen oli teh­tävä
samaan aikaan. Mustikoista sai ra­haa
ja niillä oli hyvä kysyntä. Kerran
olin naapurin apuna hemässä ja siinä
heinätyön lomassa menimme muistikoi-ta
pounimaan. Hänen viehättävän kau­nis
kaupunkilaisrouvansa oli kolmante­na
mukanamme. Hän ei ollut vielä tot­tunut
kulkemaan risukoissa ja pian sii­nä
jäi meistä jälkeen, jäi kiinni sinne
risukkoon. Alkoi kuulua itkua ja avun­huutoja.
Hyppäsimme hätään ja tuo
peijakas nauroi meille tukehtuakseen.
Sanoi, että ei minulla mitään hätää ole,
pelkäsin vain eksyväni kun jätitte mi­nut.
Nyt huomasimme julmuutemme ja
meidän tuli häntä sääli. Hänhän oli nai­nen
seurassamme ja meille kuului hoi­vata
häntä, kantaa kuin kukkaa käm­menellä.
Korjasimme käytöstämjne, talutte­limme
risukoissa. 'Melkeinpä nostelim­me
mustikkamättäältä toiselle. Hy\'^ä
sopu säilyi keskenämme eikä hänen
kanssaan marjasteleminen ikävää ollut- '
kaän. Seuraavalle marjamatkalle ei hän
halunnut kuitenkaan tulla mukaamme,
aaan jäi kokittamaan meille ruokaa.
Ruokavalioon kuului enimmäkseen ka­la.
Ahvenen körmyniskat keitettiin
' turkkineen", sitten syödessä perkail-tiin
sisukset ja suomut pois. Toinen \ae-lä
parempi tapa oli se, että pantiin ah
venet säkkiin, sitten säkkineen keitto-sääskien
syötiksi.
Pian se salaisuus selvisikin, nainen
tuli luokseni, oikein hienosti kaupunki-laisittain
sipsutellen, Tjymyili välloitta-vasti,
päästi sitä maan kieltäkin, mistä
* minä eri ymmärtänyt kuin yhden sanan
ja se sana oli Matti. Sydänalassani
alkoi vellomaan pahasti, ajatuksissa ta­koi,
voi ihana ilmestys, taivaan enkeli
ja näin metsätiellä. Sylkäisin pitkään,
kohotin housujani, sanoin, mutta iMatti,
sehän on suomea, taidat ollakin suoma­lainen.
Nainen myönsi olevansa, ja
alkoi äidinkielellä kysellä, tiedänkö
täälläpäin senlaista taloa jossa on Mat­ti-
niminen poika.
— Kyllä on, se on sinne tullut Ame­rikan
puolelta, isänsä kämpälle pari
viikkoa sitten. Sinne ei ole tietä, on
"Imentävä maili määrällä metsäpolkuja
ja kaikki polut ei vie Matin luo. Enkä.
minäkään voi lähteä teitä sinne opasta­maan,
kun minuHakin on tuossa säkissä
veden viljaa ja laatikossa farmituotteita
myytävänä. On kuuma päivä ja ne
voivat mennä pilalle sillä aikaa..
— Taitavat mennä hjrvin kaupaksi
nuo tavarat? kysyi nainen.
— Eipä ole oikein kehumista, moit­tivat
kaloja huonoiksi ja munia pie­niksi,
ovat tottuneet saamaan isompia
munia, kuin mitä minulla on. Vieläpä
pilailevat, että kyllä myyt vaikka kuin­ka
halvalla, ennenkuin lähdet kanta­maan
niitä takaisin. Kaikki mitä voin
tehdä hyväksenne on, että piirrän kar­tan
niistä poluista, sitä seuraamalla voi­nette
osata perille.
Kiskoin koi\*usta tuohen ja aloin sii­hen
piirtää. Selitin hänelle: tuossa tuo
polku on muusien ja peurojen tekemä,
tämä polku tässä on taas karhujen ja
susien tie, nuo polut tuolla vievät halko
hakkioille, mutta tämä tässä taas vie
sinne Matin luo.
Nainen tulistui ja kysyi, josko tie­dän
milloin ensimmäinen juna menee
New Yorkkim päin. Annas aikaa kun
mictin-missä päin se paikka taas oli­kaan
. . Ju pet, nyt muistankin, Sud-bur^-
yn painhan se on. Juna menee
\'asta huomenna.
— Hyvä onV se vie ^ n u t varmasti
Ne\v Yorkiin takaisin, sanoi nainen hy­pätään
ja keitettiin niin kauan, että vin toj>akasti.
AURINGON ENERGIA KANSAN­TALOUDESSA
Moskovassa on tutkittu useideit vuo­sien
ajan mahdollisuuksia käyttää au­ringon
energiaa hyväsi. Viime vuosina
On konstruoitu useita laitteita, mm. lai-
— Eipä se ole niinkään varma, en­simmäinen
yö Matin kanssa, sillähän
voi olla suurikin vaikutus siihen asiaan.
, Nyt On kulunut jo kymmeniä vuosia,,
monta junaa on mennyt New Yorkiin
päin, eikä ole sitä naista mukana ollut,
Hän on Matin muijana pysynyt ja
varmasti pysyy edelleenkin.
te veden keittamistö ja _
ruokien valniistusta varteo.
näillä ovat antaneet hyviä
Iässä, erikoisesti Keski-Aaäah
loissa. Laitteita aletaan rakenL
laissa sarjavalmisteina. Auringoa
giaa käytetään asiiinrakennustas
niittämiseen niillä alueffla, misg
on lyhyt- — Auringon lampoi
kesäaikana erikoislaitteiden ar
teen lämminvesisäiliöihin ja
mittää Jalot kylmänä vuc _
Tashkentissa on kokeiltu jäal
tetta, joka aurinkoenergian a
mistaa vTJpden-kuumimpana
kg jäätä päivässä.
ENSI KEVÄÄNÄ TAI KESÄNÄ?
Nyt olisi aika tilata hyttipaikkamze, kun vielä on
vedinhan varaa ja kyviä paikkoja saatavana
Matkailutoimistomme edustaa kaikkia johtavimpia valtamerilinjoja,
antaen palvelusta kaikissa matkaa koskevissa asioissa, kuten passien
ja viisumien hankinirassa.
Ruotsin Amerikan Linjan kulkuvuorot:
New Yorkista ja Halifaxista Göteborgiin:-
> 5 g
•cfcs»
Huhllk. 23 p.
Toukok. 11 p.
Toukok. 28 p.
Kesäk. 14 p.
Heinäk. 1 p.
Heinäk. 17 p.
Käyttäkää hyväksenne tämän uuden loistolaivan mukavuuksia.
CANADIAN PACIFIC LINJAN
laivojen kulkuvuorot Montrealista Liverpooliin, Englantiin, josta
voimme järjestää matkanne edelleen Kööpenhaminan kautta
Suomeen:
Kolme laivaa liikennöi Montrealin ja Liverpoolin Välillä:
'Empress of Scotland'
26,300 tonnia
'Empress of France'
20,400 toimia
"Empress^ of Australia"
19.400 tonnia
Ensi kevät- ja kesäkauden kulkuvuorot
Montrealista Liverpooliin:
"Empress
"Empress
"Empress
"Empress
"Empress
"Empress
"Empress
"Empress
"Empress
•'Empress
"Empress
"Empress
of France" huhtikuun 26 pnä
of Scotland" toukokuun 3 pnä
of Australia" toukokuun 10 pnä
of France" toukokuim 17 pnä
of Scotland" toukokuun 24 pnä
of Australia" toukokuun 31 pnä
of France" kesäkuun 7 pnä
of Scotland" kesask. 14 pnä
of Australia" kesäkuun 21 p.
of France" kesäkuun 28 pnä •
of Scotland" heinäkuun 5 pnä
of Australia" heinäkuun 12 pnä
NORJAN AMERIKAN LINJAN
M.S. OSLOFJORD»', ja SJS. "STAVANGEBFJORD" liikennöivät
New Yorkm, Norjan-ja Tanskan välillä. v
Ensi kevät- ja kesäkauden kulkuvuorot
New Yorkista joko Osloon tai Kööpenhaminaan:
' "Oslofjord" huhtikuun 13 pnä
"Stavangerf jord" huhtikuun 29 pnä .
Oslofjord" toukokuun 11 pnä
"Stavangerf jord" toukokuun 25 pnä
"Oslofjord" kesäkuun 8 pnä
"Stavangerf jord" kesäkuun 22 pha
Hyvät yhteydet Kööpenhaminasta Suomeen.
Lähempiä tietoja saatte kirjoittamalla osoitteella:
VAPAUS TRAVEL AGENCY
P.O. BOX 69 S0DBUÄY. ONTABIO
"Stockholm" Halifaxista helmikuun 17 pnä
"Stockholm" Halifaxista maaliskuim 17 pnä
"Stockholm" New Yorkista huhtikuun 13 pnä
"Kungsolm" New; Yorkista huhtikuun 19 pnä '
"Stockholm" New Yorkista toukokuun 10 pnä
"Kungsholm" New Yorkista toukok. 18 pnä
"'Stockholm" New Yorkista kesäkuun 7 pnä
"Kimgsholm" New Yorkista kesäkuun 14 pnä
"Stoclitholm" New Yorkista heinäkuun 2 pnä
"Kungsholm" New Yorkista heinäkuun 9 pnä
Ruotsin Amerikan Linjan 22,000 tonnin loistolaiva "Kungsholm" ja
äskettäin uudelleen sisustettu "Stockholm" tarjoavat matkustajille
kaikki mukavuudet. Vain ulkohyttejä kiunmassakin laivassa.
HOME LINJAN uusi 26,000 tonnin loistolaiva
S.S. "HOMERIC"
alkaa liikennöimään Canadan ja Englannin välillä, poiketen myös
kulkuvuoroillaan Le Havressa, Ranskassa.
Home Linjan loistolaivan SJS. "Homericin" ensi vuoden kulkuvuorot
Quebecista Southamptoniin tai Le Havreen:
Sivu 8 LauantaliMu heLDoUbiun 12 päivänä* 1955