Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 10, 1947

              Xo. 19. 1947.—XII vuosikerta.
Canadan suomalaisten mkkolehti imiuiuiiuiuiuDiitiiiiMiiimiiiiiiiiiiiii iiimiinmfi~—
LAUA>rr.\IXA TOUKOKUUN 10 PXlVÄNÄ
.... nuunuuiu iiiHiiiiiii»Hwutmmmuuiiuttiummramimimnmiiiwtuwnti»uw»
Intian kasti järjestelmää
karsittu
Iniiassa arvioidaan olevan y l i 2,000
eri yhteiikuntalnokkaa, joista alim­mat
ia sorretuiniat. ovat niinsanotut
-koskemaitomat", käsittäen lähes
kolmannen osan hindulaisesta viikilu-vasta.
noin 50,000,000 ihmistä. In­tian
eduskunnassa on äskettäin hy-väL-
yity fäädös, jolla tuollainen yh-leiskunlaluokittelu
poistetaan ja sää-d-
ännön rikkominen rangaistaan van­kilalla.
Uuden. 24 pykälää käsittä­vän
lain hyväksyminen suoritettiin
pykälä pykälältä. Se oli arvaiimat-toman
suuri edistysaskel tuolle on­nettomalle
kansalle ja erityisesti .sen
kuriimmalle luokalle.
Taas autouutuus
Sellainen on Norman Andecsonin
keksimä ' Scoot-mobile", kolmipyö­räinen
auto, jota valmistetaan Coru-nassa,
Mich. Sen hinnaksi on aja­teltu
$450 ja sen etuisuuksista sano­taan
paitsi ."^itä^, e t t ä se tarvitsee vain
kolme kumia, että se kulkee 75 mai­lia
gallonalla. 40 mailin tuntinopeu­della.
Järjestys se olla pitää —
sa-noi lukkari kun kanäpoikia piis­kasi.
Melkein samalla kurssilla toi­mii
\\'hiteha\'enin, Tenn., korkea-koulunjohtaja
Fred Elliott oppilai­siinsa,
heidän seurusteluunsa, syömi-seejisä
ja naimiseensa nähden.
Äskettäin hän esitti koulunsa 700
oppilaalle kirjelmän, jossa sanottiin,
että avioliittoon mennyt oppilas ero­tetaan
heti koulusta ja tyttö- ja poi­kaoppilaiden
keskeiseen seurusteluun
nähden seuraa viiden päivän koulus­ta
erotus jos lankeavat seuraaviin
v>>-n teihin:
Ruokailevat yhdessä.
Viivytt^kvät ravintolassa s^^önnin
jälkeen.
Kävelevät parittain koulun pihal­la.
Seurustelevat koti huoneissaan. -
Elliott sanoi, e t t ä jokaisen oppi­jaan
pyydetään allekirjoittamaan tä-
•nä kirjelmä, '-'koska oppilaitten kes-
^tiudess- avioliitot näyttävät leviä-
^•a^ kuin kulkutauti": Viime svys-
^ujn jälkeen on tapahtunut kahdek-oppilaitten
keskeistä avioliittoa;
sanoi.
Aina parittain ja samaan
aikaan
Kerrotta%ana on eräs merkillisyys.
B-'>^!clynila:set kaksoissb k o k s e t
^atrice ja Dorothy Senkoff vihittiin
-<ak.,oisveljesten Robert ja Murray
Srr..;enin kanssa kaksi viiotta sitten
-^mana päivänä. Ja he asettuix-at asu-j^-^
n samana päivänä samaan ta-
-n ja samaan kerrokseen vierekkäin.
•'^<<ettäin nämä kaksoissi^ot vietiin
^^"^3i!a sairasvaunulla Caledonia-sai-
^^^iaan, jossa he s>-nnyttivät samalla
'annilla kumpikin tyttölapsen.
Canadaan saapuva, puetukseensa nähden tyypillinen puolalai­nen
siirtolaisnainen Quebecin rannassa.
Kullervon äiti
(Kalevalan runoista 31, 34, 35 ja 36.)
SVyTYI PIESi poikalapsi
emalien osattomalle.^
Miksi tuo nimitetähän?
Emo kutsui Kullervoksi,
Untamo soti jaloksi.
• * *
Armotoin ajattelevi:
"Mikä lie minunki luonut,
kuka kurjaisen kuvannut
kuuksi päiväksi kululle,
iäkseni ilman alle?
"En tieä tekijätäni
enkä tunne tuojoani.
JJeTcö telkkä tielle tehnyt,
sorsa suolle suorittanut,
tavi rannalle takonut,
koskelo kiven kolohon?
"Piennä jäin minä isosta
matalana maammostani.
Iso kuoli, äiti kuoli,
kuoli mun sukuni suuri."
. Jopa juohtui mielehensä,
puuttui aivohan ajatus
käyä Untamon kylähän,
kostoa isonsa kohlut,
ison kohlut, maammon mahlat,
itsensä pahoin-piännät.
Tuli akka vastahansa,
siniviitta viian eukko.
Akka tuon sanoiksi virkki:
"Ei ole surmattu sukusi,
viel' ei kaatunut Kalervo.
On sulia iso elossa,
maammo mailla temehenä.
Lapin laajalla rajalla,
kalalammin laitehella."
Kullervo, Kalervon poika,
läksi tuosta astumahan.
Astui päiviin, tuosta toisen,
astui kohta kolmannenki,
Jatlcuu kolmannella siltillä
Viikon
Kerännyt 'Neekeri*.
Taht, —' Canadan tilastollinen
toimisto on arvioinut viime vuoden
kansalHstuloksi 11,129 miljoonaa doU
laria verrattuna 5,075ja 11,771 mil­joonaan
vuosina 193S ja 1944.
Lakot. •—- Viime A^uonna oli Ca-nadassa
228 lakkoa 1,299 työnanta­jaa
vastaan. Lakossa olleet 139,474
työläisiä menettivät 4,516,393 työ­päivää
eli enemmän kuin minään,
vuonna maan historiassa.
Työn vaarat. —- Viime vuonna oli
Canadassa |;349 kuolemantapausta
työtapaturmien johdosta, joista 173
tapahtui kaivos- ja sulimoiöissii ja
145 metsätöissä. ,
Vauhtia. — Brittiläinen jet-lento-kone
saaxT.tti huhtik. 22 p:nä uuden
ennätyksen suoritettuaan Brysselin
ja Köi>penhaminan välisen. 616 mai­lin
maikan 45 minuutissa. Vauhti
oli 665 mailia tunnissa. _
Xälkä. — 560 paunan painoinen
Chubby \Vhite Sydneyssä. Australi­assa,
kärsii nälkää kun hänen liha-kuponkinsa
antavat hänelle ainoas­taan
40 paunaa lihaa viikossa. Tä­mä
19-vuolias poikanen tarvitsisi 70
paunaa.
Ontario. — Ontarion maakunnassa
arvioitin» olleen viime vuoden lo­pulla
noin 4,r07.C00 asukasta eli e-nemniä.
n kuin Suomessa.
.Xorja. — Jouluk. 3 p:nä 1946 oli
Norjassa 3.123.338 asukasta ja jou­luk.
1 p:nä 1930 2.814,194.
Kiviä. — Irlannin äskeisen tuli­vuori
Heklan purkauksen aikana i l ­moitetaan
vuoren syytäneen kidas­taan
5 kerroksisen talon kokoisia loh­kareita
kiviä noin kilometrin korkeu­delle
ilmaan.
Leipävarras. — Helmik. lopulla oli
vat elinkustannukset Britanniassa 55
prosenttia korkeammat kuin s>'ys-kuussa
1939.
.\snntokurjuus. — Toronton polii­si
totesi huhtik. 23 p;nä että eräs
perhe, jossa oli 21 lasta, asui kah­dessa
pienessä huoneessa. Eräs po­jista
ja tytöistä oli joutunut .{Xjliisin
kanssa tekemisiin.
Toivat rahaa. — \'iime vuonna jät­tivät
Setä Samulin vieraat Canadaan
$214,000.000 ja muut $7.000,000,
toteaa Canadan tilastollinen toimisto.
Kollektiivit. — Pravdan tietojen
mukaan on Neuvostoliitossa nyt
222.000Jpollektiivifarmia. 4,234 val-tiofarmiaja
7,584 kone- ja traktori-asemaa.
Ennen sotaa oli 250,000
kollevtiivi- ja 10.000 valtiofarmia.
Kukkotappelut. — Montrealissa
vangittiin huhtik. lopulla eräästä
kukkotappelutilaisuudesta 134 hen­keä,
joista 10 oli naisia. Se oli en­simmäinen
vangitseminen laatuaan
10 vuoteen. Kaikkia sakotettiin $25.
Avioliittomarkkinat. — Elokuva-mlijonääri
Louis B. Mayerin vaimo
sai 43 v. kestäneen avioliiton jälkeen
avioeron ja $3,250,000 elatusrahaa.
Tuloverot. — Vuonna 1945 perit­tiin
Canadassa tuloveroa 2,365,000
henkilöitä $654.0496,000 kaikkiaan
$4,542,911.000 tuloista.
Vienti. — Vuonna 1946 oli sano-malehtipap>
eri Canadan tärkein vien­titavara,
vehnän ollessa toisella '-
lalla. Edellistä vietiin maasta 168 ja
jälkimmäistä 158 miljoonan dollarin
arvosta.